Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
asumiskulujen jakaminen parisuhteessa
19.03.2023 |
Miten olette jakaneet parisuhteessa asumisen kulut, ruoka, sähkölaskut ym. Emme ole naimisissa, ja molemmilla omat varat eli ei yhteistä taloustiliä (ainakaan vielä).
Olen sitä mieltä, että ruokalaskujen jakaminen puoliksi on vähän niin ja näin, kun mies syö ainakin 2-kertaisesti sen määrän mitä itse. Olemme jonkin verran reissutyössä ja joskus yksin viikonkin verran kotona. Tällöin huomaa konkreettisesti, että minulla 400g jauhelihapaketti riittää usean päivän ruuaksi kun taas mies syö päivässä tuon verran. Miten ottaa asia kohteliaasti esille? Miehelle raha-asioista puhuminen jossain määrin kai vaikeaa tai tuntuu ainakin, että hän ärsyyntyy kun tulee rahat puheeksi.
Vesi tai sähkölaskujen jaottelua kulutuksen mukaan en alkaisi harrastamaan ja se menee jo hiusten halkomiseksi minunkin mielestä, mutta ruokamenot minua ovat alkaneet mietityttämään.
Lisätään vielä sekin, että miehen mielestä on kohtuutonta sekin, että minulla menee rahaa kuukaudessa vähemmän ruokaa koska saan lounasedun töistä ja hän käy omalla rahalla syömässä joko työpaikan ruokalassa tai muualla ravintolassa.
Kommentit (43)
Ei tule ap valotettavasti sinulla yhteisasuminen sujumaan kenenkään kanssa tuolla asenteella ja/tai noin köyhänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joko 50/50, 70/30, tai omat erikseen. Ihan siitä voi lähteä suunnittelemaan.. Aika kumma kun täällä pitää kysellä eikä puolison kanssa tästä sopia..
Ja nimenomaan _ennen kuin_ muutetaan avoliittoon.
Kumpikin ostaa ja tekee vain omat ruokansa niin kuin kämppikset. Onhan sitä monia systeemejä.
Ei toimi tuommoinen "parisuhde".
Viivottimella mittaamista, oma taloudellinen hyöty mielessä, ilman sitoutumista toiseen kumppanina.
Kunnes ero koittaa ja lusikat jaetaan, viivotin apuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa erilleen.
50/50 on ainoa tasa-arvoinen jako. Jos ei maistu niin parempi pysyä omissa kodeissa.
Ainoastaan jos myös tulot on yhtä suuret.
Minulle tasa-arvo on vaatimusten tasa-arvoa, EI lopputuloksen tasajakoa. Jokainen pari sopii ja päättää keskenään.
Ja olen siis pienituloisempi, mutta en loinen.
Jos puolisosi sairastuu tai jää työttömäksi niin onko hän sitten loinen?
Mites esim matkustaminen? Mennään köyhemmän mukaan vai se piirtää kellä on kynä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi vaikeaksi menee parisuhde jos ei makseta joko 50/50 tai sitten avioliitossa yhteiset rahat. Kyllä se minusta loppupeleissä tasoittuu vaikka mies syökin enemmän. Nainen käyttää monesti esim. enemmän aikaa suihkussa ja silloinhan taas naisen pitäisi maksaa enemmän vesilaskusta jne. Ei tuosta taida oikein tulla mitään jos kumpikin laskee ettei vaan ole joutunut senttiäkään maksamaan oman puolison menoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa erilleen.
50/50 on ainoa tasa-arvoinen jako. Jos ei maistu niin parempi pysyä omissa kodeissa.
Ei toimi ruokakulujen kohdalla. Pahimmillaan nainen maksaa ruuasta puolet vaikka käyttää siitä vain 1/3 ja vieläpä joutuu yksin kokkaamaan.
Kokkaamisolkiukkoon en viitsi edes tarttua, nykyään niin itsestäänselvää että molemmat laittavat ruokaa.
Sen sijaan meillä naisen pitäisi maksaa 100%:
- kuukautissiteistä
- tamponeista
- suklaasta
- sipseistä
- karkeista
- leivonnaisista ja leivontatarvikkeista
- kosteusvoiteista, meikeistä, kemikaaliotuotteista
- vanulapuista
- lady-shavereistä
- kymmenistä kylpyhuoneen ylihintaisista hiustenhoitotuotteista
- koristetyynyistä
- serveteistä
- "ihanista" astioista ja aterimista
- ylihintaisista luomuturhakkeista, joille on edullisempi tehotuotantoversio
- kangaskasseista
- viherkasveista
- teepusseista
- hunajasta
jne.jne.Naisen kanssa tehdyt ruoat usein myös turhan monimutkaisia/kalliita. Minulle riittäisi makrojakaumaltaan OK kananrinta+riisi+pakastevihannes hyvin polttoaineeksi.
Maksamme nyt kuitenkin 50/50, koska muut jaot vaan yksinkertaisesti johtavat ostosten erottamiseen täysin ja omiin hyllyihin jääkaapissa. Mikä on jo aikamoista nihilististä köyhäilyä ja parempi sitten asua omissa kodeissa jos mitään ei voi pyöristää mihinkään suuntaan.
:) ihana :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymys kuuluu, miksi olla parisuhteessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa erilleen.
50/50 on ainoa tasa-arvoinen jako. Jos ei maistu niin parempi pysyä omissa kodeissa.
Ei toimi ruokakulujen kohdalla. Pahimmillaan nainen maksaa ruuasta puolet vaikka käyttää siitä vain 1/3 ja vieläpä joutuu yksin kokkaamaan.
Minä maksan ruoasta 90%. Muistakin kuluista yli puolet (miehen luottokorttilasku menee meidän yhteiseltä taloustililtä, itse taas makselen kaiken kulutuksen suoraan omalta tililtäni.
Molemmilla hyvät tulot niin en ole jaksanut valittaa. Ja yhdessä olisi tarkoitus jatkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä nyrkkisääntö on se, että silloin ei kannata muuttaa yhteen, kun se tuntuu siltä, että kumppani on vain kuluerä, tai kun yleensä joudutaan vääntämään toisen suihkuttelusta, ruuankulutuksesta tai mistä milloinkin, ja yleensä jos keskeinen kysymys on se, kuka hyötyy ja kuka häviää. Koska toimivassa suhteessa yhdessä asuminen ei ole taistelua resursseista, vaan myös halua ottaa toinen huomioon. Esim. vaikka niin, että enemmän syövä oma-aloitteisesti ostaa vähän useammin ruokia, ja toki vastavuoroisesti toinen sitten jotain vastaavaa. Itse en muuttaisi yhteen muulloin kuin silloin, kun aidosti eletään yhdessä yhteistä elämää. En muuttaisi yhteen, jos se johtaa kaikenlaisiin "kumpi on toiselle pahempi kuluerä" -pohdintoihin ja kyräilyihin. Suhde voi toimia todella hyvin erillään asuessa, eikä sitä kannata pilata muuttamalla yhteen, jos aidosti ei rakenneta ja eletä yhteistä elämää. Kämppiksien kanssa voi vääntää siitä, kuinka monta vessapaperirullaa kukakin on ostanut, mutta parisuhteeseen en tuollaisia riitoja halua.
Vierailija kirjoitti:
Pisti kyllä vähän korvaan tuo että kitiset ruokalaskusta koska mies syö enemmän mutta kun mies on viikkojakin pois kotoa niin hän makselee silti sinun suihkussa lotraamiset ja sähkön puoliksi.
En muuttaisi sun kanssa yhteen ikinä
Ei sinua kukaan huoli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pisti kyllä vähän korvaan tuo että kitiset ruokalaskusta koska mies syö enemmän mutta kun mies on viikkojakin pois kotoa niin hän makselee silti sinun suihkussa lotraamiset ja sähkön puoliksi.
En muuttaisi sun kanssa yhteen ikinä
Kumma juttu, ettet alkaisi hiuksia halkomaan sillä, että vesi- ja sähkölaskuja et lähtisi jakamaan, vaikka mies tietysti on ainakin kaksi kertaa yhtä iso kuin sinä niin kuluttaa niitä ainakin kaksi kertaa enemmän kuin sinä. Vai mitenkäs se nyt menikään🤔
Asun miehen asunnossa ja hän hoitaa kaikki asumiskulut. Minä ostan pääsääntöisesti ruoat, enkä pahemmin säästele. Mies olisi tarkempi, mutta minä kokkaan ja maksan, joten teen mitä tahdon. Taloudessa on myös miehen lapsi, jonka ruoat menee minun pussistani, mutta en valita, koska asunhan ilmaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa erilleen.
50/50 on ainoa tasa-arvoinen jako. Jos ei maistu niin parempi pysyä omissa kodeissa.
Ei toimi ruokakulujen kohdalla. Pahimmillaan nainen maksaa ruuasta puolet vaikka käyttää siitä vain 1/3 ja vieläpä joutuu yksin kokkaamaan.
Mutta yleensä se on nainen, joka tarvitsee sieltä kaupasta kalliimpia raaka-aineita, terveystuotteita, proteiinituotteita ym. Mies jos saisi ostokset päättää, niin mentäisiin aika paljon pienemmillä ruokakuluilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa erilleen.
50/50 on ainoa tasa-arvoinen jako. Jos ei maistu niin parempi pysyä omissa kodeissa.
Ei toimi ruokakulujen kohdalla. Pahimmillaan nainen maksaa ruuasta puolet vaikka käyttää siitä vain 1/3 ja vieläpä joutuu yksin kokkaamaan.
Mutta yleensä se on nainen, joka tarvitsee sieltä kaupasta kalliimpia raaka-aineita, terveystuotteita, proteiinituotteita ym. Mies jos saisi ostokset päättää, niin mentäisiin aika paljon pienemmillä ruokakuluilla.
Tämä on aika yksilökohtaista. Kaikki miehet eivät ole jauheliha ja makkara -miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa erilleen.
50/50 on ainoa tasa-arvoinen jako. Jos ei maistu niin parempi pysyä omissa kodeissa.
Ainoastaan jos myös tulot on yhtä suuret.
Minulle tasa-arvo on vaatimusten tasa-arvoa, EI lopputuloksen tasajakoa. Jokainen pari sopii ja päättää keskenään.
Ja olen siis pienituloisempi, mutta en loinen.
Jos puolisosi sairastuu tai jää työttömäksi niin onko hän sitten loinen?
Mites esim matkustaminen? Mennään köyhemmän mukaan vai se piirtää kellä on kynä?
Sairastunut tai työtön on tilapäisesti pulassa ja pulassa olevaa tietenkin autetaan.
Se että olen opiskellut itse valitsemalleni alalle, minkä palkkatason ja uranäkymät tiesin jo koulussa ei ole tilapäinen hätätilanne, vaan minun oma valintani josta kannan itse vastuun.
Matkoilla käydään kerran vuodessa peruskökköperherantalomakohteissa ja ihan hyvin sopii minun budjettiini. Ei ole kummallakaan hinkua millekään shampanjanhuuruiselle viiden tähden kiertueelle.
30 vuotta asunnut mieheni kanssa yhdessä.
Meillä maksetaan puoliksi asunnon lainan lyhennys ja vastike. Lisäksi siirrämme yhteiselle ruokatilille saman suuruiset summat palkkapäivinämme, sieltä maksetaan ruokakauppaostokset sisältäen pesuaineet yms.
Miehellä on kuluja autosta ja minä maksan sähkölaskun + vakuutukset ja mies maksaa kodin netin + poikamme puhelinlaskun. Muilta osin minulle ei kuulu mihin mieheni rahansa käyttää ja sama toistepäin. Isompien hankintojen tai matkojen osalta se maksaa jolla rahaa ja se olen useimmiten minä, mutta sitten taas mies maksoi vuosia pojan harrastuksesta. Meillä on lähes sama palkka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa erilleen.
50/50 on ainoa tasa-arvoinen jako. Jos ei maistu niin parempi pysyä omissa kodeissa.
Ei toimi ruokakulujen kohdalla. Pahimmillaan nainen maksaa ruuasta puolet vaikka käyttää siitä vain 1/3 ja vieläpä joutuu yksin kokkaamaan.
Mutta yleensä se on nainen, joka tarvitsee sieltä kaupasta kalliimpia raaka-aineita, terveystuotteita, proteiinituotteita ym. Mies jos saisi ostokset päättää, niin mentäisiin aika paljon pienemmillä ruokakuluilla.
Tämä on aika yksilökohtaista. Kaikki miehet eivät ole jauheliha ja makkara -miehiä.
Niin mutta silloin he ovat "miehiä" ei miehiä.
Miten ihmeessä olette muuttaneet yhteen, jos ette voi avoimesti puhua raha-asioista? Nuo asiat pitää puhua ennen yhteenmuuttoa.
Alue: Aihe vapaa
Meillä on yhteinen taloustili, jolle talletamme kuukausittain saman summan. Sieltä maksetaan asuminen, yhteisen auton kulut ja ruoka. Ruoka sisältää molempien kotona syömän ruoan. Meillä on eri ruokavaliot mutta kumpikaan ei ole pitänyt tarpeellisena lähteä erittelemään summia. Jos menen työkavereiden kanssa lounaalle, maksan tietysti omalta tililtäni. Kun kävin eilen ostosreissun yhteydessä kahvilassa, maksoin omistani.
Henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet ja muut ostot tehdään omilta tileiltä.