Suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin eroja

Vierailija kirjoitti:

"En finne igen" lienee tunnetuin Ruotsissa viljelty ilmaus meistä. Ei kovin mairitteleva...

Eivät uskalla sanoa mitään nykyajan tännetulleista. Saavat turpiin tai joutuvat syytteeseen. 

En ole Ruotsissa koskaan asunut, mutta liike-elämässä ovat tulleet tutuksi.

Ruotsalaiset tykkäävät diskuteerata. Jokaisesta asiasta ja lillukanvarresta pitää diskuteerata niin monta kierrosta tiimin ja sidosryhmien kanssa, että kaikki ovat varmasti tyytyväisiä. Mitään päätöksiä ei vahingossakaan tehdä, jos ei olla varmoja, mitä markkinointiosaston Ulla on mieltä. Asioita veivataan ja veivataan, että suorasukaisempaan suomalaiskulttuuriin tottunutta alkaa ärsyttää.

Olen ruotsalaisten asiakkaideni kanssa saanut jauhaa sopimuksista parhaillaan puolikin vuotta, kun monien muiden kanssa (vaikka saksalaisten) kierros hoidetaan kuukaudessa, parhaillaan parissa viikossa.

Heille kaikki on myös "super" jenkkityyliin, ja jos asiat menevät heistä huonosti, siitä ei saa palautetta millään. Paitsi sitten, kun on ns tuulettimessa. Monien muiden maiden kansalaiset antavat helpommin palautetta heti, kun asiat alkavat mennä mönkään.

Ruotsalaiset rakastavat Suomea, Suomessa toki myös suurin osa rakastaa Ruotsia mutta osa on Ruotsille katkeria tai kateellisia

Vierailija kirjoitti:

Ruotsalainen on iloinen vaikka suomalainen häviäisi 

Ja suomalainen on iloinen kun Ruotsalainen voittaa kisat.Erona se että ruotsalaiset kuuluttajat hattuilevat suomalaisten tuloksista oli ne mitä tahansa. 

Kamala kateus jos Suomi voittaa. 

Ruotsi on keski-eurooppalaisempi, Suomi slaavilaisempi saksalais-pohjoismaisilla mausteilla. Molemmista löytyy hyviä ja huonoja puolia.

Jos Suomi ja Ruotsi olisivat veljekset

Ruotsi olisi isoveli: lempeä, tyylikäs ja joskus rasittava snobi, yleiseurooppalainen, jaaritteleva mutta kaunopuheinen, liian hyväuskoinen, empaattinen, tosipaikassa epävarma mutta arkielämässä itsevarma, ovela ja ahne, joskus katala, haaveilija ja taivaanrannanmaalari, idealisti

Suomi olisi pikkuveli: lyhyen suorapuheinen, toisinaan kovankin tyly, maanläheinen ja vaatimaton, halki-poikki-pinoon ajattelija, arkielämässä epävarma mutta tosipaikassa itsevarma, todella luotettava ja säännöistä kiinni pitävä, suoraselkäinen, kateellinen, oikeudenmukainen, aito hyvässä ja pahassa, realisti

Suomalaisuus on kirjavampi käsite

Tanskassa heilutellaan lippuja joka paikassa vapautuneesti.

Pidän Kööpenhaminaa helpompana ja rennompana kaupunkina kuin Tukholmaa.

Vierailija kirjoitti:

En ole Ruotsissa koskaan asunut, mutta liike-elämässä ovat tulleet tutuksi.

Ruotsalaiset tykkäävät diskuteerata. Jokaisesta asiasta ja lillukanvarresta pitää diskuteerata niin monta kierrosta tiimin ja sidosryhmien kanssa, että kaikki ovat varmasti tyytyväisiä. Mitään päätöksiä ei vahingossakaan tehdä, jos ei olla varmoja, mitä markkinointiosaston Ulla on mieltä. Asioita veivataan ja veivataan, että suorasukaisempaan suomalaiskulttuuriin tottunutta alkaa ärsyttää.

Olen ruotsalaisten asiakkaideni kanssa saanut jauhaa sopimuksista parhaillaan puolikin vuotta, kun monien muiden kanssa (vaikka saksalaisten) kierros hoidetaan kuukaudessa, parhaillaan parissa viikossa.

Heille kaikki on myös "super" jenkkityyliin, ja jos asiat menevät heistä huonosti, siitä ei saa palautetta millään. Paitsi sitten, kun on ns tuulettimessa. Monien muiden maiden kansalaiset antavat helpommin palautetta heti, kun asiat alkavat mennä mönkään.

Ilmeiseti täytyy tillsätta kommitté päättämään .Jonkinlainen "projekti " sekin . Näitä termejä rakastaa ruotsalainen. 

Suomalaiset ovat syvällisempiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"En finne igen" lienee tunnetuin Ruotsissa viljelty ilmaus meistä. Ei kovin mairitteleva...

Mutta tapahtui 70-luvulla. Jokainen ruotsalainen jonka olen tavannut rakastaa ja jopa Suomea ja pitää meitä veljeskansoina, kenties kuitenkin samaan tyyliin kuin isoveli on ylpeä pikkuveljestä

Nyt passaa kun talo on poltettu.Nyt huomataan miten rehellistä ja työlästä kansaa me olimme. Suomalaiset ovat rakentaneet Ruotsin talouden, mikä nyt on jaettu muille maille vierahille. 

Onko muilla samoja kokemuksia? Teen töitä Ruotsissa ja koska kulttuuri on tuttu, osaan ilmaista itseni ruotsalaisella tyylillä. Minulla on muualta Euroopassa tulevia työkavereita jotka hoitavat kommunikoinnin suoremmin, kuitenkin ystävällisesti. Hyvin yleistä on, että jos ruotsalainen on eri mieltä hän ei sano mitään, ignoraa ja aloittaa passiivis-agressiivisen toiminnan ja ulkomaalainen ei hämmentyneenä tiedä mistä on kyse.

Pidän kyllä kovasti ruotsalaisista työkavereistani ja ovat muuten hyvin iloisia ja ystävällisiä.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsalaiset ovat hoikkia ja panostavat ulkonäköönsä. Suomalaiset ovat lihavia tanttoja, kulkevat Prisma vaatteissa, rumat silmälasit naamalla, sellainen harmaahiiri look.

Ulkonäöstä riippumatta uskoisin Suomalaisten olevan keskimäärin paremmassa kunnossa. Täällä meillä harrastetaan enemmän ulkona ja luonnossa sekä kaikenlaista hyötyliikuntaa.

Jos Ruotsi olisi musiikki, se olisi iloinen ja kevyt pop-laulu. Suomi olisi Finlandia-hymni.

Min nostalgisk Sverige kirjoitti:

Suht'sujuva ruotsin lukutaitoni riittää juuri ja juuri iskelmien ja tyttökirjojen tekstien ymmärtämiseen (ilman kovasti sanakirjan apua) Ruotsin maa on sinänsä kyllä aika kaunis ja tarjoaa sekin paljon vaihtelua maisemissa .

Lapsena olin aina  telkkarin ruudun ääressä kun Peppi Pitkätossun uusi jakso esitettiin. Ruotsissa on paljon omaa perinteistä kansanmusiikkia ja erityisesti niitä kitaralla itseään säestäviä ns. trubaduureja ja Carl Michael Bellmannin perinteisiä lauluja ja muutenkin hieno musiikkielämä on siellä ollut aina.

Ai niin,ja tuleehan Ruotsista nykyään niitä hyviä dekkareita (luen kyllä vasta suomennettuina) ja pidin myös sen 'Vadelmavenepakolainen' -nimisen kirjan huumorista.

Tätini oli naimisissa ja suurehkon maatilan emäntänä Västerbottenin läänissä ,Sundsvallin kaupungin lähistöllä . Lapsena olin siellä monena kesänä ja ainakin yksi joulukin siellä vietettiin äidin kanssa vierailulla,ja olinpa siellä eräällä pääsiäislomallakin käymässä ja olemassa..

Nykyään on Peppi Kirjatkin poistettu rasistisina muutamasta kirjastosta ja teksti muutettu. Pepin isä oli N .kuningas ja se on poistettu. 

Vierailija kirjoitti:

Jos Ruotsi olisi musiikki, se olisi iloinen ja kevyt pop-laulu. Suomi olisi Finlandia-hymni.

Rakastan Finlandia Hymniä.Todella upea. Ruotsin lällärimusiikki voi olla todella pinnallista. 

Suomalaiset ovat suhteellisen vähän aikaa sitten joutuneet taistelemaan itsenäisyydestään. Miehet käyvät armeijan ja saattavat myös joutua tositoimiin. Ruotsi on elänyt pitkään rauhan aikaa.

Mielestäni tämä tuo tietyn eron siihen, miten kansallismielisyys nähdään. Minulle se, etten olisi ylpeä suomalaisuudestani olisi isovanhempieni kasvoille sylkemistä. Ruotsalainen näkee kansallismielisyyden helpommin negatiivisena asian.

Suomalaiset miehet ovat maskuliinisempia.

Suomessa tehdään parempia elokuvia, Ruotsissa parempaa musiikkia.

Se, että Suomella on itänaapurina Mordor, Ruotsilla Lillebrorsan Finland, selittää paljon kansojen eroista.

Tarvittiin ruotsalainen Sabaton tekemään tämä hieno rokkibiisi Talvisota.