Sterilisaatio tai vasektomia, oma vai yhteinen päätös
Niin, jokaisella on oikeus päättää omasta kehostaan ja lisääntymisestään, mutta miten näette tämän asian parisuhteessa? Vienhän samalla puolisoltanikin mahdollisuuden saada lapsia, ainakin minun kanssa, jos ja kun toimenpiteeseen menen. Voiko tällaisen asian päättää yksin?
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Huh tämän takia suosin ulkomaalaisia kumppaneita.
Suomalainen parisuhde.
Minä, minä, minä kerron miten asiat on ja näin teen/tehdään.
Jos ei kelpaa niin se on moro.
En keskustele, en kerro.
Se on minun, minun, minun asia.
Ja sitten vauvapalstalle.
Miten vtussa ulkomaalaiset kumppanit kuuluvat tähän? Kuinka monella kielellä osaisit edes kertoa kumppanillesi että sinulta on pantu piuhat poikki?
Vierailija kirjoitti:
Ihan ehdottomasti oma päätös, kun kyseessä on oma keho.
Meillä tämä meni kyllä myös ihan luonnostaan yhteisen keskustelun kautta. Suhteemme oli alkanut syvenemään ja kävimme samalla sen keskustelun, että kyllä tämä nyt seurustelua on ja sen myötä sitten taas oli loogista pohtia joku vähemmän väliaikainen ehkäisykeino. Kumpikaan meistä ei halua lapsia niin päätös siitä, että käyn vasektomiassa oli helppo.
Käytätkö kuitenkin kortsua?
Joulupukki vieraissa: mies oli käynyt vaimolta salaa vasektomiassa mutta vaimo oli raskaana.
Vierailija kirjoitti:
Saako sen nykyään ilman puolison lupaa? Mut on steriloitu -08 ja sillon vielä piti miehen raapustaa suostumuslappu. Toki olisihan minä voinut sen lapun väärentää, ei sitä kukaan sen kummemmin tarkistanut.
Löysin myös tällaisen paperin erään edesmenneen tallelokerosta. Oli yllätys.
Vierailija kirjoitti:
Yhteinen päätös tottakai. Minkälaisessa parisuhteessa jompikumpi päättää näin ison asian yksin?
Ihan normaalissa suhteessa, jos toinen on varma siitä ettei koskaan enää halua lapsia.
Jos on sinkku, asia on oma, avioliitossa yhteinen. Kun teetin aikoinaan sterilisaation, silloin vielä puolisolta kysyttiin ainakin, onko hän tietoinen asiasta ja ymmärtääkö, mistä on kysymys. Ilmeisesti toimenpide olisi tehty vaikka ilman lupaa, mutta kertoa siitä piti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteinen päätös tottakai. Minkälaisessa parisuhteessa jompikumpi päättää näin ison asian yksin?
Ihan normaalissa suhteessa, jos toinen on varma siitä ettei koskaan enää halua lapsia.
Jokainen tottakai päättää itse omalta kohdaltaan, mutta on ihan selvää, että kumppanille pitää kertoa. Kumppanin mielipiteen ei tarvitse, eikä sen saakaan antaa vaikuttaa, mutta ei sterilisaatiota silti tehdä kumppanilta salaa. Jos kumppani haluaa lapsia, niin hänellä on sitten yhtälailla oikeus tehdä oma ratkaisunsa ja etsiä uusi kumppani, jonka kanssa tulevaisuuden toiveet kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako sen nykyään ilman puolison lupaa? Mut on steriloitu -08 ja sillon vielä piti miehen raapustaa suostumuslappu. Toki olisihan minä voinut sen lapun väärentää, ei sitä kukaan sen kummemmin tarkistanut.
Löysin myös tällaisen paperin erään edesmenneen tallelokerosta. Oli yllätys.
olikohan 2013 kun lähetettä kävin työterveyslääkäriltä pyytämässä. Tuolloin lääkäri oli myös vailla lupaa/keskustelua puolisen kanssa. Mutta sanoin, ettei mulla puolisoa ole, niin kyllä se lääkäri lähetteen kirjoitti ja toimenpidettä puolsi ilman olemattoman kumppanin lupaa. Olen mies ja 33 vuotiaana lähetettä hain.
Oma päätös, mutta yhteinen asia eli onhan tämä keskusteltava selväksi mielellään jo suhteen alkumetreillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteinen päätös tottakai. Minkälaisessa parisuhteessa jompikumpi päättää näin ison asian yksin?
Ihan normaalissa suhteessa, jos toinen on varma siitä ettei koskaan enää halua lapsia.
Jokainen tottakai päättää itse omalta kohdaltaan, mutta on ihan selvää, että kumppanille pitää kertoa. Kumppanin mielipiteen ei tarvitse, eikä sen saakaan antaa vaikuttaa, mutta ei sterilisaatiota silti tehdä kumppanilta salaa. Jos kumppani haluaa lapsia, niin hänellä on sitten yhtälailla oikeus tehdä oma ratkaisunsa ja etsiä uusi kumppani, jonka kanssa tulevaisuuden toiveet kohtaa.
No eihän aloituksessa puhuttu mitään sellaisesta, ettei puolisolle kerrottaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteinen päätös tottakai. Minkälaisessa parisuhteessa jompikumpi päättää näin ison asian yksin?
Ihan normaalissa suhteessa, jos toinen on varma siitä ettei koskaan enää halua lapsia.
Jokainen tottakai päättää itse omalta kohdaltaan, mutta on ihan selvää, että kumppanille pitää kertoa. Kumppanin mielipiteen ei tarvitse, eikä sen saakaan antaa vaikuttaa, mutta ei sterilisaatiota silti tehdä kumppanilta salaa. Jos kumppani haluaa lapsia, niin hänellä on sitten yhtälailla oikeus tehdä oma ratkaisunsa ja etsiä uusi kumppani, jonka kanssa tulevaisuuden toiveet kohtaa.
No eihän aloituksessa puhuttu mitään sellaisesta, ettei puolisolle kerrottaisi.
Aloituksen jälkeen on tullut monenlaista mielipidettä. Halusin vain korostaa, että asiasta pitää kuitenkin puhua. Niinkuin joku hienosti sanoi, niin oma päätös, mutta yhteinen asia.
Oma päätös josta on hyvä kertoa kumppanille ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako sen nykyään ilman puolison lupaa? Mut on steriloitu -08 ja sillon vielä piti miehen raapustaa suostumuslappu. Toki olisihan minä voinut sen lapun väärentää, ei sitä kukaan sen kummemmin tarkistanut.
Löysin myös tällaisen paperin erään edesmenneen tallelokerosta. Oli yllätys.
Ei suostumusta ole koskaan tarvittu. Ainoastaan aviopuolison kuuleminen. Lääkärit ovat valitettavasti tulkinneet tätä pykälää täysin mielivaltaisesti, koska eivät tunne lakia ja haluavat jopa vaikeuttaa ihmisten pääsyä sterilisaatioon, koska he ovat lisääntymisfanaatikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Oma päätös, mutta yhteinen asia eli onhan tämä keskusteltava selväksi mielellään jo suhteen alkumetreillä.
Ideaalitilanteessa juuri näin. Mutta onhan varmaan niitäkin ihmisiä, jotka heräävät tarpeeseen vasta myöhemmässä vaiheesssa suhdetta, ja haluavat vasektomian. Silloinkin se on oma päätös.
Naimisissa ollessa et voi päättää yksin, avoliitossa voit. Tiedän avioliittotapauksen, jossa 5 lasta, äiti alle 30v. Mies kulki omiaan kaljottelun merkeissä ja nautiskeli vaimon antimista milloin lysti. Äiti itki lääkärille, kun ei jaksa. Lääkäri meni aviomiehen oikeuksien yli ja kirjoitti lähetteen sterilisaatioon. Äiti meni sinne varkain. Lääkärin perusteita en muista ja ei kuulukkaan. Tämä joskus kasarilla.
Oma päätös. En kokenut mitään tarvetta kysellä muiden mielipiteitä asiaan. Jo ennen yhteen menoa olin tehnyt selväksi että en lapsia koskaan halua ja tulen hankkimaan sterin heti kun sen iän puolesta saan. Näin myös toimin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh tämän takia suosin ulkomaalaisia kumppaneita.
Suomalainen parisuhde.
Minä, minä, minä kerron miten asiat on ja näin teen/tehdään.
Jos ei kelpaa niin se on moro.
En keskustele, en kerro.
Se on minun, minun, minun asia.
Ja sitten vauvapalstalle.
Miten vtussa ulkomaalaiset kumppanit kuuluvat tähän? Kuinka monella kielellä osaisit edes kertoa kumppanillesi että sinulta on pantu piuhat poikki?
Kolmella vieraalla. Ruotsi, englanti ja espanja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako sen nykyään ilman puolison lupaa? Mut on steriloitu -08 ja sillon vielä piti miehen raapustaa suostumuslappu. Toki olisihan minä voinut sen lapun väärentää, ei sitä kukaan sen kummemmin tarkistanut.
Löysin myös tällaisen paperin erään edesmenneen tallelokerosta. Oli yllätys.
olikohan 2013 kun lähetettä kävin työterveyslääkäriltä pyytämässä. Tuolloin lääkäri oli myös vailla lupaa/keskustelua puolisen kanssa. Mutta sanoin, ettei mulla puolisoa ole, niin kyllä se lääkäri lähetteen kirjoitti ja toimenpidettä puolsi ilman olemattoman kumppanin lupaa. Olen mies ja 33 vuotiaana lähetettä hain.
Ylitit maagisen rajan, 30v.
Vierailija kirjoitti:
Oma päätös. En kokenut mitään tarvetta kysellä muiden mielipiteitä asiaan. Jo ennen yhteen menoa olin tehnyt selväksi että en lapsia koskaan halua ja tulen hankkimaan sterin heti kun sen iän puolesta saan. Näin myös toimin.
Niin, et ollut avioliitossa! Avioliitossa puolisoa kuullaan, ei päätä.
Ihan ehdottomasti oma päätös, kun kyseessä on oma keho.
Meillä tämä meni kyllä myös ihan luonnostaan yhteisen keskustelun kautta. Suhteemme oli alkanut syvenemään ja kävimme samalla sen keskustelun, että kyllä tämä nyt seurustelua on ja sen myötä sitten taas oli loogista pohtia joku vähemmän väliaikainen ehkäisykeino. Kumpikaan meistä ei halua lapsia niin päätös siitä, että käyn vasektomiassa oli helppo.