Lue keskustelun säännöt.
Sterilisaatio tai vasektomia, oma vai yhteinen päätös
18.03.2023 |
Niin, jokaisella on oikeus päättää omasta kehostaan ja lisääntymisestään, mutta miten näette tämän asian parisuhteessa? Vienhän samalla puolisoltanikin mahdollisuuden saada lapsia, ainakin minun kanssa, jos ja kun toimenpiteeseen menen. Voiko tällaisen asian päättää yksin?
Kommentit (34)
Kyllä se nimenomaan kuuluu päättää yksin. Muuten kärsijänä on lapsi. Kertoa se tosin pitää sille toiselle puoliskolle, muuten on k u s i p ä ä ja voi pilata toisen elämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä puolison kanssa pitää asiasta ainakin keskustella. Minun mielestä.
Ei siitä tarvi kertoa. Jokaisen oma asia.
Oma päätös, pitää ilmoittaa puolisolle kylläkin mutta ei perustella tai lupia kysellä.
Keskusteltiin, mutta päätös oli minun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiasta keskusteltiin, mutta päätös vasektomiasta oli miehen. Hän ei vain enää halunnut lapsia, ei missään olosuhteissa.
Saako sen nykyään ilman puolison lupaa? Mut on steriloitu -08 ja sillon vielä piti miehen raapustaa suostumuslappu. Toki olisihan minä voinut sen lapun väärentää, ei sitä kukaan sen kummemmin tarkistanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma päätös, mutta toisella on oikeus tietää. Tosin pitäisihän tuollainen asia olla joka tapauksessa keskusteltu selväksi (so. halutaanko vielä lapsia)
Mä hankin sterilisaation, koska olen aina tiennyt etten halua lapsia eikä mulle sovi mikään ehkäisy - kaikella hormoniehkäisyllä sietämättömät sivuvaikutukset, kaksoiskohdun takia ei saa kierukkaa, kaksoiskohdunsuun päälle ei saa pessaaria, joten kondomit oli ainoa vaihtoehto ja pitkään kuukautiskierron seurannalla ne jätettiin ei-hedelmällisinä päivinä pois. Tuolloin avomies (nykyään aviomies) sanoi että mun päätös. Hänellä on mielestäni oikeus lähteä vielä tekemään lapsia jonkun muun kanssa jos haluaa ja ymmärrän jos niin tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päätös on oma, mutta kyllä parisuhteessa asia on kuitenkin sen verran yhteinen, että siitä täytyy keskustella. Puolisolla on oikeus tietää, että tästä parisuhteesta hän ei lapsia saa ja tehdä sitten päätöksensä sen mukaan, haluaako niitä vai ei.
Salaa tietysti. Niinhän parisuhteessa nykyään toimitaan. Jos edes ollaan parisuhteessa.
Minä. Minä. Minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saako sen nykyään ilman puolison lupaa? Mut on steriloitu -08 ja sillon vielä piti miehen raapustaa suostumuslappu. Toki olisihan minä voinut sen lapun väärentää, ei sitä kukaan sen kummemmin tarkistanut.
Ei siihen koskaan ole lupaa tarvinnut, lääkärit kyykyttävät niitä ketkä eivät tiedä oikeuksiaan.
Vierailija kirjoitti:
Saako sen nykyään ilman puolison lupaa? Mut on steriloitu -08 ja sillon vielä piti miehen raapustaa suostumuslappu. Toki olisihan minä voinut sen lapun väärentää, ei sitä kukaan sen kummemmin tarkistanut.
Minulle on tehty sterilointi noin 7 vuotta sitten, eikä silloin mitään suostumuksia puolisolta vaadittu. Lääkäri kyllä kysyi, onko asiasta keskusteltu puolison kanssa ja kun sanoin, että on, oli asia sillä selvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin viime kädessä oma päätös, mutta parisuhteessa tällaisista asioista kuuluu keskustella. Ehkäisy ja lapsiluku on myös parisuhteen yhteinen asia, ja toisaalta kumppanilla on oikeus päättää siitä, haluaako olla suhteessa jossa lapsia ei ole tulossa.
Vierailija kirjoitti:
Päätös on oma, mutta kyllä parisuhteessa asia on kuitenkin sen verran yhteinen, että siitä täytyy keskustella. Puolisolla on oikeus tietää, että tästä parisuhteesta hän ei lapsia saa ja tehdä sitten päätöksensä sen mukaan, haluaako niitä vai ei.
Olen samaa mieltä, että se pitää kertoa, mutta eivätkö ihmiset muutenkin sovi, milloin lapsiluku on täynnä tai haluavatko ylipäänsä lapsia? Ainakin itse tiesin "aina", että haluan vain yhden lapsen.
Jos on täysin varma, ettei halua (lisää) lapsia ja jos ikääkin on jo yli 40 vuotta, niin miksei menisi vasektomiaan? Toki naisille on hormoniehkäisy toinen vaihtoehto, jos ei ole ongelma käyttää hormoneita, kun jotkuthan haluavat vältellä niitä.
Mun kösittääkseni valtaosa sterilisaation tehneistä ovat hyvin tyytyväisiä.
Ja joku voi tehdä vasektomian/sterilisaation siksi, koska kantaa jotain geneettistä periytyvää sairautta, eikä halua ottaa sitä riskiä, että siirtäisi geenin lapselleen.
Lapset tehty ensimmäisessä liitossa. Aikuisia jo. Liitto kiville.
Otin vasektomian varmistaakseni että seuraavalla kierroksella en jää "munastani kiinni" ja että potentiaalisella kumppanilla on sama linja. Kerroin aina avoimesti vasektomiastani.
Toinen liitto loistavassa kunnossa kahdeksan vuoden jälkeen.
Mielestäni tuon asian peittely olisi pettämistä.
Mikä tahansa puolison selän takana tehty asia on riskinotto parisuhteen kaatumiselle oli se sitten pettäminen, putkien solmuun laittaminen tai autolaina.
Tuon takia parisuhteissa olisi hyvä pitää avointa keskustelua yllä koko suhteen läpi. Suhteen alussa täytyy olla rehellinen itselleen, eli pidät kiinni omista arvoistasi, lapsitoiveista ja parisuhdemallista etkä yritä miellyttää toista aluksi väittämällä jotain, mikä ei oikeasti tunnu täysin omalta jutulta, toivoen, että toisen mieli muuttuu sitten joskus, jotta pääsee suhteeseen.
Vaikka olisikin ihan OK sille ajatukselle, ettei oma kumppani voi lisääntyä au naturel, niin se voi silti kaataa parisuhteen, jos operaatio on tehty salassa selän takana kertomatta, koska se viestii epäluottamusta kumppaniin ja hänen reaktioonsa. Mitä muuta tämä henkilö tekee selkäni takana ja miksi hän ei halunnut/uskaltanut kertoa ensin?
Suhde kaatui salailuun, eikä lisääntymiskyvyttömyyteen, koska asiasta ei keskusteltu. Keskustelu aiheesta ei ole sama, kuin ottaa mielipiteitä vastaan, eli ei ole pakko taipua toisen tahtoon, vaikka kuunteleekin mitä toisella on sanottavaa.
Vaikka itse tekee päätöksen, on asiasta keskustelu puolison kunnioittamista.
Oma päätös. Tosin parisuhteen se voi maksaa, mutta sekin päätös on oikea, jos toiveet lapsiluvusta eivät kohtaa. T:steriloitu nainen, eronnut 1. avioliitostaan tästä syystä.