Lue keskustelun säännöt.
Työelämän hulluus. Miksi kokoaikaista ja vakituista työsopimus on niin vaikea saada?
17.03.2023 |
Itse työskentelen tällä hetkellä nollatuntisopparilla määräaikaisena. Työtunnit eivät yksinkertaisesti riitä, juuri koskaan ei ole täysiä työtunteja.
Haen jatkuvasti kokoaikaisia Ja vakituisia työpaikkoja, mutta tuntuu että niitä ei yksinkertaisesti saa.
Olen käynyt tälläkin viikolla kahdeksassa työhaastattelussa, mutta ei suostuta antamaan kuin nollatuntisopimuksia, vakituisesta sopimuksesta puhumattakaan.
Kolmessa paikassa jopa ehdotettiin että menisin vuorafirman kirjoille nollatuntisopparilla, vaikka nimenomaan laitoin hakemukset firman omaa kautta ja itse minut haastattelivat.
Vaikka olen ollut työhaastatteluissa ympäri Suomea niin joka paikassa sama juttu.
Yhdestä yrityksestä tarjottiin 40h määräaikaista sopimusta, mutta sekin oli vain 4kk, eikä jatkosta mitään tietoa sen jälkeen. Ei oikein uskataisi 800km päähän muuttaa vain 4kk työn perässä...
Ärsyttää että työpaikkailmoituksissa lukee kokoaikatyö, vaikka todellisuudessa nollatuntisopimus, eikä sitten aina ole täysiä tunteja.
Mistä johtuu että vakituista ja kokoaikaista sopimusta on niin vaikeaa nykyään saada?
Vuokratyöpaikat ovat yleistyneet ihan vuodessakin jo hirveästi.
Kommentit (68)
Aloitin rekan ajon 2002. Sillon sai aina heti töitä suoraan firmasta ja sillon oli vielä tapana tehdä pitkää päivää. Palkka oli hyvä. Nyt saa sen minimin ja jputuuboleen vuokratyöfirmassa töissä. Tää tuli kuljetusalalle 2008 taantuman jälkeen ja on lisääntyny paljon viime vuosina. Palkat pysyy matalalla tietty. Tosin eipä suomalaisten autot enää käy espanjasta kaupan tavaroita hakemassakaan. Puolalaiset yms ajaa ne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin vuokratyöfirman kirjoilla vuoden ja se kyllä riitti, eikä enää koskaan. Suoraan sanottuna koko touhu täyttä pa*skaa.
Näin parikymppisenä ekassa työpaikassa asioista tietämättömyyttäni käyttetiin täysin hyväksi.
En minä voinut tietää että esim koulutuksestani kuuluisi saada euron tunnilta enemmän tai että olisin ollut myös oikeutettu sairasajan palkkaan.
Miksi nykyään on "heti mulle kaikki nyt" -meininki? Olkoon sitten kyse asunnosta tai työpaikasta, niin ajatellaan, että heti suoraan on saatava se lopullinen perheasunto tai vakituinen työpaikka.
Ennen on pidetty ihan normaalina sitä, että ensin hankitaan yksiö, maksetaan sitä aikansa, ja vähitellen siirrytään isompaan asuntoon, kun varallisuutta alkaa kertymään.
Samoin työelämässä on joskus ollut ihan ok tehdä ensin hanttihommia ja kesätöitä, ja sitä kautta vähitellen edetä vakituiseen kokoaikatyöhön. Toki on ollut niitäkin aikoja, kun vakityöhön vain käveltiin, ei tarvinnut edes hakea. Mutta ihan looginen malli on sekin, että ensin haetaan työkokemusta pätkätöistä ja muista epätyypillisistä työsuhteista. Ja kun niiden avulla on saatu kokemusta, niin sitten on mahdollisuudet edetä vakityöhön. Se on sitä urakehitystä.
Mistä tulee tuo kuvitelma, että kaikki pitäisi saada valmiina, eikä olla valmiit tekemään työtä urakehityksen eteen ja etenemään vaiheittain?
Vierailija kirjoitti:
Kaupan alalla, ravintola-alalla ja elintarvikealalla riistäminen yleistä.
Ammattiliitot: SEL Ja PAM ovat täysin epäonnistuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupan alalla, ravintola-alalla ja elintarvikealalla riistäminen yleistä.
Ammattiliitot: SEL Ja PAM ovat täysin epäonnistuneet.
Totta. Ammattiliittojen ajama irtisanomisen tekeminen lähes mahdottomaksi on johtanut tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupan alalla, ravintola-alalla ja elintarvikealalla riistäminen yleistä.
Ammattiliitot: SEL Ja PAM ovat täysin epäonnistuneet.Itseasiassa se on toisin päin. Nollatunti sopimuksia ja vuokratyöfirmoja käytetään juuri siksi koska on niin vahvat ammattiliitot. 0-tunti sopimuksella tai vuokrafirman välityksellä yritys välttää sen että voi joutua työntekijästä koituvien riskien maksajaksi (sairaspoissa-olot, äitiysloma jne) ja ei tarvi maksaa samoista eduista kun mitä täyspäiväiset työntekijät saa. Itseasiassa vahvat ammattiliitot lisäävät vain vuokra firmojen käyttämistä, koska esim, nykyisin yritys ei saa irtisanoa työntekijää helposti tai työntekijä voi helposti haastaa yrityksen oikeuteen laittomasta irtisanomisesta. Mutta jos et ole suorassa työsuhteessa yritykseen määräaikaisella sopimuksella, myös työntekijän erottaminen on helpompaa: ei vaan anneta uusia tuntia.
Kun ammattiliitot saa "liikaa" valtaa, ne alkavat itseasiassa sahamaan omaa oksaansa.
Tämä. Liittojen vuonna miekka ja hevonen ajamat työelämän vaikeuttamiset ovat pysyvä ilmiö. Olen noista joskus liiton ihmisen kaa jutellut ja on tiedossa. Tuntui olevan että "vanhan liiton" miehiä on vielä liikaa ja kukaan ei uskalla edes ehdottaa että irtisanomista voisi helpottaa esim juuri pienemmiltä firmoilta. Silloinhan työpaikan uskaltaisi vakinaistaa ja jos molemmat tyytyväisiä niin työsuhde jatkuisi. Nyt jos ei töitä olekkaan tai saatiin lusmu niin siinäpä makselet vuoden palkat TYHJÄSTÄ!
Vierailija kirjoitti:
Miksi nykyään on "heti mulle kaikki nyt" -meininki? Olkoon sitten kyse asunnosta tai työpaikasta, niin ajatellaan, että heti suoraan on saatava se lopullinen perheasunto tai vakituinen työpaikka.
Ennen on pidetty ihan normaalina sitä, että ensin hankitaan yksiö, maksetaan sitä aikansa, ja vähitellen siirrytään isompaan asuntoon, kun varallisuutta alkaa kertymään.
Samoin työelämässä on joskus ollut ihan ok tehdä ensin hanttihommia ja kesätöitä, ja sitä kautta vähitellen edetä vakituiseen kokoaikatyöhön. Toki on ollut niitäkin aikoja, kun vakityöhön vain käveltiin, ei tarvinnut edes hakea. Mutta ihan looginen malli on sekin, että ensin haetaan työkokemusta pätkätöistä ja muista epätyypillisistä työsuhteista. Ja kun niiden avulla on saatu kokemusta, niin sitten on mahdollisuudet edetä vakityöhön. Se on sitä urakehitystä.
Mistä tulee tuo kuvitelma, että kaikki pitäisi saada valmiina, eikä olla valmiit tekemään työtä urakehityksen eteen ja etenemään vaiheittain?
Yksi ongelma on se että näitä pätkätöitä mymsyms tekemällä tulee sellainen olo että on joku huonompi ihminen joka ei kelpaa mihinkään. Olet yli kolmekymmentä ja sulla on surkeampi ammatillinen itsetunto kuin kaksikymmentä vuotiaana kun olit menestyksekäs korkeakouluopiskelija jolla elämä edessään. Rationaalisesti ajatellen meriittiä on enemmän kuin silloin nuorena, mutta voi miksi ne korkeakoulututkinnot ja pätkätyöt eivät omassa päässä tunnu miltään.. Eivät tunnu siksi kun täällä elää vieläkin vahvana että jämäihmiset saa ne jämätyöt, mitä tämän työelämän rakennemuutoksen seurauksena on suuri osa töistä. t. demari
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiempi työpaikkani oli suurusluokassaan globaalissa mittakaavassa TOP 200 sisällä eli iso firma. Siellä ihan normaalit toimistotyöntekijät haluttiin palkata vuokrafirman kautta eikä työntekijät saaneet tietää kuin max muutaman päivän sisällä jatkuuko määräaikainen sopimus. Lisäksi he saivat palkkaa vähemmän kuin vakityöläiset ja oman esimiehen sijaan he saivat vääntää saikuista ja muista vuokrafirman kautta jossa sama työntekijä kaitsi monia ihan eri firmoissa työskenteleviä ihmisiä. Sieltä sai myös viestillä tältä esimieheltä anelevasti että voisitko tulla huomenna töihin jos et ole enää kovin sairaana.
Viimeeksi kun katsoin niin myös markkinointijohtaja joka vastaa kovan liikevaihdon omaavasta markkinasta haluttiin liittyvän remmiin vuokrafirman kautta. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupan alalla, ravintola-alalla ja elintarvikealalla riistäminen yleistä.
Ammattiliitot: SEL Ja PAM ovat täysin epäonnistuneet.Totta. Ammattiliittojen ajama irtisanomisen tekeminen lähes mahdottomaksi on johtanut tähän.
Kuka sinulle on näin opettanut? :D
Mikäli irtisanominen olisi ilmoitusluontoinen asia kuten Jenkeissä, työnantaja voisi päättää sekä työsuhteesi että palkanmaksusi hyvin pitkälti kuin seinään. Voit olla mitä ahkerin että vastuullisin työntekijä mutta työnantaja voi laskea että sieltä saisi revittyä kortistosta Markon tekemään tätä työtä pienemmällä palkalla kun taas pitkän linjan tekijä Jarmo on saanut useamman indeksikorotuksen palkkaansa ja on siinä iässä että kohta alkaa varmaan saikutella iän tuomien vaivojen vuoksi. Myös Mari kirjanpidosta alkaa lähestyä lastentekoikää joten laitetaan vaihtoon samalla. Se on Marin ongelma sitten miten hoitaa lainanlyhennyksensä ja etsii uuden työn mahdollisimman pian.
Sopimusten puuttuminen palkitsee vain työnantajia sillä työpaikkoja on vähemmän kuin työtä tarvitsevia. Kysynnän ja tarjonnan laki on toisinpäin ainoastaan hyvin spesifiä tietoa ja taitoa vaativissa tehtävissä joissa työnantajalla ei ole isoa määrää hakijoita joista valita. Ja on ihan tilastollinen mahdottomuus että jokainen meistä omaisi uniikkia tietoa ja on harhaista ajatella että työnantaja maksaa mielellään extraa ja tarjoaa parempia ehtoja hyvälle työntekijälle. Jo nyt tässä kontrolloiduissa nyky-ympäristössä iso osa työpaikoista tarjoaa TES-minimin, lakisääteisen minimityöterveyden ja muutkin mahd. huonot edut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska perhevapaat. Meillä työkaveri oli 6 kk ajan ns. vauvalomalla ja sitten palasi töihin tekemään 50% työaikaa ja aikoo olla taas perhevapaalla toukokuusta heinäkuulle. Sijaiselle ei voida luvata tiettyä tuntimäärää, koska ei tiedetä, miten perhevapaalainen aikoo lomailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupan alalla, ravintola-alalla ja elintarvikealalla riistäminen yleistä.
Ammattiliitot: SEL Ja PAM ovat täysin epäonnistuneet.Totta. Ammattiliittojen ajama irtisanomisen tekeminen lähes mahdottomaksi on johtanut tähän.
Kuka sinulle on näin opettanut? :D
Mikäli irtisanominen olisi ilmoitusluontoinen asia kuten Jenkeissä, työnantaja voisi päättää sekä työsuhteesi että palkanmaksusi hyvin pitkälti kuin seinään. Voit olla mitä ahkerin että vastuullisin työntekijä mutta työnantaja voi laskea että sieltä saisi revittyä kortistosta Markon tekemään tätä työtä pienemmällä palkalla kun taas pitkän linjan tekijä Jarmo on saanut useamman indeksikorotuksen palkkaansa ja on siinä iässä että kohta alkaa varmaan saikutella iän tuomien vaivojen vuoksi. Myös Mari kirjanpidosta alkaa lähestyä lastentekoikää joten laitetaan vaihtoon samalla. Se on Marin ongelma sitten miten hoitaa lainanlyhennyksensä ja etsii uuden työn mahdollisimman pian.
Sopimusten puuttuminen palkitsee vain työnantajia sillä työpaikkoja on vähemmän kuin työtä tarvitsevia. Kysynnän ja tarjonnan laki on toisinpäin ainoastaan hyvin spesifiä tietoa ja taitoa vaativissa tehtävissä joissa työnantajalla ei ole isoa määrää hakijoita joista valita. Ja on ihan tilastollinen mahdottomuus että jokainen meistä omaisi uniikkia tietoa ja on harhaista ajatella että työnantaja maksaa mielellään extraa ja tarjoaa parempia ehtoja hyvälle työntekijälle. Jo nyt tässä kontrolloiduissa nyky-ympäristössä iso osa työpaikoista tarjoaa TES-minimin, lakisääteisen minimityöterveyden ja muutkin mahd. huonot edut.
USAssa jokainen voi olla työnantaja tai työntekijä, jostain syystä Suomessa työntekijä ei hoksaa samaa. Siellä ei ole suomalaisia perhevapaita tai palkallisia sairauslomia (suurimmalla osalla), joten siellä nimenomaan työnteko mahdollistaa työpaikan pysymisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni taas on päinvastainen ongelma.
Sen jälkeen, kun irtisanouduin karenssiin kauhujen työpaikasta, en ole halunnut enää toistaiseksi voimassa olevaa, mutta vähän väliä yritetään saada tekemään pitempiä sopimuksia. En tiedä, olenko enää koskaan valmis luopumaan siitä, että voin itse päättä mitä, milloin ja missä teen. Omat huonot puolet tässäkin on mutta ne ovat pientä siihen verrattuna mitä olen aiemmin kokenut. Työnantajille tuntuu olevan isokin ongelma, kun työtekijä tekee samaa mitä työnantajat ovat tehneet jo pitkään.
Ammattiliitot tämän ovat saaneet aikaan. Vakituista työntekijää ei saa irtisanottua millään perusteella, edes varkaus ei riitä syyksi, vaan niitä pitää olla todistetusti useita, ennen kuin se on irtisanomisperuste.
Lisäksi ammattiliitot eivät ole vieläkään alkaneet hoitamaan pätkätyöläisten edunvalvontaa. Ja sitten ihmettelevät nuorten työntekijöiden matalaa järjestäytymisastetta.
Joten katsele ap ammattiliittojen suuntaan. Ammattiliitot ajavat jo vakituisessa työssä olevien etuja, eivät niiden, joilla ei vielä sitä vakituista työtä ole. Näin minulle vastattiin ammattiliitosta, kun asiaa kysyin. Sitten älysinkin nostaa liiton kassasta maksimaaliset työttömyyskorvaukset ja sen tehtyäni erosin liitosta. Mistään en ole jäänyt paitsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupan alalla, ravintola-alalla ja elintarvikealalla riistäminen yleistä.
Ammattiliitot: SEL Ja PAM ovat täysin epäonnistuneet.Totta. Ammattiliittojen ajama irtisanomisen tekeminen lähes mahdottomaksi on johtanut tähän.
Kuka sinulle on näin opettanut? :D
Mikäli irtisanominen olisi ilmoitusluontoinen asia kuten Jenkeissä, työnantaja voisi päättää sekä työsuhteesi että palkanmaksusi hyvin pitkälti kuin seinään. Voit olla mitä ahkerin että vastuullisin työntekijä mutta työnantaja voi laskea että sieltä saisi revittyä kortistosta Markon tekemään tätä työtä pienemmällä palkalla kun taas pitkän linjan tekijä Jarmo on saanut useamman indeksikorotuksen palkkaansa ja on siinä iässä että kohta alkaa varmaan saikutella iän tuomien vaivojen vuoksi. Myös Mari kirjanpidosta alkaa lähestyä lastentekoikää joten laitetaan vaihtoon samalla. Se on Marin ongelma sitten miten hoitaa lainanlyhennyksensä ja etsii uuden työn mahdollisimman pian.
Sopimusten puuttuminen palkitsee vain työnantajia sillä työpaikkoja on vähemmän kuin työtä tarvitsevia. Kysynnän ja tarjonnan laki on toisinpäin ainoastaan hyvin spesifiä tietoa ja taitoa vaativissa tehtävissä joissa työnantajalla ei ole isoa määrää hakijoita joista valita. Ja on ihan tilastollinen mahdottomuus että jokainen meistä omaisi uniikkia tietoa ja on harhaista ajatella että työnantaja maksaa mielellään extraa ja tarjoaa parempia ehtoja hyvälle työntekijälle. Jo nyt tässä kontrolloiduissa nyky-ympäristössä iso osa työpaikoista tarjoaa TES-minimin, lakisääteisen minimityöterveyden ja muutkin mahd. huonot edut.
Nyt kyllä menit jälleen ääripäästä toiseen. Ja kuten itsekin totesit tässä meidän kontrolloidussa nyky-ympäristössä palkat on minimi ja niin on määräkirjalla ne tekijätkin.
Ei kukaan usko että työnantaja nauttii perehdyttäessään aina sen uuden määräaikaisen siihen samaan hommaan jossa jo 8 määräaikaista on perehdytetty. Uskoisin hänelläkin (puhutaan siis pienemmistä firmoista) olevan muutakin hommaa?
Vierailija kirjoitti:
Miksi nykyään on "heti mulle kaikki nyt" -meininki? Olkoon sitten kyse asunnosta tai työpaikasta, niin ajatellaan, että heti suoraan on saatava se lopullinen perheasunto tai vakituinen työpaikka.
Ennen on pidetty ihan normaalina sitä, että ensin hankitaan yksiö, maksetaan sitä aikansa, ja vähitellen siirrytään isompaan asuntoon, kun varallisuutta alkaa kertymään.
Samoin työelämässä on joskus ollut ihan ok tehdä ensin hanttihommia ja kesätöitä, ja sitä kautta vähitellen edetä vakituiseen kokoaikatyöhön. Toki on ollut niitäkin aikoja, kun vakityöhön vain käveltiin, ei tarvinnut edes hakea. Mutta ihan looginen malli on sekin, että ensin haetaan työkokemusta pätkätöistä ja muista epätyypillisistä työsuhteista. Ja kun niiden avulla on saatu kokemusta, niin sitten on mahdollisuudet edetä vakityöhön. Se on sitä urakehitystä.
Mistä tulee tuo kuvitelma, että kaikki pitäisi saada valmiina, eikä olla valmiit tekemään työtä urakehityksen eteen ja etenemään vaiheittain?
Nykyään sitä yksiötä vaan ei saa, jos ei ole hirveästi rahaa omasta takaa. Samoin vuosikausia pätkätöissä on nykyään normi ja se että on kaikenmaailman nollasopimusten kautta kyykytettävänä. Ei ole ollenkaan mahdollista saavuttaa samanlaista uraa samalla tavalla kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Joo, itsekkin olen huomannut tämän.
Katselin oman alan työpaikkoja.
Työpaikkoja tällä alalla on Suomessa yhteensä n. 400.Näistä paikoista kun rajatiin vuokratyöfirmat pois niin jäljelle jäi vain 8 paikkaa... kyllä se kertoo jostakin.
Vuokrafirmoilla lähes poikkeuksetta aina nollatuntisopimukset.
Sitten kun rajattiin niin että ainoastaan kokoaikaiset 40h vakituiset sopimukset jäi jäljelle niim paikkoja jäi ainoastaan 4, siis koko Suomessa!Valmistun ammattiini puolen vuoden päästä ja kyllä suoraan sanottuna pelottaa että saanko vakituista ja kokoaikaista työsopimusta enää mistään.
Joutuu taas opiskelemaan uudelle alalle että tällaisen sopimuksen saisi.
Varmaan täytyy opiskella hoitoalalle, esim terveydenhoitajaksi tai puheterapeutiksi.
Mä hämmästelen sitä, että et ole kouluaikana luonut verkostoja tulevalle alallesi. Hämmästelen myös sitä, että ilmeisesti sulla on tutkintoja alla ja jos kaikki muut tutkinnot on olleet yhtä hyvin työllistäviä niin mitä sä oikein mietit? Siis ihan oikeesti sä tuhlaat yhteiskunnan resursseja kouluttautumalla alalle, josta tiedät ettei töitä ole. Sitten tulet nettiin itkemään sitä, että ei ole paikkoja. Nyt valot päälle oikeesti.
Yritykset osaavat asettaa tietyn arvon myös osaaville työntekijöille, koska se on taloudellisempaa kuin vuokratyövoima. Keskimäärin vuokratyövoiman palkkaaminen ja perehdyttämienn on n. 4x kallimpaa.
Niin kauan kuin ihmiset suostuvat nollatuntisoppareihin, niitä tarjotaan.
Kun ei suostu poljettavaksi, harvoin poljetaan.
Tämä lisääntyy vaan, kun saadaan mahdollisimman paljon ulkomailta työntekijöitä kilpailemaan.