Lue keskustelun säännöt.
Antaisitko pettämisen anteeksi?
Kommentit (756)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi yhden illan jutun jos rehellisesti tunnistaisi. Ollaan oltu jo 20 v yhdessä ja rakastan mieltäni. Pitkää salasuhdetta ja valehtelua en antaisi anteeksi. Parikymppisenä olin niin mustavalkoinen ja ehdoton että en olisi antanut yhden illan juttua anteeksi, en varmaan edes suudelmaa
Ei haittaisi vaikka saisit taudin sen yhden petoskerran jälkeen? Ja kun anteeksi on annettu ja jatkettu, se on käytännössä lupa pettää jatkossakin. Onnea vain näille anteeksiantajille. Mun avioliitto on kestänyt jo yli 25 vuotta ja mies lentäisi kuin leppäkeihäs pihalle yhdenkin panon jälkeen.
Kiitos onnentoivotuksesta. Uskon että syvästi rakastava ja anteeksiantava ihminen on onnellisempi kuin tuollainen kireän oloinen tyyppi. Vertaat miestään leppäkeihääseen, joka on helppo heittää roskiin heti yksittäisen virheen jälkeen. Onko se mielestäsi syvää tosi rakkautta?
On, rakkautta itseäni kohtaan. Ps. Muista käydä rennosti ja säännöllisesti sp-tautitesteissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi!
"Tahdotko rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä" oli se kysymys. Vastasin "tahdon"!
Ihmisten elämässä sattuu monenlaista, loppupelissä aina ratkaisee tahto elää yhdessä.
Täydelliset ihmiset voivat vaatia puolisoltaan täydellisyyttä.
Minä en ole täydellinen, enkä edellytä kenenkään muunkaan olevan.
Kolikossa on kaksi puolta. Aina!Minusta tämä täydellisyyden vaatimisen olkinukke on kanssa yksi pettäjien kestosuosikeista. Oikeasti suhtautuminen tähän yhteen asiaan ei kerro siitä, mitä muita vikoja ja virheitä ihminen on valmis sietämään ja hyväksymään. Siedätkö sinä fyysistä väkivaltaa ja vaikeita päihdeongelmia? Ai et. Eli sinullakin on jotkut reunaehdot, joiden mukaan voit parisuhdetta jatkaa. Joillakin ihmisillä näihin ehtoihin kuuluu myös uskollisuus, koska se sattuu olemaan heille henkilökohtaisesti tärkeämpi arvo kuin sinulle. Ei se ole sen kummallisempaa. Jokainen vetää sen rajan johonkin, määrittelee ne jutut joita hän tarvitsee parisuhteessa ollakseen onnellinen. Vähän hölmöä ulkopäin lytätä muiden tarpeita ja toiveita ja arvoja.
Osaatko lukea?
Missä kohden minä lyttäsin kenenkään arvoja, tarpeita tai toiveita?
Harrastatko aina omiin kysymyksiisi vastaamista?
Vastasin ap:n kysymykseen ja vähän perustelin vastaustani.
Sinä saat olla mitä mieltä haluat: haluinesi, tarpeinesi ja toiveinesi.
Silmille hyppiminen on typeryyttä. Koita välttää sitä tulevaisuudessa!Menikö jotakin ihon alle?
Pettäjillä aina menee, etenkin kun tuntevat olevansa alakynnessä.
Ovatko kaikki pettäjiä, jotka haluavat jatkaa yhdessä puolisonsa syrjähypystä huolimatta?
On kestetty yhdessä lapsen kuolema ja oma vammautuminen. Kun asioden mittakaava on selvillä ei syrjähyppy ole kaiken tuhoava tapahtuma.
Mustavalkoisuus on kokemattomuutta.
Elämä hioo kulmat, eikä mikään ole enää yksinkertaista ja ehdotonta
Ihan hyvä pointti, tuo asioiden suhteuttaminen meinaan.
Itse en pidä pettämisen anteeksiantajia pettäjinä, vaan enemmän lapasina, joilla ei ole omanarvontuntoa ja antavat kohdella itseään huonosti. Mustavalkoisuuteni ei ole kokemattomuutta, minua on petetty jo kahdessa suhteessa. Itse en ole pettänyt. Mustavalkoisuuteni ei häviäisi yhtään mihinkään, jos nykyinen ja/tai seuraava kumppanikin pettäisi.
Siinä olet oikeassa, että kuvailemasi asiat voivat muuttaa sitä maailmankuvaa, voi olla pahempia asioita käytävänä läpi kuin pettäminen, jolloin kumppanuudelle ja yhteiselle historialle antaa enemmän arvoa kuin toisen peitonheilutukselle jonkun randomin kanssa. Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi yhden illan jutun jos rehellisesti tunnistaisi. Ollaan oltu jo 20 v yhdessä ja rakastan mieltäni. Pitkää salasuhdetta ja valehtelua en antaisi anteeksi. Parikymppisenä olin niin mustavalkoinen ja ehdoton että en olisi antanut yhden illan juttua anteeksi, en varmaan edes suudelmaa
Ei haittaisi vaikka saisit taudin sen yhden petoskerran jälkeen? Ja kun anteeksi on annettu ja jatkettu, se on käytännössä lupa pettää jatkossakin. Onnea vain näille anteeksiantajille. Mun avioliitto on kestänyt jo yli 25 vuotta ja mies lentäisi kuin leppäkeihäs pihalle yhdenkin panon jälkeen.
Kiitos onnentoivotuksesta. Uskon että syvästi rakastava ja anteeksiantava ihminen on onnellisempi kuin tuollainen kireän oloinen tyyppi. Vertaat miestään leppäkeihääseen, joka on helppo heittää roskiin heti yksittäisen virheen jälkeen. Onko se mielestäsi syvää tosi rakkautta?
Toiset heittävät juuri synnyttäneen puolisonsa roskiin. Onko se vastuullisen isän teko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi yhden illan jutun jos rehellisesti tunnistaisi. Ollaan oltu jo 20 v yhdessä ja rakastan mieltäni. Pitkää salasuhdetta ja valehtelua en antaisi anteeksi. Parikymppisenä olin niin mustavalkoinen ja ehdoton että en olisi antanut yhden illan juttua anteeksi, en varmaan edes suudelmaa
Ei haittaisi vaikka saisit taudin sen yhden petoskerran jälkeen? Ja kun anteeksi on annettu ja jatkettu, se on käytännössä lupa pettää jatkossakin. Onnea vain näille anteeksiantajille. Mun avioliitto on kestänyt jo yli 25 vuotta ja mies lentäisi kuin leppäkeihäs pihalle yhdenkin panon jälkeen.
Kiitos onnentoivotuksesta. Uskon että syvästi rakastava ja anteeksiantava ihminen on onnellisempi kuin tuollainen kireän oloinen tyyppi. Vertaat miestään leppäkeihääseen, joka on helppo heittää roskiin heti yksittäisen virheen jälkeen. Onko se mielestäsi syvää tosi rakkautta?
Toiset heittävät juuri synnyttäneen puolisonsa roskiin. Onko se vastuullisen isän teko?
Ei ole! Sitä en antaisi anteeksi
Vain jos ei ottanut peppureiskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi yhden illan jutun jos rehellisesti tunnistaisi. Ollaan oltu jo 20 v yhdessä ja rakastan mieltäni. Pitkää salasuhdetta ja valehtelua en antaisi anteeksi. Parikymppisenä olin niin mustavalkoinen ja ehdoton että en olisi antanut yhden illan juttua anteeksi, en varmaan edes suudelmaa
Ei haittaisi vaikka saisit taudin sen yhden petoskerran jälkeen? Ja kun anteeksi on annettu ja jatkettu, se on käytännössä lupa pettää jatkossakin. Onnea vain näille anteeksiantajille. Mun avioliitto on kestänyt jo yli 25 vuotta ja mies lentäisi kuin leppäkeihäs pihalle yhdenkin panon jälkeen.
Kiitos onnentoivotuksesta. Uskon että syvästi rakastava ja anteeksiantava ihminen on onnellisempi kuin tuollainen kireän oloinen tyyppi. Vertaat miestään leppäkeihääseen, joka on helppo heittää roskiin heti yksittäisen virheen jälkeen. Onko se mielestäsi syvää tosi rakkautta?
Toiset heittävät juuri synnyttäneen puolisonsa roskiin. Onko se vastuullisen isän teko?
Kyllä pöytäpano aina voittaa jonkun kakkakäätön hoivaamisen on pettäjän ajatus varmaankin. Tiedä sitten näistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi yhden illan jutun jos rehellisesti tunnistaisi. Ollaan oltu jo 20 v yhdessä ja rakastan mieltäni. Pitkää salasuhdetta ja valehtelua en antaisi anteeksi. Parikymppisenä olin niin mustavalkoinen ja ehdoton että en olisi antanut yhden illan juttua anteeksi, en varmaan edes suudelmaa
Ei haittaisi vaikka saisit taudin sen yhden petoskerran jälkeen? Ja kun anteeksi on annettu ja jatkettu, se on käytännössä lupa pettää jatkossakin. Onnea vain näille anteeksiantajille. Mun avioliitto on kestänyt jo yli 25 vuotta ja mies lentäisi kuin leppäkeihäs pihalle yhdenkin panon jälkeen.
Kiitos onnentoivotuksesta. Uskon että syvästi rakastava ja anteeksiantava ihminen on onnellisempi kuin tuollainen kireän oloinen tyyppi. Vertaat miestään leppäkeihääseen, joka on helppo heittää roskiin heti yksittäisen virheen jälkeen. Onko se mielestäsi syvää tosi rakkautta?
Onko pettäminen mielestäsi syvää tosi rakkautta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi yhden illan jutun jos rehellisesti tunnistaisi. Ollaan oltu jo 20 v yhdessä ja rakastan mieltäni. Pitkää salasuhdetta ja valehtelua en antaisi anteeksi. Parikymppisenä olin niin mustavalkoinen ja ehdoton että en olisi antanut yhden illan juttua anteeksi, en varmaan edes suudelmaa
Ei haittaisi vaikka saisit taudin sen yhden petoskerran jälkeen? Ja kun anteeksi on annettu ja jatkettu, se on käytännössä lupa pettää jatkossakin. Onnea vain näille anteeksiantajille. Mun avioliitto on kestänyt jo yli 25 vuotta ja mies lentäisi kuin leppäkeihäs pihalle yhdenkin panon jälkeen.
Kiitos onnentoivotuksesta. Uskon että syvästi rakastava ja anteeksiantava ihminen on onnellisempi kuin tuollainen kireän oloinen tyyppi. Vertaat miestään leppäkeihääseen, joka on helppo heittää roskiin heti yksittäisen virheen jälkeen. Onko se mielestäsi syvää tosi rakkautta?
Toiset heittävät juuri synnyttäneen puolisonsa roskiin. Onko se vastuullisen isän teko?
Miten mainitsemasi nyt liittyy mihinkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi yhden illan jutun jos rehellisesti tunnistaisi. Ollaan oltu jo 20 v yhdessä ja rakastan mieltäni. Pitkää salasuhdetta ja valehtelua en antaisi anteeksi. Parikymppisenä olin niin mustavalkoinen ja ehdoton että en olisi antanut yhden illan juttua anteeksi, en varmaan edes suudelmaa
Ei haittaisi vaikka saisit taudin sen yhden petoskerran jälkeen? Ja kun anteeksi on annettu ja jatkettu, se on käytännössä lupa pettää jatkossakin. Onnea vain näille anteeksiantajille. Mun avioliitto on kestänyt jo yli 25 vuotta ja mies lentäisi kuin leppäkeihäs pihalle yhdenkin panon jälkeen.
Kiitos onnentoivotuksesta. Uskon että syvästi rakastava ja anteeksiantava ihminen on onnellisempi kuin tuollainen kireän oloinen tyyppi. Vertaat miestään leppäkeihääseen, joka on helppo heittää roskiin heti yksittäisen virheen jälkeen. Onko se mielestäsi syvää tosi rakkautta?
Toiset heittävät juuri synnyttäneen puolisonsa roskiin. Onko se vastuullisen isän teko?
Ei ole! Sitä en antaisi anteeksi, enkä myöskään pahoinpitelyä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi!
"Tahdotko rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä" oli se kysymys. Vastasin "tahdon"!
Ihmisten elämässä sattuu monenlaista, loppupelissä aina ratkaisee tahto elää yhdessä.
Täydelliset ihmiset voivat vaatia puolisoltaan täydellisyyttä.
Minä en ole täydellinen, enkä edellytä kenenkään muunkaan olevan.
Kolikossa on kaksi puolta. Aina!Minusta tämä täydellisyyden vaatimisen olkinukke on kanssa yksi pettäjien kestosuosikeista. Oikeasti suhtautuminen tähän yhteen asiaan ei kerro siitä, mitä muita vikoja ja virheitä ihminen on valmis sietämään ja hyväksymään. Siedätkö sinä fyysistä väkivaltaa ja vaikeita päihdeongelmia? Ai et. Eli sinullakin on jotkut reunaehdot, joiden mukaan voit parisuhdetta jatkaa. Joillakin ihmisillä näihin ehtoihin kuuluu myös uskollisuus, koska se sattuu olemaan heille henkilökohtaisesti tärkeämpi arvo kuin sinulle. Ei se ole sen kummallisempaa. Jokainen vetää sen rajan johonkin, määrittelee ne jutut joita hän tarvitsee parisuhteessa ollakseen onnellinen. Vähän hölmöä ulkopäin lytätä muiden tarpeita ja toiveita ja arvoja.
Osaatko lukea?
Missä kohden minä lyttäsin kenenkään arvoja, tarpeita tai toiveita?
Harrastatko aina omiin kysymyksiisi vastaamista?
Vastasin ap:n kysymykseen ja vähän perustelin vastaustani.
Sinä saat olla mitä mieltä haluat: haluinesi, tarpeinesi ja toiveinesi.
Silmille hyppiminen on typeryyttä. Koita välttää sitä tulevaisuudessa!Menikö jotakin ihon alle?
Pettäjillä aina menee, etenkin kun tuntevat olevansa alakynnessä.
Se koira älähts johon kalikka kalahts. Täydellisyyden vaatimisesta puhuminen on pettäjien perusmantra,- byhyy, oletko niin täydellinen että voit tuomita minut muiden panemisesta. -No en ole itse pannut muita. - mutta et varmaan ole muuten täydellinen, miten voit minulle olla vihainen.
Joo, kyllä eksä itki, että en voi häntä yhden virheen jälkeen tuomita ja jättää, kun oli kuristanut ja yrittänyt heittää viidennen kerroksen parvekkeelta alas. Ihan pikku moka hänen mielestään, ihan kohtuutonta jättää.
Sama juttu, kun exä mursi nenäni. Ei kai sitä nyt yhden virheen tähden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi yhden illan jutun jos rehellisesti tunnistaisi. Ollaan oltu jo 20 v yhdessä ja rakastan mieltäni. Pitkää salasuhdetta ja valehtelua en antaisi anteeksi. Parikymppisenä olin niin mustavalkoinen ja ehdoton että en olisi antanut yhden illan juttua anteeksi, en varmaan edes suudelmaa
Ei haittaisi vaikka saisit taudin sen yhden petoskerran jälkeen? Ja kun anteeksi on annettu ja jatkettu, se on käytännössä lupa pettää jatkossakin. Onnea vain näille anteeksiantajille. Mun avioliitto on kestänyt jo yli 25 vuotta ja mies lentäisi kuin leppäkeihäs pihalle yhdenkin panon jälkeen.
Kiitos onnentoivotuksesta. Uskon että syvästi rakastava ja anteeksiantava ihminen on onnellisempi kuin tuollainen kireän oloinen tyyppi. Vertaat miestään leppäkeihääseen, joka on helppo heittää roskiin heti yksittäisen virheen jälkeen. Onko se mielestäsi syvää tosi rakkautta?
Eiköhän se syvä tosirakkaus lentänyt roskiin jo siinä vaiheessa sen toisen puolelta, kun toinen päätti ettei se suhde ole minkään arvoinen ja lähti panemaan jotain muuta.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä kerro. Koskaan. Ja lopeta pettäminen, eroa ensin, jos haluat jonkun muun.
Tieto voi satuttaa kumppaniasi sen verta, että menee erittäin pohjalle. Ja jos on jo enneestään käsittelemättömiä traumoja taustalla, niin voi jopa yrittää itsaria tai tehdä jotain muuta järkyttävää.
Myös uusi suhde on terveellä pohjalla kun vapaasti voi mennä ja tulla, eikä ole pahaa omaatuntoa ja sitäkautta vaikuttaa sun omaan käyttäytymiseen kumppaneita kohtaan.
Kokemuksen syvällä ja hartaalla äänellä kerron. Petin ja tunnustin. En ole saanut koskaan anteeksi, vaikka epäilen hänenki pettäneen minua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi yhden illan jutun jos rehellisesti tunnistaisi. Ollaan oltu jo 20 v yhdessä ja rakastan mieltäni. Pitkää salasuhdetta ja valehtelua en antaisi anteeksi. Parikymppisenä olin niin mustavalkoinen ja ehdoton että en olisi antanut yhden illan juttua anteeksi, en varmaan edes suudelmaa
Ei haittaisi vaikka saisit taudin sen yhden petoskerran jälkeen? Ja kun anteeksi on annettu ja jatkettu, se on käytännössä lupa pettää jatkossakin. Onnea vain näille anteeksiantajille. Mun avioliitto on kestänyt jo yli 25 vuotta ja mies lentäisi kuin leppäkeihäs pihalle yhdenkin panon jälkeen.
Kiitos onnentoivotuksesta. Uskon että syvästi rakastava ja anteeksiantava ihminen on onnellisempi kuin tuollainen kireän oloinen tyyppi. Vertaat miestään leppäkeihääseen, joka on helppo heittää roskiin heti yksittäisen virheen jälkeen. Onko se mielestäsi syvää tosi rakkautta?
Eiköhän se syvä tosirakkaus lentänyt roskiin jo siinä vaiheessa sen toisen puolelta, kun toinen päätti ettei se suhde ole minkään arvoinen ja lähti panemaan jotain muuta.
-eri
Ei välttämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro. Koskaan. Ja lopeta pettäminen, eroa ensin, jos haluat jonkun muun.
Tieto voi satuttaa kumppaniasi sen verta, että menee erittäin pohjalle. Ja jos on jo enneestään käsittelemättömiä traumoja taustalla, niin voi jopa yrittää itsaria tai tehdä jotain muuta järkyttävää.
Myös uusi suhde on terveellä pohjalla kun vapaasti voi mennä ja tulla, eikä ole pahaa omaatuntoa ja sitäkautta vaikuttaa sun omaan käyttäytymiseen kumppaneita kohtaan.
Kokemuksen syvällä ja hartaalla äänellä kerron. Petin ja tunnustin. En ole saanut koskaan anteeksi, vaikka epäilen hänenki pettäneen minua.
Voit myös tunnustaa ja silti erota.
Kyllä se toinen haluaa myös eronkin syyn tietää ja jos et sitä suostu kertomaan niin ihan samalla tavalla sekin voi aiheuttaa traumoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarjapettäjä ei näe mitäää välimuotoja. Vain hänen oikeus. Josta ei lapsille tai puolisolle puhuta.
Lapset nyt ei edelleenkään tähän liity. Aikuisten parisuhde ja seksielämä.
Täällä menee nyt ehkä eri näkemykset sekaisin. Tottakai lapsen ikä vaikuttaa siihen, miten erosta ja sen syistä kerrotaan. Pieni lapsi nyt ei välttämättä tiedolla toisen vanhemman panoseikkailuista tee yhtään mitään, mutta teinit rupeavat jo tajuamaan ja heillä voi olla omiakin suhdedraamoja ja samaistumispintaa. Aikuiset nuoret jo ymmärtävät myös elämän reaaliteetteja, ehkä on kokemustakin, pitäiskö siis tieto pettämisestä viedä mukanaan hautaan. Aika helposti lapsi sen huomaa, oli minkä ikäinen tahansa, että toisella vanhemmalla on uusi kumppani heti kun vanhemmat erosivat, siis jos salasuhde ja läpsystä vaihto. Sitten kun tietää enemmän seksistä, osaa viimeistään laskea 1 + 1. -eri
Joo ymmärrän, ja nämä onkin minusta vähän eri tilanteita. Joku kirjoittaja vaan tuntuu olevan sitkeästi sitä mieltä, että kaikki pahimmat exän parisuhdemokat pitää lätkäistä yhteisten lasten naamalle. Se on ihan oikeasti todella julmaa, enkä tajua miten yksikään rakastava vanhempi voi toimia ja ajatella niin. Siinä viha ja katkeruus menee äidinrakkauden edelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarjapettäjä ei näe mitäää välimuotoja. Vain hänen oikeus. Josta ei lapsille tai puolisolle puhuta.
Lapset nyt ei edelleenkään tähän liity. Aikuisten parisuhde ja seksielämä.
Täällä menee nyt ehkä eri näkemykset sekaisin. Tottakai lapsen ikä vaikuttaa siihen, miten erosta ja sen syistä kerrotaan. Pieni lapsi nyt ei välttämättä tiedolla toisen vanhemman panoseikkailuista tee yhtään mitään, mutta teinit rupeavat jo tajuamaan ja heillä voi olla omiakin suhdedraamoja ja samaistumispintaa. Aikuiset nuoret jo ymmärtävät myös elämän reaaliteetteja, ehkä on kokemustakin, pitäiskö siis tieto pettämisestä viedä mukanaan hautaan. Aika helposti lapsi sen huomaa, oli minkä ikäinen tahansa, että toisella vanhemmalla on uusi kumppani heti kun vanhemmat erosivat, siis jos salasuhde ja läpsystä vaihto. Sitten kun tietää enemmän seksistä, osaa viimeistään laskea 1 + 1. -eri
Joo ymmärrän, ja nämä onkin minusta vähän eri tilanteita. Joku kirjoittaja vaan tuntuu olevan sitkeästi sitä mieltä, että kaikki pahimmat exän parisuhdemokat pitää lätkäistä yhteisten lasten naamalle. Se on ihan oikeasti todella julmaa, enkä tajua miten yksikään rakastava vanhempi voi toimia ja ajatella niin. Siinä viha ja katkeruus menee äidinrakkauden edelle.
Ikätasoisesri mutta täällä joku pettämisen salaamista lapsilta ajava kirjoittaja joka haluaa että edes teini-ikäiselle lapselle ei asiasta kerrota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi yhden illan jutun jos rehellisesti tunnistaisi. Ollaan oltu jo 20 v yhdessä ja rakastan mieltäni. Pitkää salasuhdetta ja valehtelua en antaisi anteeksi. Parikymppisenä olin niin mustavalkoinen ja ehdoton että en olisi antanut yhden illan juttua anteeksi, en varmaan edes suudelmaa
Ei haittaisi vaikka saisit taudin sen yhden petoskerran jälkeen? Ja kun anteeksi on annettu ja jatkettu, se on käytännössä lupa pettää jatkossakin. Onnea vain näille anteeksiantajille. Mun avioliitto on kestänyt jo yli 25 vuotta ja mies lentäisi kuin leppäkeihäs pihalle yhdenkin panon jälkeen.
Kiitos onnentoivotuksesta. Uskon että syvästi rakastava ja anteeksiantava ihminen on onnellisempi kuin tuollainen kireän oloinen tyyppi. Vertaat miestään leppäkeihääseen, joka on helppo heittää roskiin heti yksittäisen virheen jälkeen. Onko se mielestäsi syvää tosi rakkautta?
Eiköhän se syvä tosirakkaus lentänyt roskiin jo siinä vaiheessa sen toisen puolelta, kun toinen päätti ettei se suhde ole minkään arvoinen ja lähti panemaan jotain muuta.
-eriEi välttämättä.
Toteaa kynnysmatto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi yhden illan jutun jos rehellisesti tunnistaisi. Ollaan oltu jo 20 v yhdessä ja rakastan mieltäni. Pitkää salasuhdetta ja valehtelua en antaisi anteeksi. Parikymppisenä olin niin mustavalkoinen ja ehdoton että en olisi antanut yhden illan juttua anteeksi, en varmaan edes suudelmaa
Ei haittaisi vaikka saisit taudin sen yhden petoskerran jälkeen? Ja kun anteeksi on annettu ja jatkettu, se on käytännössä lupa pettää jatkossakin. Onnea vain näille anteeksiantajille. Mun avioliitto on kestänyt jo yli 25 vuotta ja mies lentäisi kuin leppäkeihäs pihalle yhdenkin panon jälkeen.
Kiitos onnentoivotuksesta. Uskon että syvästi rakastava ja anteeksiantava ihminen on onnellisempi kuin tuollainen kireän oloinen tyyppi. Vertaat miestään leppäkeihääseen, joka on helppo heittää roskiin heti yksittäisen virheen jälkeen. Onko se mielestäsi syvää tosi rakkautta?
Toiset heittävät juuri synnyttäneen puolisonsa roskiin. Onko se vastuullisen isän teko?
Miten mainitsemasi nyt liittyy mihinkään?
Ketjun aihe?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi!
"Tahdotko rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä" oli se kysymys. Vastasin "tahdon"!
Ihmisten elämässä sattuu monenlaista, loppupelissä aina ratkaisee tahto elää yhdessä.
Täydelliset ihmiset voivat vaatia puolisoltaan täydellisyyttä.
Minä en ole täydellinen, enkä edellytä kenenkään muunkaan olevan.
Kolikossa on kaksi puolta. Aina!Minusta tämä täydellisyyden vaatimisen olkinukke on kanssa yksi pettäjien kestosuosikeista. Oikeasti suhtautuminen tähän yhteen asiaan ei kerro siitä, mitä muita vikoja ja virheitä ihminen on valmis sietämään ja hyväksymään. Siedätkö sinä fyysistä väkivaltaa ja vaikeita päihdeongelmia? Ai et. Eli sinullakin on jotkut reunaehdot, joiden mukaan voit parisuhdetta jatkaa. Joillakin ihmisillä näihin ehtoihin kuuluu myös uskollisuus, koska se sattuu olemaan heille henkilökohtaisesti tärkeämpi arvo kuin sinulle. Ei se ole sen kummallisempaa. Jokainen vetää sen rajan johonkin, määrittelee ne jutut joita hän tarvitsee parisuhteessa ollakseen onnellinen. Vähän hölmöä ulkopäin lytätä muiden tarpeita ja toiveita ja arvoja.
Osaatko lukea?
Missä kohden minä lyttäsin kenenkään arvoja, tarpeita tai toiveita?
Harrastatko aina omiin kysymyksiisi vastaamista?
Vastasin ap:n kysymykseen ja vähän perustelin vastaustani.
Sinä saat olla mitä mieltä haluat: haluinesi, tarpeinesi ja toiveinesi.
Silmille hyppiminen on typeryyttä. Koita välttää sitä tulevaisuudessa!Menikö jotakin ihon alle?
Pettäjillä aina menee, etenkin kun tuntevat olevansa alakynnessä.
Ovatko kaikki pettäjiä, jotka haluavat jatkaa yhdessä puolisonsa syrjähypystä huolimatta?
On kestetty yhdessä lapsen kuolema ja oma vammautuminen. Kun asioden mittakaava on selvillä ei syrjähyppy ole kaiken tuhoava tapahtuma.
Mustavalkoisuus on kokemattomuutta.
Elämä hioo kulmat, eikä mikään ole enää yksinkertaista ja ehdotontaPettäjä on pettäjä kun on kerrankin pettänyt. Se asia ei edelleenkään muutu miksikään selittelemällä tai puolustelemalla. On oma (tyhmä) valinta jatkaa pettäjän kanssa, mutta jotkut haluaa ottaa pataan useamman kerran samasta asiasta. Miten lapsen kuolema tai vammautuminen liittyy pettämiseen? Olen minäkin sairastanut syövän, mutta en kuolemanpeloissani juossut silti vieraissa. Taidanpa olla vanhempi kuin sinä ja mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän pidän kiinni periaatteistani. En ole tuulella käyvä asioiden harmaaksi selittelijä.
Tämä. Jotenkin minusta on pikemminkin jonkin tason kypsymättömyyttä se, että kuvittelee kaikkien ihmisten ajatusten ja mielipiteiden muokkautuvan elämänkokemuksen kertymisen myötä samaan suuntaan kuin itsellä. Ei jotenkin kyetä hyväksymään aitoa erimielisyyttä, vaan eriävät mielipiteet kuitataan ylimielisesti pelkkänä kokemattomuutena.
Pettäjä on pettäjä kun on kerrankin pettänyt. Se asia ei edelleenkään muutu miksikään selittelemällä tai puolustelemalla. On oma (tyhmä) valinta jatkaa pettäjän kanssa, mutta jotkut haluaa ottaa pataan useamman kerran samasta asiasta. Miten lapsen kuolema tai vammautuminen liittyy pettämiseen? Olen minäkin sairastanut syövän, mutta en kuolemanpeloissani juossut silti vieraissa. Taidanpa olla vanhempi kuin sinä ja mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän pidän kiinni periaatteistani. En ole tuulella käyvä asioiden harmaaksi selittelijä.