Lue keskustelun säännöt.
Antaisitko pettämisen anteeksi?
Kommentit (756)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi!
"Tahdotko rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä" oli se kysymys. Vastasin "tahdon"!
Ihmisten elämässä sattuu monenlaista, loppupelissä aina ratkaisee tahto elää yhdessä.
Täydelliset ihmiset voivat vaatia puolisoltaan täydellisyyttä.
Minä en ole täydellinen, enkä edellytä kenenkään muunkaan olevan.
Kolikossa on kaksi puolta. Aina!Minusta tämä täydellisyyden vaatimisen olkinukke on kanssa yksi pettäjien kestosuosikeista. Oikeasti suhtautuminen tähän yhteen asiaan ei kerro siitä, mitä muita vikoja ja virheitä ihminen on valmis sietämään ja hyväksymään. Siedätkö sinä fyysistä väkivaltaa ja vaikeita päihdeongelmia? Ai et. Eli sinullakin on jotkut reunaehdot, joiden mukaan voit parisuhdetta jatkaa. Joillakin ihmisillä näihin ehtoihin kuuluu myös uskollisuus, koska se sattuu olemaan heille henkilökohtaisesti tärkeämpi arvo kuin sinulle. Ei se ole sen kummallisempaa. Jokainen vetää sen rajan johonkin, määrittelee ne jutut joita hän tarvitsee parisuhteessa ollakseen onnellinen. Vähän hölmöä ulkopäin lytätä muiden tarpeita ja toiveita ja arvoja.
Osaatko lukea?
Missä kohden minä lyttäsin kenenkään arvoja, tarpeita tai toiveita?
Harrastatko aina omiin kysymyksiisi vastaamista?
Vastasin ap:n kysymykseen ja vähän perustelin vastaustani.
Sinä saat olla mitä mieltä haluat: haluinesi, tarpeinesi ja toiveinesi.
Silmille hyppiminen on typeryyttä. Koita välttää sitä tulevaisuudessa!
Menikö jotakin ihon alle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on väkivaltaista jos joku arvostelee tuollaista kulissia ylläpitävää pettäjää. 🤣🤣🤣
Ei, mutta oman katkeruuden kippaaminen lasten niskaan on henkistä väkivaltaa niitä lapsia kohtaan. Ymmärrän, että vaikea hyväksyä jos on ehtinyt jo näin toimia. Eikä se ole mikään naureskelun asia.
16-vuotias tyttö jota ensimmäinen poikkis petti kysyi että miksi isi lähti lennosta aikanaan tytön ollessa päiväkoti-ikäinen toisen matkaan. Kerroin totuuden.
Tyttö oli tuon pettämisen selviämisen aikaan isänsä luona. Isä oli vain hymähtänyt tytölle että et vain rakastanut ja huomioinut sekä ihaillut pettänyttä poikaystääväsi varmaan tarpeeksi.
Tyttö tuli kotiin täysin järkyttyneenä.
Tuossa tapauksessa isä käyttäytyi tyttöä kohtaan kyllä tosi törkeästi. Mutta ei automaattisesti mene näin, joskus hirveän huono kumppani voi olla ihan hyvä vanhempi. Ei pidä ikäänkuin niputtaa parisuhdetta ja lapsia niinkuin jotkut täällä tuntuvat tekevän.
Hyvä vanhempi ei riko lapsen kotia ja perusturvallisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi!
"Tahdotko rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä" oli se kysymys. Vastasin "tahdon"!
Ihmisten elämässä sattuu monenlaista, loppupelissä aina ratkaisee tahto elää yhdessä.
Täydelliset ihmiset voivat vaatia puolisoltaan täydellisyyttä.
Minä en ole täydellinen, enkä edellytä kenenkään muunkaan olevan.
Kolikossa on kaksi puolta. Aina!Minusta tämä täydellisyyden vaatimisen olkinukke on kanssa yksi pettäjien kestosuosikeista. Oikeasti suhtautuminen tähän yhteen asiaan ei kerro siitä, mitä muita vikoja ja virheitä ihminen on valmis sietämään ja hyväksymään. Siedätkö sinä fyysistä väkivaltaa ja vaikeita päihdeongelmia? Ai et. Eli sinullakin on jotkut reunaehdot, joiden mukaan voit parisuhdetta jatkaa. Joillakin ihmisillä näihin ehtoihin kuuluu myös uskollisuus, koska se sattuu olemaan heille henkilökohtaisesti tärkeämpi arvo kuin sinulle. Ei se ole sen kummallisempaa. Jokainen vetää sen rajan johonkin, määrittelee ne jutut joita hän tarvitsee parisuhteessa ollakseen onnellinen. Vähän hölmöä ulkopäin lytätä muiden tarpeita ja toiveita ja arvoja.
Osaatko lukea?
Missä kohden minä lyttäsin kenenkään arvoja, tarpeita tai toiveita?
Harrastatko aina omiin kysymyksiisi vastaamista?
Vastasin ap:n kysymykseen ja vähän perustelin vastaustani.
Sinä saat olla mitä mieltä haluat: haluinesi, tarpeinesi ja toiveinesi.
Silmille hyppiminen on typeryyttä. Koita välttää sitä tulevaisuudessa!Menikö jotakin ihon alle?
Pettäjillä aina menee, etenkin kun tuntevat olevansa alakynnessä.
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi yhden illan jutun jos rehellisesti tunnistaisi. Ollaan oltu jo 20 v yhdessä ja rakastan mieltäni. Pitkää salasuhdetta ja valehtelua en antaisi anteeksi. Parikymppisenä olin niin mustavalkoinen ja ehdoton että en olisi antanut yhden illan juttua anteeksi, en varmaan edes suudelmaa
Ei haittaisi vaikka saisit taudin sen yhden petoskerran jälkeen? Ja kun anteeksi on annettu ja jatkettu, se on käytännössä lupa pettää jatkossakin. Onnea vain näille anteeksiantajille. Mun avioliitto on kestänyt jo yli 25 vuotta ja mies lentäisi kuin leppäkeihäs pihalle yhdenkin panon jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sivusuhteilusta mitään tarvitse sopia tai puhua suhteen alussa eikä sen kestäessä. Sehän on joillekin itsestäänselvyys koska toistahan ei voi omistaa. 😂😂😂
Nämä pettäjien selitykset ovat kyllä aina jotenkin omantunnon venytyksiä ja joilla pyritään oikeuttamaan itselleen se pettäminen. Minä en ole pettänyt, joten en ole joutunut noita selityksiä miettimään, mutta puolisolta olen sen sijaan kuullut erinäisiä selityksiä, kun käytös on muuttunut oudoksi " En lähtenyt sinne pettämään", "Et sä voi mua omistaa", "Et voi sille mitään, jos miehet ihastuu muhun", kuinka mä muka voin pettää, enhän mä käy missään". "Olen vapaaehtoisesti sun kanssa naimisissa". Soittaa todella humalassa baarista klo22 "menen nyt ihan pian nukkumaan" ja lähtee alas baariin. "Ei ollut mun tyyppiä" Kertoo kuinka "Alkoholi ei sovi minulle", sitten soittaa reissusta taas "tänään otan iisimmin". "Jos jotain olisi tapahtunut, se olisi ollut raiskaus", "Sulle ei kuulu mitä mä teen ja minne mä meen". "Ei kiinnostanut koko kaveri" vaikka aikaisemmin selitti silmät loistaen tapaamastaan miehestä, jonka kanssa vietti viikonlopun. "Mulla on puhelin suihkussa sen takia, että kuulen, jos puhelin soi, kun mulla on shamppoot päässä."
"Voin mennä sänkyyn vaan, jos tunnen pitempään." Minun pitäisi olla vaimoni ainut...
Mutta minun ei ole tosiaan tarvinnut miettiä puolisolle tuollaisia selityksiä, kuka omistaa vaiko ei ja kenet ja olenko vapaaehtoisesti naimisissa
Erittäin hyvä teksti. Ei tosiaan tarvitse miettiä selityksiä ja puolusteluita, jos ei ole mitään seliteltävää ja puolusteltavaa. Vielä kun ne selitykset tulee kysymättä, eli ei voida sanoa että kumppani tenttaa tai on pimeän mustasukkainen. Onhan noita kuultu, että - kyllä mua tultiin siellä baarissa iskemään ja se oli tosi kuuma, mut mä sanoin et ehei, olen parisuhteessa, vaikka ei olisi edes kysynyt miten se kavereiden kanssa vietetty viikonloppu meni. Mitä virkaa tuollaisella informaatiolla on, jos kerran ei ole lähtenyt toisen matkaan, mikä on se oletusarvo 🧐
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohtaa voi mutta ei antaa anteeksi.Luottamus on kaiken perusta ja sen kun menettää niin vaikka yrittäis miten niin liitto on jo tuhoon tuomittu. Se on fakta. Kokemusta viiden avioliiton kautta.. 😅!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi!
"Tahdotko rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä" oli se kysymys. Vastasin "tahdon"!
Ihmisten elämässä sattuu monenlaista, loppupelissä aina ratkaisee tahto elää yhdessä.
Täydelliset ihmiset voivat vaatia puolisoltaan täydellisyyttä.
Minä en ole täydellinen, enkä edellytä kenenkään muunkaan olevan.
Kolikossa on kaksi puolta. Aina!Minusta tämä täydellisyyden vaatimisen olkinukke on kanssa yksi pettäjien kestosuosikeista. Oikeasti suhtautuminen tähän yhteen asiaan ei kerro siitä, mitä muita vikoja ja virheitä ihminen on valmis sietämään ja hyväksymään. Siedätkö sinä fyysistä väkivaltaa ja vaikeita päihdeongelmia? Ai et. Eli sinullakin on jotkut reunaehdot, joiden mukaan voit parisuhdetta jatkaa. Joillakin ihmisillä näihin ehtoihin kuuluu myös uskollisuus, koska se sattuu olemaan heille henkilökohtaisesti tärkeämpi arvo kuin sinulle. Ei se ole sen kummallisempaa. Jokainen vetää sen rajan johonkin, määrittelee ne jutut joita hän tarvitsee parisuhteessa ollakseen onnellinen. Vähän hölmöä ulkopäin lytätä muiden tarpeita ja toiveita ja arvoja.
Osaatko lukea?
Missä kohden minä lyttäsin kenenkään arvoja, tarpeita tai toiveita?
Harrastatko aina omiin kysymyksiisi vastaamista?
Vastasin ap:n kysymykseen ja vähän perustelin vastaustani.
Sinä saat olla mitä mieltä haluat: haluinesi, tarpeinesi ja toiveinesi.
Silmille hyppiminen on typeryyttä. Koita välttää sitä tulevaisuudessa!Menikö jotakin ihon alle?
Pettäjillä aina menee, etenkin kun tuntevat olevansa alakynnessä.
Tarttuvat yhteen lauseeseen tai jopa yksittäiseen sanaan ja aloittavat koohkamisen siitä. Tavoitteena hämärtää faktat ja lopettaa keskustelu jonka kärki lähestyy heille epämiellyttävää aluetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Janne74 kirjoitti:
Unohtaa voi mutta ei antaa anteeksi.Luottamus on kaiken perusta ja sen kun menettää niin vaikka yrittäis miten niin liitto on jo tuhoon tuomittu. Se on fakta. Kokemusta viiden avioliiton kautta.. 😅!!
Taksi ja tuhat kapakkaa-biisi kertoo kaiken 😃
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi!
"Tahdotko rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä" oli se kysymys. Vastasin "tahdon"!
Ihmisten elämässä sattuu monenlaista, loppupelissä aina ratkaisee tahto elää yhdessä.
Täydelliset ihmiset voivat vaatia puolisoltaan täydellisyyttä.
Minä en ole täydellinen, enkä edellytä kenenkään muunkaan olevan.
Kolikossa on kaksi puolta. Aina!Minusta tämä täydellisyyden vaatimisen olkinukke on kanssa yksi pettäjien kestosuosikeista. Oikeasti suhtautuminen tähän yhteen asiaan ei kerro siitä, mitä muita vikoja ja virheitä ihminen on valmis sietämään ja hyväksymään. Siedätkö sinä fyysistä väkivaltaa ja vaikeita päihdeongelmia? Ai et. Eli sinullakin on jotkut reunaehdot, joiden mukaan voit parisuhdetta jatkaa. Joillakin ihmisillä näihin ehtoihin kuuluu myös uskollisuus, koska se sattuu olemaan heille henkilökohtaisesti tärkeämpi arvo kuin sinulle. Ei se ole sen kummallisempaa. Jokainen vetää sen rajan johonkin, määrittelee ne jutut joita hän tarvitsee parisuhteessa ollakseen onnellinen. Vähän hölmöä ulkopäin lytätä muiden tarpeita ja toiveita ja arvoja.
Osaatko lukea?
Missä kohden minä lyttäsin kenenkään arvoja, tarpeita tai toiveita?
Harrastatko aina omiin kysymyksiisi vastaamista?
Vastasin ap:n kysymykseen ja vähän perustelin vastaustani.
Sinä saat olla mitä mieltä haluat: haluinesi, tarpeinesi ja toiveinesi.
Silmille hyppiminen on typeryyttä. Koita välttää sitä tulevaisuudessa!Menikö jotakin ihon alle?
Jokaisella on omat arvonsa. Miksi luulet olevasi parempi muita?
Ohis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on valmis tekemään lähimmäiselleen äärimmäisen petoksen, niin ei kai sitä voi antaa anteeksi. Luottamus on se mitä ei voi takaisin saada tämän jälkeen. Pitää olla huono itsetunto, että antaa anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarjapettäjä ei näe mitäää välimuotoja. Vain hänen oikeus. Josta ei lapsille tai puolisolle puhuta.
Lapset nyt ei edelleenkään tähän liity. Aikuisten parisuhde ja seksielämä.
Täällä menee nyt ehkä eri näkemykset sekaisin. Tottakai lapsen ikä vaikuttaa siihen, miten erosta ja sen syistä kerrotaan. Pieni lapsi nyt ei välttämättä tiedolla toisen vanhemman panoseikkailuista tee yhtään mitään, mutta teinit rupeavat jo tajuamaan ja heillä voi olla omiakin suhdedraamoja ja samaistumispintaa. Aikuiset nuoret jo ymmärtävät myös elämän reaaliteetteja, ehkä on kokemustakin, pitäiskö siis tieto pettämisestä viedä mukanaan hautaan. Aika helposti lapsi sen huomaa, oli minkä ikäinen tahansa, että toisella vanhemmalla on uusi kumppani heti kun vanhemmat erosivat, siis jos salasuhde ja läpsystä vaihto. Sitten kun tietää enemmän seksistä, osaa viimeistään laskea 1 + 1. -eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hyvä. Tuo intuitio (gut feeling) osuu niin usein oikeaan. Siihen päälle kun pettäjä alkaa syyttämään ehdottomuudesta ja sairaalloisesta mustasukkaisuudesta on jo hyvin todennäköistä että salasuhde on käynnissä. Päälle vielä ne klassiset: puhelimen piilottelu ja käyttötava muutokset, jnejne.
Onko kukaan saanut tulevaa ex kumppania kiinni, mutta olleet aluksi ovelasti tietoisesti nostamatta meteliä ja alatte seuraamaan tilannetta - koska teitä v*tuttaa, että tämäkin suhde meni näin - ja pikkuhiljaa se röyhkeys lisääntyy ja piilotteluyrityksistä tulee entistä heikompia ja kömpelömpiä. 🤣 Tyyppi luulee voivansa hiippailla yöllä vessaan kännykän kanssa, muka huomaamatta ja mukamas ei sieltä kuulu mitään hiirenhiljaiseen asuntoon. Et suostu seksiin tautien pelossa, mutta tämä ei kumppania sattumalta vaivaa, koska varaseksiä on jo. On se vähän yksinkertainen kun ei ole vielä tajunnut jääneensä kiinni. Ehkä se on tottunut räyhäämiseen. Ette te pettäjät välttämättä ole niin ovelia, kuin aina luulette.
Tai ehkei sitä lopulta kiinnosta jääkö kiinni. Ehkä jopa haluaa jäädä. Etenkin miehet ovat välillä liian saamattomia lähtemään suhteesta ja odottavat vaan kumppanin tekevän ratkaisut.
Monet parisuhteet kaatuvat siihen, kun toinen delegoi mental load/henkisen työn sille toiselle. Sitä kumppania pitää jatkuvasti opastaa, patistaa ja muistuttaa tekemään asioita ja askareita, ja monen kerran opettelun jälkeen ei opi itsenäiseksi eikä oikein tunnu yritystä löytyvän, koska tietää että toinen kyllä sitten lopulta hoitaa, kun loppuu kärsivällisyys odottamiseen. Sori, mä en jaksa tätä "suhdetta" vaikka oon kaikkeni yrittänyt. Ei pillua saa jos ei tee kotitöitä. Kuka haluaa panna sotkun keskellä? 😐
Ja jos se petos tehdään toiselle vanhemmalle niin se voidaan yhtä hyvin tehdä omalle lapselle jossain muussa muodossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarjapettäjä ei näe mitäää välimuotoja. Vain hänen oikeus. Josta ei lapsille tai puolisolle puhuta.
Lapset nyt ei edelleenkään tähän liity. Aikuisten parisuhde ja seksielämä.
Täällä menee nyt ehkä eri näkemykset sekaisin. Tottakai lapsen ikä vaikuttaa siihen, miten erosta ja sen syistä kerrotaan. Pieni lapsi nyt ei välttämättä tiedolla toisen vanhemman panoseikkailuista tee yhtään mitään, mutta teinit rupeavat jo tajuamaan ja heillä voi olla omiakin suhdedraamoja ja samaistumispintaa. Aikuiset nuoret jo ymmärtävät myös elämän reaaliteetteja, ehkä on kokemustakin, pitäiskö siis tieto pettämisestä viedä mukanaan hautaan. Aika helposti lapsi sen huomaa, oli minkä ikäinen tahansa, että toisella vanhemmalla on uusi kumppani heti kun vanhemmat erosivat, siis jos salasuhde ja läpsystä vaihto. Sitten kun tietää enemmän seksistä, osaa viimeistään laskea 1 + 1. -eri
Tämäpä. Sarjapettäjät vaativat että heidän teot pitää pitää hautaan saakka salassa. Muu on väkivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helppoa tietysti olisi nyt sanoa, että tietenkään en antaisi anteeksi ja että ero tulisi välittömästi, jos puoliso pettäisi.
Mutta jos oikeasti joutuisi sellaisen tilanteen eteen, että puoliso paljastuisi pettäjäksi? Koko yhteinen elämä pitäisi lopettaa, koko yhteinen omaisuus jakaa, yhteinen talo myydä, kun yksinkään sitä ei ole varaa pitää. No, kaikki tämä vielä menisi, voisin kyllä muuttaa omakotitalosta vuokrakaksioon ja luultavasti viihtyisin sielläkin ihan ok.
Mutta ehkä se kaikkein pahin: ruveta tekemään tiliä eron syistä vanhemmille, sisaruksille, ystäville... Kertoa yksityisasioitani kaikille: että nyt tuli ero, kun puoliso kävi vieraissa. Ja on naiivia väittää, että ei se kenellekään kuuluisi ja ettei kenellekään tarvitsisi mitään selityksiä antaa. Ei erosta voi selvitä selittämättä mitään läheisille, sanomalla vain, että ei se teille kuulu ja he olisivat vain, että "ahaa, okei".
Joten, saattaisin hyvinkin antaa pettämisen anteeksi vain ns. säilyttääkseni yksityisyyteni. Tiedän, se olisi täysin hullu syy, ehkä pahin mahdollinen syy jatkaa yhdessä, eikä sitä pitäisi missään nimessä tehdä. Ja kuten sanottu, helppohan se nyt on sanoa. Mutta, jos tulisi se tosipaikka eteen... Mitäs sitten?
Ei ole mitään naiivia siinä, että sanoo ettei asia kuulu muille. Jos olis jotain pakko sanoa, sanoisin että sovittamattomat erimielisyydet tai että se on meidän asia. En kyllä muutenkaan tilitä elämääni sukulaisille. Kaikki eivät ole niin läheisiä suvun kanssa.
Eivät tietenkään kaikki ole ja silloinhan se onkin helppoa, kun ei mitään tarvitse kenellekään selittää. Mutta silloin jos ollaan läheisiä ja tekemisissä ja puolisokin on läheinen sukulaisten kanssa, niin se onkin jo paljon vaikeampaa.
En kyllä ymmärrä ,miksi olisi vaikea sanoa sukulaisille ,että äijä perkkele petti ja heitin sen pellolle.
En minäkään, itse kerroin kaikille kummankin sukulaisille ja ystäville että äijä petti. Pettäjä ei ansaitse mitään yksityisyyttä ja on oikein, että lähipiiri tietää minkälainen niljake on kyseessä, itsepähän on tilanteensa aiheuttanut joten vastatkoon myös paskamyrskystä.
Omista teoistaan pitää pystyä kantamaan vastuu. Joskus jopa loppuelämänsä.
Kyllä, mutta se pettäjän vastuu on kumppanille, ei ulkopuolisille.
Ja lapsille myös jos niitä sattuu olemaan. Lapset eivät unohda koskaan vanhempiensa pahoja ja itsekkäitä tekoja.
Miten ne lapset kuulee pettämisestä? Ei vanhempien seksielämä kuulu lapsille millään tavalla. Kyllä vastuu on silloin sillä vanhemmalla, joka kaataa pahan olonsa lasten niskaan.
Ketju käsittelee pettämistä, mutta nyt kun kysyit, en myöskään anna anteeksi sitä että äiti tuli tarkoituksella loukkaamaan meitä lapsia kertomalla että meillä on muuten pikkuveli. Mutta hei, tästä päästäänkin sujuvasti siihen äidinrakkauteen joka on niin epäitsekästä ja lapsen etu edellä. Mitä nyt vähän tekopyhyyttä, kun todellisuus on se että ollaan valmiita haavoittamaan syyttömiä lapsia jotta itellä olisi parempi meininki. Ei, en anna anteeksi senkoommin pettämistä kuin sen naamaan hieromistakaan, mutta mitäpä se "vanhempien seksielämä" minulle kuuluu, ei se ollut kuin ainoa perheeni joka minulla oli.
Tapasitteko koskaan sitä pikkuveljeänne? Jos tapasitte, miten suhtauduitte häneen, hänen äitiinsä tai isäänne? En väitä etteikö voi olla niin että äitinne oli vihainen syrjähypystä ja siksi kertoi, jos ei ollut aikomustakaan että tutustuisitte. Olisiko ollut parempi, että asia tulee julki vasta kun olitte aikuisia? Semmoistakin tapahtuu ja tuo pikkuveli on kuitenkin sukua ja yhtä syytön vanhempien sekoiluun kuin tekin olette.
En ole koskaan tavannut, enkä haluakaan. Enkä usko että daami on elareitakaan saanut huomioiden lapsen isän (itselleni hän ei ansaitse ks titteliä) luonteen, ei ole tarvinnut kuin paljastaa herttainen luonteensa ja uhkailla jollain niin ei ole lähtenyt edes tappelemaan aiheesta. Eli omilleen jäivät, en tiedä näkyykö aikanaan perinnönjaossa, eli onko mahtanut tunnustaa sitä. Ei siitä koskaan puhuttu sen jälkeen, kunhan haluttiin loukata meitä lapsia että itselle tulisi parempi olo. Toivottavasti oli sen arvoista.
Minusta teillä oli joka tapauksessa oikeus tietää, tuntui tuo kuinka pahalta tahansa.
Äiti teki sen puhtaasti tarkoituksenaan (ja tavalla jolla) loukata, mutta sehän riittää että sinä katsot sen oikeutetuksi. Eipä näissä asioissa kysellä lapselta, kun mennään sen mukaan miten ITSESTÄ parhaalta tuntuu ja hän halusi satuttaa meitä ja sen teki. Mutta sehän on ihan jees, ylipäätään sen lisäksi että kumpikin on roikkunut tuossa sairaassa suhteessa traumatisoimassa jälkikasvuaan. 🙄
Justiinsa niin sanoin, on ihan jees satuttaa teitä. Not.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi!
"Tahdotko rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä" oli se kysymys. Vastasin "tahdon"!
Ihmisten elämässä sattuu monenlaista, loppupelissä aina ratkaisee tahto elää yhdessä.
Täydelliset ihmiset voivat vaatia puolisoltaan täydellisyyttä.
Minä en ole täydellinen, enkä edellytä kenenkään muunkaan olevan.
Kolikossa on kaksi puolta. Aina!Minusta tämä täydellisyyden vaatimisen olkinukke on kanssa yksi pettäjien kestosuosikeista. Oikeasti suhtautuminen tähän yhteen asiaan ei kerro siitä, mitä muita vikoja ja virheitä ihminen on valmis sietämään ja hyväksymään. Siedätkö sinä fyysistä väkivaltaa ja vaikeita päihdeongelmia? Ai et. Eli sinullakin on jotkut reunaehdot, joiden mukaan voit parisuhdetta jatkaa. Joillakin ihmisillä näihin ehtoihin kuuluu myös uskollisuus, koska se sattuu olemaan heille henkilökohtaisesti tärkeämpi arvo kuin sinulle. Ei se ole sen kummallisempaa. Jokainen vetää sen rajan johonkin, määrittelee ne jutut joita hän tarvitsee parisuhteessa ollakseen onnellinen. Vähän hölmöä ulkopäin lytätä muiden tarpeita ja toiveita ja arvoja.
Osaatko lukea?
Missä kohden minä lyttäsin kenenkään arvoja, tarpeita tai toiveita?
Harrastatko aina omiin kysymyksiisi vastaamista?
Vastasin ap:n kysymykseen ja vähän perustelin vastaustani.
Sinä saat olla mitä mieltä haluat: haluinesi, tarpeinesi ja toiveinesi.
Silmille hyppiminen on typeryyttä. Koita välttää sitä tulevaisuudessa!Menikö jotakin ihon alle?
Pettäjillä aina menee, etenkin kun tuntevat olevansa alakynnessä.
Se koira älähts johon kalikka kalahts. Täydellisyyden vaatimisesta puhuminen on pettäjien perusmantra,- byhyy, oletko niin täydellinen että voit tuomita minut muiden panemisesta. -No en ole itse pannut muita. - mutta et varmaan ole muuten täydellinen, miten voit minulle olla vihainen.
Joo, kyllä eksä itki, että en voi häntä yhden virheen jälkeen tuomita ja jättää, kun oli kuristanut ja yrittänyt heittää viidennen kerroksen parvekkeelta alas. Ihan pikku moka hänen mielestään, ihan kohtuutonta jättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi!
"Tahdotko rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä" oli se kysymys. Vastasin "tahdon"!
Ihmisten elämässä sattuu monenlaista, loppupelissä aina ratkaisee tahto elää yhdessä.
Täydelliset ihmiset voivat vaatia puolisoltaan täydellisyyttä.
Minä en ole täydellinen, enkä edellytä kenenkään muunkaan olevan.
Kolikossa on kaksi puolta. Aina!Minusta tämä täydellisyyden vaatimisen olkinukke on kanssa yksi pettäjien kestosuosikeista. Oikeasti suhtautuminen tähän yhteen asiaan ei kerro siitä, mitä muita vikoja ja virheitä ihminen on valmis sietämään ja hyväksymään. Siedätkö sinä fyysistä väkivaltaa ja vaikeita päihdeongelmia? Ai et. Eli sinullakin on jotkut reunaehdot, joiden mukaan voit parisuhdetta jatkaa. Joillakin ihmisillä näihin ehtoihin kuuluu myös uskollisuus, koska se sattuu olemaan heille henkilökohtaisesti tärkeämpi arvo kuin sinulle. Ei se ole sen kummallisempaa. Jokainen vetää sen rajan johonkin, määrittelee ne jutut joita hän tarvitsee parisuhteessa ollakseen onnellinen. Vähän hölmöä ulkopäin lytätä muiden tarpeita ja toiveita ja arvoja.
Osaatko lukea?
Missä kohden minä lyttäsin kenenkään arvoja, tarpeita tai toiveita?
Harrastatko aina omiin kysymyksiisi vastaamista?
Vastasin ap:n kysymykseen ja vähän perustelin vastaustani.
Sinä saat olla mitä mieltä haluat: haluinesi, tarpeinesi ja toiveinesi.
Silmille hyppiminen on typeryyttä. Koita välttää sitä tulevaisuudessa!Menikö jotakin ihon alle?
Pettäjillä aina menee, etenkin kun tuntevat olevansa alakynnessä.
Ovatko kaikki pettäjiä, jotka haluavat jatkaa yhdessä puolisonsa syrjähypystä huolimatta?
On kestetty yhdessä lapsen kuolema ja oma vammautuminen. Kun asioden mittakaava on selvillä ei syrjähyppy ole kaiken tuhoava tapahtuma.
Mustavalkoisuus on kokemattomuutta.
Elämä hioo kulmat, eikä mikään ole enää yksinkertaista ja ehdotonta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi!
"Tahdotko rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä" oli se kysymys. Vastasin "tahdon"!
Ihmisten elämässä sattuu monenlaista, loppupelissä aina ratkaisee tahto elää yhdessä.
Täydelliset ihmiset voivat vaatia puolisoltaan täydellisyyttä.
Minä en ole täydellinen, enkä edellytä kenenkään muunkaan olevan.
Kolikossa on kaksi puolta. Aina!Minusta tämä täydellisyyden vaatimisen olkinukke on kanssa yksi pettäjien kestosuosikeista. Oikeasti suhtautuminen tähän yhteen asiaan ei kerro siitä, mitä muita vikoja ja virheitä ihminen on valmis sietämään ja hyväksymään. Siedätkö sinä fyysistä väkivaltaa ja vaikeita päihdeongelmia? Ai et. Eli sinullakin on jotkut reunaehdot, joiden mukaan voit parisuhdetta jatkaa. Joillakin ihmisillä näihin ehtoihin kuuluu myös uskollisuus, koska se sattuu olemaan heille henkilökohtaisesti tärkeämpi arvo kuin sinulle. Ei se ole sen kummallisempaa. Jokainen vetää sen rajan johonkin, määrittelee ne jutut joita hän tarvitsee parisuhteessa ollakseen onnellinen. Vähän hölmöä ulkopäin lytätä muiden tarpeita ja toiveita ja arvoja.
Osaatko lukea?
Missä kohden minä lyttäsin kenenkään arvoja, tarpeita tai toiveita?
Harrastatko aina omiin kysymyksiisi vastaamista?
Vastasin ap:n kysymykseen ja vähän perustelin vastaustani.
Sinä saat olla mitä mieltä haluat: haluinesi, tarpeinesi ja toiveinesi.
Silmille hyppiminen on typeryyttä. Koita välttää sitä tulevaisuudessa!Menikö jotakin ihon alle?
Pettäjillä aina menee, etenkin kun tuntevat olevansa alakynnessä.
Ovatko kaikki pettäjiä, jotka haluavat jatkaa yhdessä puolisonsa syrjähypystä huolimatta?
On kestetty yhdessä lapsen kuolema ja oma vammautuminen. Kun asioden mittakaava on selvillä ei syrjähyppy ole kaiken tuhoava tapahtuma.
Mustavalkoisuus on kokemattomuutta.
Elämä hioo kulmat, eikä mikään ole enää yksinkertaista ja ehdotonta
Todellinen pettäjä säätää juttujaan vaikka ona lapsi olisi erittäin lähellä kuolemaa. On nähty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi yhden illan jutun jos rehellisesti tunnistaisi. Ollaan oltu jo 20 v yhdessä ja rakastan mieltäni. Pitkää salasuhdetta ja valehtelua en antaisi anteeksi. Parikymppisenä olin niin mustavalkoinen ja ehdoton että en olisi antanut yhden illan juttua anteeksi, en varmaan edes suudelmaa
Ei haittaisi vaikka saisit taudin sen yhden petoskerran jälkeen? Ja kun anteeksi on annettu ja jatkettu, se on käytännössä lupa pettää jatkossakin. Onnea vain näille anteeksiantajille. Mun avioliitto on kestänyt jo yli 25 vuotta ja mies lentäisi kuin leppäkeihäs pihalle yhdenkin panon jälkeen.
Kiitos onnentoivotuksesta. Uskon että syvästi rakastava ja anteeksiantava ihminen on onnellisempi kuin tuollainen kireän oloinen tyyppi. Vertaat miestään leppäkeihääseen, joka on helppo heittää roskiin heti yksittäisen virheen jälkeen. Onko se mielestäsi syvää tosi rakkautta?
Osaatko lukea?
Missä kohden minä lyttäsin kenenkään arvoja, tarpeita tai toiveita?
Harrastatko aina omiin kysymyksiisi vastaamista?
Vastasin ap:n kysymykseen ja vähän perustelin vastaustani.
Sinä saat olla mitä mieltä haluat: haluinesi, tarpeinesi ja toiveinesi.
Silmille hyppiminen on typeryyttä. Koita välttää sitä tulevaisuudessa!