Miten joku jaksaa elää elämäänsä kokonaan ilman suklaata, sipsejä, hampurilaisia, jäätelöä, keksejä, irtokarkkeja jne.

Voisin elää ja keksejä ja karkkia en edes syö

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helposti. Sen sijaan jos en saisi kahvia, hyvää viiniä, juustoja, laadukkaita keksejä ja hedelmiä niin olisi kyllä perseestä.

Tämä. Mä olen järkyttynyt ja suorastaan surullinen, että jotkut pitävät aloittajan mainitsemia tuotteita herkkuina.

Mutta onhan sellainen perinteinen gelato oikeesti hyvää. Samoin huolella valmistettu hampurilainen. Laadukas tumma suklaa on ihanaa, eikä sitä tarvitse syödä kuin palta tai kaksi kerrallaan. Mä taas en ymmärrä, miten joku ei pidä noita herkkuina.

Kahvi riittää sekä rusinat ja pähkinät, hedelmät ja porkkanat. 

Vierailija kirjoitti:

Sellainen, joka ei ole sokerikoukussa tai säätele tunteitaan syömällä.

Säätelen tunteitani syömällä, mutta en aloituksessa listattuja ruokalajeja, vaan ns. oikeaa ruokaa.

Ja pännii tämä oletus, että lihavuus johtuisi ns. herkkujen ahmimisesta. Kun minusta se kaalilaatikko nyt vain on niin ihanaa, että en voi olla ottamatta toista lautasellista. Tai se kanakeitto, jota tänään söin lounaaksi (ihan liikaa).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helposti. Sen sijaan jos en saisi kahvia, hyvää viiniä, juustoja, laadukkaita keksejä ja hedelmiä niin olisi kyllä perseestä.

Tämä. Mä olen järkyttynyt ja suorastaan surullinen, että jotkut pitävät aloittajan mainitsemia tuotteita herkkuina.

Mutta onhan sellainen perinteinen gelato oikeesti hyvää. Samoin huolella valmistettu hampurilainen. Laadukas tumma suklaa on ihanaa, eikä sitä tarvitse syödä kuin palta tai kaksi kerrallaan. Mä taas en ymmärrä, miten joku ei pidä noita herkkuina.

Kerro mistä saa hyvän hampurilaisen.

Olen kokeillut niitä muuallakin kuin mäkkärissä ja hesellä, eli ihan ns. oikeissa ravintoloissa, mutta hyvää en ole vielä löytänyt. Ne sämpylät vain tökkii, ja pihvit ovat omaan makuuni ylikypsäksi paistettuja.

No kaikki ei onneksi ole tottunut syömään noita herkkuja ja hyvä niin. Mun mutsi on hirveä sokeriaddikti (luultavasti syö tunteisiinsa, lievästi epävakaa) ja on totuttanut meidät lapsetkin syömään joka päivä makeaa. Myöskin herkuilla palkittiin jatkuvasti lapsena ja huomaan jatkavani tuota samaa huonoa tapaa aikuisena.

Oon muutamaan otteeseen saanut pidettyä noin kuukauden mittaisen sokerilakon, mutta aina sorrun. Selvästi mullekin on kehittynyt joku samanlainen kaava hallita stressiä ja pahaa oloa herkuilla. Emotionaalisesti raskaita noi herkkulakot mulle. Pitäisi löytää muita keinoja helpottaa sitä omaa oloa.

Long story short, älkää siirtäkö tuollaisia tapoja jälkikasvullenne, koska niistä on TODELLA vaikea oppia pois aikuisena. Jos syö harvoin roskaruokaa lapsena ja nuorena, niin ei sitä välttämättä aikuisenakaan sitten himoa. Voihan siyä herkutella muullakin, vaikka just tuoreilla marjoilla. Nekin on kalliita, niin ei raaski kovin usein ostaa.

Olen sen verran hoikka, että elimistöni kykenee pitämään verensokerin tasaisena eikä siksi tule näläntunnetta herkunhimosta nyt puhumattakaan. Paino putoaa ajan saatossa, jos en ehdi syödä.

Vierailija kirjoitti:

Helposti. 

Mulle marjat ovat SE juttu sekä raikkaan tuoreet kasvikset, en voisi elää päivääkään ilman näitä. 

Sinut olisi helppo saada hengiltä. Yksi päivä ilman marjoja. 

Itse herkuttelen suklaatryffeleillä, hollanninlakritsalla, italialaisilla juustoilla, oliiveilla, viineillä, hedelmillä, leivoksilla. En syö sipsejä, limsoja, irtokarkkeja/karkkisekoituksia, jne

Siinäpä Ozempic-norsulla ihmettelemistä.

Syön n. kerran viikossa jotain näistä: sipsit, popcornit, karkit, suklaa. Jäätelöä syön satunnaisesti. Viimeisimmästä hampurilaisesta on aika paljon aikaa, samoin pizzasta (ei ollut mainittu). Gluteeniton ruokavalio (tarkemmin vehnän ja rukiin välttely) rajoittaa vähäsen näiden kahden edellämainittujen syömistä.

Ihan hyvin pärjää, vaikka noita ei jokapäiväiseen ruokavalioon kuuluisikaan. Puritaani en ole, sillä herkuttelen kyllä välillä. Ylipainoakin on.

Helposti. En saanut lapsena syödä ollenkaan näitä ja aikuisena sokeri ja rasva saa koko kehon sekaisin.

Tulee huono olo. On mullakin paheita ( kahvi) erilaisia juustoja syön joskus kyllä. Kyllä joskus hyvin tehty hamppari menee.

Itse käytän huumeita, kyllä on välillä hyvää...

Vierailija kirjoitti:

Olen sen verran hoikka, että elimistöni kykenee pitämään verensokerin tasaisena eikä siksi tule näläntunnetta herkunhimosta nyt puhumattakaan. Paino putoaa ajan saatossa, jos en ehdi syödä.

Hä, kyllä on joku kyllä vikana jos ei tule nälkä ollenkaan. En ole ylipainoinen minäkään, mutta kyllä mulla joka päivä nälkä tulee. Onko sun hormonit jotenkin epätasapainossa?

Toi kahviriippuvuus on kyllä omituista. Se joka väittää juovansa sitä vain hyvän maun takia niin onnistuu varmasti sitten juoda kofeiinitonta kahvia.

Onhan paljon muitakin herkkuja kuin sokeri ja rasva.

Pienis määrin käytettynä ei oo pahast. Jos muute on mokipuoline terveelline ruokavalio. Kts ruokapyramidi

Vierailija kirjoitti:

Miksi elämä olisi ankeaa ilman noita mainittuja "herkkuja"?

Oletan hänellä ei aviomiestä ei suhdetta.Ne korvataa kaikella missä sokeria,kuin alkoholilla.Tupakoidaan sen pälle.Luulaan savukkeet autaa laihtumaan.Peilistä eivät näe , omaa kehon kuvaansa.

Vierailija kirjoitti:

Sellainen, joka ei ole sokerikoukussa tai säätele tunteitaan syömällä.

Sääteletkö kuitenkin vireystilaa kahvilla? Se on myrkky, ja silti siihen on monet koukussa, mikä ei ole sen parempi kuin että säätelee tunteitaan syömällä suklaata.

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan mahdollista, että eri ihmiset sittenkin tykkäisivät eri asioista, eivätkä kaikki olisikaan toistensa identtisiä klooneja? Tuskin nyt sentään.

Miten se nyt voisi olla mahdollista. Tai ainakin ne, jotka eivät tee niin kuin minä, ovat viallisia.