Mistä johtuu se, että toisille matematiikka on tosi helppoa ja toisille taas todella vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten älykkyydessä on isoja eroja. Miten se voi edes olla ihmettelyn aihe?

Ilmeisesti ajattelet, että jos on tarpeeksi älykäs, oppii helposti matematiikkaa.

Tietysti matematiikan oppimiseen älyä tarvitaan, mutta niin tarvitaan kaikkeen oppimiseen – miksi silloin ihminen, joka on aivan huippu matematiikassa, saattaa olla aivan surkea englannissa, vaikka kuinka yrittää? Näitä tällaisia nimittäin on ihan jonkun verran.

t. Englanninopettaja

Koska matematiikassa on logiikkaa ja päättelyä.

Englannin kielessä on ulkoaopettelua ja logiikka puuttuu mm. lausumisesta ja monista taivutuksista, vaikka sitä kieliopissa jossain määrin onkin. Päätteleminen ei toimi.

Vierailija kirjoitti:

Tunne-elämän voi kanssa merkitä. Jos on huonoja kokemuksia matematiikasta niin se tunnelukko estää rationaalisen ajattelun, sydän alkaa hakkaamaan eikä ajatus kulje ollenkaan. On voitu esim pilkata epäonnistumisista jne

Mulla tämä. Peruskoulussa ihan ysin matikka, mutta kun lukiossa meni vaikeammaksi ja kyselin rehtori-isältäni apuja, sain haukkuja tyhmäksi ja idiootiksi, sen jälkeen en kysellyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten älykkyydessä on isoja eroja. Miten se voi edes olla ihmettelyn aihe?

Sä et vaan tajua. MITEN se älykkyys näkyy aivoissa? MITEN aivot ovat erilaiset matemaattikkaa osaavan ja sitä ymmärtämättömän välillä?

Älykkyyden määritelmä on sitten asia erikseen. Älykkyystesteillä muun muassa voidaan mitata älykkyyttä. Hyvät matemaattiset taidot usein viittavaat korkeaan ÄO:än.

On tärkeää opettaa lapsille matematiikkaa pienestä pitäen. Itselleni se tulee jotenkin luonnostaan, että jatkuvasti lapsilta kyselee jotain matemaattisia pulmia. Siis ihan pikkulapsilta jo. Oma kokemukseni on se, että näin lapsille syntyy innostus matematiikkaan ja numeroihin jo pienestä pitäen.

Ainakin nykyään on monesti kyse siitä, että matematiikka rakentuu aina ennen opituille asioille. Kun ei alakoulun asioita opi kunnolla, on lähes mahdotonta kiriä sitä kuilua taidoissa ja ajattelukyvyssä kiinni myöhemmin. Sana ongelma on useimmilla, jotka eivät "opi" kieliä. Reaaliaineissa voit opetella jonkin osa-alueen hyvin, vaikket tajuaisi muista osa-alueista hölynpöläystäkään.

Sama asia, kun yrittäisit pelata jääkiekkoa liigatasolla, vaikket osaa luistella takaperin.

Tai ehkä voimistelu olisi parempi urheilumetafora.

Se taas, että lukion matematiikka on vaikeampaa, johtuu valtavasta tasoloikasta. Mekaaninen laskutaito ei enää riitä, vaan tarvitaan soveltamiskykyä ihan eri tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matematiikka on loogisuuden ymmärtämistä. Kun ymmärtää logiikan laskujen takana niin ne menee helposti. Vastaavasti esim. kielissä tarvitaan muistia. Joillain on loogisuus parempi ja loistavat matikassa, joillain taas muisti ja loistavat kielissä.

Tämä on erikoinen ajatus, johon olen törmännyt ennenkin. Kielen oppiminen ei ole mitään ulkoa opettelua, kuten moni tuntuu kuvittelevan. Et tee pelkillä sanoilla mitään, jos et ymmärrä ja osaa lauserakennetta. Vastaavasti pelkkien kielioppisääntöjen opettelu ei auta mitään, jos et pysty omaksumaan kokonaisuutta, jonka muodostavat sanat ja kielen rakenne, ääntäminen jne.

Kielet ovat myös ehdottoman loogisia, mutta eivät samalla tavalla kuin matematiikka. Ilman logiikkaa ei voi olla yhtäkään toimivaa lausetta.

Matematiikassa tarvitaan muistia, nimenomaan lyhytkestoista työmuistia, eli prosessointitehoa.

Mä olen oppinut kieliä tolla ulkoaopettelulla. Osaan vieläkin saksan sen an, auf, hinter, in jne. rimpsun ulkoa. Samoin opettelin sanoja ulkoa. Sitten kun osasin ulkoa sekä kielioppia että sanoja, niin oli todella helppo oppia puhumaan ja kirjoittamaan sekä ymmärtämään. Mun lukiosta on jo 20 vuotta, mutta edelleen osaan saksaa niin hyvin, että voin kuunnella saksalaisia podcasteja, lukea lehtiä ja katsoa ohjelmia ilman tekstiä. Puhuminen on toki vähän jäykkää, kun en pääse käyttämään saksaa kovin usein.

Tämäpä juuri, kielitaito on monen asian yhdistelmä. Jos opettelet vaikka 5000 saksan kielen sanaa, mutta et kielen rakennetta, et osaa muuta kuin luetella ulkoa opeteltuja sanoja. Jos luet pelkkiä kielioppisääntöjä (tai näin an, auf, hinter, in prepositiolitanioita), etä osaa kieltä, vaan sääntöjä.

Pelkkä ulkoa opettelu ei auta kielen osaamisessa yhtään mitään.