Miten joku aikuinen ihminen voi laittaa kaveriin välit poikki niin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ap:ta. Kuvitelkaa mielessänne ystäväporukan tapaaminen, jossa muut hihkuvat, kuinka kiva on taas nähdä, ja sitten on ne kaksi, jotka eivät voi edes katsoa päin. Tunnelmaa keventäisi huomattavasti, jos nämä kaksi voisivat toisten seurassa mutista edes hiljaisen hein ja olla huomioimatta toisiaan mitenkään muuten. Mielestäni se tervehtiminen olisi tuossa kohtaa asiallista käytöstä.

Mutta jos toinen haluaa pitää mykkäkoulua, se on ap:n vain hyväksyttävä ja koitettava elää sen kanssa.

Miksi kukaan täysipäinen menisi tuollaiseen tapaamiseen, jos on ensin itse sanonut, että haluaa ottaa etäisyyttä henkilöön, joka on siellä mukana? 

Ööö, siis että yhden draamailijan takia jättäisi menenättä kaikkiin pikkoihon jossa tämä henkilö on läsnä??

Juurikin näin. Jos on itse valinnut, että haluaa pitää etäisyyttä, silloin myös pitää sitä etäisyyttä eikä mene pilaamaan kaikkien tunnelmaa uhriutumalla siitä, kun MINUA ei tervehditä ja muutenkin alleviivaamaan huonoja välejä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ap:ta. Kuvitelkaa mielessänne ystäväporukan tapaaminen, jossa muut hihkuvat, kuinka kiva on taas nähdä, ja sitten on ne kaksi, jotka eivät voi edes katsoa päin. Tunnelmaa keventäisi huomattavasti, jos nämä kaksi voisivat toisten seurassa mutista edes hiljaisen hein ja olla huomioimatta toisiaan mitenkään muuten. Mielestäni se tervehtiminen olisi tuossa kohtaa asiallista käytöstä.

Mutta jos toinen haluaa pitää mykkäkoulua, se on ap:n vain hyväksyttävä ja koitettava elää sen kanssa.

Miksi kukaan täysipäinen menisi tuollaiseen tapaamiseen, jos on ensin itse sanonut, että haluaa ottaa etäisyyttä henkilöön, joka on siellä mukana? 

Ehkä siksi, että haluaa tavata niitä muita?

Ja niitäkö ei mitenkään ole mahdollista tavata ilman sitä, johon halusi pitää yhteyttä? Tuskinpa on tällaista tilannetta aikuisten elämässä. Turhaa teinidraamaa väkipakolla hakeutua tilanteeseen, jossa pitää hengata välit poikki ihmisen kanssa. 

Samanlainen kokemus kuin ap:lla. Mielestäni minua loukattiin kauan, toistuvasti ja törkeästi, mutta lopulta se oli tämä ex-ystävä joka välit laittoi poikki. Eikä voi edes tervehtiä. Uskomatonta käytöstä.

Ymmärrän hyvin tilanteen, jossa ystävyys päättyy eikä olla tekemisissä, mutta on aivan teinidraamameininkiä leikkiä, ettei toista ihmistä enää olisi olemassa ja ettei häntä esim. näkisi, jos vahingossa törmätään. Moikkaan täysin tuntematonta kaverin kaveriakin, jos tapaan hänet kaverin seurassa kaupungilla (eivätkö kaikki tee näin?)

En jaksanut lukea koko ketjua, mutta pakko kertoa oma tarina:

Eräässä aikaisemmassa työpaikassani riitaannuin kollegani kanssa, ottamatta nyt tässä kertomuksessani kantaa siihen, kuka loukkaantui ja kenelle ja mistä. Työskentelimme samassa tiimissä, jossa työskenteli pari muutakin kollegaa yhteisillä asiakkailla. Työmme oli erittäin yhteistyötä edellyttävää, eikä sitä mitenkään voinut tehdä yksin. Tuo kollega sitten riitamme seurauksena lopetti puhumasta tai katsomasta minuun päin, kaikki pakollisetkin työasiat sanoi minulle muiden kollegojen kautta katsomatta minuun. Voitte kuvitella, kuinka kiusallista ja raskasta tämä oli, kun hän toimi noin myös asiakkaiden seurassa. Itse yritin toimia normaalin asiallisesti, vaikkei "parhaita kavereita" enää oltaisikaan. Huh, niitä aikoja.

Vierailija kirjoitti:

Samanlainen kokemus kuin ap:lla. Mielestäni minua loukattiin kauan, toistuvasti ja törkeästi, mutta lopulta se oli tämä ex-ystävä joka välit laittoi poikki. Eikä voi edes tervehtiä. Uskomatonta käytöstä.

Ymmärrän hyvin tilanteen, jossa ystävyys päättyy eikä olla tekemisissä, mutta on aivan teinidraamameininkiä leikkiä, ettei toista ihmistä enää olisi olemassa ja ettei häntä esim. näkisi, jos vahingossa törmätään. Moikkaan täysin tuntematonta kaverin kaveriakin, jos tapaan hänet kaverin seurassa kaupungilla (eivätkö kaikki tee näin?)

Miksi haluat pakkomielteisesti tervehtimistä ihmiseltä, joka on sinua loukannut törkeästi? Mitä siitä saisit? 

Vierailija kirjoitti:

Samanlainen kokemus kuin ap:lla. Mielestäni minua loukattiin kauan, toistuvasti ja törkeästi, mutta lopulta se oli tämä ex-ystävä joka välit laittoi poikki. Eikä voi edes tervehtiä. Uskomatonta käytöstä.

Ymmärrän hyvin tilanteen, jossa ystävyys päättyy eikä olla tekemisissä, mutta on aivan teinidraamameininkiä leikkiä, ettei toista ihmistä enää olisi olemassa ja ettei häntä esim. näkisi, jos vahingossa törmätään. Moikkaan täysin tuntematonta kaverin kaveriakin, jos tapaan hänet kaverin seurassa kaupungilla (eivätkö kaikki tee näin?)

Ei, kaikki ei todellakaan moikkaile tuntemattomille. Etenkin Suomessa tuollainen jatkuva moikkailu ei ole millään muotoa yleistä. Naapuritkin etenkin kerrostaloissa aika harvoin tervehtivät toisiaan. En näe mitään ongelmaa tässä, koska eipä siitä tervehtimisestä oikein mitään seuraa. Ihan ok jos tervehtii, mutta yhtä ok jos ei niin tee. Jokaisen oma valinta ja on teinidraamaa kiukutella, jos kaikki eivät toimi samoin kuin itse. 

Vierailija kirjoitti:

Te olette kokeneet nuo "lapselliset kiistat ja erimielisyydet" eri tavalla.

Mulla on välit poikki veljeni vaimoon. Hän loukkasi minua sanoillaan aivan törkeällä tavalla. Jos häneltä kysytään niin minä olen lapsellinen ja hän vain "oli rehellinen". 

Nämä ns. rehelliset näpäyttäjät ovat pahinta sorttia. Suorasuisuus ei aina ole tarpeen eikä ainakaan kohteliasta.

Jos kyse ei oikeasti ole mistään vakavista asioista niin ongelmalla on tapana ratketa ihan itsestään. Sä et vaan ole antanut niin käydä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sekään kovin aikuismaista ole, että jäät roikkumaan ja vinkumaan perään. Suoraan sanottuna kuulostat vähän tollolta.

Ghostaaminen on tolloa. Aikuisten ihmisten pitäisi osata setviä riitansa.

T.eri

Ei todellakaan ole tolloa pitää välejä kokonaan poikki, jos toinen toimii tavalla jota ei voi antaa anteeksi. Kaikkea ei vaan voi kuitata puhumalla. 

Melkein kaikki asiat on selvitettävissä, ellei kyse sitten ollut jostain r.aiskauksesta tai muusta peruuttamattomasta.

Kaikki asiat jotka halutaan selvittään on kyllä selvitettävissä, mutta siihen me emme voi vaikuttaa jos toinen osapuoli ei halua asioita selvittää. Silloin on jatkettava vain itse eteenpäin eikä jäätävä jankuttamaan sitä että kun mä niin haluaisin selvittää tämän asian.

Noh, joidenkin psykologien mukaan ghostaaminen on henkistä väkivaltaa, eikä sitä pidä ihmetellä, jos asiasta loukkaantuu.

Asian jakuttaminen ja se että määrittää että toisen ihmisen on toimittava niin kuin minä haluan on yhtälailla henkistä väkivaltaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sekään kovin aikuismaista ole, että jäät roikkumaan ja vinkumaan perään. Suoraan sanottuna kuulostat vähän tollolta.

Ghostaaminen on tolloa. Aikuisten ihmisten pitäisi osata setviä riitansa.

T.eri

Ei todellakaan ole tolloa pitää välejä kokonaan poikki, jos toinen toimii tavalla jota ei voi antaa anteeksi. Kaikkea ei vaan voi kuitata puhumalla. 

Melkein kaikki asiat on selvitettävissä, ellei kyse sitten ollut jostain r.aiskauksesta tai muusta peruuttamattomasta.

Kaikki asiat jotka halutaan selvittään on kyllä selvitettävissä, mutta siihen me emme voi vaikuttaa jos toinen osapuoli ei halua asioita selvittää. Silloin on jatkettava vain itse eteenpäin eikä jäätävä jankuttamaan sitä että kun mä niin haluaisin selvittää tämän asian.

Noh, joidenkin psykologien mukaan ghostaaminen on henkistä väkivaltaa, eikä sitä pidä ihmetellä, jos asiasta loukkaantuu.

Asian jakuttaminen ja se että määrittää että toisen ihmisen on toimittava niin kuin minä haluan on yhtälailla henkistä väkivaltaa.

Ohis: Tuntuu, että nykyisin kaikki on henkistä väkivaltaa. Mitään ei voi tehdä ilman, että joku vetää herneen syvälle nenään ja huutaa kohdanneensa henkistä väkivaltaa. 

Manipuloija voi kohdella toista kuin ilmaa, mutta manipuloija voi olla myös se, joka esittää viatonta ja moikkaa normaalisti välien katkeamisen jälkeen. Sitten onkin helppo mustamaalata sitä uhria, että ei muka osaa käytöstapoja.

Ap:sta tulee sellainen fiilis, että hän on tässä se törkimys. Miksi hän muuten takertuisi moikkaamisasiaan?

Jos kerran muille on selvää, että Ap:n ex-kaveri on ikävä tyyppi, miksi riidasta ja moikkaamattomuudesta pitäisi juoruta heille? Jos Ap tietää, ettei ole tehnyt mitään väärää, niin luulisi hänen jättävän tämän toisen omaan arvoonsa.

Vierailija kirjoitti:

Samanlainen kokemus kuin ap:lla. Mielestäni minua loukattiin kauan, toistuvasti ja törkeästi, mutta lopulta se oli tämä ex-ystävä joka välit laittoi poikki. Eikä voi edes tervehtiä. Uskomatonta käytöstä.

Ymmärrän hyvin tilanteen, jossa ystävyys päättyy eikä olla tekemisissä, mutta on aivan teinidraamameininkiä leikkiä, ettei toista ihmistä enää olisi olemassa ja ettei häntä esim. näkisi, jos vahingossa törmätään. Moikkaan täysin tuntematonta kaverin kaveriakin, jos tapaan hänet kaverin seurassa kaupungilla (eivätkö kaikki tee näin?)

Tämä. Meistä kahdesta minä voisin oikeasti olla se joka ei häneen päin edes katso. Mutta haluan toimia kuitenkin kuin aikuiset toimii, eikä mitään teinimeininkiä. Meidän ei tarvitse olla tekemisissä yhtään ylimääräistä. Mutta hoidettais nyt pakolliset asiat niinkuin aikuiset. Kun mitään peruuttamattoman pahaa tai kamalaa kuitenkaan ei ole tapahtunut. Jos olisi jotain tosi tosi törkeää tapahtunut, niin siinä tapauksessa ymmärrettävää.

Itse koen tämän vähän kuin kiristämisenä hänen suunnaltaan. Jos emme ole parhaita kavereita, niin sitten emme edes tervehdi. Mutta en lähde antamaan periksi tässä. Hän on valinnut tämän, niin näillä mennään. Ihmettelen vaan. Mutta onpahan koettu nyt tällainenkin ystävyys.

Ap

Minä laitoin välit poikki entiseen parhaaseen ystävääni viime syksynä. Hän loukkasi minua puheillaan todella pahasti, joten en vain nähnyt enää mitään mahdollisuutta jatkaa ystävyyttä. En ole nähnyt kyseistä henkilöä tapauksen jälkeen, mutta yhteiset ystävät ovat sanoneet hänen ihmetelleen reaktiotani ja toivovan, että voisimme vielä olla väleissä. Minulla ei ole siihen mitään intressejä, enkä aio hänen kanssaan olla missään tekemisissä. Ehkä teidänkin välillänne on käynyt jotain tällaista? Sinä olet toiminut tökerösti mutta toivot silti toisen ihmisen antavan sinulle anteeksi jottei sinulla itselläsi olisi ikävää oloa.

Vierailija kirjoitti:

Samanlainen kokemus kuin ap:lla. Mielestäni minua loukattiin kauan, toistuvasti ja törkeästi, mutta lopulta se oli tämä ex-ystävä joka välit laittoi poikki. Eikä voi edes tervehtiä. Uskomatonta käytöstä.

Ymmärrän hyvin tilanteen, jossa ystävyys päättyy eikä olla tekemisissä, mutta on aivan teinidraamameininkiä leikkiä, ettei toista ihmistä enää olisi olemassa ja ettei häntä esim. näkisi, jos vahingossa törmätään. Moikkaan täysin tuntematonta kaverin kaveriakin, jos tapaan hänet kaverin seurassa kaupungilla (eivätkö kaikki tee näin?)

Miksi haluat moikata ihmistä, joka loukkasi sinua kauan, toistuvasti ja törkeästi? Mikset itse laittanut välejä poikki?

Ihan vilpittömästi ihmettelen.

Mun mielestä silloin kun siinä on muita ihmisiä, olis yleisen tunnelman ja muiden takia kohteliasta ja asiallista tervehtiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sekään kovin aikuismaista ole, että jäät roikkumaan ja vinkumaan perään. Suoraan sanottuna kuulostat vähän tollolta.

Ghostaaminen on tolloa. Aikuisten ihmisten pitäisi osata setviä riitansa.

T.eri

Ei todellakaan ole tolloa pitää välejä kokonaan poikki, jos toinen toimii tavalla jota ei voi antaa anteeksi. Kaikkea ei vaan voi kuitata puhumalla. 

Melkein kaikki asiat on selvitettävissä, ellei kyse sitten ollut jostain r.aiskauksesta tai muusta peruuttamattomasta.

Kaikki asiat jotka halutaan selvittään on kyllä selvitettävissä, mutta siihen me emme voi vaikuttaa jos toinen osapuoli ei halua asioita selvittää. Silloin on jatkettava vain itse eteenpäin eikä jäätävä jankuttamaan sitä että kun mä niin haluaisin selvittää tämän asian.

Noh, joidenkin psykologien mukaan ghostaaminen on henkistä väkivaltaa, eikä sitä pidä ihmetellä, jos asiasta loukkaantuu.

Asian jakuttaminen ja se että määrittää että toisen ihmisen on toimittava niin kuin minä haluan on yhtälailla henkistä väkivaltaa.

Ohis: Tuntuu, että nykyisin kaikki on henkistä väkivaltaa. Mitään ei voi tehdä ilman, että joku vetää herneen syvälle nenään ja huutaa kohdanneensa henkistä väkivaltaa. 

Niin ihmiset ajattelee niin kuin ajattelevat. Sille minä tai sinä emme yleensä mitään voi vaikka ehkä siihen kova halu ja toive olisikin. Antaa vetää herneet nenäänsä, omapahan on nenänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samanlainen kokemus kuin ap:lla. Mielestäni minua loukattiin kauan, toistuvasti ja törkeästi, mutta lopulta se oli tämä ex-ystävä joka välit laittoi poikki. Eikä voi edes tervehtiä. Uskomatonta käytöstä.

Ymmärrän hyvin tilanteen, jossa ystävyys päättyy eikä olla tekemisissä, mutta on aivan teinidraamameininkiä leikkiä, ettei toista ihmistä enää olisi olemassa ja ettei häntä esim. näkisi, jos vahingossa törmätään. Moikkaan täysin tuntematonta kaverin kaveriakin, jos tapaan hänet kaverin seurassa kaupungilla (eivätkö kaikki tee näin?)

Tämä. Meistä kahdesta minä voisin oikeasti olla se joka ei häneen päin edes katso. Mutta haluan toimia kuitenkin kuin aikuiset toimii, eikä mitään teinimeininkiä. Meidän ei tarvitse olla tekemisissä yhtään ylimääräistä. Mutta hoidettais nyt pakolliset asiat niinkuin aikuiset. Kun mitään peruuttamattoman pahaa tai kamalaa kuitenkaan ei ole tapahtunut. Jos olisi jotain tosi tosi törkeää tapahtunut, niin siinä tapauksessa ymmärrettävää.

Itse koen tämän vähän kuin kiristämisenä hänen suunnaltaan. Jos emme ole parhaita kavereita, niin sitten emme edes tervehdi. Mutta en lähde antamaan periksi tässä. Hän on valinnut tämän, niin näillä mennään. Ihmettelen vaan. Mutta onpahan koettu nyt tällainenkin ystävyys.

Ap

Voi luoja mitä tekopyhää oman kilven kiillotusta. MINÄ olen se parempi ihminen ja MINÄ olen valmis uhrautumaan, mutkun se toinen ei ikinä mitään. Aina vain MINÄ teen asiat oikein ja toinen väärin. Voin kertoa, että minuakaan ei houkuttelisi leikkiä sinun kanssasi leikkiä, että ollaanpa nyt aikuisia, vaikka oikeasti sinäkään et sitä ole. 

Palstahullu vauhdissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samanlainen kokemus kuin ap:lla. Mielestäni minua loukattiin kauan, toistuvasti ja törkeästi, mutta lopulta se oli tämä ex-ystävä joka välit laittoi poikki. Eikä voi edes tervehtiä. Uskomatonta käytöstä.

Ymmärrän hyvin tilanteen, jossa ystävyys päättyy eikä olla tekemisissä, mutta on aivan teinidraamameininkiä leikkiä, ettei toista ihmistä enää olisi olemassa ja ettei häntä esim. näkisi, jos vahingossa törmätään. Moikkaan täysin tuntematonta kaverin kaveriakin, jos tapaan hänet kaverin seurassa kaupungilla (eivätkö kaikki tee näin?)

Miksi haluat moikata ihmistä, joka loukkasi sinua kauan, toistuvasti ja törkeästi? Mikset itse laittanut välejä poikki?

Ihan vilpittömästi ihmettelen.

Olen aika pitkäpinnainen ja kärsivällinen ihminen. Joskus vähän liiankin. Itse asiassa läheiset ihmiset olivat jo ajat sitten sanoneet että tuollaisen tyypin kanssa ei kannata kaveerata. Kauan kestinkin. Vilpittömästi ihmettelen itsekin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sekään kovin aikuismaista ole, että jäät roikkumaan ja vinkumaan perään. Suoraan sanottuna kuulostat vähän tollolta.

Ghostaaminen on tolloa. Aikuisten ihmisten pitäisi osata setviä riitansa.

T.eri

Ei todellakaan ole tolloa pitää välejä kokonaan poikki, jos toinen toimii tavalla jota ei voi antaa anteeksi. Kaikkea ei vaan voi kuitata puhumalla. 

Melkein kaikki asiat on selvitettävissä, ellei kyse sitten ollut jostain r.aiskauksesta tai muusta peruuttamattomasta.

Kaikki asiat jotka halutaan selvittään on kyllä selvitettävissä, mutta siihen me emme voi vaikuttaa jos toinen osapuoli ei halua asioita selvittää. Silloin on jatkettava vain itse eteenpäin eikä jäätävä jankuttamaan sitä että kun mä niin haluaisin selvittää tämän asian.

Noh, joidenkin psykologien mukaan ghostaaminen on henkistä väkivaltaa, eikä sitä pidä ihmetellä, jos asiasta loukkaantuu.

Asian jakuttaminen ja se että määrittää että toisen ihmisen on toimittava niin kuin minä haluan on yhtälailla henkistä väkivaltaa.

Ohis: Tuntuu, että nykyisin kaikki on henkistä väkivaltaa. Mitään ei voi tehdä ilman, että joku vetää herneen syvälle nenään ja huutaa kohdanneensa henkistä väkivaltaa. 

Niin ihmiset ajattelee niin kuin ajattelevat. Sille minä tai sinä emme yleensä mitään voi vaikka ehkä siihen kova halu ja toive olisikin. Antaa vetää herneet nenäänsä, omapahan on nenänsä.

Kyllä asioista pitää pystyä keskustelemaan. Samoin kuin pitää oppia hahmottamaan mikä ero on henkisellä väkivallalla ja loukkaantumisella. Nehän ovat kaksi täysin eri asiaa. Ei pidä esittää perustettomia syytöksiä. Esimerkiksi se, jos joku ei halua tervehtiä sinua, ei todellakaan ole henkistä väkivaltaa. Kaukana siitä.