Lue keskustelun säännöt.
Iltalehti: "Miksi jotkut ovat ikisinkkuja?"
15.03.2023 |
Voisiko joku artikkelin lukenut ystävällisesti kertoa, mitä nuo asiantuntijat kertovat ikisinkkuuden syyksi, ja mitä tuo kuva oikein kertoo? Vai onko taas kyseessä klikkiotsikko ja mitäänsanomaton lehtijuttu?
https://www.iltalehti.fi/suhteet/a/1e100606-26ce-4499-930f-60ea11bbe831
t. Ikisinkku 58 v.
Kommentit (953)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummasti naisille kelpaa rumakin mies jos se ruma mies on hyvätuloinen. Miksi muuten naisille miehen koulutustaso merkitsee parinhaussa mutta miehille ei naisen koulutustasolla ole merkitystä? Naiset on tosi nirsoja kun ne haluaa että mies on se lentäjälääkäri joka on lihaksikas ja pitkä... Myös ne lihavat,rumat ja työttömät naiset haluaa tollasen miehen.
Jokaikinen teistä hakee terapeuttia ja kodinhoitajaa.
Kumpi sinä olet? Miksi mies menisi suhteeseen jos se ei paranna elämänlaatua ja saa seksiä suhteessa?
Miksi ylipäätään olla parisuhteessa kehenkään, jos se suhde ei jotenkin paranna elämänlaatua verrattuna siihen, että sitä suhdetta ei ole.
Minun elämänlaatuani esimerkiksi ei paranna se, että mies etsii kodinhoitajaa ja terapeuttia, jolta saa hyvää seksiä, jos se mies ei itsekin ole kodinhoitaja ja terapeutti minulle, jolta minä saan hyvää seksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummasti naisille kelpaa rumakin mies jos se ruma mies on hyvätuloinen. Miksi muuten naisille miehen koulutustaso merkitsee parinhaussa mutta miehille ei naisen koulutustasolla ole merkitystä? Naiset on tosi nirsoja kun ne haluaa että mies on se lentäjälääkäri joka on lihaksikas ja pitkä... Myös ne lihavat,rumat ja työttömät naiset haluaa tollasen miehen.
Jokaikinen teistä hakee terapeuttia ja kodinhoitajaa.
Kumpi sinä olet? Miksi mies menisi suhteeseen jos se ei paranna elämänlaatua ja saa seksiä suhteessa?
Mihin nainen tarvitsee riippaa? Tutkitusti mies voi hyvin suhteessa, nainen ei. Päättele siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä koskaan tavannut ikisinkkua, josta ei kävisi saman tien ilmi mistä sinkkuus johtuu. Melkein aina se on ulkonäkö: valtaosa tuntemistani ikisinkuista on ulkonäöltään todella matalatasoisia.
Yhden naisen tiedän joka on oikeasti ihan kaunis, mutta ei saa suhdetta millään. Kyseinen nainen on diagnosoitu autisti.
Kaikkia tuntemiani ikisinkkuja yhdistää sellainen tietynlainen luovuttaminen oikeastaan kaiken suhteen eli pakolliset asiat hoidetaan ja töissä käydään ym, mutta sitten kaikki muu onkin lähinnä aivansama.
Oikea sana voisi olla ehkä elämänilottomuus. Ja sellainen yleinen lannistuminen.
Ymmärrän kyllä, että jos koskaan ei mikään onnistu eikä mikään määrä omaa aktiivisuutta ja ihan normaalia sosiaalisuutta ym tuota muutosta niin harva sitä varmasti jaksaa ikuisesti nähdä valoa jossain tunnelin päässä.
Surullista on, että tuossa menee elämä ihan kuin haaskuun kun se lähtee menemään väärille jengoille.
Tutkimusten mukaan ihmiset kohtelevat sosiaalisissa tilanteissa hyvännäköisiä ihmisiä paljon paremmin kuin rumia ihmisiä. Ns. Halo effect.
On aika tyypillistä että rumat ihmiset ovat 20-30 ikäisinä jo hyvinkin demoralisoituneita tämän johdosta. Tämä selittäisi hyvin monen ikisinkun pessimistinen elämänasenteen ja tietynlaisen luovuttamisen ja toivon menettämisen. Kun sinua kohdellaan kuin ilmaa riittävän kauan, alat uskoa itsekin että olet arvoton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä koskaan tavannut ikisinkkua, josta ei kävisi saman tien ilmi mistä sinkkuus johtuu. Melkein aina se on ulkonäkö: valtaosa tuntemistani ikisinkuista on ulkonäöltään todella matalatasoisia.
Yhden naisen tiedän joka on oikeasti ihan kaunis, mutta ei saa suhdetta millään. Kyseinen nainen on diagnosoitu autisti.
Kaikkia tuntemiani ikisinkkuja yhdistää sellainen tietynlainen luovuttaminen oikeastaan kaiken suhteen eli pakolliset asiat hoidetaan ja töissä käydään ym, mutta sitten kaikki muu onkin lähinnä aivansama.
Oikea sana voisi olla ehkä elämänilottomuus. Ja sellainen yleinen lannistuminen.
Ymmärrän kyllä, että jos koskaan ei mikään onnistu eikä mikään määrä omaa aktiivisuutta ja ihan normaalia sosiaalisuutta ym tuota muutosta niin harva sitä varmasti jaksaa ikuisesti nähdä valoa jossain tunnelin päässä.
Surullista on, että tuossa menee elämä ihan kuin haaskuun kun se lähtee menemään väärille jengoille.
Tutkimusten mukaan ihmiset kohtelevat sosiaalisissa tilanteissa hyvännäköisiä ihmisiä paljon paremmin kuin rumia ihmisiä. Ns. Halo effect.
On aika tyypillistä että rumat ihmiset ovat 20-30 ikäisinä jo hyvinkin demoralisoituneita tämän johdosta. Tämä selittäisi hyvin monen ikisinkun pessimistinen elämänasenteen ja tietynlaisen luovuttamisen ja toivon menettämisen. Kun sinua kohdellaan kuin ilmaa riittävän kauan, alat uskoa itsekin että olet arvoton.
Siinä on sekin ikävä puoli, että sitten jos kerrankin joku kiinnostuu aidosti, sitä ei oikein usko. Eikä välttämättä edes huomaa/tajua, koska on niin tottunut siihen ettei kukaan kuitenkaan meikäläisestä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä koskaan tavannut ikisinkkua, josta ei kävisi saman tien ilmi mistä sinkkuus johtuu. Melkein aina se on ulkonäkö: valtaosa tuntemistani ikisinkuista on ulkonäöltään todella matalatasoisia.
Yhden naisen tiedän joka on oikeasti ihan kaunis, mutta ei saa suhdetta millään. Kyseinen nainen on diagnosoitu autisti.
Kaikkia tuntemiani ikisinkkuja yhdistää sellainen tietynlainen luovuttaminen oikeastaan kaiken suhteen eli pakolliset asiat hoidetaan ja töissä käydään ym, mutta sitten kaikki muu onkin lähinnä aivansama.
Oikea sana voisi olla ehkä elämänilottomuus. Ja sellainen yleinen lannistuminen.
Ymmärrän kyllä, että jos koskaan ei mikään onnistu eikä mikään määrä omaa aktiivisuutta ja ihan normaalia sosiaalisuutta ym tuota muutosta niin harva sitä varmasti jaksaa ikuisesti nähdä valoa jossain tunnelin päässä.
Surullista on, että tuossa menee elämä ihan kuin haaskuun kun se lähtee menemään väärille jengoille.
Tutkimusten mukaan ihmiset kohtelevat sosiaalisissa tilanteissa hyvännäköisiä ihmisiä paljon paremmin kuin rumia ihmisiä. Ns. Halo effect.
On aika tyypillistä että rumat ihmiset ovat 20-30 ikäisinä jo hyvinkin demoralisoituneita tämän johdosta. Tämä selittäisi hyvin monen ikisinkun pessimistinen elämänasenteen ja tietynlaisen luovuttamisen ja toivon menettämisen. Kun sinua kohdellaan kuin ilmaa riittävän kauan, alat uskoa itsekin että olet arvoton.
Siinä on sekin ikävä puoli, että sitten jos kerrankin joku kiinnostuu aidosti, sitä ei oikein usko. Eikä välttämättä edes huomaa/tajua, koska on niin tottunut siihen ettei kukaan kuitenkaan meikäläisestä..
Näinhän se on.
Ihmiset eivät oikeasti edes ymmärrä sen mittakaavaa minkälainen supervoima hyvä ulkonäkö todellisuudessa on. Oli kyse sitten parinhausta, työpaikan hausta, tai jopa ystävien hankkimisesta, hyvä ulkonäkö on huikea kilpailuetu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä koskaan tavannut ikisinkkua, josta ei kävisi saman tien ilmi mistä sinkkuus johtuu. Melkein aina se on ulkonäkö: valtaosa tuntemistani ikisinkuista on ulkonäöltään todella matalatasoisia.
Yhden naisen tiedän joka on oikeasti ihan kaunis, mutta ei saa suhdetta millään. Kyseinen nainen on diagnosoitu autisti.
Kaikkia tuntemiani ikisinkkuja yhdistää sellainen tietynlainen luovuttaminen oikeastaan kaiken suhteen eli pakolliset asiat hoidetaan ja töissä käydään ym, mutta sitten kaikki muu onkin lähinnä aivansama.
Oikea sana voisi olla ehkä elämänilottomuus. Ja sellainen yleinen lannistuminen.
Ymmärrän kyllä, että jos koskaan ei mikään onnistu eikä mikään määrä omaa aktiivisuutta ja ihan normaalia sosiaalisuutta ym tuota muutosta niin harva sitä varmasti jaksaa ikuisesti nähdä valoa jossain tunnelin päässä.
Surullista on, että tuossa menee elämä ihan kuin haaskuun kun se lähtee menemään väärille jengoille.
Tutkimusten mukaan ihmiset kohtelevat sosiaalisissa tilanteissa hyvännäköisiä ihmisiä paljon paremmin kuin rumia ihmisiä. Ns. Halo effect.
On aika tyypillistä että rumat ihmiset ovat 20-30 ikäisinä jo hyvinkin demoralisoituneita tämän johdosta. Tämä selittäisi hyvin monen ikisinkun pessimistinen elämänasenteen ja tietynlaisen luovuttamisen ja toivon menettämisen. Kun sinua kohdellaan kuin ilmaa riittävän kauan, alat uskoa itsekin että olet arvoton.
Siinä on sekin ikävä puoli, että sitten jos kerrankin joku kiinnostuu aidosti, sitä ei oikein usko. Eikä välttämättä edes huomaa/tajua, koska on niin tottunut siihen ettei kukaan kuitenkaan meikäläisestä..
Näinhän se on.
Ihmiset eivät oikeasti edes ymmärrä sen mittakaavaa minkälainen supervoima hyvä ulkonäkö todellisuudessa on. Oli kyse sitten parinhausta, työpaikan hausta, tai jopa ystävien hankkimisesta, hyvä ulkonäkö on huikea kilpailuetu.
Naiset ovat täällä kertoneet, miten kauhean surullista se on, kun miehet kiinnostuvat vain ulkonäöstä. Jotkut oikein odottavat vanhenemista, että se lähestyminen kaduilla, kaupoissa ja elokuvateattereissa loppuu. Niin raskasta on saada koko ajan huomiota. Tavallisia miehiä ei lähestytä, mutta ne naiset, jotka jättävät lähestymättä tavallisia miehiä, lähestyvät kyllä miesmalleja, jos sellaisia näkevät.
Olen ikisinkkumies ja mulla se johtuu oikeastaan vaan ihan siitä ettei mulla ole koskaan ollutkaan mitään halua tai pyrkimystä parisuhteeseen koska en ole koskaan tajunnut sitä että mitä hyvää se parisuhde toisi elämääni sekä olen introvertti. En ole koskaan eläessäni tehnyt alotteita enkä ole flirttaillut koskaan, muutama yhdenyön kännipano oli parikymppisenä.
Liikun tosi vähän paikoissa missä kohtaan uusia ihmisiä, oikeastaan ainoat paikat missä käyn on työpaikka,kauppa,lenkkipolku ja sitten kyläilen ystävieni sekä sukulaisteni luona.
Jos haluaisin löytää sen kumppanin itselleni niin deittisovellukset olisi se ainoa paikka mulle mistä sen voisin löytää mutta ei kiitos niille sovelluksille.
Ulkonäkö mulla on ihan ok tasoa mutta en ole mikään miesmalli eli huonoja puolia on minussa kuten karvoja on, en ole siro vaan harteikas jolla on noin 10kg ylimääräistä rasvana/lihaksena kehossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen ikisinkku mies, ikää tosin vasta 37 vuotta. Ulkonäöstä ei pitäisi olla kiinni, sillä tinderissä saan kyllä hyvin matchejä, ja treffeillekin pääsen, mutta en parisuhteeseen......[/quote
En usko sanaakaan tästä. Jos miehellä riittää ulkonäkö siihen että hän saa Tinderistä jatkuvasti mätsejä ja hän käy aktiivisesti treffeillä, niin ei parisuhteen saaminen ole todellakaan noilla seteillä mikään ongelma.
Usko tai et, mutta totta puhun. En mitenkään älyttömästi saa matcheja, mutta ihan riittävästi, kaikkia en ehdi tapaamaankaan. Aina kyllä treffit saan, toisilleakin treffeille välillä käyty saman henkilön kanssa, mutta parisuhteeseen en kelpaa.
En tietenkään itsekään ketä tahansa halua, vaan mielenkiinnon on oltava molemminpuolista. Mutta joka tapauksessa parisuhteeseen en ole päässyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä koskaan tavannut ikisinkkua, josta ei kävisi saman tien ilmi mistä sinkkuus johtuu. Melkein aina se on ulkonäkö: valtaosa tuntemistani ikisinkuista on ulkonäöltään todella matalatasoisia.
Yhden naisen tiedän joka on oikeasti ihan kaunis, mutta ei saa suhdetta millään. Kyseinen nainen on diagnosoitu autisti.
Kaikkia tuntemiani ikisinkkuja yhdistää sellainen tietynlainen luovuttaminen oikeastaan kaiken suhteen eli pakolliset asiat hoidetaan ja töissä käydään ym, mutta sitten kaikki muu onkin lähinnä aivansama.
Oikea sana voisi olla ehkä elämänilottomuus. Ja sellainen yleinen lannistuminen.
Ymmärrän kyllä, että jos koskaan ei mikään onnistu eikä mikään määrä omaa aktiivisuutta ja ihan normaalia sosiaalisuutta ym tuota muutosta niin harva sitä varmasti jaksaa ikuisesti nähdä valoa jossain tunnelin päässä.
Surullista on, että tuossa menee elämä ihan kuin haaskuun kun se lähtee menemään väärille jengoille.
Tutkimusten mukaan ihmiset kohtelevat sosiaalisissa tilanteissa hyvännäköisiä ihmisiä paljon paremmin kuin rumia ihmisiä. Ns. Halo effect.
On aika tyypillistä että rumat ihmiset ovat 20-30 ikäisinä jo hyvinkin demoralisoituneita tämän johdosta. Tämä selittäisi hyvin monen ikisinkun pessimistinen elämänasenteen ja tietynlaisen luovuttamisen ja toivon menettämisen. Kun sinua kohdellaan kuin ilmaa riittävän kauan, alat uskoa itsekin että olet arvoton.
Siinä on sekin ikävä puoli, että sitten jos kerrankin joku kiinnostuu aidosti, sitä ei oikein usko. Eikä välttämättä edes huomaa/tajua, koska on niin tottunut siihen ettei kukaan kuitenkaan meikäläisestä..
Näinhän se on.
Ihmiset eivät oikeasti edes ymmärrä sen mittakaavaa minkälainen supervoima hyvä ulkonäkö todellisuudessa on. Oli kyse sitten parinhausta, työpaikan hausta, tai jopa ystävien hankkimisesta, hyvä ulkonäkö on huikea kilpailuetu.
Naiset ovat täällä kertoneet, miten kauhean surullista se on, kun miehet kiinnostuvat vain ulkonäöstä. Jotkut oikein odottavat vanhenemista, että se lähestyminen kaduilla, kaupoissa ja elokuvateattereissa loppuu. Niin raskasta on saada koko ajan huomiota. Tavallisia miehiä ei lähestytä, mutta ne naiset, jotka jättävät lähestymättä tavallisia miehiä, lähestyvät kyllä miesmalleja, jos sellaisia näkevät.
No eivät lähesty, itse ainakin pelkään liian hyvännäköisiä miehiä, ovat ylimielisiä ja kylmiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikisinkkuus varsin yleistä nykyisin ja monet hommaa sen ekan parisuhteen vasta silloin kun ikää on 30-40 vuotta. Oikeastaa alle 30 vuotiasta varmaan yli puolet on sinkkuja.
Vierailija kirjoitti:
Ikisinkkuus varsin yleistä nykyisin ja monet hommaa sen ekan parisuhteen vasta silloin kun ikää on 30-40 vuotta. Oikeastaa alle 30 vuotiasta varmaan yli puolet on sinkkuja.
Jännä, kun tätä toista puolikasta ei sitten näy missään. Lähes kaikki tuntemani ihmiset ovat parisuhteessa. Ja jos eivät ole parisuhteessa, niin ovat viimeistään puolen vuoden päästä siitä hetkestä, kun heidät sinkkuna näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"teidän pitää kokea syyllisyyttä yksinäisyydestänne" LOL :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikisinkkuus varsin yleistä nykyisin ja monet hommaa sen ekan parisuhteen vasta silloin kun ikää on 30-40 vuotta. Oikeastaa alle 30 vuotiasta varmaan yli puolet on sinkkuja.
Jännä, kun tätä toista puolikasta ei sitten näy missään. Lähes kaikki tuntemani ihmiset ovat parisuhteessa. Ja jos eivät ole parisuhteessa, niin ovat viimeistään puolen vuoden päästä siitä hetkestä, kun heidät sinkkuna näin.
Yksinäisyys on yleistä ja monet viihtyy paljon omissa oloissaan kuten introvertit.
Kaduilla kun näet ihmisiä niin heistä noin joka kolmas ihminen on sinkku ja joka toinen ihminen on yksinasuva.
Mä olen ikisinkku ja en edes käy oikeastaan missään, ei kaupassa kukaan tiedä mun suhdestatusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän hyvin että vuosien saatossa sitä harva jaksaa enää hymyillä jos aina on pettynyt ihmissuhteissa, tai siis sellaista ei ole ikinä ollutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen ikisinkkumies ja mulla se johtuu oikeastaan vaan ihan siitä ettei mulla ole koskaan ollutkaan mitään halua tai pyrkimystä parisuhteeseen koska en ole koskaan tajunnut sitä että mitä hyvää se parisuhde toisi elämääni sekä olen introvertti. En ole koskaan eläessäni tehnyt alotteita enkä ole flirttaillut koskaan, muutama yhdenyön kännipano oli parikymppisenä.
Liikun tosi vähän paikoissa missä kohtaan uusia ihmisiä, oikeastaan ainoat paikat missä käyn on työpaikka,kauppa,lenkkipolku ja sitten kyläilen ystävieni sekä sukulaisteni luona.
Jos haluaisin löytää sen kumppanin itselleni niin deittisovellukset olisi se ainoa paikka mulle mistä sen voisin löytää mutta ei kiitos niille sovelluksille.
Ulkonäkö mulla on ihan ok tasoa mutta en ole mikään miesmalli eli huonoja puolia on minussa kuten karvoja on, en ole siro vaan harteikas jolla on noin 10kg ylimääräistä rasvana/lihaksena kehossa.
Olet mt ongelmainen kaappih*mo!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummasti naisille kelpaa rumakin mies jos se ruma mies on hyvätuloinen. Miksi muuten naisille miehen koulutustaso merkitsee parinhaussa mutta miehille ei naisen koulutustasolla ole merkitystä? Naiset on tosi nirsoja kun ne haluaa että mies on se lentäjälääkäri joka on lihaksikas ja pitkä... Myös ne lihavat,rumat ja työttömät naiset haluaa tollasen miehen.
Niin miksi oi miksi nainen tosiaan haluaa miehen joka pystyy elättämään edes itsensä eikä auo käenpoikana suutaan sossun suuntaan. Se on ikuinen mysteeri.
Huo***t on aina rahan perässä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikisinkkuus varsin yleistä nykyisin ja monet hommaa sen ekan parisuhteen vasta silloin kun ikää on 30-40 vuotta. Oikeastaa alle 30 vuotiasta varmaan yli puolet on sinkkuja.
Jännä, kun tätä toista puolikasta ei sitten näy missään. Lähes kaikki tuntemani ihmiset ovat parisuhteessa. Ja jos eivät ole parisuhteessa, niin ovat viimeistään puolen vuoden päästä siitä hetkestä, kun heidät sinkkuna näin.
Yksinäisyys on yleistä ja monet viihtyy paljon omissa oloissaan kuten introvertit.
Kaduilla kun näet ihmisiä niin heistä noin joka kolmas ihminen on sinkku ja joka toinen ihminen on yksinasuva.
Mä olen ikisinkku ja en edes käy oikeastaan missään, ei kaupassa kukaan tiedä mun suhdestatusta.
Yksin eläminen ja yksinäisyys ovat kaksi täysin eri asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikisinkkuus varsin yleistä nykyisin ja monet hommaa sen ekan parisuhteen vasta silloin kun ikää on 30-40 vuotta. Oikeastaa alle 30 vuotiasta varmaan yli puolet on sinkkuja.
Jännä, kun tätä toista puolikasta ei sitten näy missään. Lähes kaikki tuntemani ihmiset ovat parisuhteessa. Ja jos eivät ole parisuhteessa, niin ovat viimeistään puolen vuoden päästä siitä hetkestä, kun heidät sinkkuna näin.
Yksinäisyys on yleistä ja monet viihtyy paljon omissa oloissaan kuten introvertit.
Kaduilla kun näet ihmisiä niin heistä noin joka kolmas ihminen on sinkku ja joka toinen ihminen on yksinasuva.
Mä olen ikisinkku ja en edes käy oikeastaan missään, ei kaupassa kukaan tiedä mun suhdestatusta.Yksin eläminen ja yksinäisyys ovat kaksi täysin eri asiaa.
Väitinkö minä että ne tarkoittavat samaa asiaa?
Yksineläminen tarkoittaa sitä että asuu yksin ja yksinäisyys tarkoittaa sitä ettei ole ketää läheistä ystävää/kumppania elämässään.
Tosi monet ihmiset suomessa on vaan kotona eikä ne käy missään muualla kuin siellä kaupoissa ja töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä koskaan tavannut ikisinkkua, josta ei kävisi saman tien ilmi mistä sinkkuus johtuu. Melkein aina se on ulkonäkö: valtaosa tuntemistani ikisinkuista on ulkonäöltään todella matalatasoisia.
Yhden naisen tiedän joka on oikeasti ihan kaunis, mutta ei saa suhdetta millään. Kyseinen nainen on diagnosoitu autisti.
Kaikkia tuntemiani ikisinkkuja yhdistää sellainen tietynlainen luovuttaminen oikeastaan kaiken suhteen eli pakolliset asiat hoidetaan ja töissä käydään ym, mutta sitten kaikki muu onkin lähinnä aivansama.
Oikea sana voisi olla ehkä elämänilottomuus. Ja sellainen yleinen lannistuminen.
Ymmärrän kyllä, että jos koskaan ei mikään onnistu eikä mikään määrä omaa aktiivisuutta ja ihan normaalia sosiaalisuutta ym tuota muutosta niin harva sitä varmasti jaksaa ikuisesti nähdä valoa jossain tunnelin päässä.
Surullista on, että tuossa menee elämä ihan kuin haaskuun kun se lähtee menemään väärille jengoille.
Luovuttaminen ja lampaastuminen on kivsuu. Ja comffyy.
Kumpi sinä olet? Miksi mies menisi suhteeseen jos se ei paranna elämänlaatua ja saa seksiä suhteessa?