Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tutkijat laskivat MOT:lle: Maksoimme syksyllä sähköstä 5 miljardia ylimääräistä - Tulonsiirto sähköntuottajille
13.03.2023 |
Tutkijat laskivat MOT:lle: Maksoimme syksyllä sähköstä 5 miljardia ylimääräistä Tulonsiirto sähköntuottajille
Suomi puolustaa EU:ssa sähkön hinnoittelujärjestelmää, joka tutkijoiden arvion mukaan köyhdytti suomalaiskuluttajia miljardeilla euroilla viime vuoden loppupuoliskolla.
Viime vuonna sähkö oli poikkeuksellisen kallista.
Kun sähkön tukkumarkkinahinta Suomessa oli vielä vuonna 2020 keskimäärin 2,8 senttiä kilowattitunnilta, viime vuoden jälkimmäisen puoliskon keskihinta oli jo reilusti yli 20 senttiä.
Ylen MOT-toimitus pyysi Aalto-yliopiston tutkijoita arvioimaan, kuinka kalliiksi energiakriisi suomalaisille lopulta kävi.
Summa on pysäyttävä: Suomalaiset ovat maksaneet sähköstä noin viisi miljardia euroa ylimääräistä. Tämän verran rahaa on siis kadonnut sähkönkäyttäjien taskuista ja päätynyt sähkön myyjille.
Sähkön tuotantokustannukset ovat suurin piirtein samat kuin ennen energiakriisiä. Puhdasta energiaa tekevät sähkön tuottajat hyötyvät tilanteesta valtavasti. Energiakriisihän on oikeastaan energiantuottajan paratiisi, sanoo teknillisen fysiikan professori Peter Lund Aalto-yliopistosta.
Energiakriisi mahdollisti epäoikeudenmukaisen tulonsiirron sähkön kuluttajilta energiayhtiöille, sanoo Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund.
Lund pitää tulonsiirtoa epäoikeudenmukaisena, koska hänen mukaansa tapahtunut olisi voitu myös välttää. Aalto-yliopiston tutkijaryhmä esitti jo viime keväänä ehdotuksensa siitä, miten nykyistä sähkömarkkinamallia olisi voitu kriisitilanteessa muokata.
Marginaalihinnoittelua pidetään tärkeänä työkaluna siirtymässä kohti päästötöntä yhteiskuntaa. Tästä energiateollisuus ja tutkijat ovat samaa mieltä.
Energiakriisin kaltaisessa poikkeustilanteessa marginaalihinnoittelu voi kuitenkin nostaa sähkön hinnan pilviin ja tuottaa kansalaisille valtavaa taloudellista ahdinkoa.
Kuluttajat eivät nyt pääse nauttimaan siitä tosi halvasta aurinkoenergiasta, tuulivoimasta, vesivoimasta, meille ei ole mitään hyötyä siitä. Ja se on markkinoiden vika, professori Lund sanoo.
Sähkön tuottajat ovat sen sijaan hyötyneet hinnoittelujärjestelmästä. Suomen kaksi suurinta sähköntuottajaa, Fortum ja metsäyhtiö UPM ovat kaksinkertaistaneet sähköntuotantonsa liikevoiton.
Esimerkiksi Fortum tuottaa sähkönsä ydinvoimalla ja vesivoimalla, joiden tuotantokustannukset ovat alhaiset. Vesivoimalla tuotetun kilowattitunnin tuotantokustannus on yksi sentti, kun sähkön markkinahinta on syksyn huippuhetkinä monesti yltänyt yli 50 senttiin.
Suomi vastustaa muutoksia nykymalliin
Energiateollisuus vastustaa johdonmukaisesti marginaalihinnoittelusta luopumista edes kriisitilanteessa.
Vielä syksyllä järjestelmän remonttiin oli kuitenkin kova poliittinen paine.
Esimerkiksi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi, että järjestelmä ei enää palvele sähkönkuluttajien etua. Von der Leyen ehdotti, että sähkön markkinahintaa nostanut kaasu irrotettaisiin hinnoittelujärjestelmästä omaan koriinsa, jolloin kaikki myytävä sähkö ei olisi yhtä kallista.
EU-maat ovat vääntäneet asiasta talven ajan. Suomi on asemoinut itsensä nykysysteemin säilyttäjien joukkoon.
Helmikuussa Suomi ja kuusi muuta EU-maata julkaisivat yhteiskirjeen, jossa varoitetaan muutoksista hyvin toimivaan järjestelmään.
Suomi liittyi yhteiskirjeeseen virkamiestyön tuloksena. Suomen energiastrategiasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriön energiaosasto, joka on johdonmukaisesti vastustanut puuttumista sähkön markkinahinnan muodostukseen.
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Vidun Lintilän kelmi vastuuministerinä mahdollisti tämän ryöstön ja esti kohtuuhintaisten sähkön hintakattomallien käsittelyn energiateollisuuden lobbaajana. Kuinka kalliiksi tämä tulikaan Suomen sähkönkuluttajille ja Kepun Lintilän & Saarikon energiateollisuuden kanssa sumplimat sähkötuet hyödyttivät pääosin suurituloisimpia yli 70 000 euroa tienaavia talouksia, omavastuu (90€/kk) käytännössä poisti tuet kerrostaloasujilta, vaikka heidänkin sähkönsä hinta oli keskimäärin +400-500% aiempaan verrattuna, ja kerrostaloissa asuvat pääosin matalatuloisemmat. Joutaa jo tuo törkymeemejä työajalla humalassa lähettelevä ministerinkuvatus vaihtoon ja koko Kepu oppositioon ensi hallituskaudeksi häpeämään.
Kännissä tehnyt tulosta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
5mjd taitaa olla yläkanttiin tavattu.
Se olisi 900€/suomalainen.
Läheskään kaikilla ei noussut sähkönhinta.
Luulen, että 1-2mjd on lähempänä .
Vierailija kirjoitti:
Niin, oltaisiin voitu määrätä sähkölle se hintakatto. Joku kehuskeli, miten tämä on toooosi hyvä juttu, kun ne rahat menee firmoille ja se jotenkin vaikuttaa positiivisesti pieniin paikkakuntiin. Siis miten ja minne ne rahat nyt ihan realistisesti oikein päätyy? Tuskin kaikki suomalaiset sähköfirmojen työntekijät saa 10xpalkankorotukset ja käyttää rahat kotimaisten palveluiden ja tuotteiden ostamiseen ja tukemiseen? Vähän kuumottaa, josko nämäkin 5 miljardia päätyy jonnekin veroparatiisiin ulkomaille.
Sähkön tarjontakäyrä ei ole vaakasuora. Sähkön kysyntäkäyrä ei ole pystysuora. Jos käsitteet eivät ole tuttuja, niihin törmää ensimmäiseksi mikrotaloustieteen peruskurssilla.
Vierailija kirjoitti:
Tuuli- ja aurinkosähkön tuotantohinta 0,5 snt kWh, vesivoiman 1 snt kWh ja ydinvoiman 1,5 snt kWh.
Yle MOT
Sähkölaskun salaisuus
https://areena.yle.fi/1-63858263
Miksi jouduimme maksamaan sähköstä yhtäkkiä niin paljon? MOT perehtyy siihen, miten halvalla tuotettua sähköä myydään kalliilla ja miksi sähkömarkkinamallin ongelmia ei ole haluttu korjata.Tämän pitäisi jokaisen katsoa. Energiateollisuus ja sitä lobbaavat elinkeinoministeriön korkeat virkamiehet ja elinkeinoministeri Suomen kuluttajille jättikorkean sähkön hinnan syy. Puolustavat vielä toimintaansa, koska tuolla tulotasolla 10 000 - 20 000 euroa kuukaudessa ei 4-10 kertainen sähkön hinta kirpaise.
Olisko syynä tarjonnan niukkuus? Vaikka voimaloiden kustannukset olisivat kuinka alhaiset, kapasiteettia on rajallisesti, ja vähemmän kuin kysyntää vastaava määrä kuvitteellisilla parin sentin hinnoilla.
Lakiin kirjattu oikeus kohtuuhintaiseen sähköön ei toteutunut. Misdä viipyy Sähköliiton päätös?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koko Suomen poliittinen järjestelmä ajaa ensisijaisesti elinkeinoelämän etuja, poliittisesta väristä riippumatta. Lisäksi kansalaisten puolesta asetetaan prioriteetit lähes täysin keskustelematta siitä, mikä olisi heille paras ratkaisu.
"Jos me keinotekoisesti laskemme markkinahinnan alas, se tarkoittaa hyvin helposti sähkön niukkuutta ja sähkökatkoksia, sanoo energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen."
Marginaalihinta ei ole ainoa markkinahinta.
Nykyjärjestelmä on saanut liian kyseenalaistamatta aseman oikeana, markkinoihin perustuvana hintana.
Monellako muulla alalla sama järjestelmä on käytössä? Ei kovin monella. Sähkölle sillä on perustelunsa, mutta kuten hintaongelmista nähdään, sillä on myös haittansa.
Voi ajatella myös, että markkinahinnan laskemisen sijaan kaivataan sitä, että sen keinotekoisesta nostamisesta luovutaan.
Vielä sähkön niukkuudesta. Kyllä, siihenhän sähköpula johtaa. Mutta minkä verran on keskusteltu siitä, kumpi on haitallisempi, yli 50 sentin kWh-hinta vai satunnaiset sähkökatkot ja 5-10 sentin hinta? Ei oikeastaan lainkaan.
Melkein millä tahansa muulla alalla tällaista järjestelmää sanottaisiin kartelliksi. Tätä himmeliä sanotaan vaan hienosti sähköpörssiksi.
Suomessa kartellit eivät olleet kiellettyjä ennen kuin liityttiin EU:n jäseniksi. Ehkä siksi vanhat päättäjät tykkäävät tästä sähköpörssistä. Siinä on mukavasti menneen maailman kaikuja mukana.
Eivät kartellit tietenkään mitään harvinaisuuksia ole.
Tässä muutama esimerkki paljastuneista kartelleista: (lähde: wikipedia)
* Asfalttiyritykset perivät hintakartellin avulla ylihintaa kuntien asfaltointiurakoissa pääosin vuosina 1994–1995 ja 1998–2002. Tuomion mukaan ylihinnan määrä on yli 37 miljoonaa euroa. Tuomion mukaan ylihinnan määrä on yli 37 miljoonaa euroa. Juttu oli erittäin laaja, ja sen oikeudenkäyntikulut olivat kuntien osalta 5,8 miljoonaa euroa ja valtion osalta 2,6 miljoonaa euroa.
* Metsäliitto, Stora Enso ja UPM tuomittiin Markkinaoikeudessa vuonna 2009 puukaupan kilpailun rajoittamisesta. Kartelli toimi vuodesta 1997 vuoteen 2004, jolloin UPM paljasti tämän raakapuukartellin kilpailuvirastolle. Metsäliitto ja Stora Enso tuomittiin yhteensä 51 miljoonan euron sakkoihin. UPM vapautettiin sakoista sen annettua kartellin ilmi ja Metsäliiton sakkoja alennettiin sen tehtyä yhteistyötä tapauksen selvittämisessä.
* Vuonna 2006 Kone sai Saksan ja Alankomaiden hissikartellista komissiolta ennätyssakot, 142 miljoonaa euroa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä unohtaa sähköpörssiä.
Siis laskuissa maksoimme ne 5 miljardia ylimääräistä, mutta minne se raha oikeasti päätyi.
En usko että sähköntuottajat saivat tämän summan pitää itsellään. Sähköntuottajien olisi pitänyt tehdä muutoin ylimääräistä voittoa vastaava summa, mutta en ole itse mitään erikoista uutista aiheesta lukenut. Tarkoitan sähköntuottajien jättivoitoista, toki pienempiä voittoja on raportoitu.
Menikö siis meidän maksamat ylimääräiset 5 miljardia euroa jonnekin EU himmeliin eli sähköpörssiin. Rahat on voinut kadota suomen rajojen ulkopuolelle.
Lue vaikka Wikipediasta, mikä on pörssi.
Totta kirjoitin hieman väärin, tarkoitin päästökauppaa.
Eli miksi se sähkö olikaan niin kallista. Syy ei suinkaan ole se että sähkön tuottaminen olisi tullut kalliiksi vaan se on siksi niin kallista koska päästökauppa nostaa sähkön hintaa.
Minne siis meidän maksamat päästökaupalla kuorrutetut sähkömaksut siis menikään. Epäilen että rahat päätyi maan rajojen ulkopuolelle eikä niille oikeille sähköntuottajille herunut paljoakaan ylimääräistä.
Jos unohdettaisiin koko päästökauppa niin kylläpä olisi edullista sähköä. Sähkö maksais muutaman centin per kilowattitunti.
Erikoista päästökaupassa on se, että sähkön osalta kaikki maksavat sen mukaan mikä on saastuttavimman tuotantomuodon päästöhinta.
Selkokielellä tämä tarkoittaa sitä, että suomalaiset tuulisähkön ja aurinkosähkön ostajat maksavat samat päästömaksut kuin saksalaiset kivihiilellä tuotetun sähkön ostajat.
Suomen poliitikkojen mukaan olisi epäreilua jos ekologisesta sähköstä menisi pienemmät päästömaksut kuin saastuttavasta sähköstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fortum on valtion yhtiö ja demari Tuppurainen on omistajaohjausministeri. Mikseivät Marin ja Tuppurainen tehneet mitään?
Mitä he olisivat voineet tehdä? Määrätä Fortumiin rakentamaan lisäydinvoimaa viikossa?
Mitä kohtaa et ymmärtänyt siitä, että sähkön hinnat nousivat lähelle 50 senttiä / kWh, vaikka tuotantokustannukset eivät nousseet? Valtionyhtiö Fortumin seikkailut Venäjällä ja Saksassa maksavat sähkönkäyttäjät ja sen hyväksyi palvottu Sanna yhdellä tekstarilla kesken kiireen jauhojuhliin.
Eli jos omistaisit luonnontilaista metsää, lahjoittaisi hakkuuoikeudet, koska metsän tuottaminen ei ole maksanut mitään? Aha
Tuotantokustannusten puute ei tarkoita, että hyödykkettä olisi rajattomasti ale-hintaan jaettavaksi.
Mistä se sähköpula tuli? Mietipä, kun suomalaiset ostivat Ruotsissa ja Norjassa 2 - 3 sentillä / kWh tuotettua sähköä, niin se hinta pompsahti täällä Suomessa myytynä sinne yli 40 senttiin kilowatilta.
Ne kaapelit Ruotsista ovat rajalliset. Suomessa oli sähköpula, jonka annettiin ilmetä korkeina hintoina. Tietysti olisi myös voinut pistää äkkiä pystyyn jonkin säännöstelyn.
Seurasin viime vuonna ihan mielenkiinnosta sähkön tuotantomääriä Fingridin sivuilla.
Kun oli niin kovasti puhuttu sähköpulasta. Mutta ei se sähköpula tuotantomäärissä näkynyt. Hyvin usein tuotanto oli suurempi kuin kulutus, ja sähköä myytiin silloin ulkomaille enemmän kuin ostettiin ulkomailta Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko Suomen poliittinen järjestelmä ajaa ensisijaisesti elinkeinoelämän etuja, poliittisesta väristä riippumatta. Lisäksi kansalaisten puolesta asetetaan prioriteetit lähes täysin keskustelematta siitä, mikä olisi heille paras ratkaisu.
"Jos me keinotekoisesti laskemme markkinahinnan alas, se tarkoittaa hyvin helposti sähkön niukkuutta ja sähkökatkoksia, sanoo energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen."
Marginaalihinta ei ole ainoa markkinahinta.
Nykyjärjestelmä on saanut liian kyseenalaistamatta aseman oikeana, markkinoihin perustuvana hintana.
Monellako muulla alalla sama järjestelmä on käytössä? Ei kovin monella. Sähkölle sillä on perustelunsa, mutta kuten hintaongelmista nähdään, sillä on myös haittansa.
Voi ajatella myös, että markkinahinnan laskemisen sijaan kaivataan sitä, että sen keinotekoisesta nostamisesta luovutaan.
Vielä sähkön niukkuudesta. Kyllä, siihenhän sähköpula johtaa. Mutta minkä verran on keskusteltu siitä, kumpi on haitallisempi, yli 50 sentin kWh-hinta vai satunnaiset sähkökatkot ja 5-10 sentin hinta? Ei oikeastaan lainkaan.
Melkein millä tahansa muulla alalla tällaista järjestelmää sanottaisiin kartelliksi. Tätä himmeliä sanotaan vaan hienosti sähköpörssiksi.
Suomessa kartellit eivät olleet kiellettyjä ennen kuin liityttiin EU:n jäseniksi. Ehkä siksi vanhat päättäjät tykkäävät tästä sähköpörssistä. Siinä on mukavasti menneen maailman kaikuja mukana.
Eivät kartellit tietenkään mitään harvinaisuuksia ole.
Tässä muutama esimerkki paljastuneista kartelleista: (lähde: wikipedia)
* Asfalttiyritykset perivät hintakartellin avulla ylihintaa kuntien asfaltointiurakoissa pääosin vuosina 1994–1995 ja 1998–2002. Tuomion mukaan ylihinnan määrä on yli 37 miljoonaa euroa. Tuomion mukaan ylihinnan määrä on yli 37 miljoonaa euroa. Juttu oli erittäin laaja, ja sen oikeudenkäyntikulut olivat kuntien osalta 5,8 miljoonaa euroa ja valtion osalta 2,6 miljoonaa euroa.
* Metsäliitto, Stora Enso ja UPM tuomittiin Markkinaoikeudessa vuonna 2009 puukaupan kilpailun rajoittamisesta. Kartelli toimi vuodesta 1997 vuoteen 2004, jolloin UPM paljasti tämän raakapuukartellin kilpailuvirastolle. Metsäliitto ja Stora Enso tuomittiin yhteensä 51 miljoonan euron sakkoihin. UPM vapautettiin sakoista sen annettua kartellin ilmi ja Metsäliiton sakkoja alennettiin sen tehtyä yhteistyötä tapauksen selvittämisessä.
* Vuonna 2006 Kone sai Saksan ja Alankomaiden hissikartellista komissiolta ennätyssakot, 142 miljoonaa euroa
Katso vaikka Wikipediasta, mikä on pörssi. Voihan sähköfirmoille tulla kiusaus sopia kartellista, mutta pörssistä olisi siinä hankkeessa vain haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fortum on valtion yhtiö ja demari Tuppurainen on omistajaohjausministeri. Mikseivät Marin ja Tuppurainen tehneet mitään?
Mitä he olisivat voineet tehdä? Määrätä Fortumiin rakentamaan lisäydinvoimaa viikossa?
Mitä kohtaa et ymmärtänyt siitä, että sähkön hinnat nousivat lähelle 50 senttiä / kWh, vaikka tuotantokustannukset eivät nousseet? Valtionyhtiö Fortumin seikkailut Venäjällä ja Saksassa maksavat sähkönkäyttäjät ja sen hyväksyi palvottu Sanna yhdellä tekstarilla kesken kiireen jauhojuhliin.
Eli jos omistaisit luonnontilaista metsää, lahjoittaisi hakkuuoikeudet, koska metsän tuottaminen ei ole maksanut mitään? Aha
Tuotantokustannusten puute ei tarkoita, että hyödykkettä olisi rajattomasti ale-hintaan jaettavaksi.
Mistä se sähköpula tuli? Mietipä, kun suomalaiset ostivat Ruotsissa ja Norjassa 2 - 3 sentillä / kWh tuotettua sähköä, niin se hinta pompsahti täällä Suomessa myytynä sinne yli 40 senttiin kilowatilta.
Ne kaapelit Ruotsista ovat rajalliset. Suomessa oli sähköpula, jonka annettiin ilmetä korkeina hintoina. Tietysti olisi myös voinut pistää äkkiä pystyyn jonkin säännöstelyn.
Seurasin viime vuonna ihan mielenkiinnosta sähkön tuotantomääriä Fingridin sivuilla.
Kun oli niin kovasti puhuttu sähköpulasta. Mutta ei se sähköpula tuotantomäärissä näkynyt. Hyvin usein tuotanto oli suurempi kuin kulutus, ja sähköä myytiin silloin ulkomaille enemmän kuin ostettiin ulkomailta Suomeen.
Tuonti Venäjältä oli loppunut. Ei kukaan ole väittänyt, että kotimainen tuotanto olisi vähentynyt. Ja pääsääntöisesti Ruotsista tuotiin enemmän kuin sinne vietiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä unohtaa sähköpörssiä.
Siis laskuissa maksoimme ne 5 miljardia ylimääräistä, mutta minne se raha oikeasti päätyi.
En usko että sähköntuottajat saivat tämän summan pitää itsellään. Sähköntuottajien olisi pitänyt tehdä muutoin ylimääräistä voittoa vastaava summa, mutta en ole itse mitään erikoista uutista aiheesta lukenut. Tarkoitan sähköntuottajien jättivoitoista, toki pienempiä voittoja on raportoitu.
Menikö siis meidän maksamat ylimääräiset 5 miljardia euroa jonnekin EU himmeliin eli sähköpörssiin. Rahat on voinut kadota suomen rajojen ulkopuolelle.
Lue vaikka Wikipediasta, mikä on pörssi.
Totta kirjoitin hieman väärin, tarkoitin päästökauppaa.
Eli miksi se sähkö olikaan niin kallista. Syy ei suinkaan ole se että sähkön tuottaminen olisi tullut kalliiksi vaan se on siksi niin kallista koska päästökauppa nostaa sähkön hintaa.
Minne siis meidän maksamat päästökaupalla kuorrutetut sähkömaksut siis menikään. Epäilen että rahat päätyi maan rajojen ulkopuolelle eikä niille oikeille sähköntuottajille herunut paljoakaan ylimääräistä.
Jos unohdettaisiin koko päästökauppa niin kylläpä olisi edullista sähköä. Sähkö maksais muutaman centin per kilowattitunti.
Erikoista päästökaupassa on se, että sähkön osalta kaikki maksavat sen mukaan mikä on saastuttavimman tuotantomuodon päästöhinta.
Selkokielellä tämä tarkoittaa sitä, että suomalaiset tuulisähkön ja aurinkosähkön ostajat maksavat samat päästömaksut kuin saksalaiset kivihiilellä tuotetun sähkön ostajat.
Suomen poliitikkojen mukaan olisi epäreilua jos ekologisesta sähköstä menisi pienemmät päästömaksut kuin saastuttavasta sähköstä.
Vain päästöjä varten pitää olla päästöoikeuksia. Ei tuulivoimalan mitään päästöoikeuksia tarvitse ostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lakiin kirjattu oikeus kohtuuhintaiseen sähköön ei toteutunut. Misdä viipyy Sähköliiton päätös?
Sähköliitto on ammattiyhdistys. Mistä sen olisi pitänyt päättää? Palkankorotusvaatimuksistako?
Vierailija kirjoitti:
Koko Suomen poliittinen järjestelmä ajaa ensisijaisesti elinkeinoelämän etuja, poliittisesta väristä riippumatta. Lisäksi kansalaisten puolesta asetetaan prioriteetit lähes täysin keskustelematta siitä, mikä olisi heille paras ratkaisu.
"Jos me keinotekoisesti laskemme markkinahinnan alas, se tarkoittaa hyvin helposti sähkön niukkuutta ja sähkökatkoksia, sanoo energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen."
Marginaalihinta ei ole ainoa markkinahinta.
Nykyjärjestelmä on saanut liian kyseenalaistamatta aseman oikeana, markkinoihin perustuvana hintana.
Monellako muulla alalla sama järjestelmä on käytössä? Ei kovin monella. Sähkölle sillä on perustelunsa, mutta kuten hintaongelmista nähdään, sillä on myös haittansa.
Voi ajatella myös, että markkinahinnan laskemisen sijaan kaivataan sitä, että sen keinotekoisesta nostamisesta luovutaan.
Vielä sähkön niukkuudesta. Kyllä, siihenhän sähköpula johtaa. Mutta minkä verran on keskusteltu siitä, kumpi on haitallisempi, yli 50 sentin kWh-hinta vai satunnaiset sähkökatkot ja 5-10 sentin hinta? Ei oikeastaan lainkaan.
Ei tarvi hetkeäkään miettiä vaihtoehtoa. Toki oon vähän aika ilman sähköä ja otan sen 5-10 sentin hinnan. Voin tehdä katkojen aikana aggregaatilla tarvittavan sähkön. Nykyinen hinnoittelumalli on suoranaista ryöväystä, eikä todellakaan ole oikeudenmukainen malli. Varsinkin kun se hinnoittelu johtuu pääsääntöisesti keskieuroopan tekemistä energiapoliittisista valinnoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa, osassa työpaikoista on nyt yt-neuvottelut.
On hyvin erikoista, että energiatoimialat saavat mahdollisuuden laillistettun ryöstöön, eikö teitä yhtään hävetä?
Kuluttajien sähkölaskut ovat nyt aivan älyttömät ja heijastukset tästä ovat seuraneet myös ns. pienyrittäjiä joiden tuotteita ei ole enään kuluttajalla varaa ostaa, kun kaikki rahat menevät ahneiden energiantuottajien kassaan.
Tulemme varmasti tämän kevään aikana näkemään järkyttävän määrän konkursseja, nyt kättä sydämelle energiantuottajat, "miten niinkö omasta mielestä meni"?
MOT kertoi tällä viikolla miten Suomessa sähköyhtiöt ryöstivät 2022 toisella puolikkaalla kuluttajilta noin 5 mrd euroa sähkörosvouksessa ja tämän vuoden ensimmäinen puolikas ryöstänee toisen 5 mrd euroa. 10 miljardia euroa poissa kansalaisten ostovoimasta ja kotimaan kysynnästä. Taantumaan menon juurisyy. Tätä rosvousta puolustelivat energiateollisuuden johtaja, elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja sekä elinkeinovastuuministeri Mika Lintilä.
MOT kertoi etteivät sähkön tuotantohinnat ole nousseet, vaan viime vuonna ja nytkin tuuli- ja aurinkoenergian tuotantokustannukset 0,5 snt kWh, vesivoiman 1 snt kWh ja ydinvoiman 1,5 snt kWh.
Kriisejä käytetään kaverikapitalistien puolelta härskisti hyväksi kuluttajien/kansalaisten rahastamiseen sähkön, polttoaineiden ja ruuan ym. hinnoissa. Tämä todistaa Björn Wahlroosin lauseen "yrityksillä ei ole moraalia" pitävän paikkansa, ei näköjään ole niiden ahnailla omitajillakaan. Myös Sanna Marin oli oikeassa 2020 perätessään elinkeinoelämän yhteiskuntavastuuta, joka aiheutti kovaa itkuskelua ja nikottelua EK:ssa, Suomen yrittäjissä ja kokoomuksessa. Täysin oikeassahan pääministeri Sanna Marin oli tässäkin.
Vaalimessuilla jankutetaan vihreästä siirtymästä ja hiilinieluista, mutta ei pukahdetakaan siitä, että Suomi on sopinut sähkön hinnan Saksan hiilivoimalla tuotetun sähkön korkean hinnan mukaan, vaikka Suomessa tuotetaan sähköä paljon halvemmalla.
Sähköllä asuntoaan lämmittävä on joutunut siirtymään puilla lämmitettävän takan käyttöön menoja karsiakseen.
Hiilinielua nurinperin.
Alue: Aihe vapaa
Äläs nyt, sillä ukolla on virnuilun aihetta, palkka 10 000 - 20 000 euroa kuukaudessa ja sähköt vievät siitä murto-osan ja energiateollisuuden tai elinkeinoministeriön energiaosaston johtajana saa takuulla sähkösopimukset erittäin kilpailukykyiseen hintaan, ellei jopa tuotantohintaan 0,5 snt kWh tuuli- ja aurinkovoima, 1 snt kWh vesivoima tai 1,5 snt kWh ydinvoima.