Miten te muut joilla ahdistuneisuushäiriö selviätte työpäivistä, kun oireet ovat pahoina päällä??
Miten handlaatte töihin lähtemisen ja siellä olemisen? Miten keräätte itsenne? Itse tappelen ajatuksen kanssa, että pitää kohta lähteä vuoroon, on ihan kamala olotila :(
Kommentit (13)
Kokemuksen tuomalla varmuudella. Diapamia huuleen, jos ei muuten kykene.
Ahdistushäiriötä pystyy hoitamaan tosi hyvin rauhoittamalla elämää, olemalla päihteetön, syömällä terveellisesti ja lepäämällä riittävästi. Joogasta ja meditaatiosta on iso apu. Kaikenlaisia mindfulness-keinojakin on.
Ahdistustaipumus pysyy pohjalla aina mutta sen vahvuuteen voi vaikuttaa. Kannattaa miettiä sitäkin, oletko elämässäsi oikeassa paikassa nyt. Mistä voisit löytää mukavuusalueesi.
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksen tuomalla varmuudella. Diapamia huuleen, jos ei muuten kykene.
Ahdistushäiriötä pystyy hoitamaan tosi hyvin rauhoittamalla elämää, olemalla päihteetön, syömällä terveellisesti ja lepäämällä riittävästi. Joogasta ja meditaatiosta on iso apu. Kaikenlaisia mindfulness-keinojakin on.
Ahdistustaipumus pysyy pohjalla aina mutta sen vahvuuteen voi vaikuttaa. Kannattaa miettiä sitäkin, oletko elämässäsi oikeassa paikassa nyt. Mistä voisit löytää mukavuusalueesi.
Tässä oli monta hyvää tippiä, itsellä kylläkin päihteiden (alkoholi) kohtuukäyttö toimii paremmin kuin päihteettömyys, johtunee siitä etten ole millään diagnoosilla enkä siis myöskään lääkityksellä. Mutta komppaan tuota että sopivalla työllä on suuri merkitys, huomasin koko ahdistuksen hiipineen elämääni vasta kun jouduin pois sieltä mukavuusalueeltani. En näköjään kestä vieraita ja vaihtuvia ihmisiä etenkään ihan iholla tai tarkkailemassa työskentelyäni, joten itsenäinen työ auttaa tai tuttujen ihmisten kanssa työskentely, ja just tuo kiireettömyys ettei kasaannu liikaa paineita. Eri
Minuakin ahdisti ja masensi ennen, mutta sitten äitini sanoi, että aina sinä olet ollut laiska. Kun tajusin, niin oireetkin lähti.
Sinun kehosi ilmoittaa sinulle että asiat eivät ole kondiksessa.
Vaihda työtä yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksen tuomalla varmuudella. Diapamia huuleen, jos ei muuten kykene.
Ahdistushäiriötä pystyy hoitamaan tosi hyvin rauhoittamalla elämää, olemalla päihteetön, syömällä terveellisesti ja lepäämällä riittävästi. Joogasta ja meditaatiosta on iso apu. Kaikenlaisia mindfulness-keinojakin on.
Ahdistustaipumus pysyy pohjalla aina mutta sen vahvuuteen voi vaikuttaa. Kannattaa miettiä sitäkin, oletko elämässäsi oikeassa paikassa nyt. Mistä voisit löytää mukavuusalueesi.
Tässä oli monta hyvää tippiä, itsellä kylläkin päihteiden (alkoholi) kohtuukäyttö toimii paremmin kuin päihteettömyys, johtunee siitä etten ole millään diagnoosilla enkä siis myöskään lääkityksellä. Mutta komppaan tuota että sopivalla työllä on suuri merkitys, huomasin koko ahdistuksen hiipineen elämääni vasta kun jouduin pois sieltä mukavuusalueeltani. En näköjään kestä vieraita ja vaihtuvia ihmisiä etenkään ihan iholla tai tarkkailemassa työskentelyäni, joten itsenäinen työ auttaa tai tuttujen ihmisten kanssa työskentely, ja just tuo kiireettömyys ettei kasaannu liikaa paineita. Eri
Millä alalla olet töissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksen tuomalla varmuudella. Diapamia huuleen, jos ei muuten kykene.
Ahdistushäiriötä pystyy hoitamaan tosi hyvin rauhoittamalla elämää, olemalla päihteetön, syömällä terveellisesti ja lepäämällä riittävästi. Joogasta ja meditaatiosta on iso apu. Kaikenlaisia mindfulness-keinojakin on.
Ahdistustaipumus pysyy pohjalla aina mutta sen vahvuuteen voi vaikuttaa. Kannattaa miettiä sitäkin, oletko elämässäsi oikeassa paikassa nyt. Mistä voisit löytää mukavuusalueesi.
Tässä oli monta hyvää tippiä, itsellä kylläkin päihteiden (alkoholi) kohtuukäyttö toimii paremmin kuin päihteettömyys, johtunee siitä etten ole millään diagnoosilla enkä siis myöskään lääkityksellä. Mutta komppaan tuota että sopivalla työllä on suuri merkitys, huomasin koko ahdistuksen hiipineen elämääni vasta kun jouduin pois sieltä mukavuusalueeltani. En näköjään kestä vieraita ja vaihtuvia ihmisiä etenkään ihan iholla tai tarkkailemassa työskentelyäni, joten itsenäinen työ auttaa tai tuttujen ihmisten kanssa työskentely, ja just tuo kiireettömyys ettei kasaannu liikaa paineita. Eri
Mitä teet työksesi?
Vierailija kirjoitti:
Minuakin ahdisti ja masensi ennen, mutta sitten äitini sanoi, että aina sinä olet ollut laiska. Kun tajusin, niin oireetkin lähti.
Varmaan lähti kun makaat kotona eläkkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksen tuomalla varmuudella. Diapamia huuleen, jos ei muuten kykene.
Ahdistushäiriötä pystyy hoitamaan tosi hyvin rauhoittamalla elämää, olemalla päihteetön, syömällä terveellisesti ja lepäämällä riittävästi. Joogasta ja meditaatiosta on iso apu. Kaikenlaisia mindfulness-keinojakin on.
Ahdistustaipumus pysyy pohjalla aina mutta sen vahvuuteen voi vaikuttaa. Kannattaa miettiä sitäkin, oletko elämässäsi oikeassa paikassa nyt. Mistä voisit löytää mukavuusalueesi.
Tässä oli monta hyvää tippiä, itsellä kylläkin päihteiden (alkoholi) kohtuukäyttö toimii paremmin kuin päihteettömyys, johtunee siitä etten ole millään diagnoosilla enkä siis myöskään lääkityksellä. Mutta komppaan tuota että sopivalla työllä on suuri merkitys, huomasin koko ahdistuksen hiipineen elämääni vasta kun jouduin pois sieltä mukavuusalueeltani. En näköjään kestä vieraita ja vaihtuvia ihmisiä etenkään ihan iholla tai tarkkailemassa työskentelyäni, joten itsenäinen työ auttaa tai tuttujen ihmisten kanssa työskentely, ja just tuo kiireettömyys ettei kasaannu liikaa paineita. Eri
Mitä teet työksesi?
Aspana kaupan alalla
En selviäkään, vaan olen vuoroin työttömänä, vuoroin sairauspäivärahalla.
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksen tuomalla varmuudella. Diapamia huuleen, jos ei muuten kykene.
Ahdistushäiriötä pystyy hoitamaan tosi hyvin rauhoittamalla elämää, olemalla päihteetön, syömällä terveellisesti ja lepäämällä riittävästi. Joogasta ja meditaatiosta on iso apu. Kaikenlaisia mindfulness-keinojakin on.
to
Hyvä fyysinen kunto pitää oireet kurissa. Hikitreenia, endorfiinia (itselläni tällä hetkellä hiihto) 3 krt viikossa. On paljon vahvempi ja varmempi olo.
Arjen oravanpyörästä selviytymiseen itselläni auttaa lääkitys. Kelan kuntoutuspsykoterapia on myös alkamassa toivon mukaan piakkoin, jotta joskus tulevaisuudessa pärjäisi ilman lääkkeitä. Ja minulla on luojan kiitos sellainen työ, jossa pystyn pitämään aina tarvittaessa taukoja ja olemaan olematta tekemisissä ihmisten kanssa liian paljoa.
Päihteettömyys, mahdollisimman stressitön elämä, lääkkeet. Käytän masennunlääkettä ja tukena tarvittaessa Xanaxia.
Onko teillä ahdistuneilla muuten testattu kilpirauhasta? Mulla ylikierroksille mennyt kilpirauhanen aiheutti paniikkihäiriön kaltaisia ahdistusoireita, onneksi fiksu lääkäri tajusi, että ei ole pelkästään psyykkisestä syystä johtuva tila.
Ahdistus on myös masennuksen kokeneena paljon pahempi olo, en toivoisi kenellekään sitä pelkotilaa että kuolee ja samalla voisi vaikka kuolla että olo loppuisi. Paljon tsemppiä ap, et ole yksin. Mielenterveys-auttavasta puhelimesta olen myös saanut tukea.
Ei auta ku mennä lääkäriin. Sieltä apu löytynee. Itse saikulla, enkä ole tuolla diagnoosilla loppuikäänsä. Sehän on vain häiriö.