Kaverin mies nukkuu lastenhuoneen lattialla neljättä vuotta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on mies nukkunut sohvalla jo useamman vuoden. Ekan lapsen vauva aikana totesin etten valvo vauvan kanssa ja kuorsauksen takia. Takaisin saa tulla kun alkaa yrittää tehdä kuorsaukselleen jotain. 2 lasta myöhemmin. mä valvon lapset niin herra saa kuorsata sohvalla. ps. on hyvä sohva nukkua

Miksi sinä et nuku siellä sohvalla ja mies makuuhuoneessa, ethän sinä siellä sohvalla nukkuaessasi siitä kuorsausta kuulisi? Ei kuorsaukselle aina voi lääkäritkään tehdä mitään.

Ihmettelen miten mies on tyytynyt tuohon järjestelyysi tai miten yleensä on enää yhdessä tuollaisen akan kanssa. Onhan sitä nyt millä tahansa sohvalla ärsyttävää ja epämukavaa nukkua. Jos tilaa ei ole kahdelle makuuhuoneelle, joissa kummassakin on kunnon sänky, nukkukaa siellä sohvalla vaikka vuoroöin. Tai oikeastaan nyt ensin olisi sinun vuorosi nukkua siellä useampi vuosi. Kyllä sen vauvan sängyn siihen sohvan viereenkin saa nostetuksi, jos sillä tilannetta perustelet.

Ensinnäkin mies ei halua ostaa omaa sänkyä koska sohva on hyvä. Toiseksi ehdotat tosissasi että minä ja vauva aletaan valvoa yhtä pitkään kun mies että päästään nukkuun kun hän pelaa siinä sohvan vieressä tietokoneella.

Meillä on valvottu ja nukuttu huonosti yhteensä 8v ja minä olen hoitanut kaikki heräilyt.

Miksi hankit lapsia tuollaisen miehen kanssa joka ei hoida yöheräilyjä? Laita miehesi töihin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisten elämää on toki helppo ja ap:sta ilmeisesti mukavakin arvostella mutta näin huono unisena ihmisenä (olen ollut aina huono nukkumaan, myös lapsena) jolla oli huonosti nukkuva lapsi, joka ahdistui pienenä helposti päivän asioista niin päätimme jo hyvin aikaisin että maksimoidaan kaikkien unen määrä riippumatta siitä missä kukin nukkuu ja mitä mieltä muut asiasta ovat.

Tässäpä voikin olla se mikä yhdellä tuttavaperheellä on, eli muiden unen määrä maksimoidaan, mutta miehen unella ei ole väliä. Joko hän on yöt makkarissa parisängyssä lapsen potkittavana tai patjalla lapsen huoneessa, ja hän on valitellut että selkä oli jo sitä ennen paskana ja nyt vielä pahemmin. Hyvää sänkyä aikuiselle ei mahdu laittamaan lapsen huoneeseen vaan patjakin pitää siirtää päiviksi pois koska lapsi kuitenkin haluaa huoneensa päiviksi ja se on ahdas. Sohva ei käy kun koirat kiipeisi päälle ja aamulla kuitenkin heräisi vaimon töihin lähtöön. Lapsi on jo koulussa ja niille jotka heti hyökkäisi että "mistäs sinä nämä asiat tiedät?!? Luulet ja arvostelet vaan!!" No tämä mies itse on valittanut minulle asiasta vähintään joka toinen viikko jo kolmen vuoden ajan. Hän haluaisi opettaa lapsen nukkumaan omassa huoneessaan mutta äiti antaa lapselle aina periksi. Se että jos kaikkien unen määrä saataisi maksimoitua, se vaatisi joko eron ja erilleen muuton, tai että äiti opettelisi olemaan kunnon vanhempi ja laittaisi lapselleen rajoja. Sehän tässä ongelma onkin kun tuo KAIKKIEN unen maksimointi ei onnistu, kun toinen vanhempi ei välitä kumppaninsa hyvinvoinnista pätkääkään.

Ei kovin montaa päivää mene enää siihen, että sen kouluikäisen on saatava ihan normaalinkokoinen sänky ja jos sellainen ei kerta mahdu lapsen huoneeseen, se on sitten muutto edessä muutenkin (on kyllä pieni huone kun 8m2 huoneeseen, joka taitaa olla makuuhuoneen minimikoko, mahtuu 90x200 sänky). Ehkä se kannattaisi tehdä jo sit nyt? Eiköhän tuo sun työkaverisi nyt vaan tykkää valittaa mielummin kuin ratkaista oikeasti tuota tilannetta?

En sanonut että hän on työkaverini 🤨 Sillä muksulla on jo sopivan iso sänky, mutta se on parvisänky ja ilmeisesti vaikka se patja on perseestä, niin se parvisänky on miehelle vielä huonompi. Ja eivät ole muuttamassa.

ihquu eli valittaminen jatkuu, tosi sexyä..  ei ihme, että vaimo ei huoli ko. ukkoa sänkynsä.

Minusta tuo on noita lapsia kohtaan vähän lyhytnäköistä toimintaa. Kyllä ihan viimeistään kouluikäisen oma etu on oppia rauhoittamaan itsensä unille, pimeän pelkoon oli meillä ainakin käytössä lämpimänsävyinen yövalo. Lapsen etua ei yleensä ajeta noilla keinoilla, joilla lähinnä lykätään ongelmaa sen sijaan, että korjattaisi se. Eli haiskahtaa minustakin tekosyyltä sen sijaan, että suoraan otettaisi kissa pöydälle, ettei nukkuminen miehen vieressä syystä tai toisesta onnistu ja hankittaisi toiselle kunnollista vuodetta eri huoneeseen. Ihmiset ylläpitää tällaisia kulisseja ihan pelokkuuttaan.

Minä nukuin lastenhuoneen lattialla monta vuotta, koska aamulla oli herättävä töihin ja vaimo harrasti nettiseksiä muiden miesten kanssa pitkin yötä.

Jaa.

Meillä nukutaan eri asunnoissa. Näin on ollut aina. Jo seurusteluaikana asuttiin lähekkäin ja oli helpompi painella omaan kotiin iltatoimille ja nukkumaan. Nykyään mies on vuorotyössä ja erilliset asunnot takaavat kaikille rauhan. Miehen ei tarvitse hissutella ilta- ja yövuoroista tulleessaan ja saa nukkua aamulla ja päivällä rauhassa. Minä ja lapset saadaan nukkua illat ja yöt rauhassa ja aamuissa saa olla ääntä, kun mies nukkuu ilta- ja yövuorojen jälkeen omassa kodissaan.

En ajatellut, että tämä kahden asunnon eläminen jatkuisi loputtomiin, mutta hyvää ja toimivaa on turha muuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisten elämää on toki helppo ja ap:sta ilmeisesti mukavakin arvostella mutta näin huono unisena ihmisenä (olen ollut aina huono nukkumaan, myös lapsena) jolla oli huonosti nukkuva lapsi, joka ahdistui pienenä helposti päivän asioista niin päätimme jo hyvin aikaisin että maksimoidaan kaikkien unen määrä riippumatta siitä missä kukin nukkuu ja mitä mieltä muut asiasta ovat.

Tässäpä voikin olla se mikä yhdellä tuttavaperheellä on, eli muiden unen määrä maksimoidaan, mutta miehen unella ei ole väliä. Joko hän on yöt makkarissa parisängyssä lapsen potkittavana tai patjalla lapsen huoneessa, ja hän on valitellut että selkä oli jo sitä ennen paskana ja nyt vielä pahemmin. Hyvää sänkyä aikuiselle ei mahdu laittamaan lapsen huoneeseen vaan patjakin pitää siirtää päiviksi pois koska lapsi kuitenkin haluaa huoneensa päiviksi ja se on ahdas. Sohva ei käy kun koirat kiipeisi päälle ja aamulla kuitenkin heräisi vaimon töihin lähtöön. Lapsi on jo koulussa ja niille jotka heti hyökkäisi että "mistäs sinä nämä asiat tiedät?!? Luulet ja arvostelet vaan!!" No tämä mies itse on valittanut minulle asiasta vähintään joka toinen viikko jo kolmen vuoden ajan. Hän haluaisi opettaa lapsen nukkumaan omassa huoneessaan mutta äiti antaa lapselle aina periksi. Se että jos kaikkien unen määrä saataisi maksimoitua, se vaatisi joko eron ja erilleen muuton, tai että äiti opettelisi olemaan kunnon vanhempi ja laittaisi lapselleen rajoja. Sehän tässä ongelma onkin kun tuo KAIKKIEN unen maksimointi ei onnistu, kun toinen vanhempi ei välitä kumppaninsa hyvinvoinnista pätkääkään.

Ei kovin montaa päivää mene enää siihen, että sen kouluikäisen on saatava ihan normaalinkokoinen sänky ja jos sellainen ei kerta mahdu lapsen huoneeseen, se on sitten muutto edessä muutenkin (on kyllä pieni huone kun 8m2 huoneeseen, joka taitaa olla makuuhuoneen minimikoko, mahtuu 90x200 sänky). Ehkä se kannattaisi tehdä jo sit nyt? Eiköhän tuo sun työkaverisi nyt vaan tykkää valittaa mielummin kuin ratkaista oikeasti tuota tilannetta?

En sanonut että hän on työkaverini 🤨 Sillä muksulla on jo sopivan iso sänky, mutta se on parvisänky ja ilmeisesti vaikka se patja on perseestä, niin se parvisänky on miehelle vielä huonompi. Ja eivät ole muuttamassa.

ihquu eli valittaminen jatkuu, tosi sexyä..  ei ihme, että vaimo ei huoli ko. ukkoa sänkynsä.

Voi kultapieni, luepa viestini uudelleen. Hänellä on kyllä pääsy sänkyynsä mutta ei pysty siellä nukkua lapsen takia. Ja joo onpa se sitten tosi "sexyä" kun puoliso ei välitä pätkääkään toisen hyvinvoinnista 🙄

Onko tiedossa, että onko kyseessä yhteinen päätös vai kumppanin painostus? Nämä on nimittäin täysin eri asioita. Itse en ole ikinä ymmärtänyt näitä "vaimo heitti sohvalle" -tyyppisiä valituksia. Jos ei toiselle kelpaa nukkua yhdessä yhteisessä sängyssä, niin se on hän joka lähtee itse sinne sohvalle tai lastenhuoneen lattialle. Ei kenelläkään ole oikeutta häätää aikuista ihmistä omasta sängystään. Mutta jos kyseessä on yhdessä sovittu järjestely joka on kummallekin ok, niin mitä se sitten ulkopuolisille kuuluu.

Siis mies nukkuu eri huoneessa kuin raskaana oleva, huonosti nukkuva nainen ja myöhemmin heräilevä vauva äiteineen, ja miehen unista ollaan tässä huolissaan? Yleensähän tuohon ratkaisuun päädytään just siksi että isä saisi nukkua hyvin, eikä heräisi vauvaan. Tai joskus siksi ettei äidin tarvitsisi vauvan lisäksi heräillä isomman lapsen takia. Ostaa kunnon patjan tai vaikka sängyn jos se on ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että parisuhteen hyvinvoinnin mittari on yhdessä nukkuminen?

Ei välttämättä, etenkään jos päätös on tehty yhteisymmärryksessä. En esim näe mitään erikoista siinä, että pariskunnilla on omat makuuhuoneet. Mutta jollain ohkasella patjalla lattialla nukkuminen vuosi toisensa jälkeen ei kuulosta sitltä, että kukaan oikeasti sitä haluaisi tai olisi tilanteeseen tyytyväinen.

Ap

Jos se mies ei osaa marssia patjakauppaan ostamaan itselleen kunnon patjaa, sietääkin nukkua huonosti. Vai sen huonosti lasten takia nukkuvan naisenko se(kin) pitäisi hoitaa?

voishan se äitikin nukkua välillä niiden lasten kanssa lastenhuoneessa

Äiti nukkuu niitten lasten kanssa siellä makuuhuoneessa ja isä lastenhuoneessa paremmin nukkuvan lapsen kanssa (tai ilman lasta).

Vierailija kirjoitti:

Sehän on hienoa nukkua yksin patjalla, ei ole kukaan potkimassa kylkeen.

Siellä lastenhuoneen lattialla lasten tallottavana kun pitää käydä pissalla ja herätä klo 5?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että parisuhteen hyvinvoinnin mittari on yhdessä nukkuminen?

Ei välttämättä, etenkään jos päätös on tehty yhteisymmärryksessä. En esim näe mitään erikoista siinä, että pariskunnilla on omat makuuhuoneet. Mutta jollain ohkasella patjalla lattialla nukkuminen vuosi toisensa jälkeen ei kuulosta sitltä, että kukaan oikeasti sitä haluaisi tai olisi tilanteeseen tyytyväinen.

Ap

Jos se mies ei osaa marssia patjakauppaan ostamaan itselleen kunnon patjaa, sietääkin nukkua huonosti. Vai sen huonosti lasten takia nukkuvan naisenko se(kin) pitäisi hoitaa?

voishan se äitikin nukkua välillä niiden lasten kanssa lastenhuoneessa

Äiti nukkuu niitten lasten kanssa siellä makuuhuoneessa ja isä lastenhuoneessa paremmin nukkuvan lapsen kanssa (tai ilman lasta).

en ole koskaan ymmärtänyt sitä, että lasten annetaan vallata vanhempien makuuhuone ja vuode. Minusta tuo antaa aika karun viestin parisuhdeajan ja kahdenkeskisen tilan merkityksestä parisuhteessa. Lapset omassa huoneessaan ja jos on joku ohimenevä univaikeus (lapsella) niin sitten vanhempi sinne osaksi yötä kaveriksi. Jos esim kuorsaamisen vuoksi ei yhteiset unet aina onnistu niin sitten kunnollinen sijaisratkaisu. Vanhemmat voi pötkötellä ja vaikka lueskella siellä omassa vuoteessaan yhdessä ja sitten toinen siirtyy esim sohvalle jos kuorsaus häiritsee. Minusta sillä on tärkeä symbolinen merkitys. Jos olen yhteisestä vuoteesta lähtenyt pois muusta kuin nukkumisvaikeuksien vuoksi, on se silloin ollut selkeä viesti, ettei parisuhteessa ole kaikki kunnossa.

Jos perheen lapset nukkuu huonosti niin joskus koko perheen unille on paras että vanhemmat nukkuu eri huoneissa eri lasten kanssa. Sinne eri huoneeseenkin vois toki hommata kunnon sängyn tai edes hyvän patjan, jos tilanne jatkuu muutamaa viikkoa pitempään.

Vierailija kirjoitti:

Siis mies nukkuu eri huoneessa kuin raskaana oleva, huonosti nukkuva nainen ja myöhemmin heräilevä vauva äiteineen, ja miehen unista ollaan tässä huolissaan? Yleensähän tuohon ratkaisuun päädytään just siksi että isä saisi nukkua hyvin, eikä heräisi vauvaan. Tai joskus siksi ettei äidin tarvitsisi vauvan lisäksi heräillä isomman lapsen takia. Ostaa kunnon patjan tai vaikka sängyn jos se on ongelma.

Mitäs jos lukisit koko ketjun ihan ajatuksen kanssa ennen kommentointia ja ohjeiden jakamista.

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika. Ihan niin kuin sieltä sängyltä/patjalta tms ei voi nousta kesken yön ja hipsiä sen puolison luokse ja harrastaa sitä SEKSIÄ. Ei ne eri nukkumapaikat mitään seksielämää estä. Kyllä rajoittunut ajattelutapa, että avioparin on pakko nukkua samassa sängyssä, jotta pystyvät harjoittamaam intiimielämäänsä. Eihän kukaan unissaan sitä seksiä harrasta, vai?

Juu, ensin varovasti hiipii patjalta, ettei herätä vieressä nukkuvia lapsia. Sitten hiipii vaimon viereen, siirtää sängyllä nukkuvan vauvan/lapsen vaikka laittalle siksi aikaa (ja toivoo ettei herää), sitten herättää sen unistaan niin huolissaan olevan vaimonsa, ehdottaa seksiä, ellei saa litsaria niin homman jälkeen vaimo ilmoittaa, että noniin, takaisin patjalle siitä. Taas mies nostaa varovasti nukkuvan taaperon takaisin äidin viereen, hiipii lastensa viereen patjalle ja nukkuu siinä pari tuntia kunnes herää siihen, että vanhemmat lapset käyttää häntä trampoliinina. Ah, se on sitä ihanaa romanttista parisuhde-elämää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän on hienoa nukkua yksin patjalla, ei ole kukaan potkimassa kylkeen.

Siellä lastenhuoneen lattialla lasten tallottavana kun pitää käydä pissalla ja herätä klo 5?

No onko sit parempi nukkua parisängyssä ahtaasti kun lapset potkii kylkeen, käy pissalla ja herää klo 5, ja sen lisäksi vauva herää klo 2, 3 ja 4? Silleen se perheen äiti nukkuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi joillakin oikein korostetaan sitä, että lapsi pelkää yöllä? Tehdään erilaisia nukkumajärjestelyjä ja tällä oikein korostetaan, että pelkäämiseen onkin aihetta, kun vanhempi tulee lapsen kanssa nukkumaan.

No kun vanhemmatkin haluavat vain nukkua. Eiköhän kaikkea ole kokeiltu ja päädytään vaan siihen järjestelyyn missä kaikki saavat mahdollisimman paljon unta. Luotetaan että aika auttaa pelkoihin.

Tällä tehdään vaan karhunpalvelus. Uniongelmiin olisi syytä puuttua ajoissa, syntyneen uniongelman korjaamiseen menee pitkään, eikä välttämättä edes korjaannu.

Entäs jos se lapsi nukkuu hyvin kun ei tarvitse olla yksin? Pitääkö aiheuttaa koko perheelle uniongelma pakottamalla pelkäävä lapsi eri huoneeseen, jossa se sitten heräilee ja jomman kumman vanhemman pitää käydä rauhoittelemassa?

Vierailija kirjoitti:

Jaa.

Meillä nukutaan eri asunnoissa. Näin on ollut aina. Jo seurusteluaikana asuttiin lähekkäin ja oli helpompi painella omaan kotiin iltatoimille ja nukkumaan. Nykyään mies on vuorotyössä ja erilliset asunnot takaavat kaikille rauhan. Miehen ei tarvitse hissutella ilta- ja yövuoroista tulleessaan ja saa nukkua aamulla ja päivällä rauhassa. Minä ja lapset saadaan nukkua illat ja yöt rauhassa ja aamuissa saa olla ääntä, kun mies nukkuu ilta- ja yövuorojen jälkeen omassa kodissaan.

En ajatellut, että tämä kahden asunnon eläminen jatkuisi loputtomiin, mutta hyvää ja toimivaa on turha muuttaa.

Tuohan on hienoa, kun teille käy! Oletan kuitenkin, että miehellä on ihan oikea sänky siellä asunnossaan, eikä joudu vuosia nukkumaan lattialla väliaikaisella patjalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi joillakin oikein korostetaan sitä, että lapsi pelkää yöllä? Tehdään erilaisia nukkumajärjestelyjä ja tällä oikein korostetaan, että pelkäämiseen onkin aihetta, kun vanhempi tulee lapsen kanssa nukkumaan.

No kun vanhemmatkin haluavat vain nukkua. Eiköhän kaikkea ole kokeiltu ja päädytään vaan siihen järjestelyyn missä kaikki saavat mahdollisimman paljon unta. Luotetaan että aika auttaa pelkoihin.

Tällä tehdään vaan karhunpalvelus. Uniongelmiin olisi syytä puuttua ajoissa, syntyneen uniongelman korjaamiseen menee pitkään, eikä välttämättä edes korjaannu.

Entäs jos se lapsi nukkuu hyvin kun ei tarvitse olla yksin? Pitääkö aiheuttaa koko perheelle uniongelma pakottamalla pelkäävä lapsi eri huoneeseen, jossa se sitten heräilee ja jomman kumman vanhemman pitää käydä rauhoittelemassa?

Se lapsi kyllä oppii, jonka jälkeen koko perhe nukkuu paremmin. Samalla tavalla pyöräily saattaa tuntua lapsesta ensin pelottavalta ja jännittävältä, mutta ei sitä opi pyöräilemäänkään sillä tavalla, että jompi kumpi vanhemmista polkee teini-ikään asti ettei lapsi vain joudu koskaan tuntemaan mitään negatiivisia tunteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen patjan tilalle voisi myös ostaa sängyn ettei tarvitse lattialla nukkua. 

Usein lastenhuoneet ovat niin pieniä, ettei sinne noin vain tungeta lisäksi aikuisen sänkyä.

Itse tunnen yhden tällaisen perheen. Isä nukkuu lattialla patjalla, viereen mahtuu juuri kerrossänky 4 ja 6v lapsille. Äiti nukkuu rauhassa vuoden ikäisen lapsen kanssa 180 senttisessä isossa sängyssä. Voisivat mielestäni vaihtaa edes sänkyjä päittäin. Mamma ja vauva johonkin pienempään.

Isi ja isommat lapset sinne isoon parisänkyyn ja mamma ja vauva kerrossänkyyn? Isi ei varmaan halua nukkua sen heräilevän ja potkivan 1v:n vieressä, muutenhan varmaan menisi itekin sinne parisänkyyn. 4v ja 6v todennäköisesti nukkuu yönsä heräämättä, joten siellä isi saa nukkua rauhassa.

Avasin tämän aloituksen kun luulin että kaverin mies on muuttanut teidän lastenhuoneen lattialle nukkumaan. Se olisi jo erikoisempi ratkaisu.