Lue keskustelun säännöt.
Miten ihmeessä pääsee ahdistuneisuushäiriöstä eroon?
12.03.2023 |
Oon jo pienestä pitäen ollut herkkä huolehtimaan ja murehtimaan. Varsinaisen ahdistuneisuushäiriö-diagnoosin sain joskus teini-ikäisenä.
Olen vasta 21-vuotias, mutta tuntuu, että elämä ja nuoruus menee hukkaan tämän sairauden takia. Oon yrittänyt niin monta konstia ahdistuneisuuteen, mutta tuntuu ettei mikään auta kunnolla.
Syön nyt lääkkeitä, rauhoittavia ja ssri-lääkkeitä. Ne auttaa, mutten voi syödä rauhoittavia joka päivä. Ssri-lääkettä olen nyt lopettelemassa, kun pelkään sitäkin, että se tuhoaa mun aivot lopullisesti. Oon lukenu niin paljon kauhutarinoita noista lääkkeistä ja vaikka ne on auttanut mua niin haluan silti eroon niistä.
Olen käynyt 3 vuoden kelan tukeman terapian, josta sain joitain työkaluja ahdistuksen hallintaan, mutta ei nekään tunnu riittävän. Oon lukenut paljon self-help-kirjoja, lenkkeilen päivittäin, nukun tarpeeksi ja koitan syödä terveellisesti. Mikään ei kertakaikkiaan auta.
Mun ahdistus nostaa aina päätään illalla pimeän tullen ja ootan vaan sitä hetkeä, että pääsen nukkumaan. Mun pitäis hakeutua jatko-opintoihin, mutten tiedä pystynkö sinnekkään menemään tän ***** sairauden takia. Lisäksi mulla on sosiaalisten tilanteiden pelko joka sekin vaikeuttaa kaikkea.
Miten te olette päässeet irti ahdistuksesta??? Alkaa keinot loppua.
Kommentit (148)
itse olen 34 vuotias ahdistushäiriöinen ja paniikkihäiriöinen ja minun kohdalla siitä en pääse varmaan koskaan yli. Sen kanssa oppii elämään ja se ajatus ahdistaa että pitääkö noita lääkkeitä syödä niin kauan kuin henki pihisee. Kuitenkin pääasia on se että ei ahdista ja tunnu pahalta niin tekee mitä vaan että se olo on parempi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en päässyt ahdistuneisuushäiriöstä eroon Kelan tukemalla terapialla. Olihan siitä muuten hyötyä, mutta ahdistuneisuushäiriö ei sillä parantunut, koska sen syy oli edelleen jäljellä: hoitamaton ADHD. Nyt, kun mulla vihdoin keski-ikäisenä on ADHD-diagnoosi, hoito ei onnistu, sillä sydän ei kestä lääkkeitä. Eli mulla tämä ahdistuneisuushäiriö jää pysyväksi, ellei sitten keksitä jotakin uutta ADHD-lääkettä ajoissa.
Purkamalla sisäänkäännettyä vihaa rakentavasti. Tehden siitä sen jälkeen kaverin, voiman tehdä hyviä asioita, voimaa ja ryhtiä rajata/suojella arvokkaita asioita.
Jos sä ap kerta nukut hyvin sulla ei voi olla kovinkaan pahaa ahdistuneisuushäiriötä. Paha ahdistus vaikeuttaa nukkumista.
Ohoh tää olikin vanha aloitus, no mut kuitenkin.
Mulla on sos.tilanteiden pelko+ahdistushäiriö+unettomuus ja tää combo uuvuttaa enemmän kuin raskas päivätyö ja tekee päivistä välillä helvettiä. Käyn psykoterapiassa lääkehoidon lisäksi ja auttaa se joskus että ei pakene ahdistusta vaan keskittyy siihen että se menee kyllä ohi ja tekee vaikka palapeliä tms logiikkaa vaativaa. Pahinta on se että kohtaus tulee töissä enkä tiedä minne olin menossa ja mitä tekemässä. Silloin se vaikuttaa jo kaikkeen ja olen saanut potkuja työpaikoista sen takia kun ahdistuksessa mokaillut. Sellanen helwetin oravanpyörä mistä monella ihmisellä ei ole mitään käsitystä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistus on vain tunne. Aivan, se on pelkkä tunne, jonka vangiksi jäät ja annat tunteelle liikaa valtaa. Tunne on vain kehon reaktio ajatukseen. Seuraavaksi, kun ahdistus tulee, anna sen tulla, kuullostele sitä, mutta ymmärrä, että se ei ole uhka. Suurin uhka on sinun oma ajatusmaailma, joka antaa pelkälle tunteelle ihan liikaa valtaa. Pääsin paniikkihäiriöstä vähitellen, kun aloin järkeistää sitä. Oli pitkä prosessi, mutta lopulta tajusin ettei tunne ole uhka sen hetkiselle tilanteelle. Minä olin se uhka itselleni.
Psykofyysinen fysioterapia, meditointi ja maca auttoi ainakin mulla.
Kokeile sisäisen lapsen meditaatiota, läytyy Youtubesta. Ahdistuneisuushäiriön syy pitää löytyä, muuten se ei hälvene. Se on käytännössä "pelko-energiaa". Tsemppiä. On mahdollista parantua, itse olen parantunut.