Kunpa joku soittaisi minulle

Vierailija kirjoitti:

Laita puhelinnumerosi palstalle, niin välitän sen parille puhelinaddiktille, jotka praataavat samoja asioita 1- 2 tuntia kerrallaan puhelimitse. 

Ei ole hyvä juttu jakaa puhelinnumeroaan vaikka tarkoitus olisikin hyvä.

- ap -

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap minkä ikäinen? Itse olen nuori aikuinen. Olisi kiva soitella jonkun kanssa, mutta lähipiiristä tulee aina palautetta siitä, miten pitäisi minun omaa elämääni elää. En jaksa kuunnella sitä, joten parempi ettei silloin soittele. Itselläni on aika vaikeaa nyt elämässä ja empatiaa ei ympäriltä heru. Eli aina ei auta vaikka niitä ihmisiäkin olisi joille soitella, jos se soittelu tuo vain pahaa mieltä itselle.

Jaksamista sinulle. Tiedän, mitä yksinäisyys on. Kyllä sinäkin löydät vielä läheisen elämääsi. Itse yritän olla oma paras ystäväni. Olla myötätuntoinen itseäni kohtaan. Tuntuu hyvälle, olen ollut niin monta vuotta niin julma itselleni. Vaikka itse sitä pitäisi pitää aina omia puoliaan. Vaikka ei ois ketään muuta elämässä, mulla on mut. Ja sulla on sut, ap. Hyvin sä vedät :)

Olen keski-ikäinen ihminen. Voisiko meillä olla yhteisiä juttuja? Olet nuori ja elät ihan erilaista aikaa kuin mitä itse elän.

Jaksamista myös sinulle.

-ap -

Mulla on kaverina 21 vuotta vanhempi rouva ja hänen sisaruksiaan ja kavereitaan olen tavannut, aivan mahtavaa porukkaa. Duunin kautta sitten on tullut myös parikytä vuotta nuorempia kavereita.

Kyllä maailmassa juttuja riittää, kunhan pitää mielen avoinna ja vähentää turhaa lokerointia.

N45

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä lähden kohta koiran kanssa ulos. Koira on sellainen pienikokoinen jolla tulee nopeasti kylmä, eikä se oikein tykkää talvella ulkoilla, niin teemme toistaiseksi vielä lyhyitä lenkkejä. Kevättä odotellessa...

Minulla oli rakas kissa, mutta se sairastui 7-vuotiaana ja jouduin antamaan sille eutanasian. Oli kova paikka.

- ap -

- Voi että! Millainen kissa oli? Minkä nimen annoit lemmikillesi? Kissat ovat hienoja eläimiä.

Kissa oli - sanoisinko - melko reipas ja ihana. En laita tähän hänen nimeään ettei minua tunnistettaisi. Joka tapauksessa oli paha tuomio eläinlääkäriltä ja sitten oli vain se yksi vaihtoehto. Kissa on haudattu ison kuusen juurelle ja istutin siihen Lemmikki-kukkia.

- ap -

- Nuo kukat hyvä idea! Lemmikkejä lemmikille. Ja sanomakin kukkien kielellä "älä unohda minua". Tavattoman kaunis pieni kukka, jonka ohi kiireinen menee huomaamatta.

Herkkänä ihmisenä liikutuin kissan kohtalosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap minkä ikäinen? Itse olen nuori aikuinen. Olisi kiva soitella jonkun kanssa, mutta lähipiiristä tulee aina palautetta siitä, miten pitäisi minun omaa elämääni elää. En jaksa kuunnella sitä, joten parempi ettei silloin soittele. Itselläni on aika vaikeaa nyt elämässä ja empatiaa ei ympäriltä heru. Eli aina ei auta vaikka niitä ihmisiäkin olisi joille soitella, jos se soittelu tuo vain pahaa mieltä itselle.

Jaksamista sinulle. Tiedän, mitä yksinäisyys on. Kyllä sinäkin löydät vielä läheisen elämääsi. Itse yritän olla oma paras ystäväni. Olla myötätuntoinen itseäni kohtaan. Tuntuu hyvälle, olen ollut niin monta vuotta niin julma itselleni. Vaikka itse sitä pitäisi pitää aina omia puoliaan. Vaikka ei ois ketään muuta elämässä, mulla on mut. Ja sulla on sut, ap. Hyvin sä vedät :)

Olen keski-ikäinen ihminen. Voisiko meillä olla yhteisiä juttuja? Olet nuori ja elät ihan erilaista aikaa kuin mitä itse elän.

Jaksamista myös sinulle.

-ap -

Mulla on kaverina 21 vuotta vanhempi rouva ja hänen sisaruksiaan ja kavereitaan olen tavannut, aivan mahtavaa porukkaa. Duunin kautta sitten on tullut myös parikytä vuotta nuorempia kavereita.

Kyllä maailmassa juttuja riittää, kunhan pitää mielen avoinna ja vähentää turhaa lokerointia.

N45

Näin se taitaa olla. Ei ikä oikeastaan merkitse mitään vaan se, että mitenkä pärjää keskenään.

- ap -

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Haloo? Ootko kotona? Soitin tässä kyselläkseni, mitä sinulle kuuluu?

Olen tässä kotona ja istun sohvalla. Ei hirveen hyvää kuulu.

- ap -

Mitä olet itse tehnyt sen eteen ,että joku olisi sinun ystäväsi. Katsos pitää ensin antaa, ennenkuin voi mitään saada.

Soita itse jollekin, pyydä kylään, ole ystävällinen, älä arvostele, älä tuomitse. Älä ole minä ,minä ,minä. Tai niin on oikein , mutta ei noin.

Tiedät miten karkoitat ihmiset ja sinulla menee sukset ristiin kaikkien kanssa, kun tuputat vain omia mielipiteitäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä lähden kohta koiran kanssa ulos. Koira on sellainen pienikokoinen jolla tulee nopeasti kylmä, eikä se oikein tykkää talvella ulkoilla, niin teemme toistaiseksi vielä lyhyitä lenkkejä. Kevättä odotellessa...

Minulla oli rakas kissa, mutta se sairastui 7-vuotiaana ja jouduin antamaan sille eutanasian. Oli kova paikka.

- ap -

- Voi että! Millainen kissa oli? Minkä nimen annoit lemmikillesi? Kissat ovat hienoja eläimiä.

Kissa oli - sanoisinko - melko reipas ja ihana. En laita tähän hänen nimeään ettei minua tunnistettaisi. Joka tapauksessa oli paha tuomio eläinlääkäriltä ja sitten oli vain se yksi vaihtoehto. Kissa on haudattu ison kuusen juurelle ja istutin siihen Lemmikki-kukkia.

- ap -

- Nuo kukat hyvä idea! Lemmikkejä lemmikille. Ja sanomakin kukkien kielellä "älä unohda minua". Tavattoman kaunis pieni kukka, jonka ohi kiireinen menee huomaamatta.

Herkkänä ihmisenä liikutuin kissan kohtalosta.

Kyllä otti tosiaan koville luopua siitä kissasta. Viimeisenä iltana se tuli viereeni sohvalle, laittoi päänsä jalkani päälle. Katsoi silmiini, että etkö ymmärrä, että olen kovin kipeä. 😥

- ap -

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Haloo? Ootko kotona? Soitin tässä kyselläkseni, mitä sinulle kuuluu?

Olen tässä kotona ja istun sohvalla. Ei hirveen hyvää kuulu.

- ap -

Mitä olet itse tehnyt sen eteen ,että joku olisi sinun ystäväsi. Katsos pitää ensin antaa, ennenkuin voi mitään saada.

Soita itse jollekin, pyydä kylään, ole ystävällinen, älä arvostele, älä tuomitse. Älä ole minä ,minä ,minä. Tai niin on oikein , mutta ei noin.

Tiedät miten karkoitat ihmiset ja sinulla menee sukset ristiin kaikkien kanssa, kun tuputat vain omia mielipiteitäsi.

- Hymähdin kirjoituksellesi. Taisit juuri tehdä sitä mistä toisia varoitat...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se vaa ikävää tää nykyaika ku ei mulkukkaa enää soittele.

Niin. Itsekään ei enää uskalla soittaa kenellekään.

- ap -

Miksi et uskalla. Miksi on kaikkiin mennyt sinulla välit poikki. Pitäisikö katsoa peiliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap minkä ikäinen? Itse olen nuori aikuinen. Olisi kiva soitella jonkun kanssa, mutta lähipiiristä tulee aina palautetta siitä, miten pitäisi minun omaa elämääni elää. En jaksa kuunnella sitä, joten parempi ettei silloin soittele. Itselläni on aika vaikeaa nyt elämässä ja empatiaa ei ympäriltä heru. Eli aina ei auta vaikka niitä ihmisiäkin olisi joille soitella, jos se soittelu tuo vain pahaa mieltä itselle.

Jaksamista sinulle. Tiedän, mitä yksinäisyys on. Kyllä sinäkin löydät vielä läheisen elämääsi. Itse yritän olla oma paras ystäväni. Olla myötätuntoinen itseäni kohtaan. Tuntuu hyvälle, olen ollut niin monta vuotta niin julma itselleni. Vaikka itse sitä pitäisi pitää aina omia puoliaan. Vaikka ei ois ketään muuta elämässä, mulla on mut. Ja sulla on sut, ap. Hyvin sä vedät :)

Olen keski-ikäinen ihminen. Voisiko meillä olla yhteisiä juttuja? Olet nuori ja elät ihan erilaista aikaa kuin mitä itse elän.

Jaksamista myös sinulle.

-ap -

jos on liian ennakkoluuloinen, tulee itse sulkeneeksi ovet potentiaalisilta ystäviltä. Kun nyt kärsit yksinäisyydestä, niin ihan oikeasti: mitä ikä merkitsee ystävyydessä? Ei ystävien tarvitse olla samassa elämäntilanteessa: ystävyys on sitä, että perusluonteet sopivat yhteen siten, että voi tukea toista ja olla mukana iloissakin. Ei siinä ole mitään tekemistä sen kanssa onko samaa ikäryhmää tai vaikka samassa elämäntilanteessa.

olen itse kohta viisikymppinen ja yksi parhaimmista ystävistäni on 90 vuotias sukulaisnainen, joka ei oikeasti ole edes sukua, vaan avioliiton kautta sukuun tullut. Nyt hänellä on ihan toisenlainen elämänvaihe kuin minulla: hänellä on todettu muistisairaus eikä hän aina enää edes muista minua. Silti olemme ystäviä. Luomme vain ystävyyssuhteemme aina uudelleen.

Soittelin kerran kaverille, mutta näppäilin väärään numeroon. Vajaa pari tuntia juteltiin jonkun tuntemattoman eläkeläisen kanssa metsätöistä, kalastamisesta ja Lahden silloin uudesta ohitustiestä. Nytkin minulla on jaarittelupaketti, eli minä voin soitella minne vaan. Mutta kenenkään ei missään nimessä kannata jakaa numeroa foorumeilla, ellei sitten ole business-mielessä liikkeellä. Yhteen aikaan oli niitä verkon chat kanavia, eli ihan jollain videoneuvottelusoftalla ja kuulokkeilla sai tarinoida tuntemattomien kanssa kuin 70-luvulla LA-puhelimilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Haloo? Ootko kotona? Soitin tässä kyselläkseni, mitä sinulle kuuluu?

Olen tässä kotona ja istun sohvalla. Ei hirveen hyvää kuulu.

- ap -

Mitä olet itse tehnyt sen eteen ,että joku olisi sinun ystäväsi. Katsos pitää ensin antaa, ennenkuin voi mitään saada.

Soita itse jollekin, pyydä kylään, ole ystävällinen, älä arvostele, älä tuomitse. Älä ole minä ,minä ,minä. Tai niin on oikein , mutta ei noin.

Tiedät miten karkoitat ihmiset ja sinulla menee sukset ristiin kaikkien kanssa, kun tuputat vain omia mielipiteitäsi.

Olen mielestäni ollut hyvä ystävä ja aina auttanut kaikkia. Tämä vaan on nyt mennyt ihan omasta halustani näin huonoon jamaan. Ikinä en ole ollut kenellekään ilkeä.

Muistan tasan milloin tää masennus alkoi ja aloin eristäytymään. Se oli 2018 toukokuu.

Nyt siltikin haikailen, että olisi mukava saada seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis miksi ei voi itse soittaa jollekulle, jos kaipaa juttuseuraa. Varmaan moni muukin ilahtuisi, jos joku soittaisi.

Minusta on tullut arka ja pelkään, että häiritsisin ihmisiä.

- ap -

Mikä sinut on tehnyt araksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Haloo? Ootko kotona? Soitin tässä kyselläkseni, mitä sinulle kuuluu?

Olen tässä kotona ja istun sohvalla. Ei hirveen hyvää kuulu.

- ap -

Mitä olet itse tehnyt sen eteen ,että joku olisi sinun ystäväsi. Katsos pitää ensin antaa, ennenkuin voi mitään saada.

Soita itse jollekin, pyydä kylään, ole ystävällinen, älä arvostele, älä tuomitse. Älä ole minä ,minä ,minä. Tai niin on oikein , mutta ei noin.

Tiedät miten karkoitat ihmiset ja sinulla menee sukset ristiin kaikkien kanssa, kun tuputat vain omia mielipiteitäsi.

Olen mielestäni ollut hyvä ystävä ja aina auttanut kaikkia. Tämä vaan on nyt mennyt ihan omasta halustani näin huonoon jamaan. Ikinä en ole ollut kenellekään ilkeä.

Muistan tasan milloin tää masennus alkoi ja aloin eristäytymään. Se oli 2018 toukokuu.

Nyt siltikin haikailen, että olisi mukava saada seuraa.

yksi seuralainenhan sinulle jo ilmottautui, mutta hän ei kelvannut sinulle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se vaa ikävää tää nykyaika ku ei mulkukkaa enää soittele.

Niin. Itsekään ei enää uskalla soittaa kenellekään.

- ap -

Miksi et uskalla. Miksi on kaikkiin mennyt sinulla välit poikki. Pitäisikö katsoa peiliin.

Välit ei ole mennyt kenenkään kanssa poikki. Itse olen halunnut erakoitua ja nyt on tilanne, että haluaisin pitää yhteyttä ihmisiin, mutta en enää tiedä kuinka sen tekisin. Ovat voineet unohtaa minut vuosien saatossa.

- ap -

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis miksi ei voi itse soittaa jollekulle, jos kaipaa juttuseuraa. Varmaan moni muukin ilahtuisi, jos joku soittaisi.

Minusta on tullut arka ja pelkään, että häiritsisin ihmisiä.

- ap -

Mikä sinut on tehnyt araksi?

Sen kun tietäisin. Pidän itseäni turhana ihmisenä ja olin koulukiusattu. Aikoinaan ei ollut tavallista, että vanhemmat erosi.

-ap -

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Haloo? Ootko kotona? Soitin tässä kyselläkseni, mitä sinulle kuuluu?

Olen tässä kotona ja istun sohvalla. Ei hirveen hyvää kuulu.

- ap -

Mitä olet itse tehnyt sen eteen ,että joku olisi sinun ystäväsi. Katsos pitää ensin antaa, ennenkuin voi mitään saada.

Soita itse jollekin, pyydä kylään, ole ystävällinen, älä arvostele, älä tuomitse. Älä ole minä ,minä ,minä. Tai niin on oikein , mutta ei noin.

Tiedät miten karkoitat ihmiset ja sinulla menee sukset ristiin kaikkien kanssa, kun tuputat vain omia mielipiteitäsi.

Olen mielestäni ollut hyvä ystävä ja aina auttanut kaikkia. Tämä vaan on nyt mennyt ihan omasta halustani näin huonoon jamaan. Ikinä en ole ollut kenellekään ilkeä.

Muistan tasan milloin tää masennus alkoi ja aloin eristäytymään. Se oli 2018 toukokuu.

Nyt siltikin haikailen, että olisi mukava saada seuraa.

Aloita huomenna siitä, että ilmottaudut vapaaehtoiseksi johonkin ! Sinulla on netti, googlaa sieltä paikkakuntasi ei foorumeita. Esim palvelutalot, seurakunnat jne. Pääset alkuun ja ilahdutat alkuun jotain ihmistä käymällä hänen luonaan, käytte yhdessä tilkka ulkoilemassa. Sieltä heidän kautta voi poikia samanikäistäkin seuraa.

Sinun lienaa itse paras aktivoitua, muuten ei kukaan löydä sinua. Tee hyvää ensin muille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Haloo? Ootko kotona? Soitin tässä kyselläkseni, mitä sinulle kuuluu?

Olen tässä kotona ja istun sohvalla. Ei hirveen hyvää kuulu.

- ap -

Mitä olet itse tehnyt sen eteen ,että joku olisi sinun ystäväsi. Katsos pitää ensin antaa, ennenkuin voi mitään saada.

Soita itse jollekin, pyydä kylään, ole ystävällinen, älä arvostele, älä tuomitse. Älä ole minä ,minä ,minä. Tai niin on oikein , mutta ei noin.

Tiedät miten karkoitat ihmiset ja sinulla menee sukset ristiin kaikkien kanssa, kun tuputat vain omia mielipiteitäsi.

Olen mielestäni ollut hyvä ystävä ja aina auttanut kaikkia. Tämä vaan on nyt mennyt ihan omasta halustani näin huonoon jamaan. Ikinä en ole ollut kenellekään ilkeä.

Muistan tasan milloin tää masennus alkoi ja aloin eristäytymään. Se oli 2018 toukokuu.

Nyt siltikin haikailen, että olisi mukava saada seuraa.

Aloita huomenna siitä, että ilmottaudut vapaaehtoiseksi johonkin ! Sinulla on netti, googlaa sieltä paikkakuntasi ei foorumeita. Esim palvelutalot, seurakunnat jne. Pääset alkuun ja ilahdutat alkuun jotain ihmistä käymällä hänen luonaan, käytte yhdessä tilkka ulkoilemassa. Sieltä heidän kautta voi poikia samanikäistäkin seuraa.

Sinun lienaa itse paras aktivoitua, muuten ei kukaan löydä sinua. Tee hyvää ensin muille.

jos hän on työtön, kannattaa ensin selvittää saako olla vapaaehtoisena missään

Vierailija kirjoitti:

Kaiva jo pankkitunnuksesi esille. Soitan kohta.

Tai teen lehtitilaustarjoukset tai myyn sulle kattoremontin, ei haittaa vaikka ei oo taloa.

Voidaan myös asentaa sulle tietoturva.

Mulle riitti Kotivinkki-lehden tarjouskausi, mitä ei saanut poikkastua mitenkään.

Kattoremontti olis mielenkiintoista. Putkirempassa on vielä maksamista kuitenkin.

- ap -

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Haloo? Ootko kotona? Soitin tässä kyselläkseni, mitä sinulle kuuluu?

Olen tässä kotona ja istun sohvalla. Ei hirveen hyvää kuulu.

- ap -

Mitä olet itse tehnyt sen eteen ,että joku olisi sinun ystäväsi. Katsos pitää ensin antaa, ennenkuin voi mitään saada.

Soita itse jollekin, pyydä kylään, ole ystävällinen, älä arvostele, älä tuomitse. Älä ole minä ,minä ,minä. Tai niin on oikein , mutta ei noin.

Tiedät miten karkoitat ihmiset ja sinulla menee sukset ristiin kaikkien kanssa, kun tuputat vain omia mielipiteitäsi.

Olen mielestäni ollut hyvä ystävä ja aina auttanut kaikkia. Tämä vaan on nyt mennyt ihan omasta halustani näin huonoon jamaan. Ikinä en ole ollut kenellekään ilkeä.

Muistan tasan milloin tää masennus alkoi ja aloin eristäytymään. Se oli 2018 toukokuu.

Nyt siltikin haikailen, että olisi mukava saada seuraa.

yksi seuralainenhan sinulle jo ilmottautui, mutta hän ei kelvannut sinulle?

Seuralaista en tarvitse vaan keskustelukaverin.

- ap-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Haloo? Ootko kotona? Soitin tässä kyselläkseni, mitä sinulle kuuluu?

Olen tässä kotona ja istun sohvalla. Ei hirveen hyvää kuulu.

- ap -

Mitä olet itse tehnyt sen eteen ,että joku olisi sinun ystäväsi. Katsos pitää ensin antaa, ennenkuin voi mitään saada.

Soita itse jollekin, pyydä kylään, ole ystävällinen, älä arvostele, älä tuomitse. Älä ole minä ,minä ,minä. Tai niin on oikein , mutta ei noin.

Tiedät miten karkoitat ihmiset ja sinulla menee sukset ristiin kaikkien kanssa, kun tuputat vain omia mielipiteitäsi.

Olen mielestäni ollut hyvä ystävä ja aina auttanut kaikkia. Tämä vaan on nyt mennyt ihan omasta halustani näin huonoon jamaan. Ikinä en ole ollut kenellekään ilkeä.

Muistan tasan milloin tää masennus alkoi ja aloin eristäytymään. Se oli 2018 toukokuu.

Nyt siltikin haikailen, että olisi mukava saada seuraa.

yksi seuralainenhan sinulle jo ilmottautui, mutta hän ei kelvannut sinulle?

Seuralaista en tarvitse vaan keskustelukaverin.

- ap-

hän ei kelvannut sinulle. Seuralainen ja keskustelukaveri voivat olla sanoina synonyymejä.... miksi torppaat kaiken? Tahdotko kuitenkin alitajuisesti olla sitten edelleen yksin ja kärsiä?