Lue keskustelun säännöt.
Äidinkielenään suomea puhuvista pojista enää puolella riittävä lukutaito nelosluokalla
11.03.2023 |
Miksei tästä saa keskustella?
Nyt siis kyse KANTAsuomalaisista.
Kommentit (518)
Ei haittaa, kun eihän täällä Suomessa tarvi puhua muutenkaan. Kunhan osaa kirjoittaa jotenkin, kaikki ok + älykkäillä ihmisillä on aina huono käsiala. Mulla oli joka todistuksessa peruskoulun ykkösluokalta lähtien 5-6 äidinkielen arvosana, asteikolla 4-10, ärsyttävien naisopettajien takia (tunne oli varmasti molemminpuolinen), mutta silti tienaan 4600 bruttona terästehtaassa. Tuntui, että hiekkatavaraiset naisopettajat antoivat pojille huonoja arvosanoja ihan tahallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei haittaa, kun eihän täällä Suomessa tarvi puhua muutenkaan. Kunhan osaa kirjoittaa jotenkin, kaikki ok + älykkäillä ihmisillä on aina huono käsiala. Mulla oli joka todistuksessa peruskoulun ykkösluokalta lähtien 5-6 äidinkielen arvosana, asteikolla 4-10, ärsyttävien naisopettajien takia (tunne oli varmasti molemminpuolinen), mutta silti tienaan 4600 bruttona terästehtaassa. Tuntui, että hiekkatavaraiset naisopettajat antoivat pojille huonoja arvosanoja ihan tahallaan.
Sama jatkuu myöhemmin. En ammattikorkeassa kiinnittänyt paljoa huomiota enkun tunneilla. Olin lukenut ammattikirjallisuutta ja romaaneja englanniksi jo nuoresta joten eipä siellä mitään oppinut. Lehtori "kadotti" kokeeni joka oli naurettavan helppo ja antoi kakkosen arvosanaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40% tytöistä myös riittämätön lukutaito. Palstafeministit pitävät tätä suurenakin voittona : )
Tässä ollaan huolestuneita lasten lukutaidosta. Ei ole kyse mistään sukupuolten välisestä egobuustaus tai kilpailutilanteesta, ymmärrätkö?
Aloitus on pojista ja kaikki palstan nartut ovat haukkumassa miehiä ja poikia.
Vaikuttaa kilpailutilanteelta mielestäni.
Aika monilla meistä naisista on ihan omia rakkaita poikia, joista olemme huolissamme.
Poikien taso on yhtä huono kuin tytöillä, 57% vs 60%
Silti sukupuolitatte ongelman miesvihakiimassanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukutaito on aika turha tulevaisuudessa kun älylaitteet kääntävät tekstin kuin tekstin puheeksi erittäin sujuvasti ja vauhdikkaasti?
Mitäs sitten tapahtuu, kun ei ymmärrä kaikkia kuulemiaan sanoja? Onko kielen köyhtyminen tavoiteltava asia? Suppea sanavarasto luo mielikuvan tyhmyydestä. Onko sekin tavoiteltava asia?
Eipä se navetassa syntynyt, elämänsä pellolla viettänyt mies sen fiksummalta vaikuttanut 1800-luvulla.
Pieni osa naisista on nyt noussut sieltä kuopasta samalle tasolle miesten kanssa, ja nyt vänkäätte että miehillä on ongelma?
Sinulla on ongelma, kun haet esimerkkejä 1800-luvulta.
Se 200 vuotta on lyhyt aika ihmisen evoluutiossa
Sinä kommentoit tähän; "Mitäs sitten tapahtuu, kun ei ymmärrä kaikkia kuulemiaan sanoja? Onko kielen köyhtyminen tavoiteltava asia? Suppea sanavarasto luo mielikuvan tyhmyydestä. Onko sekin tavoiteltava asia?" , 1800-luvulla navetassa syntyneen miehen fiksuuden tasolla, josta sinä et tiedä mitään.
Sinä selvästi haluat todistaa argumenttini todeksi. Se vaatii rohkeutta myöntää, pisteet siitä.
Ongelma on siinä, että 1800-luvulla syntynyt mies on tässä kontekstissa epälooginen olkiukko ja siksi argumenttina arvoton.
Sinulla ON ongelma.
Sanot siis että 1800-luvun peltomiehillä oli eeppinen sanavarasto nykyaikaan verrattuna?
En ole kirjoittanut sanaakaan siitä, mitä sinä kuvittelet lukeneesi.
Kyse on kommentista teknologian mahdollistamien käännösohjelmien autuudesta, koska enää ei tarvitse lukea. Siihen vastasin näin:
"Mitäs sitten tapahtuu, kun ei ymmärrä kaikkia kuulemiaan sanoja? Onko kielen köyhtyminen tavoiteltava asia? Suppea sanavarasto luo mielikuvan tyhmyydestä. Onko sekin tavoiteltava asia?"
Tuota kommentoitiin tällä 1800-luvun navetassa syntyneellä peltomiehellä.
En tiedä kykenetkö ymmärtämään asioiden erilaisuutta, mutta tämä 1800-luvun peltomies ei liity millään tavalla siihen, että teknologia osaa kääntää kieliä. Kyse on siitä, että käännöksessä voi olla sanoja, joita tämä lukematon kuuntelija ei ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulevaisuudessa halutaan että vähintään puolet ikäluokista saisi korkeakoulutuksen. En tiedä miten se onnistuu, jos lapset eivät osaa eivätkä halua lukea.
Kyllähän tuo onnistuu. Tyttöjä (eli lukutaitoisia) on noin puolet ikäluokista, pannaan heidät korkeakouluihin.
Tai sitten pojille aletaan viestittää, että kovat kundit lukee ja ainoastaan heikompi aines leikkii pallopelejä ja ajelee autoilla ympyrää.
Asennemuutos vaaditaan koko yhteiskunnalta tässä.
Se aina mielenkiintoista kuulla kuinka huonoja ne pojat on, mutta silti miehet ne tieteelliset keksinnöt ja innovaatiot tekee.
Tieteellisiä keksintöjä tekevät miehet osasivat aivan varmasti lukea hyvin, kun pyrkivät opiskelemaan. Heidän lapsuudessaan ei vielä ollut nykyisiä koukuttavia digilaitteita ja yliopistoon pääsemiseksi on edellytetty hyvää koulutodistusta eri aineissa. Lisäksi heidän kouluaikanaan on annettu paljon kotiläksyjä, joiden piti olla tehtynä seuraavan koulupäivän alkaessa. Jossakin Euroopan maassa vanhempien piti ennen allekirjoittaa lasten kouluvihkoon, että he ovat tietoisia läksyjen tekemisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Espoossa normitilanne. Harva osaa suomea.
Tässä mitattiin nimenomaan suomenkielisten lasten lukutaitoa.
Ei mitattu. Huomaa että lukemisen ymmärtäminen on järkyttävän huonolla tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukutaito on aika turha tulevaisuudessa kun älylaitteet kääntävät tekstin kuin tekstin puheeksi erittäin sujuvasti ja vauhdikkaasti?
Mitäs sitten tapahtuu, kun ei ymmärrä kaikkia kuulemiaan sanoja? Onko kielen köyhtyminen tavoiteltava asia? Suppea sanavarasto luo mielikuvan tyhmyydestä. Onko sekin tavoiteltava asia?
Eipä se navetassa syntynyt, elämänsä pellolla viettänyt mies sen fiksummalta vaikuttanut 1800-luvulla.
Pieni osa naisista on nyt noussut sieltä kuopasta samalle tasolle miesten kanssa, ja nyt vänkäätte että miehillä on ongelma?
Sinulla on ongelma, kun haet esimerkkejä 1800-luvulta.
Se 200 vuotta on lyhyt aika ihmisen evoluutiossa
Sinä kommentoit tähän; "Mitäs sitten tapahtuu, kun ei ymmärrä kaikkia kuulemiaan sanoja? Onko kielen köyhtyminen tavoiteltava asia? Suppea sanavarasto luo mielikuvan tyhmyydestä. Onko sekin tavoiteltava asia?" , 1800-luvulla navetassa syntyneen miehen fiksuuden tasolla, josta sinä et tiedä mitään.
Sinä selvästi haluat todistaa argumenttini todeksi. Se vaatii rohkeutta myöntää, pisteet siitä.
Ongelma on siinä, että 1800-luvulla syntynyt mies on tässä kontekstissa epälooginen olkiukko ja siksi argumenttina arvoton.
Sinulla ON ongelma.
Sanot siis että 1800-luvun peltomiehillä oli eeppinen sanavarasto nykyaikaan verrattuna?
En ole kirjoittanut sanaakaan siitä, mitä sinä kuvittelet lukeneesi.
Kyse on kommentista teknologian mahdollistamien käännösohjelmien autuudesta, koska enää ei tarvitse lukea. Siihen vastasin näin:
"Mitäs sitten tapahtuu, kun ei ymmärrä kaikkia kuulemiaan sanoja? Onko kielen köyhtyminen tavoiteltava asia? Suppea sanavarasto luo mielikuvan tyhmyydestä. Onko sekin tavoiteltava asia?"
Tuota kommentoitiin tällä 1800-luvun navetassa syntyneellä peltomiehellä.
En tiedä kykenetkö ymmärtämään asioiden erilaisuutta, mutta tämä 1800-luvun peltomies ei liity millään tavalla siihen, että teknologia osaa kääntää kieliä. Kyse on siitä, että käännöksessä voi olla sanoja, joita tämä lukematon kuuntelija ei ymmärrä.
Onko TV-ohjelmissa nyt jo konekieliset käännökset? Teksityksiä on usein puistattavaa lukea. Siellä on pahoja virheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa huomaa, miten köyhää lasten sanavarasto nykyään on. Juuri tuli huomattua, ettei ymmärretä, mitä tarkoittaa "ottaa itseään niskasta kiinni", "pälpättää", "räplätä puhelinta", "möykätä" ja vastaavia aivan tavallisia arkikielen ilmaisuja.
Ei voi kuin ihmetellä, miten köyhää kieltä kodeissa käytetään.Taitaa olla niin, ettei käytetä juuri minkäänlaista kieltä. Vanhemmat tuijottavat näyttöjä kun pitäisi kommunikoida lasten kanssa ja älylaitteet lyödään lapsillekin kouraan ennen kuin osaavat kunnolla sanoa 'anna'.
Lastenohjelmissa lähinnä huudetaan ja nekin vähät, joissa olisi järjellistä dialogia on kirjoitettu uusiksi kaikki "vanhahtavat" ilmaisut karsien (esim. Muumit).
Olen itse hämmentyneenä seurannut tuttujen lasten puheen kehitystä, tai lähinnä kehittymättömyyttä. En tiedä omasta ikäluokasta ketään, joka ei olisi 2-vuotiaana osannut puhua kokonaisia lauseita. Tämän päivän 2-vuotiaissa monia, jotka osaavat hätinä muutaman sanan ja nekin huonosti. Miten voi oppiakaan lukemaan, jollei eväitä anneta edes siihen, että osaisi eskariin mennessä kunnolla puhua?
Nyt kyllä horiset satuja. Ihan aina osa lapsista oppii hitaammin puhumaan. Kaksivuotiaalle on normaalia olla puhumatta lauseita, kolmevuotiaille ei.
Tärkeintä on, että lapsi ymmärtää puhetta. Puheenkehitystä voi tukea puhumalla, laulamalla ja lukemalla lapselle. Se, missä iässä lapsi alkaa itse puhua on yksilöllistä.
Ei puhu omiaan. Neuvoloissa on yhä yleistyvänä ilmiönä puhumattomat lapset. Syyksi paljastuu liian vähäinen kommunikaatio vanhemman kanssa. Vanhempi ei puhu lapselle, jolloin puhe ei kehity. Tämä on siis yleistynyt ongelma.
Se on eri asia, jos lapsi ei puhu neuvolassa, kuin se, että lapsi ei puhu ollenkaan. Lapsi saattaa nimittäin puhua kotona sujuvasti useamman sanan lauseita, mutta vieraille ei uskalla puhua mitään.
Ihan virallisten tutkimusten mukaan nykyään on enemmän lapsia, joiden puheenkehtys on viivästynyt. Syynä vanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän lukion matikkakilpailuissakin oli enemmän tyttöjä kärjessä, voittajakin oli tyttö.
Joskus ennen pojat sentään pärjäsi matikassa paremmin.
Olisikö linkkiä laittaa? Kiinnostaa aidosti.
Katsotaan, onnistuuko linkittäminen: https://maol.fi/neljan-tieteen-kisat/kansallisen-kilpailun-tulokset/
Tuolta lukion matematiikka ja loppukilpailun tulokset 2023. Neljästä parhaasta kolmella on tytön nimi. Tosin luulen itse, että kysymys on satunnaisvaihtelusta eikä mistään pysyvästä muutoksesta (en ole lainatun viestin kirjoittaja).2022 ja 2021 se on ollut top10 osalta ihan miesvoittosta. Kiva että naiset pärjäs tänä vuonna.
Tuollako nyt pääsette sitten keulimaan?
Ei tässä kukaan keuli. Tässä ollaan huolestuneita poikien lukutaidon puutteesta, joka estää heidän pärjäämistään yhteiskunnassa. Se matikkakilpailun top10 porukka ei tule Kelan lomakkeita teidän puolestanne täyttämään.
Ei tässä ketjussa olla huolestuneita suomalaisista pojista. Tarkoituksena on haukkua heitä lukutaidottomiksi, vaikka tiedämme, että nimenomaan S2-pojilla tämä ongelma esiintyy todella paljon, ei siis kantislaisilla.
Luitko ollenkaan aloitusta vai etkö ymmärtänyt? Tässä puhutaan nimenomaan kantasuomalaisten poikien lukutaito-ongelmista.
Osa pojista lukee siis hitaasti jutun mukaan. Suurimmalla osalla ei ole ongelmia.
Pitäähän sitä olla amikseen porukkaa, ei kaikille yliopisto sovi. Tuskin mikään on edes muuttunut, ennen muinoin nuo pojat eivät vain päätyneet edes kansakouluun.
Mikä siis on oikeasti se ongelma? Se että poika lukee sen kelan lomakkeen 30sec hitaammin kuin sukupuolentutkija?
Mistä syntyy käsitys että amis porukan ei tarvitsisi osasta lukea, kirjoittaa tai he ei tarvitsisi matemaattisia taitoja?
Osaavathan he lukea ja kirjoittaa, jutun mukaan se on astetta hitaampaa kuin verrokeilla. Miksi väität muuta?
Ei se näin mene. Ajatuksen nopeus ja lukunopeus korreloi älykkyysosamäärän kanssa, ja Suomessa on vaikka kuinka paljon amislaisia, joilla on poikkeuksellisen korkea älykkyysosamäärä.
Lukutaidon kannalta ihan tuon tekstinkin mukaan se hidas lukeminen on ongelmallista siinä kohtaa kun pitäisi lukutaidon avulla oppia ja ymmärtää asioita. Kun lukeminen on hidasta se on samalla myös työlästä eikä hitaasti lukeva käytä lukutaitoaan "vapaaehtoisesti" eli hän lukee ja opiskelee vain ne asiat jotka on pakko jotta selviää esim. opinnoista eteenpäin. Läheskään kaikilla amis aloillakaan se ei ole riittävää (lukutaitoa).
Näin. Jos lukeminen tapahtuu tavu tai jopa kirjain kerrallaan, kuten jutussa mainittiin, ei kenenkään aivokapasiteetti riitä pitkän virkkeen ymmärtämiseen.
Tämä viimeinen kommentii on niin totta. Meidän perheessä poika oppi lukemaan todella hitaasti. Hänen kanssaan puhuttiin lapsuudessa paljon ja hänelle luettiin kirjoja ja sarjakuvia. Silti sujuva lukutaito tuli vasta parin kouluvuoden jälkeen. Läksyt veivät häneltä paljon aikaa, koska hän luki niin hitaasti. 1-2 lauseen jälkeen hänen oli vaikeaa muistaa mitä tekstin alussa oli lukenut.
Vierailija kirjoitti:
Naisopettajat aiheuttavat asenteillaan ja poikiin kohdistuvilla ennakkoluuloillaan ja syrjinnällään korjauskelvotonta tuhoa koko yhteiskunnalle. Oppilaat ovat heille nukkeja teekutsuleikissä, jossa paras on kiltein ja kuuliaisin mekkoon pukeutuva opettajan peilikuva.
Yhä nuoremmat pojat toteavat ettei kannata edes yrittää kun vastassa on ylivoimainen seinä.
Opettajana itse koen päinvastoin tietyllä tapaa syrjiväni tyttöjä, koska he useimmiten pärjäävät luokassa, ja kaikki aikani menee heikommin pärjäävien (valitettavan usein poikien) auttamiseen ja opettamiseen. Toivoisin, että minulla olisi enemmän aikaa ja resursseja tukea kaikkia yhtä paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pisa:
Luonnontieteissä ero tyttöjen hyväksi on OECD-maiden suurin.Tyttöjen ja poikien ero lukutaidossa oli vertailumaiden suurin.
(Ja ei, ero ei liity yhtään mitenkään s2-oppilaisiin. Vaikka heidät poistetaan tuloksista, tilanne on edelleen tuo sama)
Ei se ero pidä paikkaansa, kun tarkastellaan S1-ryhmää. Sen eron synnyttävät S2-pojat.
Olet väärässä. Heitä on ylipäätään ollut testissä niin vähän ettei vaikuta tilastollisesti lainkaan.
Siis oppilaita, joilla on eri äidinkieli kuin suomi, ja ehkä on vähän heikompi suomen kielen taito, on lukumääräisesti hyvin vähän. Siitä syystä he eivät vaikuta osaamistestien tuloksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40% tytöistä myös riittämätön lukutaito. Palstafeministit pitävät tätä suurenakin voittona : )
Tässä ollaan huolestuneita lasten lukutaidosta. Ei ole kyse mistään sukupuolten välisestä egobuustaus tai kilpailutilanteesta, ymmärrätkö?
Viittasin kommentillani niihin naisiin jotka kommentoivat tästa asiasta vahingoniloiseen sävyyn kun tytöillä menee paremmin ja pojilla huonommin. Ymmärrätkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40% tytöistä myös riittämätön lukutaito. Palstafeministit pitävät tätä suurenakin voittona : )
Tässä ollaan huolestuneita lasten lukutaidosta. Ei ole kyse mistään sukupuolten välisestä egobuustaus tai kilpailutilanteesta, ymmärrätkö?
Aloitus on pojista ja kaikki palstan nartut ovat haukkumassa miehiä ja poikia.
Vaikuttaa kilpailutilanteelta mielestäni.
Aika monilla meistä naisista on ihan omia rakkaita poikia, joista olemme huolissamme.
Poikien taso on yhtä huono kuin tytöillä, 57% vs 60%
Silti sukupuolitatte ongelman miesvihakiimassanne.
Poikien ja tyttöjen välinen ero suurenee mitä vanhemmista koululaisista on kyse.
Esim. yhdeksäsluokkalaisilla (Pisa):
"Suomalaisista pojista 20 prosenttia oli heikoimman tason lukijoita, tytöillä osuus oli 7 prosenttia"
"Vastaavasti etevimpien lukijoiden ryhmässä tyttöjä oli enemmän kuin poikia (20 % tytöistä vs 9 % pojista)"
Eikö ongelma mielestäsi tosiaan ole sukupuolittunut?
Vierailija kirjoitti:
Minusta keskitytään edelleen liikaa siihen analysointiin mistä huono lukutaito johtuu tai ketä siitä voisi syyttää. Se asenne vaikuttaisi olevan niin koulussa kuin kuin koko yhteiskunnassa. Myös erityisopettajat keskittyy analysoimaan niitä asioita jotka on pielessä. Aika harvalla erityisopettajallakaan on nykyisin kuitenkaan taitoa opettaa oppilaita joilla haasteita on esim. lukemaan oppimisessa. Jos siihen ei ole keinoja opettajilla, miten niitä keinoja voisi vaatia vanhemmilta?
Tällä palstalla ja mediassa opettajat ovat selittäneet kuinka oppitunneilla ei nykyään ehdi opettaa lapsia. Luokassa on niin monta metelöivää, riehuvaa ja häiriintynyttä oppilasta, että opettajan aika menee tilanteen rauhoittamiseen ja siihen, ettei kukaan lapsi tee toisille pahaa. Varsinaiseen opettamiseen jää vain vähän aikaa. Oppitunnin pitäisi mennä juuri toisinpäin: alussa lyhyt muistutus oppilaille, että nyt ollaan koulussa, sitten kaikki ovat hiljaa ja opettaja alkaa selittää asioita. Tunnin loppuajan hän voisi vielä käydä hitaampien oppilaiden luona auttamassa vaikeissa kohdissa.
Nykyvanhemmat on kyllä kunnon lepsuja pellejä ja lapselle annetaan puhelin/tabletti heti kun lapsi pystyy sitä käsittelemään. Laiskat vanhemmat pilaa omat lapsensa ja tulevaisuudessa yhteiskunnan. Mut eihän mistään omilla aivoilla ajattelemattomista ihmisistä voikaan tulla hyviä vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukutaito on aika turha tulevaisuudessa kun älylaitteet kääntävät tekstin kuin tekstin puheeksi erittäin sujuvasti ja vauhdikkaasti?
Mitäs sitten tapahtuu, kun ei ymmärrä kaikkia kuulemiaan sanoja? Onko kielen köyhtyminen tavoiteltava asia? Suppea sanavarasto luo mielikuvan tyhmyydestä. Onko sekin tavoiteltava asia?
Eipä se navetassa syntynyt, elämänsä pellolla viettänyt mies sen fiksummalta vaikuttanut 1800-luvulla.
Pieni osa naisista on nyt noussut sieltä kuopasta samalle tasolle miesten kanssa, ja nyt vänkäätte että miehillä on ongelma?
Sinulla on ongelma, kun haet esimerkkejä 1800-luvulta.
Se 200 vuotta on lyhyt aika ihmisen evoluutiossa
Sinä kommentoit tähän; "Mitäs sitten tapahtuu, kun ei ymmärrä kaikkia kuulemiaan sanoja? Onko kielen köyhtyminen tavoiteltava asia? Suppea sanavarasto luo mielikuvan tyhmyydestä. Onko sekin tavoiteltava asia?" , 1800-luvulla navetassa syntyneen miehen fiksuuden tasolla, josta sinä et tiedä mitään.
Sinä selvästi haluat todistaa argumenttini todeksi. Se vaatii rohkeutta myöntää, pisteet siitä.
Ongelma on siinä, että 1800-luvulla syntynyt mies on tässä kontekstissa epälooginen olkiukko ja siksi argumenttina arvoton.
Sinulla ON ongelma.
Sanot siis että 1800-luvun peltomiehillä oli eeppinen sanavarasto nykyaikaan verrattuna?
En ole kirjoittanut sanaakaan siitä, mitä sinä kuvittelet lukeneesi.
Kyse on kommentista teknologian mahdollistamien käännösohjelmien autuudesta, koska enää ei tarvitse lukea. Siihen vastasin näin:
"Mitäs sitten tapahtuu, kun ei ymmärrä kaikkia kuulemiaan sanoja? Onko kielen köyhtyminen tavoiteltava asia? Suppea sanavarasto luo mielikuvan tyhmyydestä. Onko sekin tavoiteltava asia?"
Tuota kommentoitiin tällä 1800-luvun navetassa syntyneellä peltomiehellä.
En tiedä kykenetkö ymmärtämään asioiden erilaisuutta, mutta tämä 1800-luvun peltomies ei liity millään tavalla siihen, että teknologia osaa kääntää kieliä. Kyse on siitä, että käännöksessä voi olla sanoja, joita tämä lukematon kuuntelija ei ymmärrä.
Onko TV-ohjelmissa nyt jo konekieliset käännökset? Teksityksiä on usein puistattavaa lukea. Siellä on pahoja virheitä.
Vastausta en tiedä, mutta tekstitysten laadusta päätellen kyse on konekielisistä käännöksistä, tai silkasta laiskuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukutaito on aika turha tulevaisuudessa kun älylaitteet kääntävät tekstin kuin tekstin puheeksi erittäin sujuvasti ja vauhdikkaasti?
Mitäs sitten tapahtuu, kun ei ymmärrä kaikkia kuulemiaan sanoja? Onko kielen köyhtyminen tavoiteltava asia? Suppea sanavarasto luo mielikuvan tyhmyydestä. Onko sekin tavoiteltava asia?
Eipä se navetassa syntynyt, elämänsä pellolla viettänyt mies sen fiksummalta vaikuttanut 1800-luvulla.
Pieni osa naisista on nyt noussut sieltä kuopasta samalle tasolle miesten kanssa, ja nyt vänkäätte että miehillä on ongelma?
Sinulla on ongelma, kun haet esimerkkejä 1800-luvulta.
Se 200 vuotta on lyhyt aika ihmisen evoluutiossa
Sinä kommentoit tähän; "Mitäs sitten tapahtuu, kun ei ymmärrä kaikkia kuulemiaan sanoja? Onko kielen köyhtyminen tavoiteltava asia? Suppea sanavarasto luo mielikuvan tyhmyydestä. Onko sekin tavoiteltava asia?" , 1800-luvulla navetassa syntyneen miehen fiksuuden tasolla, josta sinä et tiedä mitään.
Sinä selvästi haluat todistaa argumenttini todeksi. Se vaatii rohkeutta myöntää, pisteet siitä.
Ongelma on siinä, että 1800-luvulla syntynyt mies on tässä kontekstissa epälooginen olkiukko ja siksi argumenttina arvoton.
Sinulla ON ongelma.
Sanot siis että 1800-luvun peltomiehillä oli eeppinen sanavarasto nykyaikaan verrattuna?
En ole kirjoittanut sanaakaan siitä, mitä sinä kuvittelet lukeneesi.
Kyse on kommentista teknologian mahdollistamien käännösohjelmien autuudesta, koska enää ei tarvitse lukea. Siihen vastasin näin:
"Mitäs sitten tapahtuu, kun ei ymmärrä kaikkia kuulemiaan sanoja? Onko kielen köyhtyminen tavoiteltava asia? Suppea sanavarasto luo mielikuvan tyhmyydestä. Onko sekin tavoiteltava asia?"
Tuota kommentoitiin tällä 1800-luvun navetassa syntyneellä peltomiehellä.
En tiedä kykenetkö ymmärtämään asioiden erilaisuutta, mutta tämä 1800-luvun peltomies ei liity millään tavalla siihen, että teknologia osaa kääntää kieliä. Kyse on siitä, että käännöksessä voi olla sanoja, joita tämä lukematon kuuntelija ei ymmärrä.
Onko TV-ohjelmissa nyt jo konekieliset käännökset? Teksityksiä on usein puistattavaa lukea. Siellä on pahoja virheitä.
Vastausta en tiedä, mutta tekstitysten laadusta päätellen kyse on konekielisistä käännöksistä, tai silkasta laiskuudesta.
Niistä maksetaan niin huonosti, että ne on pakko tehdä valtavassa kiireessä. Huonolla tuurilla vielä jokaisen sarjan jakson kääntää eri kääntäjä, jolloin on paljon vaikeampaa päästä kärryille siitä, mitä oikein on meneillään.
Ammattitaitoinen kääntäminen on tosi hidasta ja siksi myös kallista hommaa. Harva maallikko ymmärtää, miten paljon aikaa on käytettävä, jos haluaa saada aikaan käännöksestä oikeasti hyvän, ja siksi harva on nykyään myöskään valmis maksamaan siitä, kun "kaikkihan englantia osaavat".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40% tytöistä myös riittämätön lukutaito. Palstafeministit pitävät tätä suurenakin voittona : )
Tässä ollaan huolestuneita lasten lukutaidosta. Ei ole kyse mistään sukupuolten välisestä egobuustaus tai kilpailutilanteesta, ymmärrätkö?
Aloitus on pojista ja kaikki palstan nartut ovat haukkumassa miehiä ja poikia.
Vaikuttaa kilpailutilanteelta mielestäni.
Aika monilla meistä naisista on ihan omia rakkaita poikia, joista olemme huolissamme.
Vihaatte miehiä, toivon todella ettei teillä ole poikia.
Höpönlöpöt, en tunne yhtään äitiä, joka ei tekisi kaikkensa jokaisen lapsensa eteen. Sukupuolella ei ole merkitystä, ja itsekin näen rakkaat lapseni ihan yksilöinä.
Itse jutusta vielä: siinä mainitaan kuitenkin alla oleva. Mihin se lukutaidon kehitys voi kadota kahden vuoden aikana, pitäisikö tutkimuksen kriteereitä tarkastella uudestaan?
Tuoreimmassa mittauksessa tokaluokkalaiset pojat päihittivät tytöt lukutaidossa ensimmäistä kertaa.
Naisopettajat aiheuttavat asenteillaan ja poikiin kohdistuvilla ennakkoluuloillaan ja syrjinnällään korjauskelvotonta tuhoa koko yhteiskunnalle. Oppilaat ovat heille nukkeja teekutsuleikissä, jossa paras on kiltein ja kuuliaisin mekkoon pukeutuva opettajan peilikuva.
Yhä nuoremmat pojat toteavat ettei kannata edes yrittää kun vastassa on ylivoimainen seinä.