Lue keskustelun säännöt.
Äidinkielenään suomea puhuvista pojista enää puolella riittävä lukutaito nelosluokalla
11.03.2023 |
Miksei tästä saa keskustella?
Nyt siis kyse KANTAsuomalaisista.
Kommentit (518)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri eriarvoistuminen voi olla edessä tulevaisuudessa. Niistä, jotka ovat sisälukutaitoisia ja kykenevät sekä jaksavat lukea pitkiä tekstejä ja pystyvät näin ollen käsittelemään tietoa, tulee eliitti. Muut hilluvat tekoälyn varassa.
Onko silti välttämättä näinkään? Entä jos tieto (luotettava, monipuolinen) muuttaakin muotoaan lukutaidon vähetessä, ja on tulevaisuudessa saatavilla video- ja audiomuodossa yhtä hyvin kuin kirjoitettu informaatio nykyään?
Ja kirjoitettu tieto jää vähän kuin harvalukuisen harrastajakunnan jutuksi, samoin kuin vaikka höyryveturit ovat nykyään joidenkin harrastus, mutta niillä ei ole varsinaista käyttötarkoitusta nykymaailmassa, vaan ovat menneen maailman kuriositeetti.
Että tieteellinen tieto olisi video- ja audiomuodossa? Enpä usko, oletko koskaan yrittänyt lukea esim. tieteellistä artikkelia? Tuo on kuitenkin se, minkä pohjalle korkeakoulutus rakentuu.
Laadukas tieteen popularisointi voisi kuitenkin olla videona tai audiona. En sanoisi nytkään, että ainoastaan tutkijat kuuluvat ns. eliittiin, kyllä luen siihen kuuluvaksi myös muita laajasti sivistyneitä, asioita seuraavia ihmisiä. Eli kaikkien asioista perillä pysyttelevien ei tarvitsisi lukea varsinaisia tieteellisiä artikkeleita, kuten eivät välttis tee nytkään.
En usko silti, että korkeakouluopintoja pystytään pelkästään audiona ja videona toteuttamaan. Vai ajattelitko, että opiskelijat eivät enää kirjoita esseitä ja lopputöitä? Sanoisin, että kirjoittamaan ei voi oppia lukematta. Ja tuosta eliitistä, toki siihen kuuluisi paljon laajempi porukka kuin pelkät tutkijat esim. valtionhallinto, virkamiehet, poliitikot, ylemmät toimihenkilöt jne. jne. Kuilu eliitin ja muiden välillä voi olla kuitenkin tulevaisuudessa raju, jos ne muut ovat tuskin sisälukutaitoisia, nythän se ei sitä vielä onneksi ole.
Saatat hyvin olla oikeassa. Yritän tuoda tähän keskusteluun ajatusta siitä, että asiat voivat muuttua tavoilla joita emme ehkä nyt tule ajatelleeksi. Me koulutusta saaneet, joille luku- ja kirjoitustaito on yhtä luonteva kuin taito hengittää, saatamme pitää luku- ja kirjoitustaitoa välttämättömänä tiedon ja sivistyksen välittämiselle. Entä jos niin ei olisikaan?
Myönnän, olen tässä koepalloa heittämässä ilman valmiita vastauksia.
Ennen luku- ja kirjoitustaidon yleistymistä tietoa ja sivistystä välitettiin muistitiedon varassa. Onko nykylapsilla, joiden on vaikea lukea, sitäkään taitoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukutaito tulee kotoa. Lapsi, jolle luetaan paljon, lukee enemmän. Lukutaidon lasku on suoraan verrannollinen siihen, etteivät vanhemmat enää lue lapsilleen.
Kirjahyllyjä ei enää edes ole lapsiperheissä eikä myöskään kirjoja. Lukemiseen motivoi parhaiten perhe, jossa kirjat ovat vauvasta lähtien osa arkea. Mitä enemmän lapselle luetaan, sitä parempi sanavarasto hänellä on kouluiässä ja sitä parempi koulumenestys.
Tietenkin se on näin. On helpompi alkaa lukea kun on saanut mallin kotoa.
Mutta myös luontaiset taipumukset vaikuttaa. Yksittäistapaus, ja siten ei todista mitään, mutta kerron kuitenkin: Kasvoin kodissa, jossa oli iso kirjahylly, lapsille luettiin, sain kirjastokortin 5-vuotiaana.
Minä opin lukemaan 5-vuotiaana, veljeni 8-vuotiaana. Olin lukenut kaikki kotona olevat kirjat siihen mennessä kun täytin 10. Veljeni ei koskaan osoittanut kiinnostusta kirjahyllyyn, hän teki jotain kokeiluja sähköllä ja lennokeilla. Minä puhun neljää kieltä sujuvasti, veli ei ole oppinut kunnolla edes englantia.
Minulla on akateeminen tutkinto, veljellä amis. Tienaamme yhtä paljon, olemme varmaan yhtä tyytyväisiä työelämäämme. Kummallakin on perhe ja merkityksen tunne (?).
Tarinan opetus: samaan päämäärään voi päätyä montaa reittiä.
Vierailija kirjoitti:
Surullista. Johtuuko huono lukutaito avioeroista ja niiden aiheuttamasta lasten ahdistuksesta? En provosoi, kysyn tietämättömänä.
Sanoisin että ei. Tärkein asia on se onko motivoitunut esim. lukutaidon oppimisesta. Mitä hyötyä lukemisesta sille oppijalle? Alakoululainen ei mieti sitä mitä hyötyä siitä on yhteiskunnalle tai mitä hyötyä siitä on joskus kymmenen viidentoista vuoden päästä. Hyöty pitää olla tässä ja nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän lukion matikkakilpailuissakin oli enemmän tyttöjä kärjessä, voittajakin oli tyttö.
Joskus ennen pojat sentään pärjäsi matikassa paremmin.
Olisikö linkkiä laittaa? Kiinnostaa aidosti.
Katsotaan, onnistuuko linkittäminen: https://maol.fi/neljan-tieteen-kisat/kansallisen-kilpailun-tulokset/
Tuolta lukion matematiikka ja loppukilpailun tulokset 2023. Neljästä parhaasta kolmella on tytön nimi. Tosin luulen itse, että kysymys on satunnaisvaihtelusta eikä mistään pysyvästä muutoksesta (en ole lainatun viestin kirjoittaja).2022 ja 2021 se on ollut top10 osalta ihan miesvoittosta. Kiva että naiset pärjäs tänä vuonna.
Tuollako nyt pääsette sitten keulimaan?
Ei tässä kukaan keuli. Tässä ollaan huolestuneita poikien lukutaidon puutteesta, joka estää heidän pärjäämistään yhteiskunnassa. Se matikkakilpailun top10 porukka ei tule Kelan lomakkeita teidän puolestanne täyttämään.
Ei tässä ketjussa olla huolestuneita suomalaisista pojista. Tarkoituksena on haukkua heitä lukutaidottomiksi, vaikka tiedämme, että nimenomaan S2-pojilla tämä ongelma esiintyy todella paljon, ei siis kantislaisilla.
Luitko ollenkaan aloitusta vai etkö ymmärtänyt? Tässä puhutaan nimenomaan kantasuomalaisten poikien lukutaito-ongelmista.
Osa pojista lukee siis hitaasti jutun mukaan. Suurimmalla osalla ei ole ongelmia.
Pitäähän sitä olla amikseen porukkaa, ei kaikille yliopisto sovi. Tuskin mikään on edes muuttunut, ennen muinoin nuo pojat eivät vain päätyneet edes kansakouluun.
Mikä siis on oikeasti se ongelma? Se että poika lukee sen kelan lomakkeen 30sec hitaammin kuin sukupuolentutkija?
Amiksessa ei pärjää ilman lukutaitoa, kun opiskelu on aina vain enemmän itsenäistä ja itseohjautuvaa. (Ammatillisen koulutuksen ongelmat ovatkin sitten oma keskustelun aihe.)
Tekninen lukutaito eli se että lukee hieman hitaammin kuin muut ikäryhmästä... voi että kun se ei tarkoita etteikö saisi luettua ihan tarpeeksi mekaniikasta, varsinkin jos on kiinnostunut vaikkapa elektroniikasta.
Tekninen lukutaito on lukutaidon alin muoto. Jos ei ole teknistä lukutaitoa, ei ole myöskään luetun ymmärtämistaitoa.
Uutisen mukaan kyseessä ei ole sen täydellinen puute, vaan että sitä on vähemmän kuin verrokeilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun nuoruudessani ei päässyt ekaluokalta jos ei osannut lukea, joten aika ihmeellistä on jos nelosluokkaan mennessä ei onnistu. Miten ne lukee kokeisiin sitten ja pääsee luokaltaan? Meillä on lapsista sekin millä on kehitysviivästymä ja adhd oppinut lukemaan kauan ennen eskarin loppua. Luulisi silloin normi mukuloiltakin onnistuvan.
Yli 10 % peruskoulun päättävistä suomalaisnuorista ei osaa lukea eikä kirjoittaa kunnolla. Missä mennään? Ja miksi sitä digitalisaatiota pitää ängetä joka paikkaan?
Kasariluvulla olivat kyllä hyvät (ja ennen kaikkea tehokkaat) ne äidinkielen lukutunnit, jotka alkoivat 3. vuosiluokalla ja jotka kestivät 6. vuosiluokkaan asti. Jokainen oppilas luki kerran viikossa vuorollaan ääneen pätkän äidinkielen lukukirjasta. Kummasti lähti monilta äkkiä ärrä- ja ässävika näiden tuntien ansiosta. Nykyään tämä olisi skandaali: lapset saavat hirveitä estoja ja psyykkisiä ongelmia, jos pitää lukea ääneen muiden kuullen.
Ehkä sulla on valikoiva muisti. Muistan hyvin, ettei 80-luvulla kaikki oppineen kunnolla lukemaan eikä kirjoittamaan. Jos piti lukea ääneen, muu luokka nauroi ääneen opettaja mukana niille onnettomille, jotka eivät osanneet kunnolla lukea.
Jälkeenpäin on tullut mieleen, että he olisivat tarvinneet tukea ja apua, mutta saivat vain pilkkaa ja naurua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"1970-luvun alussa syntyneistä, enintään keskiasteen koulutuksen saaneista miehistä jäi lapsettomaksi noin kolmannes. Korkeasti koulutetuista miehistä lapsettomiksi jäi noin viidennes."
Pojille voisi siis kärjistetysti sanoa: jos et lue, jäät todenmäköisemin ilman perhettä
Minusta hiukan huono motivointikeino tämän päivän nuorille. Se voi nyky-yhteiskunnassa olla ihan toivottu tilanne. Yhtä harvempi haluaa perheen.
Mutta haluaako jäädä myös ilman kumppania?
Myös sinkuksi jääminen korreloi koulutuksen kanssa.Lukemaan opitaan yleisesti alakouluiässä. Harva poika silloin ajattelee sitä että haluaa aikuisena parisuhteen.
Ei sitä niin kauas tarvitse ajatella, voi puhua ihan tyttöystävistäkin. Ei monikaan lukiolaistyttö halua seurustella kirjoja inhoavan amispojan kanssa.
Alakouluikäinen nuori harvemmin ajattelee tyttöystävää tai lukiota.
Voisit kuule yllättyä jos kävisit nykyalakoulussa... Seurusteleva pareja on jo kutosella yllättävän paljon.
Syy sallia vasektomia jo nuorille miehille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on suoraa seurausta parinvalinnasta. Naiset preferoivat miehissä pituutta. Noh, pojat ovat nyt pidempiä kuin koskaan mutta älynlahjat ovat ottaneet reilusti takapakkia.
Omassa tuttavapiirissäni on useita lyhyitä(fiksuja) miehiä jotka ovat jääneet lapsettomiksi, pitkiä ei yhtään.
Sitten vaan alapeukuttamaan faktaa.
En alapeukuta, totean vain että tuttavapiirisi ei ole tilastollisesti edustava otos.
On väestötasolla tilastollinen tosiseikka, että suomalaisten miesten koulutus korreloi erittäin vahvasti lapsiluvun kanssa. Heikoimmin koulutetut miehet saavat vähiten lapsia.
En väitäkään että tuttavapiirini olisi tilastollisesti edustava otos, oikeastaan tyhmä kommentti sinänsä. Mutta kyllä se on fakta myös että naisten miehissä preferoimat ominaisuudet ovat muuttuneet elintason ja sosiaaliturvan kehittymisen myötä. Enää ei ole niin kriittisen tärkeää että mies pystyy elättämään perheensä.
Epäilemättä koulutus korreloi, mutta se korreloi vähemmän kuin ennen. Pituus korreloi nykyään myös kun 50-vuotta sitten sillä ei ollut parinvalinnassa juuri mitään merkitystä.
Edelleen hyvät ominaisuudet vaikuttavat, mutta painotukset ovat muuttuneet ja se näkyy lapsissa.
Koulutus korreloi lapsiluvun kanssa ENEMMÄN kuin ennen. Aiemmin matalasti koulutetut miehet saivat yhtä paljon lapsia kuin korkeasti koulutetut miehet. Nykyään he jäävät yhä useammin kokonaan lapsettomiksi.
Voi pitää hyvinkin paikkansa, mutta se pitää myös paikkansa että pituus korreloi myös paljon enemmän kuin ennen.
Sosiaaliturva mahdollistaa sen että naiset voivat olla valikoivampia kuin ennen, joten suuri joukko miehiä karsiutuu nykyään parinvalinnasta kokonaan pois ja siten nostaa myös koulutettujen osuutta.
Eli yksinkertaistettuna pitkien miesten markkina-arvo on noussut, samaten koulutettujen. Tulosten perusteella näyttää kuitenkin siltä että pituuden markkina-arvo on noussut reilusti enemmän kuin koulutuksen. Eli siellä pitkien lisääntyvien miesten keskuudessa on paljon sellaisia joita ei lukuhommat nappaa.
Ennenvanhaan pitkä mies joka ei pystynyt elättämään perhettään(varmaan korreloi älykkyyden kanssa) ei saanut lapsia, nykyään saa.
Niin kuin minkä tulosten perusteella?
No niiden perusteella joista tässä ketjussa keskustellaan, pojat eivät osaa enää lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
naiset eivät osaa kasvattaa lapsia.
On totta, että pojalle on tärkeää lukeeko isä kirjoja. Näin mallit siirtyvät eteenpäin. Äiti ei voi yksin korjata isän ja yhteiskunnan laiminlyöntejä.
Sepä se. Miehet eivät kanna korttaan kekoon.
Suomalaiset miehet ovat laiskoja kasvattamaan lapsia. Ja pojilta ei vaadita mitään.
Todella ikävää ettei miehet kanna korttaan ketoon. Miksi naiset menevät ottamaan tuollaisia miehiä?
puuh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on suoraa seurausta parinvalinnasta. Naiset preferoivat miehissä pituutta. Noh, pojat ovat nyt pidempiä kuin koskaan mutta älynlahjat ovat ottaneet reilusti takapakkia.
Omassa tuttavapiirissäni on useita lyhyitä(fiksuja) miehiä jotka ovat jääneet lapsettomiksi, pitkiä ei yhtään.
Sitten vaan alapeukuttamaan faktaa.
En alapeukuta, totean vain että tuttavapiirisi ei ole tilastollisesti edustava otos.
On väestötasolla tilastollinen tosiseikka, että suomalaisten miesten koulutus korreloi erittäin vahvasti lapsiluvun kanssa. Heikoimmin koulutetut miehet saavat vähiten lapsia.
En väitäkään että tuttavapiirini olisi tilastollisesti edustava otos, oikeastaan tyhmä kommentti sinänsä. Mutta kyllä se on fakta myös että naisten miehissä preferoimat ominaisuudet ovat muuttuneet elintason ja sosiaaliturvan kehittymisen myötä. Enää ei ole niin kriittisen tärkeää että mies pystyy elättämään perheensä.
Epäilemättä koulutus korreloi, mutta se korreloi vähemmän kuin ennen. Pituus korreloi nykyään myös kun 50-vuotta sitten sillä ei ollut parinvalinnassa juuri mitään merkitystä.
Edelleen hyvät ominaisuudet vaikuttavat, mutta painotukset ovat muuttuneet ja se näkyy lapsissa.
Koulutus korreloi lapsiluvun kanssa ENEMMÄN kuin ennen. Aiemmin matalasti koulutetut miehet saivat yhtä paljon lapsia kuin korkeasti koulutetut miehet. Nykyään he jäävät yhä useammin kokonaan lapsettomiksi.
Voi pitää hyvinkin paikkansa, mutta se pitää myös paikkansa että pituus korreloi myös paljon enemmän kuin ennen.
Sosiaaliturva mahdollistaa sen että naiset voivat olla valikoivampia kuin ennen, joten suuri joukko miehiä karsiutuu nykyään parinvalinnasta kokonaan pois ja siten nostaa myös koulutettujen osuutta.
Eli yksinkertaistettuna pitkien miesten markkina-arvo on noussut, samaten koulutettujen. Tulosten perusteella näyttää kuitenkin siltä että pituuden markkina-arvo on noussut reilusti enemmän kuin koulutuksen. Eli siellä pitkien lisääntyvien miesten keskuudessa on paljon sellaisia joita ei lukuhommat nappaa.
Ennenvanhaan pitkä mies joka ei pystynyt elättämään perhettään(varmaan korreloi älykkyyden kanssa) ei saanut lapsia, nykyään saa.
Niin kuin minkä tulosten perusteella?
No niiden perusteella joista tässä ketjussa keskustellaan, pojat eivät osaa enää lukea.
Uutisen mukaan kyseessä ei ole sen täydellinen puute, vaan että sitä on vähemmän kuin verrokeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"1970-luvun alussa syntyneistä, enintään keskiasteen koulutuksen saaneista miehistä jäi lapsettomaksi noin kolmannes. Korkeasti koulutetuista miehistä lapsettomiksi jäi noin viidennes."
Pojille voisi siis kärjistetysti sanoa: jos et lue, jäät todenmäköisemin ilman perhettä
Minusta hiukan huono motivointikeino tämän päivän nuorille. Se voi nyky-yhteiskunnassa olla ihan toivottu tilanne. Yhtä harvempi haluaa perheen.
Mutta haluaako jäädä myös ilman kumppania?
Myös sinkuksi jääminen korreloi koulutuksen kanssa.Lukemaan opitaan yleisesti alakouluiässä. Harva poika silloin ajattelee sitä että haluaa aikuisena parisuhteen.
Ei sitä niin kauas tarvitse ajatella, voi puhua ihan tyttöystävistäkin. Ei monikaan lukiolaistyttö halua seurustella kirjoja inhoavan amispojan kanssa.
Alakouluikäinen nuori harvemmin ajattelee tyttöystävää tai lukiota.
Voisit kuule yllättyä jos kävisit nykyalakoulussa... Seurusteleva pareja on jo kutosella yllättävän paljon.
Motivaatio lukutaitoon kuitenkin on oltava kunnossa jo ennen kutos luokkaa. ja ihan hyvä käsitys mulla on nykyisestä alakoulusta ja siitä mikä nykynuoria motivoi mikä ei. Joskin ne motivointi keinot ei ole sellaisia jotka voisi yleistää motivoimaan kaikkia. Yksilöllinen opetus on tätä päivää mutta valitettavan harvoin se toteutuu.
puuh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on suoraa seurausta parinvalinnasta. Naiset preferoivat miehissä pituutta. Noh, pojat ovat nyt pidempiä kuin koskaan mutta älynlahjat ovat ottaneet reilusti takapakkia.
Omassa tuttavapiirissäni on useita lyhyitä(fiksuja) miehiä jotka ovat jääneet lapsettomiksi, pitkiä ei yhtään.
Sitten vaan alapeukuttamaan faktaa.
En alapeukuta, totean vain että tuttavapiirisi ei ole tilastollisesti edustava otos.
On väestötasolla tilastollinen tosiseikka, että suomalaisten miesten koulutus korreloi erittäin vahvasti lapsiluvun kanssa. Heikoimmin koulutetut miehet saavat vähiten lapsia.
En väitäkään että tuttavapiirini olisi tilastollisesti edustava otos, oikeastaan tyhmä kommentti sinänsä. Mutta kyllä se on fakta myös että naisten miehissä preferoimat ominaisuudet ovat muuttuneet elintason ja sosiaaliturvan kehittymisen myötä. Enää ei ole niin kriittisen tärkeää että mies pystyy elättämään perheensä.
Epäilemättä koulutus korreloi, mutta se korreloi vähemmän kuin ennen. Pituus korreloi nykyään myös kun 50-vuotta sitten sillä ei ollut parinvalinnassa juuri mitään merkitystä.
Edelleen hyvät ominaisuudet vaikuttavat, mutta painotukset ovat muuttuneet ja se näkyy lapsissa.
Koulutus korreloi lapsiluvun kanssa ENEMMÄN kuin ennen. Aiemmin matalasti koulutetut miehet saivat yhtä paljon lapsia kuin korkeasti koulutetut miehet. Nykyään he jäävät yhä useammin kokonaan lapsettomiksi.
Voi pitää hyvinkin paikkansa, mutta se pitää myös paikkansa että pituus korreloi myös paljon enemmän kuin ennen.
Sosiaaliturva mahdollistaa sen että naiset voivat olla valikoivampia kuin ennen, joten suuri joukko miehiä karsiutuu nykyään parinvalinnasta kokonaan pois ja siten nostaa myös koulutettujen osuutta.
Eli yksinkertaistettuna pitkien miesten markkina-arvo on noussut, samaten koulutettujen. Tulosten perusteella näyttää kuitenkin siltä että pituuden markkina-arvo on noussut reilusti enemmän kuin koulutuksen. Eli siellä pitkien lisääntyvien miesten keskuudessa on paljon sellaisia joita ei lukuhommat nappaa.
Ennenvanhaan pitkä mies joka ei pystynyt elättämään perhettään(varmaan korreloi älykkyyden kanssa) ei saanut lapsia, nykyään saa.
Niin kuin minkä tulosten perusteella?
No niiden perusteella joista tässä ketjussa keskustellaan, pojat eivät osaa enää lukea.
Tutkimusten mukaan myös älykkyysosamäärä on länsimaissa laskemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"1970-luvun alussa syntyneistä, enintään keskiasteen koulutuksen saaneista miehistä jäi lapsettomaksi noin kolmannes. Korkeasti koulutetuista miehistä lapsettomiksi jäi noin viidennes."
Pojille voisi siis kärjistetysti sanoa: jos et lue, jäät todenmäköisemin ilman perhettä
Minusta hiukan huono motivointikeino tämän päivän nuorille. Se voi nyky-yhteiskunnassa olla ihan toivottu tilanne. Yhtä harvempi haluaa perheen.
Mutta haluaako jäädä myös ilman kumppania?
Myös sinkuksi jääminen korreloi koulutuksen kanssa.Lukemaan opitaan yleisesti alakouluiässä. Harva poika silloin ajattelee sitä että haluaa aikuisena parisuhteen.
Ei sitä niin kauas tarvitse ajatella, voi puhua ihan tyttöystävistäkin. Ei monikaan lukiolaistyttö halua seurustella kirjoja inhoavan amispojan kanssa.
Alakouluikäinen nuori harvemmin ajattelee tyttöystävää tai lukiota.
Voisit kuule yllättyä jos kävisit nykyalakoulussa... Seurusteleva pareja on jo kutosella yllättävän paljon.
Motivaatio lukutaitoon kuitenkin on oltava kunnossa jo ennen kutos luokkaa. ja ihan hyvä käsitys mulla on nykyisestä alakoulusta ja siitä mikä nykynuoria motivoi mikä ei. Joskin ne motivointi keinot ei ole sellaisia jotka voisi yleistää motivoimaan kaikkia. Yksilöllinen opetus on tätä päivää mutta valitettavan harvoin se toteutuu.
Sinulle tiedoksi, että lukumotivaatio alkaa jo ennen kouluikää ja motivointi tapahtuu lukemalla lapselle ja tutustuttamalla lapsi kirjoihin jo pienestä pitäen. Lukumotivointi ei lähde koulusta vaan kotoa.
Lukutaidosta keskusteleminen on tärkeää. Maailma on muuttunut, mutta lukutaito on edelleen se asia, jota tarvitaan ja jolla pääsee eteenpäin. Hyvä lukija osaa yleensä myös keskustella ja esittää omia mielipiteitään.
Ajattelen itse niin, että lukutaidottomuuden lisääntymiseen vaikuttaa äärimmäisen paljon runsas ruutuaika (tietokone) ihan taaperosta alkaen.
Myös televisio on luultavasti aikoinaan edistänyt suomalaisten lasten lukutaitoa. Nykyään telkkaria katsoo yhä harvempi ja harvempi ja lapsille suunnatut ohjelmat on puhuttu suomeksi. Ennen piti itse lukea tekstit ja piti olla riittävän nopea, ettei ehtinyt teksti vaihtua.
Koulussa luetaan kyllä edelleen. Kun lasten sanavarastot ovat köyhtyneet, mikään koulussa luettu määrä ei riitä kehittämään lasten lukemista riittävän hyvälle tasolle. Myös kotona pitää lukea. Koulu tarjoaa lapselle välineet lukemiseen ja varsinainen harjoittelu täytyy suorittaa kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
puuh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on suoraa seurausta parinvalinnasta. Naiset preferoivat miehissä pituutta. Noh, pojat ovat nyt pidempiä kuin koskaan mutta älynlahjat ovat ottaneet reilusti takapakkia.
Omassa tuttavapiirissäni on useita lyhyitä(fiksuja) miehiä jotka ovat jääneet lapsettomiksi, pitkiä ei yhtään.
Sitten vaan alapeukuttamaan faktaa.
En alapeukuta, totean vain että tuttavapiirisi ei ole tilastollisesti edustava otos.
On väestötasolla tilastollinen tosiseikka, että suomalaisten miesten koulutus korreloi erittäin vahvasti lapsiluvun kanssa. Heikoimmin koulutetut miehet saavat vähiten lapsia.
En väitäkään että tuttavapiirini olisi tilastollisesti edustava otos, oikeastaan tyhmä kommentti sinänsä. Mutta kyllä se on fakta myös että naisten miehissä preferoimat ominaisuudet ovat muuttuneet elintason ja sosiaaliturvan kehittymisen myötä. Enää ei ole niin kriittisen tärkeää että mies pystyy elättämään perheensä.
Epäilemättä koulutus korreloi, mutta se korreloi vähemmän kuin ennen. Pituus korreloi nykyään myös kun 50-vuotta sitten sillä ei ollut parinvalinnassa juuri mitään merkitystä.
Edelleen hyvät ominaisuudet vaikuttavat, mutta painotukset ovat muuttuneet ja se näkyy lapsissa.
Koulutus korreloi lapsiluvun kanssa ENEMMÄN kuin ennen. Aiemmin matalasti koulutetut miehet saivat yhtä paljon lapsia kuin korkeasti koulutetut miehet. Nykyään he jäävät yhä useammin kokonaan lapsettomiksi.
Voi pitää hyvinkin paikkansa, mutta se pitää myös paikkansa että pituus korreloi myös paljon enemmän kuin ennen.
Sosiaaliturva mahdollistaa sen että naiset voivat olla valikoivampia kuin ennen, joten suuri joukko miehiä karsiutuu nykyään parinvalinnasta kokonaan pois ja siten nostaa myös koulutettujen osuutta.
Eli yksinkertaistettuna pitkien miesten markkina-arvo on noussut, samaten koulutettujen. Tulosten perusteella näyttää kuitenkin siltä että pituuden markkina-arvo on noussut reilusti enemmän kuin koulutuksen. Eli siellä pitkien lisääntyvien miesten keskuudessa on paljon sellaisia joita ei lukuhommat nappaa.
Ennenvanhaan pitkä mies joka ei pystynyt elättämään perhettään(varmaan korreloi älykkyyden kanssa) ei saanut lapsia, nykyään saa.
Niin kuin minkä tulosten perusteella?
No niiden perusteella joista tässä ketjussa keskustellaan, pojat eivät osaa enää lukea.
Uutisen mukaan kyseessä ei ole sen täydellinen puute, vaan että sitä on vähemmän kuin verrokeilla.
Ihanko totta?
puuh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on suoraa seurausta parinvalinnasta. Naiset preferoivat miehissä pituutta. Noh, pojat ovat nyt pidempiä kuin koskaan mutta älynlahjat ovat ottaneet reilusti takapakkia.
Omassa tuttavapiirissäni on useita lyhyitä(fiksuja) miehiä jotka ovat jääneet lapsettomiksi, pitkiä ei yhtään.
Sitten vaan alapeukuttamaan faktaa.
En alapeukuta, totean vain että tuttavapiirisi ei ole tilastollisesti edustava otos.
On väestötasolla tilastollinen tosiseikka, että suomalaisten miesten koulutus korreloi erittäin vahvasti lapsiluvun kanssa. Heikoimmin koulutetut miehet saavat vähiten lapsia.
En väitäkään että tuttavapiirini olisi tilastollisesti edustava otos, oikeastaan tyhmä kommentti sinänsä. Mutta kyllä se on fakta myös että naisten miehissä preferoimat ominaisuudet ovat muuttuneet elintason ja sosiaaliturvan kehittymisen myötä. Enää ei ole niin kriittisen tärkeää että mies pystyy elättämään perheensä.
Epäilemättä koulutus korreloi, mutta se korreloi vähemmän kuin ennen. Pituus korreloi nykyään myös kun 50-vuotta sitten sillä ei ollut parinvalinnassa juuri mitään merkitystä.
Edelleen hyvät ominaisuudet vaikuttavat, mutta painotukset ovat muuttuneet ja se näkyy lapsissa.
Koulutus korreloi lapsiluvun kanssa ENEMMÄN kuin ennen. Aiemmin matalasti koulutetut miehet saivat yhtä paljon lapsia kuin korkeasti koulutetut miehet. Nykyään he jäävät yhä useammin kokonaan lapsettomiksi.
Voi pitää hyvinkin paikkansa, mutta se pitää myös paikkansa että pituus korreloi myös paljon enemmän kuin ennen.
Sosiaaliturva mahdollistaa sen että naiset voivat olla valikoivampia kuin ennen, joten suuri joukko miehiä karsiutuu nykyään parinvalinnasta kokonaan pois ja siten nostaa myös koulutettujen osuutta.
Eli yksinkertaistettuna pitkien miesten markkina-arvo on noussut, samaten koulutettujen. Tulosten perusteella näyttää kuitenkin siltä että pituuden markkina-arvo on noussut reilusti enemmän kuin koulutuksen. Eli siellä pitkien lisääntyvien miesten keskuudessa on paljon sellaisia joita ei lukuhommat nappaa.
Ennenvanhaan pitkä mies joka ei pystynyt elättämään perhettään(varmaan korreloi älykkyyden kanssa) ei saanut lapsia, nykyään saa.
Niin kuin minkä tulosten perusteella?
No niiden perusteella joista tässä ketjussa keskustellaan, pojat eivät osaa enää lukea.
Aina vain hullummaksi menee argumentointisi. Siis se, etteivät pojat osaa lukea, osoittaa mielestäsi, että miehen pituus korreloi lapsiluvun kanssa enemmän kuin ennen?
Tosiasiahan on, että aikaan, jona maatyöt tehtiin lihaksilla, miehen pituus oli naiselle sitä mitä koulutus on nykyään. Pituus on menneisyyttä, koulutus nykypäivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"1970-luvun alussa syntyneistä, enintään keskiasteen koulutuksen saaneista miehistä jäi lapsettomaksi noin kolmannes. Korkeasti koulutetuista miehistä lapsettomiksi jäi noin viidennes."
Pojille voisi siis kärjistetysti sanoa: jos et lue, jäät todenmäköisemin ilman perhettä
Minusta hiukan huono motivointikeino tämän päivän nuorille. Se voi nyky-yhteiskunnassa olla ihan toivottu tilanne. Yhtä harvempi haluaa perheen.
Mutta haluaako jäädä myös ilman kumppania?
Myös sinkuksi jääminen korreloi koulutuksen kanssa.Lukemaan opitaan yleisesti alakouluiässä. Harva poika silloin ajattelee sitä että haluaa aikuisena parisuhteen.
Ei sitä niin kauas tarvitse ajatella, voi puhua ihan tyttöystävistäkin. Ei monikaan lukiolaistyttö halua seurustella kirjoja inhoavan amispojan kanssa.
Alakouluikäinen nuori harvemmin ajattelee tyttöystävää tai lukiota.
Voisit kuule yllättyä jos kävisit nykyalakoulussa... Seurusteleva pareja on jo kutosella yllättävän paljon.
Motivaatio lukutaitoon kuitenkin on oltava kunnossa jo ennen kutos luokkaa. ja ihan hyvä käsitys mulla on nykyisestä alakoulusta ja siitä mikä nykynuoria motivoi mikä ei. Joskin ne motivointi keinot ei ole sellaisia jotka voisi yleistää motivoimaan kaikkia. Yksilöllinen opetus on tätä päivää mutta valitettavan harvoin se toteutuu.
Sinulle tiedoksi, että lukumotivaatio alkaa jo ennen kouluikää ja motivointi tapahtuu lukemalla lapselle ja tutustuttamalla lapsi kirjoihin jo pienestä pitäen. Lukumotivointi ei lähde koulusta vaan kotoa.
Aivan. Ja koska nainen valitsee lapsilleen isäksi miehen jota ei lukeminen kiinnosta niin millaisen miehenmallin se poika saakaan??
olisiko jotakin tekemistä sen kanssa, että koulutetut vanhemmat harkitsevat lasten hankintaa tarkemmin ja ne vähemmän koulutetut ottaa tuista maksimit. Ja siinä viimeksi mainitussa massassa on enemmän sitä porukkaa joka ei lue eikä urheile pienestä pitäen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä peruskoululle oikein on tapahtunut?
Mekaaninen lukutaito saavutetaan, mutta ei ymmärretä luettua sisältöä, kun sanavarasto on niin kapea. Lukekaa vanhemmat lapsillillenne paljon jo vauvasta lähtien.
Sanavarasto voi olla 70 000 sanaa tai sitten vain 15 000 sanaa
https://yle.fi/a/3-8711651
Lottovoitto pojalle, jonka isä lukee eikä pelaa tai ole urheiluaddikti.
Voisit kuule yllättyä jos kävisit nykyalakoulussa... Seurusteleva pareja on jo kutosella yllättävän paljon.