Uutisissa oli eilen nainen, jonka rahat ei enää riitä ruokaan
mutta hän kuitenkin osti muun muassa 4 kpl kanasalaatteja. Nehän maksavat joku 4 euroa kappale. 16 eurolla tekisi melkoiset salaatit, kun ostaisi ainekset. Ei ihme, jos rahat loppuu. Varsinkin tukien varassa eläjille saisi olla jotain pakollisia kotitalouskursseja, että opittaisiin miten ruokamenoissa voi säästää. Totta kai monet osaavat ja sitä jo tekevät, mutta todella paljon on tuollaista uusavuttomuutta, joka sitten ajaa rahallisesti tiukoille.
Kommentit (73)
Ei kai se ole kyttämistä, jos toinen on aiheesta haastateltavana tv:ssä...
Näin se on, ihmisillä on asiat niin hyvin, että ovat menettäneet todellisuudentajunsa.
Ei näyttänyt ostavan koiranruokaa .
Vierailija kirjoitti:
Montako koiraa henkilöllä on?
Joo, tuntuu, että ollaan ainoa köyhä perhe, jossa ei ole koskaan ollut yhtään lemmikkiä.
Mitä ihmettä? Nuo kaupan valmissalaatithan ovat ihan turhake, ellei sitten ole johonkin junaan menossa ja haluaa nopeaa ja kevyttä matkaevästä ja unohtunut eväidenteko etukäteen! Suurin osa kaupan valmissalaateista on jäävuorisalaattia, joka on ravintoarvoltaan aika höttöä, lähes pelkkää vettä. Hirvittävä hinta tulee jäävuorisalaaille. Jos täti tykkää kanasalaatista, miten olisi tehdä sitä ihan itse? Lisäksi salaattipohjaan saa ruokaisuutta, vaihtelevuutta, ja makua edullisesti idättämällä vaikka herneenversoja ja mung-pavunituja. Todella helppoa, onnistuu tumpeloltakin.
Tuo on niin totta. Mulla läheisellä tilanne, että saa rahaa tosi vähän eli ruokaan jää laskujen jälkeen 200 - 300 euroa kuussa. Ostaa perusjuttuja eikä ikinä mitään eineksiä. No kalapuikkoja joskus kun tarjouksessa.
Tekee kaiken ihan alusta saakka itse, mm. leipoo sämpylät . Ei osta juuri koskaan eineksiä ja pärjää tuolla ruokabudjetilla melko hyvin
Jäävuorisalaatti oli viimeksi kaupassa 6 euroa / kg. Jätin ostamatta.
Tässä ao. lienee halunnut vain demonstroida ´terveellisiä´ elintarvikevalintojaan. Turhan kalliita kylläkin.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on niin totta. Mulla läheisellä tilanne, että saa rahaa tosi vähän eli ruokaan jää laskujen jälkeen 200 - 300 euroa kuussa. Ostaa perusjuttuja eikä ikinä mitään eineksiä. No kalapuikkoja joskus kun tarjouksessa.
Tekee kaiken ihan alusta saakka itse, mm. leipoo sämpylät . Ei osta juuri koskaan eineksiä ja pärjää tuolla ruokabudjetilla melko hyvin
Yhdelle ihmiselle tuo on kuule erittäin runsas budjetti.
Me on syöty 500 eurolla kaksi aikuista, kaksi teiniä ja kaksi koiraa.
Ikinä ei saataisi menemään ruokaan 4 x 300 kuussa!
Juuri tätä tarkoitan. Monella on tällaiset arjen yksinkertaiset elämisen taidot ihan hukassa ja silloin ei ole ihme jos rahat loppuvat vaikka olisi työssäkäyvä, kuten tuo nainen. Valistamisella varmasti saataisiin monen taloutta paremmaksi.
Eikös kotitalous ole edelleen kaikille pakollinen oppiaine? Luulisi kai siellä jotain oppivan.
Tuosta Ylen jutusta mulle tuli mieleen, että keskiluokkaiset tarkoittaa sitä, että ei ole vara ostaa sitä mitä haluaisi, eikä vara ostaa sitä mitä on aiemmin ostanut. Silloin ehkä tulee tunne, että ei pysty syömään terveellisesti, kun täytyy tinkiä saavutetuista eduista. Toisaalta fakta on, että kyllä keskiluokkaisen pitäisi pystyä koostamaan terveellinen ruokavalio, ei varmastikaan sellainen että kaikki mieliteot tulevat tyydytetyiksi, mutta kuitenkin täyttävä ja terveellinen. Jos on tottunut esim. laadukkaaseen ja kalliiseen pihvilihaan broccolineilla ja avokadosalaatilla, ja pitäisi vaihtaa makaronilaatikkoon, jossa broilerin jauhelihaa ja soijarouhetta, lisukkeeksi kaali-porkkana-omena raastesalaattia, niin varmasti se kirpaisee ja ärsyttää.
Mulla ainakin ennen palkkapäivää, kun raha on vähissä, iskee veetuileva fiilis siitä, että oikein mitään ei olisi varaa ostaa, niin tiedättekö että silloin ostaa vaikka ihan piruuttaan just sitä kalleempaa tai sitä turhaa johon se viimeinen raha menee. En siis käy moittimaan ihmistä, joka ostaa valmiin salaatin. Jos joutuisin jatkuvasti pihistelemään niin johan siinä äsyyntyy.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on niin totta. Mulla läheisellä tilanne, että saa rahaa tosi vähän eli ruokaan jää laskujen jälkeen 200 - 300 euroa kuussa. Ostaa perusjuttuja eikä ikinä mitään eineksiä. No kalapuikkoja joskus kun tarjouksessa.
Tekee kaiken ihan alusta saakka itse, mm. leipoo sämpylät . Ei osta juuri koskaan eineksiä ja pärjää tuolla ruokabudjetilla melko hyvin
Tuo on ruhtinaallinen ruokabudjetti yhdelle! Minulla onnekseni rahat riittävät hyvin eikä kaupassa tarvitse paljoa hintoja katsoa. Ruokaan menee 200-250 e kuussa, ja paljon halvemmallakin pärjäisi, jos valitsisi tuoteryhmän halvinta ja jättäisi muutamat kalliit, ei-välttämättömät raaka-aineet ostamatta kokonaan.
Ei sanonut, että ei ole varaa ruokaan. Sanoi, että häntä kiukuttaa kun tekee työtä, mutta siitä huolimatta joutuu tinkimään esimerkiksi ruuan laadusta.
Ymmärrän ajatuksen, vaikka hieman kulmikkaasti haastateltu toi tämän esille.
Eli kun tekee kuten pitää eli opiskelee, hankkii ammatin, tekee töitä niin kyllä ottaa päähän kun silti joutuu tinkimään esimerkiksi ruuan terveellisyydestä.
Ja ennen kuin kuoro alkaa huutaan, että entä työtön tai tukien varassa elävä, niin pysähtykää miettimään, että harmistunut daami painaa pitkää päivää töissä.
Tosin olen sitä mieltä, että ne salaatit on ihan käsittämätön ja ylihintainen ostos, mutta itse tienatulla palkalla saa ostaa vaikka hatullisen kakkaa ja silti valittaa hintojen noususta.
Hänellä oli myös 30kg ylipainoa vatsan ympärillä. Siinä olisi hyvä SDP:n polittiikan hyödyntäjä kun laitettaisiin ehkäisemään diabeteksen syntyä.
Onhan yläkoulussa kotitaloutta, mutta taloudenpito on ehkä monelle siinä ikävaiheessa kaukainen ajatus ja kun sitten on oma koti hoidettavana, niin ei ne asiat enää ole muistissa. Meillä ainakin yläkoulussa pojat olivat vain viihtymässä ja syömässä kotitaloustunnilla.
Vierailija kirjoitti:
Ei sanonut, että ei ole varaa ruokaan. Sanoi, että häntä kiukuttaa kun tekee työtä, mutta siitä huolimatta joutuu tinkimään esimerkiksi ruuan laadusta.
Ymmärrän ajatuksen, vaikka hieman kulmikkaasti haastateltu toi tämän esille.
Eli kun tekee kuten pitää eli opiskelee, hankkii ammatin, tekee töitä niin kyllä ottaa päähän kun silti joutuu tinkimään esimerkiksi ruuan terveellisyydestä.
Ja ennen kuin kuoro alkaa huutaan, että entä työtön tai tukien varassa elävä, niin pysähtykää miettimään, että harmistunut daami painaa pitkää päivää töissä.
Tosin olen sitä mieltä, että ne salaatit on ihan käsittämätön ja ylihintainen ostos, mutta itse tienatulla palkalla saa ostaa vaikka hatullisen kakkaa ja silti valittaa hintojen noususta.
Ei saa valittaa, jos ostaa ylihinnoiteltua brändättyä ruokaa, ei saa valittaa ihan sama mistä ne rahat tulee.
Ei saa neuvoa, haluun itte mokata, sanoi mun taapero.