Lue keskustelun säännöt.
Uutisissa oli eilen nainen, jonka rahat ei enää riitä ruokaan
Martta
10.03.2023 |
mutta hän kuitenkin osti muun muassa 4 kpl kanasalaatteja. Nehän maksavat joku 4 euroa kappale. 16 eurolla tekisi melkoiset salaatit, kun ostaisi ainekset. Ei ihme, jos rahat loppuu. Varsinkin tukien varassa eläjille saisi olla jotain pakollisia kotitalouskursseja, että opittaisiin miten ruokamenoissa voi säästää. Totta kai monet osaavat ja sitä jo tekevät, mutta todella paljon on tuollaista uusavuttomuutta, joka sitten ajaa rahallisesti tiukoille.
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainakin ennen palkkapäivää, kun raha on vähissä, iskee veetuileva fiilis siitä, että oikein mitään ei olisi varaa ostaa, niin tiedättekö että silloin ostaa vaikka ihan piruuttaan just sitä kalleempaa tai sitä turhaa johon se viimeinen raha menee. En siis käy moittimaan ihmistä, joka ostaa valmiin salaatin. Jos joutuisin jatkuvasti pihistelemään niin johan siinä äsyyntyy.
On ihan totta, että jos jatkuvasti joutuu pihistelemään, eikä ikinä ole varaa ostaa monia tuotteita joita haluaisi, niin se ärsyttää. Sen takia onkin hyvä, että pienituloinenkin pystyisi silloin tällöin budjetoimaan mieluiset herkut ruokavalioonsa. Toisaalta omat herkkuni ovat suhteellisen halpoja, minulle riittää kerran kuussa pussi sipsejä ja levy suklaata. Sitä vaan en tajua, miten tuolle naiselle se piruuttaan kalleimman osto olisi juuri valmis muovirasia-salaatti. Nehän on yleensä ihan ällöä moskaa. Mautonta (tai korkeintaan muovin makuista) jäävuorisalaattia, nahistunutta kurkkua, ylikypsiä, usein mätiä kirsikkatomaatteja ja pikkuruinen annos sitä varsinaista pääraaka-ainetta, kuten kanaa tai juustoa. Jos haluaisi hyvää salaattia, niin 16 eurolla saisi kyllä paljon paremmat kuin nuo einessalaatit!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hänellä oli myös 30kg ylipainoa vatsan ympärillä. Siinä olisi hyvä SDP:n polittiikan hyödyntäjä kun laitettaisiin ehkäisemään diabeteksen syntyä.
Pakko kysyä että mitä tekemistä jollain puolueella on tämän asian kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Ei sanonut, että ei ole varaa ruokaan. Sanoi, että häntä kiukuttaa kun tekee työtä, mutta siitä huolimatta joutuu tinkimään esimerkiksi ruuan laadusta.
Ymmärrän ajatuksen, vaikka hieman kulmikkaasti haastateltu toi tämän esille.
Eli kun tekee kuten pitää eli opiskelee, hankkii ammatin, tekee töitä niin kyllä ottaa päähän kun silti joutuu tinkimään esimerkiksi ruuan terveellisyydestä.
Ja ennen kuin kuoro alkaa huutaan, että entä työtön tai tukien varassa elävä, niin pysähtykää miettimään, että harmistunut daami painaa pitkää päivää töissä.
Tosin olen sitä mieltä, että ne salaatit on ihan käsittämätön ja ylihintainen ostos, mutta itse tienatulla palkalla saa ostaa vaikka hatullisen kakkaa ja silti valittaa hintojen noususta.
On myös kaksi eri asiaa tinkiä ruuan laadusta ja tinkiä tottumuksista. Halvallakin voi syödä hyvää ja laadukasta ruokaa, vaikka tismalleen samoihin ruokiin ei olisi varaa kuin aiemmin.
Tietenkin saa ostaa mitä tykkää, mutta silloin ei ole kumma jos rahat ovat vähissä. Itse tienaan keskituloisesti ja tilanteen mukaan teen ostoksia, ei meillä rahat muuten riittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainakin ennen palkkapäivää, kun raha on vähissä, iskee veetuileva fiilis siitä, että oikein mitään ei olisi varaa ostaa, niin tiedättekö että silloin ostaa vaikka ihan piruuttaan just sitä kalleempaa tai sitä turhaa johon se viimeinen raha menee. En siis käy moittimaan ihmistä, joka ostaa valmiin salaatin. Jos joutuisin jatkuvasti pihistelemään niin johan siinä äsyyntyy.
On ihan totta, että jos jatkuvasti joutuu pihistelemään, eikä ikinä ole varaa ostaa monia tuotteita joita haluaisi, niin se ärsyttää. Sen takia onkin hyvä, että pienituloinenkin pystyisi silloin tällöin budjetoimaan mieluiset herkut ruokavalioonsa. Toisaalta omat herkkuni ovat suhteellisen halpoja, minulle riittää kerran kuussa pussi sipsejä ja levy suklaata. Sitä vaan en tajua, miten tuolle naiselle se piruuttaan kalleimman osto olisi juuri valmis muovirasia-salaatti. Nehän on yleensä ihan ällöä moskaa. Mautonta (tai korkeintaan muovin makuista) jäävuorisalaattia, nahistunutta kurkkua, ylikypsiä, usein mätiä kirsikkatomaatteja ja pikkuruinen annos sitä varsinaista pääraaka-ainetta, kuten kanaa tai juustoa. Jos haluaisi hyvää salaattia, niin 16 eurolla saisi kyllä paljon paremmat kuin nuo einessalaatit!
No tämä! Nuo valmissalaatit ovat aivan kamalia ja on rahojen tuhlausta ostaa sellainen. Jos tarvitsee kiireessä helpon välipalan, samalla rahalla saa paljon parempaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkomuodon perusteella voisi syödä salaattia hiukan useamminkin.
näillä "ei ole varaa edes syödä" tyypeillä on on a. ylipainoa ihan hemmetisti b. paljon lemmikkejä c. paljon lapsia d. paljon osamaksulla hankittuja asioita, joiden juoksevia kuluja ei saa poikki
terveisin: älkää hankkiko sitä mihin ei ole varaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainakin ennen palkkapäivää, kun raha on vähissä, iskee veetuileva fiilis siitä, että oikein mitään ei olisi varaa ostaa, niin tiedättekö että silloin ostaa vaikka ihan piruuttaan just sitä kalleempaa tai sitä turhaa johon se viimeinen raha menee. En siis käy moittimaan ihmistä, joka ostaa valmiin salaatin. Jos joutuisin jatkuvasti pihistelemään niin johan siinä äsyyntyy.
On ihan totta, että jos jatkuvasti joutuu pihistelemään, eikä ikinä ole varaa ostaa monia tuotteita joita haluaisi, niin se ärsyttää. Sen takia onkin hyvä, että pienituloinenkin pystyisi silloin tällöin budjetoimaan mieluiset herkut ruokavalioonsa. Toisaalta omat herkkuni ovat suhteellisen halpoja, minulle riittää kerran kuussa pussi sipsejä ja levy suklaata. Sitä vaan en tajua, miten tuolle naiselle se piruuttaan kalleimman osto olisi juuri valmis muovirasia-salaatti. Nehän on yleensä ihan ällöä moskaa. Mautonta (tai korkeintaan muovin makuista) jäävuorisalaattia, nahistunutta kurkkua, ylikypsiä, usein mätiä kirsikkatomaatteja ja pikkuruinen annos sitä varsinaista pääraaka-ainetta, kuten kanaa tai juustoa. Jos haluaisi hyvää salaattia, niin 16 eurolla saisi kyllä paljon paremmat kuin nuo einessalaatit!
No tämä! Nuo valmissalaatit ovat aivan kamalia ja on rahojen tuhlausta ostaa sellainen. Jos tarvitsee kiireessä helpon välipalan, samalla rahalla saa paljon parempaakin.
Jep pari kpl lidlin lihiksiä ja puolet halvempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näissä hinnoissa ja halvalla syömisessä on paljon eroja. Kaupungeissa on helpompi juosta tarjousten perässä kun taas maaseudulla on ehkä vain se yksi kauppa ja sen hinnat ovat mitä ovat. Ruokajakelu ei toimi muualla kuin suurissa kaupungeissa jos sellaiseen joutuisi turvautumaan. Isompi ihminen tarvitsee enemmän ravintoa kuin pienempi, liikkuva ihminen enemmän kuin liikkumaton. Tämä on näitä ikuisuuskysymyksiä. Joku elää eurolla päivän ja toisella siihen menee useampi....
Vierailija kirjoitti:
Ei sanonut, että ei ole varaa ruokaan. Sanoi, että häntä kiukuttaa kun tekee työtä, mutta siitä huolimatta joutuu tinkimään esimerkiksi ruuan laadusta.
Ymmärrän ajatuksen, vaikka hieman kulmikkaasti haastateltu toi tämän esille.
Eli kun tekee kuten pitää eli opiskelee, hankkii ammatin, tekee töitä niin kyllä ottaa päähän kun silti joutuu tinkimään esimerkiksi ruuan terveellisyydestä.
Ja ennen kuin kuoro alkaa huutaan, että entä työtön tai tukien varassa elävä, niin pysähtykää miettimään, että harmistunut daami painaa pitkää päivää töissä.
Tosin olen sitä mieltä, että ne salaatit on ihan käsittämätön ja ylihintainen ostos, mutta itse tienatulla palkalla saa ostaa vaikka hatullisen kakkaa ja silti valittaa hintojen noususta.
Tämä on minusta erikoinen asenne. Olen ollut työelämässä keskituloisissa töissä vuodesta 2007 lähtien. Aina minulla on ollut tietoisuus siitä, että joudun tekemään kulutusvalintoja tulotasooni nähden, enkä voi ikinä ostaa kaikkea valikoimaa, jota maailmassa olisi tarjolla. En koe, että minulla pitäisi olla oikeus ostaa esim. lähes 20 euroa/kg maksavia pensasmustioita, tai 15 e/kg maksavia luomuavokadoja. Kaupassa on todella paljon tuotteita, jotka ohitan nopealla silmäyksellä "liian kallis kilohinta"-tyyppisesti enkä edes harkitse ostamista. Jännä, ettei ikinä ole tullut tästä mitään katkeruus-fiiliksiä vaan olen pitänyt ihan normaaliin elämään kuuluvana.
Sen sijaan eri tilanne heillä, jotka ovat esim. nuorena sairastuneet vakavasti ja jääneet pysyvästi niukan perustoimeentulon varaan. Tai esim. eläkeläiset, jotka pienen kansaneläkkeen varassa eikä omaisuutta. Heihin nähden meidän keskituloisten ei pitäisi kyllä valittaa yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei sitä tarvitse tarjousten perässä juosta, voi ostaa järkevästi siitä kyläkaupastakin. Kun näkee vähän vaivaa ja tekee itse ruuat ja suunnittelee asioita eteenpäin, niin säästää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sanonut, että ei ole varaa ruokaan. Sanoi, että häntä kiukuttaa kun tekee työtä, mutta siitä huolimatta joutuu tinkimään esimerkiksi ruuan laadusta.
Ymmärrän ajatuksen, vaikka hieman kulmikkaasti haastateltu toi tämän esille.
Eli kun tekee kuten pitää eli opiskelee, hankkii ammatin, tekee töitä niin kyllä ottaa päähän kun silti joutuu tinkimään esimerkiksi ruuan terveellisyydestä.
Ja ennen kuin kuoro alkaa huutaan, että entä työtön tai tukien varassa elävä, niin pysähtykää miettimään, että harmistunut daami painaa pitkää päivää töissä.
Tosin olen sitä mieltä, että ne salaatit on ihan käsittämätön ja ylihintainen ostos, mutta itse tienatulla palkalla saa ostaa vaikka hatullisen kakkaa ja silti valittaa hintojen noususta.
Tämä on minusta erikoinen asenne. Olen ollut työelämässä keskituloisissa töissä vuodesta 2007 lähtien. Aina minulla on ollut tietoisuus siitä, että joudun tekemään kulutusvalintoja tulotasooni nähden, enkä voi ikinä ostaa kaikkea valikoimaa, jota maailmassa olisi tarjolla. En koe, että minulla pitäisi olla oikeus ostaa esim. lähes 20 euroa/kg maksavia pensasmustioita, tai 15 e/kg maksavia luomuavokadoja. Kaupassa on todella paljon tuotteita, jotka ohitan nopealla silmäyksellä "liian kallis kilohinta"-tyyppisesti enkä edes harkitse ostamista. Jännä, ettei ikinä ole tullut tästä mitään katkeruus-fiiliksiä vaan olen pitänyt ihan normaaliin elämään kuuluvana.
Sen sijaan eri tilanne heillä, jotka ovat esim. nuorena sairastuneet vakavasti ja jääneet pysyvästi niukan perustoimeentulon varaan. Tai esim. eläkeläiset, jotka pienen kansaneläkkeen varassa eikä omaisuutta. Heihin nähden meidän keskituloisten ei pitäisi kyllä valittaa yhtään.
Tässä tiivistyy hyvin koko meidän nykyisen kulutusyhteiskunnan ongelma. Me tavalliset keskiluokkaiset ihmiset kuvittelemme, että kaiken pitäisi olla käsiemme ulottuvilla ja kaikkea pitäisi olla mahdollista kuluttaa. Rahasta, ympäristöstä ja muista vaikutuksista viis. Jos resursseja ei ole, ne lainataan joko rahana tai heikentyvänä ympäristön laatuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainakin ennen palkkapäivää, kun raha on vähissä, iskee veetuileva fiilis siitä, että oikein mitään ei olisi varaa ostaa, niin tiedättekö että silloin ostaa vaikka ihan piruuttaan just sitä kalleempaa tai sitä turhaa johon se viimeinen raha menee. En siis käy moittimaan ihmistä, joka ostaa valmiin salaatin. Jos joutuisin jatkuvasti pihistelemään niin johan siinä äsyyntyy.
On ihan totta, että jos jatkuvasti joutuu pihistelemään, eikä ikinä ole varaa ostaa monia tuotteita joita haluaisi, niin se ärsyttää. Sen takia onkin hyvä, että pienituloinenkin pystyisi silloin tällöin budjetoimaan mieluiset herkut ruokavalioonsa. Toisaalta omat herkkuni ovat suhteellisen halpoja, minulle riittää kerran kuussa pussi sipsejä ja levy suklaata. Sitä vaan en tajua, miten tuolle naiselle se piruuttaan kalleimman osto olisi juuri valmis muovirasia-salaatti. Nehän on yleensä ihan ällöä moskaa. Mautonta (tai korkeintaan muovin makuista) jäävuorisalaattia, nahistunutta kurkkua, ylikypsiä, usein mätiä kirsikkatomaatteja ja pikkuruinen annos sitä varsinaista pääraaka-ainetta, kuten kanaa tai juustoa. Jos haluaisi hyvää salaattia, niin 16 eurolla saisi kyllä paljon paremmat kuin nuo einessalaatit!
Kyllä ne useimmiten hyviä ovat, jäävuorisalaatti on mielestäni raikasta ja mukavan rapeaa, mutta kalliita kyllä. Ja se muovijätteen määrä, mikä niistä syntyy. Joskus voi ostaa, muttei monta kertaa viikossa. Alapeukku tuli siitä, että ne olisivat moskaa, eihän sitä lihaa/kalaa/kanaa/juustoa niin suuria määriä tarvitse olla.
Vierailija kirjoitti:
No ei sitä tarvitse tarjousten perässä juosta, voi ostaa järkevästi siitä kyläkaupastakin. Kun näkee vähän vaivaa ja tekee itse ruuat ja suunnittelee asioita eteenpäin, niin säästää.
Totta tuokin. Ja varmasti moni tekeekin niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sanonut, että ei ole varaa ruokaan. Sanoi, että häntä kiukuttaa kun tekee työtä, mutta siitä huolimatta joutuu tinkimään esimerkiksi ruuan laadusta.
Ymmärrän ajatuksen, vaikka hieman kulmikkaasti haastateltu toi tämän esille.
Eli kun tekee kuten pitää eli opiskelee, hankkii ammatin, tekee töitä niin kyllä ottaa päähän kun silti joutuu tinkimään esimerkiksi ruuan terveellisyydestä.
Ja ennen kuin kuoro alkaa huutaan, että entä työtön tai tukien varassa elävä, niin pysähtykää miettimään, että harmistunut daami painaa pitkää päivää töissä.
Tosin olen sitä mieltä, että ne salaatit on ihan käsittämätön ja ylihintainen ostos, mutta itse tienatulla palkalla saa ostaa vaikka hatullisen kakkaa ja silti valittaa hintojen noususta.
Tämä on minusta erikoinen asenne. Olen ollut työelämässä keskituloisissa töissä vuodesta 2007 lähtien. Aina minulla on ollut tietoisuus siitä, että joudun tekemään kulutusvalintoja tulotasooni nähden, enkä voi ikinä ostaa kaikkea valikoimaa, jota maailmassa olisi tarjolla. En koe, että minulla pitäisi olla oikeus ostaa esim. lähes 20 euroa/kg maksavia pensasmustioita, tai 15 e/kg maksavia luomuavokadoja. Kaupassa on todella paljon tuotteita, jotka ohitan nopealla silmäyksellä "liian kallis kilohinta"-tyyppisesti enkä edes harkitse ostamista. Jännä, ettei ikinä ole tullut tästä mitään katkeruus-fiiliksiä vaan olen pitänyt ihan normaaliin elämään kuuluvana.
Sen sijaan eri tilanne heillä, jotka ovat esim. nuorena sairastuneet vakavasti ja jääneet pysyvästi niukan perustoimeentulon varaan. Tai esim. eläkeläiset, jotka pienen kansaneläkkeen varassa eikä omaisuutta. Heihin nähden meidän keskituloisten ei pitäisi kyllä valittaa yhtään.
Tuo on kääntöpuoli siitä, kun köyhiä pidetään syntipukkina. Se joka käy töissä, alkaa ruokkia narsismiaan tällä ylettömällä ihmeellä. Ymmärtämättä lainkaan, että tosiasiassa köyhiä on paljon töissä, ja hänkin on vaarassa kuulua heihin. Sitten tulee näitä kaikenlaisia lapsellisia purkauksia. Vaikka asia on sinänsä hyvin vakava ja ymmärrettävä. Moni hänen tuloluokassaan joutuu ihan todelliseen kuseen, koska on lainoja ja muita kuluja, joita on vaikea tai liki mahdoton karsia, vaikka kaupassa olisi viisas kuin mikä.
Annapa heti joku vinkki!? Itselläkin usein loppuu mielikuvitus ja päädyn näihin valmissalaatteihin. Eli valmis syötävä ilman lämmitystä ja ruokailuvälineitä, kiitos.
[/quote]
No tämä! Nuo valmissalaatit ovat aivan kamalia ja on rahojen tuhlausta ostaa sellainen. Jos tarvitsee kiireessä helpon välipalan, samalla rahalla saa paljon parempaakin.[/quote]
Annapa heti joku vinkki!? Itselläkin usein loppuu mielikuvitus ja päädyn näihin valmissalaatteihin. Eli valmis syötävä ilman lämmitystä ja ruokailuvälineitä, kiitos.
Joo, jopa minun mieheni kiinnitti sen naisen ostoksiin huomiota. Yleensä ei huomioi.
Minun lemmikki menehtyi hiljattain. Oli paras panostus mielenterveyteen. Ajalla, jolloin lemmikki oli elossa, oli vointi paljon parempi kuin ennen ja jälkeen.