Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jopa 15-vuotiaat kertovat kokevansa stressiä köyhyyden vuoksi
07.03.2023 |
Turun yliopiston sosiaalityön tutkijat pyysivät viime vuoden lopulla nuoria kertomaan omin sanoin kokemuksistaan köyhyydestä.
Kirjoitusten sisällöissä yllätti se, kuinka paljon nuoret sukupuolesta riippumatta kirjoittivat kykenemättömyydestään kuluttaa samalla tavoin kuin heidän vertaisensa. Energian hinta ja inflaatio kuuluivat valtaosassa tekstejä. Hälyttävää oli se, että yli puolet kirjoittivat jo nuorina stressistä, jonka he yhdistivät köyhyyteen liittyviin tuntemuksiin. Tätäkin useampi kirjoitti köyhyyteen liittyvistä kielteisistä tuntemuksista.
"Multa tippuu hiukset päästä, en saa nukuttua, en saa syötyä. Olen räjähdysherkkä. En jaksa enää. Aina ollut köyhä ja en varmaa ikinä pääse tästä. Sitä mukaa, ku sais enemmän rahaa ni hinnat nousee. En jaksa uskoa että saisin elämästä enää mitään ikinä irti."
"Tulee paha mieli pyytää äitiltä mitään kun aina se vastaa ettei ole rahaa. Jätän välillä välistä esim kavereiden kanssa olon. Ettei nekin saa tietää että olen köyhä."
"Lapsena jo ymmärsin, että olemme köyhiä. Jo 6-vuotiaana stressasin meidän taloudellisesta tilanteesta. Tiesin jo silloin, etten voi saada asioita mitä haluan, vaikka äiti haluaisi antaa ne minulle. Kaupassa valittiin aina halvin vaihtoehto, ja silti välillä kassalla otettiin tavaroita pois, kun ei ollut varaa."
https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/jopa-15-vuotiaat-kerto…
Miten lasten ja nuorten tilannetta voitaisiin parantaa?
Kommentit (211)
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sitten opiskelevat kunnon ammatin niin pääsevät pois köyhyydestä.
Kun saavat työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmasisko pitäisi kaiken tippua syliin? Voi tätä nykynuorisoa.
Osalle tippuu, kaikki ja enemmän. Ja osalle ei mitään. Ja mitenkään et voi itse vaikuttaa, minkälaiseen perheeseen synnyt.
Kylmääviä on kyllä iso osa tämänkin ketjun kommenteista. Onko kyky asettua toisen asemaan noin huono, ettei tarjolla ole muuta kuin mitätöintiä, loukkauksia ja tarinoita kivikaudelta
Kyselee lapseton nelikymppinen, joka hyvin muistaa 90-luvun laman aiheuttaman taloudellisen eriarvoisuuden lapsiperheissä. Ja miten tärkeitä ne Leviksen 501:t oli saada kuuluakseen ryhmään.Ennen pääsi kesätöihin jo 12-vuotiaana helposti. Sillä ne muotivaatteet silloin ostettiin.
t. entinen köyhä teini
Kyllä se 15 vuotta on ollut raja aika kauan.
terv 60-luvun lapsiNo ei ole.
Ja nykyään raja on kyllä jo ainakin 16.
Ja nykyäänhän niitä kesätöitä ei saa monet lukiolaisetkaan, koska kilpailevat niistä yo-opiskelijoiden kanssa.
Itseasiassa tiettyjä töitä saa tehdä jo 14 vuotiaat.
A) edes lapsenvahtikurssille ei pääse ennen kuin on täyttänyt 16.
B) ja jotkin ns ilmoitetut rajat ei tarkoita, että se 14-v saisi kesätöitä.
Mulla on lapset 20 ja 18 ja viime vuosina niistä kesätöistä on heidän kanssaan kilpailleet kanditason yliopisto-opiskelijat. Ei mitään toivoa päästä alaikäisenä minnekään muuten kuin kesäsetelillä tms.
Ja hakeneet töitä ympäri Uuttamaata.
Tällöin pitää olla itse aktiivinen. esim 4H-kerhon puitteissa monet nuoret työllistää itsensä esim. myymällä leivonnaisiaan, nurmikkoja leikkaamalla , koirien ulkoiluttajina jne. Tekevälle kyllä aina löytyy mahdollisuuksia tienata.
https://4h.fi/tyo-ja-yrittajyys/perusta-oma-4h-yritys/Niin eli askartelevat, mitään todellisia ansioita ei noilla keinoin todellakaan synny. Samaa tasoa puuhailua kuin nuo kesäsetelitkin.
Niin, että parempi vaan maata kotona valittamassa köyhyyttä.
https://4h.fi/ajankohtaista/vuoden-4h-yritys-kilpailun-2021-finalistit-…
Tässä puhutaan nyt oikeista kesätöistä. Sinä sitten jauhat jotain askartelupiiriä, etkä hahmota eroa.
Yritystoiminta on oikeaa työtä. Esim kesäkahvilan perustaminen ja pyörittäminen. Fillari korjaamo ja vuokraamo, siivous ja kotipalvelu yms.Rahan lisäksi tulee työkokemusta, kirjanpito kokemusta ym elämässä tarvittavia taitoja.
Kaikesta tuosta tienaa juurikin sitä samaa roposlinjaa kuin kesäsetelistäkin.
Tee enemmän duunia niin tulee enemmän tuloja. Sellaista se yritystoiminta on.
Mielenkiintoista että patalaiskalle ja ammattitaidottomalle pitää kaikki järjestää valmiiksi ja sittenkin kitistään. Kyllä siinä on nuoressa vikaa, mikäli ei ei myöskään kään kelpaa ja 15 e/ h pitäisi saada vaikkei mitään osaa ja viitsi.
Tuo sinun vaahtoamasi toiminta ei voi tuottaa enempää kuin roposia, vaikka miten vaahtoaisit.
Se ei ole kesätyö.
Reipas tienaa hyvät rahat. Toki kun on laiska ja osamaton niin ettei saa mitään aikaiseksi niin täytyy tyytyä vaan roposista itkemään.
Ei tienaa. Se on harrastus.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sitten opiskelevat kunnon ammatin niin pääsevät pois köyhyydestä.
Ja siihen asti omillaan? Hyvä tietää, että tällaiset asenteet edelleen jylläävät.
T eräs tuon ihmetekojen sarjan onnistuneesti suorittanut, eli lukiossa dyykkasin ruokani ja nykyjään tienaan kirkkaasti ylädesiiliä
Vierailija kirjoitti:
Joo, niinpä.
Maailma on muuttunut mielettömän paljon, viimeisen 50-60 vuoden aikana.
Ja tietenkin on, kehitys kehittyy.
Aina on Suomessa ollut, eri elintaso luokissa eläviä perheitä ja ihmisiä.
Ja tulee aina olemaan. Totta kai.Nyt kuitenkin digitaalisuus ja some kärjistää näitä elintaso asioita.
Lisäksi lapsien kasvattajina ovat uudet ikäluokat, joiden kasvatukseen vaikuttaa tämä aika, ja joille ei ehkä aikoinaan ole omat vanhemmatkaan osanneet opettaa arvoja eikä perusjuttuja elämästä.
Itse olen köyhistä lähtöisin. Isä oli pieni palkkainen duunari ja äiti samoin, kunnes joutui pienelle työkyvöttömyyseläkkeelle, työtapaturman takia.
Aikoinani sain vapaa oppilas paikan keskikoulusta. Noina aikoina vain harvat yleensä pääsi keskikouluun, piti olla kansakoulusta hyvä keskiarvo.
Keskikoulu oli ainoa tie päästä lukioon.Muistan nuo lukiovuodet. Omalla paikkakunnalla ei lukiota ollut, piti mennä toiselle paikkakunnalle, jossa toki oli asuntola lukiolaisille. Maksullinen. Koko lukio oli maksullinen. Muistan miten köyhästi lukion suoritin, huonoissa ja kuluneissa vaatteissa, vanhemalta veljeltä saaduissa.
Lukio meni opintojen puolesta erittäin hyvin. Ylioppilaaksi päästyäni hain itseä kiinnostavalle alalle ja pääsin.
Ensi kertaa asuminen suuressa yliopistokaupungissa oli huikea kokemus, pienestä kylästä tulleelle nuorelle.
Niihin aikoihin ei ollut valtion takaamaa opintolainaa, vaan opintolainan takaajiksi tarvittiin luotettavat ihmiset. Isäni veli takasi.Valmistiminen oli upea saavutus ja kotona pidettiin pienet juhlat.
Valmistumisen jälkeen toimin määräaikaisissa työpaikoissa useita vuosia, eri paikoissa.Kun kokemusta sitten oli tarpeeksi, löytyi lopulta pysyvä, vakituinen työpaikka.
Kaiken tämän kerroin vain siksi, jotta miksi nykyisin nuoret kokevat kaikki asiat niin negatiivisesti, ja miksi heille jokainen, jopa pienikin vastoinkäyminen, on elämän ja kuoleman asia?
Miksi masentuneita nuoria on noin helvetin paljon?Oli ennenkin vaikeaa, todellista köyhyyttä, kun ei edes asumistukia ollut.
Ennenkin keskikoulussa ja lukiossa oli selvä ero köyhimpien ja hyvin toimeentulevien perheiden lasten harrastuksissa, vaatteissa ja vapaa-ajan vietossa.Kuinka ihmeessä tuon ajan köyhimmät lapset ja nuoret kestivät tuon eron,
masentumatta?
No eivät ne aina kestäneetkään. Mutta siihen aikaan ei ollut nykyään esiin manattua maailmanlopun meininkiä, ihan niin paljon kuin nyt.
Minäkin olen ollut masentunut ja ahdistunut köyhä lapsi ja nuori. Köyhyys johtui myös vanhempien huonosta talouspäästä ja elämänhallinnasta. Hermo meni kireäksi useaan otteeseen 70- ja 80-luvuilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ne heikkoa ainesta nämä nykynuoret. En muista, että vastaavia ongelmia olis ollut nuorilla 90-luvun pahimmassa lamassakaan.
Nykyään on some. Näkee jatkuvasti mitä itseltä puuttuu. Olen elänyt köyhän lapsuuden ja ainoa asia mikä harmitti ettei harrastuksiin ollut varaa.
Koulu, tv ja nuortenlehti oli entisajan some. Sitä ennen kylänraitti, kirkot ja kinkerit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no töihin tienaamaan vaan, ja hittoon sieltä somesta. ennenvanhaan taskurahat, moporahat ym. tienattiin tekemällä töitä vaikka naapurin vanhuksille. moporahat sai kasaan jopa vuodessa. nykynuoret on niin letkuja, että hyvä jos jaksavat edes valittaa. kaikki pitää saada heti nyt, ilman mitään ponnisteluja. näistä nuorista kasvaa "syrjäytyneitä" jotka eivät koskaan kykene työllä itseään elättämään.
Nykyään niitä kesätöitä tai muita töitä ei vaan ole samalla tavalla kuin meidän aikanamme.
Ja lukion rehtori sanoi jo vanhempainillassa suoraan, että jos lukion haluaa kunnolla suorittaa saa unohtaa töissäkäynnin lukuvuoden aikana kokonaan.
Sitäpaitsi korona-aikana en edes päästänyt esimerkiksi kauppaan töihin, koska siitä se soppa vasta olisikin syntynyt, kun olisi sieltä tuonut taudit.
Ennen oli lukio paljon vaativampi ja läksyjen lukuun meni huomattavasti enemmän aikaa. Kaikki kirjoitettiin käsin, ensin lyijykynällä ja sitten mustekynällä puhtaaksi, ennen palauttamista. Silti löytyi aikaa työnteolle. Ja sitä työtä muuten tehtiinkin. Suuri ilo oli, kun sai lähettää kirjeessä vähän rahaa perheelle, mitä nyt vuokranmaksulta jäi yli.
Se entinen lukio oli ehkä noin 10 prosenttia siitä, mitä lukio on nykyään.
Varsinkin tämä viimeisin lops-uudistus nosti stressikäkkyrät tappiin.
Höpö höpö. Ennen sentään lukiossakin piti asiat oppia ja luettiin pakollisena kolme vierasta kieltä. Nykyisin on niin paljon valinnan varaa aine valinnoissa ,että voi varsinkevyin eväin luikerrella systeemin läpi. Kirjoituksetkin on paljon helpompia, koska tehtävissä on paljon enemmän valinnanvaraa kuin ennen. Esim. Biologiasta voi huoletta jättää muutaman kurssin pänttäämättä ja saada silti ällän. Nykyisin saa jakaa kirjoitukset kolmelle perättäiselle kirjoituskerralle, ennen kirjoitettiin kaikki kerralla. Lisäksi nykyisin saa uusia kirjoituksiaan maailman tappiin asti. Stressi ja ahdistus nykyisin tulee siitä, että nykynuoriso on tottunut vaan viihtymään ja ei ole tuotuttu ponnistelemaan menestyksen eteen.
Olen käynyt sen entisen lukion. Nyt esikoiseni kirjoitti 2021 ja kuopukseni aloitti 2021. Olen aineenopettaja.
Millä asiantuntemuksella sinä nyt keskustelet tästä asiasta?
Kirjoitin vuonna 1984. Lukion keskiarvo 9,7 ja 6 ällää. DI v. 1990. Lapseni kirjoittivat vuosina 2016, 2020 ja 2021.
Eli sinulla ei ole mitään tietoa nykylukiosta. Lops uudistui 2021.
Eikä mitään asiaan liittyvää koulutustakaan.
Minulla onkin koulutus, jolla tekeekin jotain lisäarvoa tähän yhteiskuntaan.
Mikä väitteeni nykylukuosta ei pidä paikkaansa?
1. Kirjoitukset saa jakaa kolmelle peräkkäiselle kerralle.
2. Saat uusia kirjoituksia loputtomasti.
3. Kolmatta kieltä ei ole pakko opiskella.
4. Kirjoituksissa on paljon vaihtoehtoisia tehtäviä.
5. Voi korvata opiskeltavat kurssit eri kussikorin kursseilla
6. Kirjoitusten vaikeustaso on laskenut niin että ihan normaalin yleistiedon perusteella niistä on helppo suoriutua täysipäisen koska tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Ilmasisko pitäisi kaiken tippua syliin? Voi tätä nykynuorisoa.
Mene ilmasisko sinne sadan vuoden taakse mistä tulitkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no töihin tienaamaan vaan, ja hittoon sieltä somesta. ennenvanhaan taskurahat, moporahat ym. tienattiin tekemällä töitä vaikka naapurin vanhuksille. moporahat sai kasaan jopa vuodessa. nykynuoret on niin letkuja, että hyvä jos jaksavat edes valittaa. kaikki pitää saada heti nyt, ilman mitään ponnisteluja. näistä nuorista kasvaa "syrjäytyneitä" jotka eivät koskaan kykene työllä itseään elättämään.
Nykyään niitä kesätöitä tai muita töitä ei vaan ole samalla tavalla kuin meidän aikanamme.
Ja lukion rehtori sanoi jo vanhempainillassa suoraan, että jos lukion haluaa kunnolla suorittaa saa unohtaa töissäkäynnin lukuvuoden aikana kokonaan.
Sitäpaitsi korona-aikana en edes päästänyt esimerkiksi kauppaan töihin, koska siitä se soppa vasta olisikin syntynyt, kun olisi sieltä tuonut taudit.
Ennen oli lukio paljon vaativampi ja läksyjen lukuun meni huomattavasti enemmän aikaa. Kaikki kirjoitettiin käsin, ensin lyijykynällä ja sitten mustekynällä puhtaaksi, ennen palauttamista. Silti löytyi aikaa työnteolle. Ja sitä työtä muuten tehtiinkin. Suuri ilo oli, kun sai lähettää kirjeessä vähän rahaa perheelle, mitä nyt vuokranmaksulta jäi yli.
Se entinen lukio oli ehkä noin 10 prosenttia siitä, mitä lukio on nykyään.
Varsinkin tämä viimeisin lops-uudistus nosti stressikäkkyrät tappiin.
Höpö höpö. Ennen sentään lukiossakin piti asiat oppia ja luettiin pakollisena kolme vierasta kieltä. Nykyisin on niin paljon valinnan varaa aine valinnoissa ,että voi varsinkevyin eväin luikerrella systeemin läpi. Kirjoituksetkin on paljon helpompia, koska tehtävissä on paljon enemmän valinnanvaraa kuin ennen. Esim. Biologiasta voi huoletta jättää muutaman kurssin pänttäämättä ja saada silti ällän. Nykyisin saa jakaa kirjoitukset kolmelle perättäiselle kirjoituskerralle, ennen kirjoitettiin kaikki kerralla. Lisäksi nykyisin saa uusia kirjoituksiaan maailman tappiin asti. Stressi ja ahdistus nykyisin tulee siitä, että nykynuoriso on tottunut vaan viihtymään ja ei ole tuotuttu ponnistelemaan menestyksen eteen.
Olen käynyt sen entisen lukion. Nyt esikoiseni kirjoitti 2021 ja kuopukseni aloitti 2021. Olen aineenopettaja.
Millä asiantuntemuksella sinä nyt keskustelet tästä asiasta?
Kirjoitin vuonna 1984. Lukion keskiarvo 9,7 ja 6 ällää. DI v. 1990. Lapseni kirjoittivat vuosina 2016, 2020 ja 2021.
Eli sinulla ei ole mitään tietoa nykylukiosta. Lops uudistui 2021.
Eikä mitään asiaan liittyvää koulutustakaan.
Minulla onkin koulutus, jolla tekeekin jotain lisäarvoa tähän yhteiskuntaan.
Mikä väitteeni nykylukuosta ei pidä paikkaansa?
1. Kirjoitukset saa jakaa kolmelle peräkkäiselle kerralle.
2. Saat uusia kirjoituksia loputtomasti.
3. Kolmatta kieltä ei ole pakko opiskella.
4. Kirjoituksissa on paljon vaihtoehtoisia tehtäviä.
5. Voi korvata opiskeltavat kurssit eri kussikorin kursseilla
6. Kirjoitusten vaikeustaso on laskenut niin että ihan normaalin yleistiedon perusteella niistä on helppo suoriutua täysipäisen koska tahansa.
Sinä et tiedä nykylukiosta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no töihin tienaamaan vaan, ja hittoon sieltä somesta. ennenvanhaan taskurahat, moporahat ym. tienattiin tekemällä töitä vaikka naapurin vanhuksille. moporahat sai kasaan jopa vuodessa. nykynuoret on niin letkuja, että hyvä jos jaksavat edes valittaa. kaikki pitää saada heti nyt, ilman mitään ponnisteluja. näistä nuorista kasvaa "syrjäytyneitä" jotka eivät koskaan kykene työllä itseään elättämään.
Nykyään niitä kesätöitä tai muita töitä ei vaan ole samalla tavalla kuin meidän aikanamme.
Ja lukion rehtori sanoi jo vanhempainillassa suoraan, että jos lukion haluaa kunnolla suorittaa saa unohtaa töissäkäynnin lukuvuoden aikana kokonaan.
Sitäpaitsi korona-aikana en edes päästänyt esimerkiksi kauppaan töihin, koska siitä se soppa vasta olisikin syntynyt, kun olisi sieltä tuonut taudit.
Ennen oli lukio paljon vaativampi ja läksyjen lukuun meni huomattavasti enemmän aikaa. Kaikki kirjoitettiin käsin, ensin lyijykynällä ja sitten mustekynällä puhtaaksi, ennen palauttamista. Silti löytyi aikaa työnteolle. Ja sitä työtä muuten tehtiinkin. Suuri ilo oli, kun sai lähettää kirjeessä vähän rahaa perheelle, mitä nyt vuokranmaksulta jäi yli.
Se entinen lukio oli ehkä noin 10 prosenttia siitä, mitä lukio on nykyään.
Varsinkin tämä viimeisin lops-uudistus nosti stressikäkkyrät tappiin.
Höpö höpö. Ennen sentään lukiossakin piti asiat oppia ja luettiin pakollisena kolme vierasta kieltä. Nykyisin on niin paljon valinnan varaa aine valinnoissa ,että voi varsinkevyin eväin luikerrella systeemin läpi. Kirjoituksetkin on paljon helpompia, koska tehtävissä on paljon enemmän valinnanvaraa kuin ennen. Esim. Biologiasta voi huoletta jättää muutaman kurssin pänttäämättä ja saada silti ällän. Nykyisin saa jakaa kirjoitukset kolmelle perättäiselle kirjoituskerralle, ennen kirjoitettiin kaikki kerralla. Lisäksi nykyisin saa uusia kirjoituksiaan maailman tappiin asti. Stressi ja ahdistus nykyisin tulee siitä, että nykynuoriso on tottunut vaan viihtymään ja ei ole tuotuttu ponnistelemaan menestyksen eteen.
Olen käynyt sen entisen lukion. Nyt esikoiseni kirjoitti 2021 ja kuopukseni aloitti 2021. Olen aineenopettaja.
Millä asiantuntemuksella sinä nyt keskustelet tästä asiasta?
Kirjoitin vuonna 1984. Lukion keskiarvo 9,7 ja 6 ällää. DI v. 1990. Lapseni kirjoittivat vuosina 2016, 2020 ja 2021.
Eli sinulla ei ole mitään tietoa nykylukiosta. Lops uudistui 2021.
Eikä mitään asiaan liittyvää koulutustakaan.
Minulla onkin koulutus, jolla tekeekin jotain lisäarvoa tähän yhteiskuntaan.
Mikä väitteeni nykylukuosta ei pidä paikkaansa?
1. Kirjoitukset saa jakaa kolmelle peräkkäiselle kerralle.
2. Saat uusia kirjoituksia loputtomasti.
3. Kolmatta kieltä ei ole pakko opiskella.
4. Kirjoituksissa on paljon vaihtoehtoisia tehtäviä.
5. Voi korvata opiskeltavat kurssit eri kussikorin kursseilla
6. Kirjoitusten vaikeustaso on laskenut niin että ihan normaalin yleistiedon perusteella niistä on helppo suoriutua täysipäisen koska tahansa.
Sinä et tiedä nykylukiosta mitään.
Ei tästä jankuttajasta kannata välittää. Keskustelija argumentoi eikä jankuta ja heittele ad hominemeja sanomatta mitään. Kannattaa jättää tämä idiootti omaan arvoonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin köyhä lapsi 80-luvulla. Kyllä, se masensi. Lapset ja nuoret tietävät yllättävän tarkasti muiden lasten taloudellisen tilanteen. Asiaa ei auttanut merkkivaatteita ja kuluttamista korostanut 80-luvun juppikulttuuri.
En yhtään epäile, etteikö keskiluokalle tällaiset muistot ole käsittämättömiä. Kun itsellä ei ole aitoa kokemusta osattomuudesta, ei voi ymmärtää, miten monella tavalla se vaikuttaa.
Tyttäreni koulukaveri ei koskaan kutsu ystäviään kotiinsa. Vierailee kyllä meillä, ja muidenkin kavereiden luona.
Luultavasti häpeää lähiössä olevaa vuokrakotiaan. Lieneekö omaa huonettakaan, tyttäreni arveli että jakaa huoneen veljensä kanssa. Varmasti kova pala aikuisuuden kynnyksellä olevalle tytölle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämähän ei ole varsinaisesti uusi juttu. Kaikkien lamojen aikaan köyhyys on koskettanut myös nuorisoa itseään. Kyllä mäkin tiesin ja sain kokea, että olimme rahallisesti köyhiä sekä lapsuuden että nuoruuden. Ainut ero nykypäivään on tietysti se, että silloin ei niinkään köyhyys näkynyt ehkä yhtä rajusti kuin nyt, koska ei ollut puhelimia tai ipadeja tms., vaan jokainen nuori varallisuuteen nähden hengaili ulkona.
Tästä keskustelusta jo näkee, miten suomalaiset inhoavat toisiaan. Yhteispeliä ei ole. Joku velanotto on ratkaisu kaikkeen, että koko elämä olisi ilmaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, niinpä.
Maailma on muuttunut mielettömän paljon, viimeisen 50-60 vuoden aikana.
Ja tietenkin on, kehitys kehittyy.
Aina on Suomessa ollut, eri elintaso luokissa eläviä perheitä ja ihmisiä.
Ja tulee aina olemaan. Totta kai.Nyt kuitenkin digitaalisuus ja some kärjistää näitä elintaso asioita.
Lisäksi lapsien kasvattajina ovat uudet ikäluokat, joiden kasvatukseen vaikuttaa tämä aika, ja joille ei ehkä aikoinaan ole omat vanhemmatkaan osanneet opettaa arvoja eikä perusjuttuja elämästä.
Itse olen köyhistä lähtöisin. Isä oli pieni palkkainen duunari ja äiti samoin, kunnes joutui pienelle työkyvöttömyyseläkkeelle, työtapaturman takia.
Aikoinani sain vapaa oppilas paikan keskikoulusta. Noina aikoina vain harvat yleensä pääsi keskikouluun, piti olla kansakoulusta hyvä keskiarvo.
Keskikoulu oli ainoa tie päästä lukioon.Muistan nuo lukiovuodet. Omalla paikkakunnalla ei lukiota ollut, piti mennä toiselle paikkakunnalle, jossa toki oli asuntola lukiolaisille. Maksullinen. Koko lukio oli maksullinen. Muistan miten köyhästi lukion suoritin, huonoissa ja kuluneissa vaatteissa, vanhemalta veljeltä saaduissa.
Lukio meni opintojen puolesta erittäin hyvin. Ylioppilaaksi päästyäni hain itseä kiinnostavalle alalle ja pääsin.
Ensi kertaa asuminen suuressa yliopistokaupungissa oli huikea kokemus, pienestä kylästä tulleelle nuorelle.
Niihin aikoihin ei ollut valtion takaamaa opintolainaa, vaan opintolainan takaajiksi tarvittiin luotettavat ihmiset. Isäni veli takasi.Valmistiminen oli upea saavutus ja kotona pidettiin pienet juhlat.
Valmistumisen jälkeen toimin määräaikaisissa työpaikoissa useita vuosia, eri paikoissa.Kun kokemusta sitten oli tarpeeksi, löytyi lopulta pysyvä, vakituinen työpaikka.
Kaiken tämän kerroin vain siksi, jotta miksi nykyisin nuoret kokevat kaikki asiat niin negatiivisesti, ja miksi heille jokainen, jopa pienikin vastoinkäyminen, on elämän ja kuoleman asia?
Miksi masentuneita nuoria on noin helvetin paljon?Oli ennenkin vaikeaa, todellista köyhyyttä, kun ei edes asumistukia ollut.
Ennenkin keskikoulussa ja lukiossa oli selvä ero köyhimpien ja hyvin toimeentulevien perheiden lasten harrastuksissa, vaatteissa ja vapaa-ajan vietossa.Kuinka ihmeessä tuon ajan köyhimmät lapset ja nuoret kestivät tuon eron,
masentumatta?No eivät ne aina kestäneetkään. Mutta siihen aikaan ei ollut nykyään esiin manattua maailmanlopun meininkiä, ihan niin paljon kuin nyt.
Minäkin olen ollut masentunut ja ahdistunut köyhä lapsi ja nuori. Köyhyys johtui myös vanhempien huonosta talouspäästä ja elämänhallinnasta. Hermo meni kireäksi useaan otteeseen 70- ja 80-luvuilla.
Aina on ollut yhtälailla maailmanlopun meininki.
Kylmän sodan aikaan pelättiin NATOn ja Varsovan liiton ydinsotaa
70-luvulla oli öljykriisi ja energian säästö
80-luvulla otsoniaukko ja maailmanloppu
90-luvulla pankkikriisi ja lama
2008 seuraava lama, jonka jälkiä on elvytetty tähän saakka.
Olivatko nämä köyhät siis niitä, jotka eivät omista merkkivaatteita ja airpoodeja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no töihin tienaamaan vaan, ja hittoon sieltä somesta. ennenvanhaan taskurahat, moporahat ym. tienattiin tekemällä töitä vaikka naapurin vanhuksille. moporahat sai kasaan jopa vuodessa. nykynuoret on niin letkuja, että hyvä jos jaksavat edes valittaa. kaikki pitää saada heti nyt, ilman mitään ponnisteluja. näistä nuorista kasvaa "syrjäytyneitä" jotka eivät koskaan kykene työllä itseään elättämään.
Nykyään niitä kesätöitä tai muita töitä ei vaan ole samalla tavalla kuin meidän aikanamme.
Ja lukion rehtori sanoi jo vanhempainillassa suoraan, että jos lukion haluaa kunnolla suorittaa saa unohtaa töissäkäynnin lukuvuoden aikana kokonaan.
Sitäpaitsi korona-aikana en edes päästänyt esimerkiksi kauppaan töihin, koska siitä se soppa vasta olisikin syntynyt, kun olisi sieltä tuonut taudit.
Ennen oli lukio paljon vaativampi ja läksyjen lukuun meni huomattavasti enemmän aikaa. Kaikki kirjoitettiin käsin, ensin lyijykynällä ja sitten mustekynällä puhtaaksi, ennen palauttamista. Silti löytyi aikaa työnteolle. Ja sitä työtä muuten tehtiinkin. Suuri ilo oli, kun sai lähettää kirjeessä vähän rahaa perheelle, mitä nyt vuokranmaksulta jäi yli.
Se entinen lukio oli ehkä noin 10 prosenttia siitä, mitä lukio on nykyään.
Varsinkin tämä viimeisin lops-uudistus nosti stressikäkkyrät tappiin.
Höpö höpö. Ennen sentään lukiossakin piti asiat oppia ja luettiin pakollisena kolme vierasta kieltä. Nykyisin on niin paljon valinnan varaa aine valinnoissa ,että voi varsinkevyin eväin luikerrella systeemin läpi. Kirjoituksetkin on paljon helpompia, koska tehtävissä on paljon enemmän valinnanvaraa kuin ennen. Esim. Biologiasta voi huoletta jättää muutaman kurssin pänttäämättä ja saada silti ällän. Nykyisin saa jakaa kirjoitukset kolmelle perättäiselle kirjoituskerralle, ennen kirjoitettiin kaikki kerralla. Lisäksi nykyisin saa uusia kirjoituksiaan maailman tappiin asti. Stressi ja ahdistus nykyisin tulee siitä, että nykynuoriso on tottunut vaan viihtymään ja ei ole tuotuttu ponnistelemaan menestyksen eteen.
Olen käynyt sen entisen lukion. Nyt esikoiseni kirjoitti 2021 ja kuopukseni aloitti 2021. Olen aineenopettaja.
Millä asiantuntemuksella sinä nyt keskustelet tästä asiasta?
Kirjoitin vuonna 1984. Lukion keskiarvo 9,7 ja 6 ällää. DI v. 1990. Lapseni kirjoittivat vuosina 2016, 2020 ja 2021.
Eli sinulla ei ole mitään tietoa nykylukiosta. Lops uudistui 2021.
Eikä mitään asiaan liittyvää koulutustakaan.
Minulla onkin koulutus, jolla tekeekin jotain lisäarvoa tähän yhteiskuntaan.
Mikä väitteeni nykylukuosta ei pidä paikkaansa?
1. Kirjoitukset saa jakaa kolmelle peräkkäiselle kerralle.
2. Saat uusia kirjoituksia loputtomasti.
3. Kolmatta kieltä ei ole pakko opiskella.
4. Kirjoituksissa on paljon vaihtoehtoisia tehtäviä.
5. Voi korvata opiskeltavat kurssit eri kussikorin kursseilla
6. Kirjoitusten vaikeustaso on laskenut niin että ihan normaalin yleistiedon perusteella niistä on helppo suoriutua täysipäisen koska tahansa.
Sinä et tiedä nykylukiosta mitään.
No kerropa mikä väite ei ole totta.
Itseasiassa kohta
7. Nykyisin myös voi käydä lukion kolmen sijaan neljässä vuodessa vai käyttää vielä pitempään aikaan- ei ollut ennen mahdollista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no töihin tienaamaan vaan, ja hittoon sieltä somesta. ennenvanhaan taskurahat, moporahat ym. tienattiin tekemällä töitä vaikka naapurin vanhuksille. moporahat sai kasaan jopa vuodessa. nykynuoret on niin letkuja, että hyvä jos jaksavat edes valittaa. kaikki pitää saada heti nyt, ilman mitään ponnisteluja. näistä nuorista kasvaa "syrjäytyneitä" jotka eivät koskaan kykene työllä itseään elättämään.
Nykyään niitä kesätöitä tai muita töitä ei vaan ole samalla tavalla kuin meidän aikanamme.
Ja lukion rehtori sanoi jo vanhempainillassa suoraan, että jos lukion haluaa kunnolla suorittaa saa unohtaa töissäkäynnin lukuvuoden aikana kokonaan.
Sitäpaitsi korona-aikana en edes päästänyt esimerkiksi kauppaan töihin, koska siitä se soppa vasta olisikin syntynyt, kun olisi sieltä tuonut taudit.
Ennen oli lukio paljon vaativampi ja läksyjen lukuun meni huomattavasti enemmän aikaa. Kaikki kirjoitettiin käsin, ensin lyijykynällä ja sitten mustekynällä puhtaaksi, ennen palauttamista. Silti löytyi aikaa työnteolle. Ja sitä työtä muuten tehtiinkin. Suuri ilo oli, kun sai lähettää kirjeessä vähän rahaa perheelle, mitä nyt vuokranmaksulta jäi yli.
Se entinen lukio oli ehkä noin 10 prosenttia siitä, mitä lukio on nykyään.
Varsinkin tämä viimeisin lops-uudistus nosti stressikäkkyrät tappiin.
Höpö höpö. Ennen sentään lukiossakin piti asiat oppia ja luettiin pakollisena kolme vierasta kieltä. Nykyisin on niin paljon valinnan varaa aine valinnoissa ,että voi varsinkevyin eväin luikerrella systeemin läpi. Kirjoituksetkin on paljon helpompia, koska tehtävissä on paljon enemmän valinnanvaraa kuin ennen. Esim. Biologiasta voi huoletta jättää muutaman kurssin pänttäämättä ja saada silti ällän. Nykyisin saa jakaa kirjoitukset kolmelle perättäiselle kirjoituskerralle, ennen kirjoitettiin kaikki kerralla. Lisäksi nykyisin saa uusia kirjoituksiaan maailman tappiin asti. Stressi ja ahdistus nykyisin tulee siitä, että nykynuoriso on tottunut vaan viihtymään ja ei ole tuotuttu ponnistelemaan menestyksen eteen.
Olen käynyt sen entisen lukion. Nyt esikoiseni kirjoitti 2021 ja kuopukseni aloitti 2021. Olen aineenopettaja.
Millä asiantuntemuksella sinä nyt keskustelet tästä asiasta?
Kirjoitin vuonna 1984. Lukion keskiarvo 9,7 ja 6 ällää. DI v. 1990. Lapseni kirjoittivat vuosina 2016, 2020 ja 2021.
Eli sinulla ei ole mitään tietoa nykylukiosta. Lops uudistui 2021.
Eikä mitään asiaan liittyvää koulutustakaan.
Minulla onkin koulutus, jolla tekeekin jotain lisäarvoa tähän yhteiskuntaan.
Mikä väitteeni nykylukuosta ei pidä paikkaansa?
1. Kirjoitukset saa jakaa kolmelle peräkkäiselle kerralle.
2. Saat uusia kirjoituksia loputtomasti.
3. Kolmatta kieltä ei ole pakko opiskella.
4. Kirjoituksissa on paljon vaihtoehtoisia tehtäviä.
5. Voi korvata opiskeltavat kurssit eri kussikorin kursseilla
6. Kirjoitusten vaikeustaso on laskenut niin että ihan normaalin yleistiedon perusteella niistä on helppo suoriutua täysipäisen koska tahansa.
Sinä et tiedä nykylukiosta mitään.
No kerropa mikä väite ei ole totta.
Itseasiassa kohta
7. Nykyisin myös voi käydä lukion kolmen sijaan neljässä vuodessa vai käyttää vielä pitempään aikaan- ei ollut ennen mahdollista
A. Et ole itse lukiossa nyt.
B. Lapsesi eivät ole lukiossa nyt.
C. Et työskentele lukiossa nyt.
D. Sinulla ei ole edes sellaista koulutusta, että voisit asiaa arvioida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no töihin tienaamaan vaan, ja hittoon sieltä somesta. ennenvanhaan taskurahat, moporahat ym. tienattiin tekemällä töitä vaikka naapurin vanhuksille. moporahat sai kasaan jopa vuodessa. nykynuoret on niin letkuja, että hyvä jos jaksavat edes valittaa. kaikki pitää saada heti nyt, ilman mitään ponnisteluja. näistä nuorista kasvaa "syrjäytyneitä" jotka eivät koskaan kykene työllä itseään elättämään.
Nykyään niitä kesätöitä tai muita töitä ei vaan ole samalla tavalla kuin meidän aikanamme.
Ja lukion rehtori sanoi jo vanhempainillassa suoraan, että jos lukion haluaa kunnolla suorittaa saa unohtaa töissäkäynnin lukuvuoden aikana kokonaan.
Sitäpaitsi korona-aikana en edes päästänyt esimerkiksi kauppaan töihin, koska siitä se soppa vasta olisikin syntynyt, kun olisi sieltä tuonut taudit.
Ennen oli lukio paljon vaativampi ja läksyjen lukuun meni huomattavasti enemmän aikaa. Kaikki kirjoitettiin käsin, ensin lyijykynällä ja sitten mustekynällä puhtaaksi, ennen palauttamista. Silti löytyi aikaa työnteolle. Ja sitä työtä muuten tehtiinkin. Suuri ilo oli, kun sai lähettää kirjeessä vähän rahaa perheelle, mitä nyt vuokranmaksulta jäi yli.
Se entinen lukio oli ehkä noin 10 prosenttia siitä, mitä lukio on nykyään.
Varsinkin tämä viimeisin lops-uudistus nosti stressikäkkyrät tappiin.
Höpö höpö. Ennen sentään lukiossakin piti asiat oppia ja luettiin pakollisena kolme vierasta kieltä. Nykyisin on niin paljon valinnan varaa aine valinnoissa ,että voi varsinkevyin eväin luikerrella systeemin läpi. Kirjoituksetkin on paljon helpompia, koska tehtävissä on paljon enemmän valinnanvaraa kuin ennen. Esim. Biologiasta voi huoletta jättää muutaman kurssin pänttäämättä ja saada silti ällän. Nykyisin saa jakaa kirjoitukset kolmelle perättäiselle kirjoituskerralle, ennen kirjoitettiin kaikki kerralla. Lisäksi nykyisin saa uusia kirjoituksiaan maailman tappiin asti. Stressi ja ahdistus nykyisin tulee siitä, että nykynuoriso on tottunut vaan viihtymään ja ei ole tuotuttu ponnistelemaan menestyksen eteen.
Olen käynyt sen entisen lukion. Nyt esikoiseni kirjoitti 2021 ja kuopukseni aloitti 2021. Olen aineenopettaja.
Millä asiantuntemuksella sinä nyt keskustelet tästä asiasta?
Kirjoitin vuonna 1984. Lukion keskiarvo 9,7 ja 6 ällää. DI v. 1990. Lapseni kirjoittivat vuosina 2016, 2020 ja 2021.
Eli sinulla ei ole mitään tietoa nykylukiosta. Lops uudistui 2021.
Eikä mitään asiaan liittyvää koulutustakaan.
Minulla onkin koulutus, jolla tekeekin jotain lisäarvoa tähän yhteiskuntaan.
Mikä väitteeni nykylukuosta ei pidä paikkaansa?
1. Kirjoitukset saa jakaa kolmelle peräkkäiselle kerralle.
2. Saat uusia kirjoituksia loputtomasti.
3. Kolmatta kieltä ei ole pakko opiskella.
4. Kirjoituksissa on paljon vaihtoehtoisia tehtäviä.
5. Voi korvata opiskeltavat kurssit eri kussikorin kursseilla
6. Kirjoitusten vaikeustaso on laskenut niin että ihan normaalin yleistiedon perusteella niistä on helppo suoriutua täysipäisen koska tahansa.
Sinä et tiedä nykylukiosta mitään.
Jos masentaa, ahdistaa tai ei pärjää nykylukiossa, niin ehkäpä kannattaisi suosiolla mennä amikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no töihin tienaamaan vaan, ja hittoon sieltä somesta. ennenvanhaan taskurahat, moporahat ym. tienattiin tekemällä töitä vaikka naapurin vanhuksille. moporahat sai kasaan jopa vuodessa. nykynuoret on niin letkuja, että hyvä jos jaksavat edes valittaa. kaikki pitää saada heti nyt, ilman mitään ponnisteluja. näistä nuorista kasvaa "syrjäytyneitä" jotka eivät koskaan kykene työllä itseään elättämään.
Nykyään niitä kesätöitä tai muita töitä ei vaan ole samalla tavalla kuin meidän aikanamme.
Ja lukion rehtori sanoi jo vanhempainillassa suoraan, että jos lukion haluaa kunnolla suorittaa saa unohtaa töissäkäynnin lukuvuoden aikana kokonaan.
Sitäpaitsi korona-aikana en edes päästänyt esimerkiksi kauppaan töihin, koska siitä se soppa vasta olisikin syntynyt, kun olisi sieltä tuonut taudit.
Ennen oli lukio paljon vaativampi ja läksyjen lukuun meni huomattavasti enemmän aikaa. Kaikki kirjoitettiin käsin, ensin lyijykynällä ja sitten mustekynällä puhtaaksi, ennen palauttamista. Silti löytyi aikaa työnteolle. Ja sitä työtä muuten tehtiinkin. Suuri ilo oli, kun sai lähettää kirjeessä vähän rahaa perheelle, mitä nyt vuokranmaksulta jäi yli.
Se entinen lukio oli ehkä noin 10 prosenttia siitä, mitä lukio on nykyään.
Varsinkin tämä viimeisin lops-uudistus nosti stressikäkkyrät tappiin.
Höpö höpö. Ennen sentään lukiossakin piti asiat oppia ja luettiin pakollisena kolme vierasta kieltä. Nykyisin on niin paljon valinnan varaa aine valinnoissa ,että voi varsinkevyin eväin luikerrella systeemin läpi. Kirjoituksetkin on paljon helpompia, koska tehtävissä on paljon enemmän valinnanvaraa kuin ennen. Esim. Biologiasta voi huoletta jättää muutaman kurssin pänttäämättä ja saada silti ällän. Nykyisin saa jakaa kirjoitukset kolmelle perättäiselle kirjoituskerralle, ennen kirjoitettiin kaikki kerralla. Lisäksi nykyisin saa uusia kirjoituksiaan maailman tappiin asti. Stressi ja ahdistus nykyisin tulee siitä, että nykynuoriso on tottunut vaan viihtymään ja ei ole tuotuttu ponnistelemaan menestyksen eteen.
Olen käynyt sen entisen lukion. Nyt esikoiseni kirjoitti 2021 ja kuopukseni aloitti 2021. Olen aineenopettaja.
Millä asiantuntemuksella sinä nyt keskustelet tästä asiasta?
Kirjoitin vuonna 1984. Lukion keskiarvo 9,7 ja 6 ällää. DI v. 1990. Lapseni kirjoittivat vuosina 2016, 2020 ja 2021.
Eli sinulla ei ole mitään tietoa nykylukiosta. Lops uudistui 2021.
Eikä mitään asiaan liittyvää koulutustakaan.
Minulla onkin koulutus, jolla tekeekin jotain lisäarvoa tähän yhteiskuntaan.
Mikä väitteeni nykylukuosta ei pidä paikkaansa?
1. Kirjoitukset saa jakaa kolmelle peräkkäiselle kerralle.
2. Saat uusia kirjoituksia loputtomasti.
3. Kolmatta kieltä ei ole pakko opiskella.
4. Kirjoituksissa on paljon vaihtoehtoisia tehtäviä.
5. Voi korvata opiskeltavat kurssit eri kussikorin kursseilla
6. Kirjoitusten vaikeustaso on laskenut niin että ihan normaalin yleistiedon perusteella niistä on helppo suoriutua täysipäisen koska tahansa.
Sinä et tiedä nykylukiosta mitään.
Ei tästä jankuttajasta kannata välittää. Keskustelija argumentoi eikä jankuta ja heittele ad hominemeja sanomatta mitään. Kannattaa jättää tämä idiootti omaan arvoonsa.
Niin, olisi kiva saada niitä argumentteja, millä perusteella hän arvioi koko asiaa.
Toistaiseksi on vain kertonut, että oma kokemus, oma työ, lastensa kokemus tai oma koulutus ei mikään anna minkäänlaista pohjaa keskustella koko asiasta.
Alue: Aihe vapaa
Reipas tienaa hyvät rahat. Toki kun on laiska ja osamaton niin ettei saa mitään aikaiseksi niin täytyy tyytyä vaan roposista itkemään.