Jopa 15-vuotiaat kertovat kokevansa stressiä köyhyyden vuoksi

Kodittomuus ei koske lapsia Suomessa.Lapset saavat ruokaa koulussa.Lapsiperheitä tuetaan monin tavoin,joten jos näkevät nälkää on vanhempien elämänhallinnan puute.

Vierailija kirjoitti:

Kodittomuus ei koske lapsia Suomessa.Lapset saavat ruokaa koulussa.Lapsiperheitä tuetaan monin tavoin,joten jos näkevät nälkää on vanhempien elämänhallinnan puute.

Kyllä kodittomuus koskettaa lapsia myös Suomessa.

Kouluruoka on surkeaa mössöä, eikä se pidä nälkää edes paria tuntia.

Lapsiperheiden oma ns tuki on lapsilisä ja se nimenomaan loppuu vielä teini-iässä.

Minä näin nälkää lapsena ja teininä ja se kyllä johtui siitä että isäni meni kuolemaan.

Vierailija kirjoitti:

no töihin tienaamaan vaan, ja hittoon sieltä somesta. ennenvanhaan taskurahat, moporahat ym. tienattiin tekemällä töitä vaikka naapurin vanhuksille. moporahat sai kasaan jopa vuodessa. nykynuoret on niin letkuja, että hyvä jos jaksavat edes valittaa. kaikki pitää saada heti nyt, ilman mitään ponnisteluja. näistä nuorista kasvaa "syrjäytyneitä" jotka eivät koskaan kykene työllä itseään elättämään.

Nykyajan naapurin "vanhukset" eli noin 50-75-vuotiaat ovat niin pihejä ja itseään täynnä, etteivät kyllä palkkaisi teiniä avukseen, tärkeämpää on arvostella muita. Totta tosin tuo, että monille nuorille nykyään kaikki pitää saada ilman ponnisteluja, mutta siihen on syynä heidän vanhempiensa sukupolvi, joille keskiluokkaisuuden muille näyttäminen on tärkeämpää, kuin se, että nuori oppisi jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vastauksena aloitukseen: rahalla. Kaikista näistä köyhien kyykytyshommista unohdetaan (tahallaan), että kun vanhempia kyykytetään ja kun vanhempia pidetään minimiliekillä ja köyhyydessä, se koskettaa väistämättä myös lapsia.

Ei tarvita yhtään toimikuntaa tätä pohtimaan, ei yhtään rahalla tuotettua puhepalvelua, vaan kylmää käteistä. Mielellään perustulo, joka tuo vakautta ja rauhaa.

Ei asiat voi näin mennä. Kyllä niiden vanhempien täytyy olla ne, jotka sen rahan perheeseen ansaitsee työllään. Tämä yhteiskunta ei kestä sitä että yhä suurempi osa porukasta makaa kotona suu auki odottaen että paisti tippuu suuhun. Työnteon ja eteenpäin pyrkimisenpitää aina olla kannattavampaa kuin toimettomuus. Ennen äärimmäisen huonoistakin oloista ihmiset nousivat yritteliäisyydellä ja kouluttautumisellä elämässään eteenpäin

Vierailija kirjoitti:

Suomessa yritetään estää eriytymistä. Tehdään sellaista politiikkaa että samoille alueille ja samoihin kouluihin saadaan sekä köyhiä että hyvätuloisia. Tulee mieleen onko se kuitenkin karhunpalvelus köyhille koska paineet tulevat siitä että luokkakaverilla ja naapurilla on korkeampi elintaso.

En osaa sanoa. Omassa lapsuudessa 70-luvulla Savossa maalla oltiin kaikki yhtä köyhiä. Kellään ei ollut toistaan parempia vaatteita, tavaroita tai harrastuksia. Olipa kotoisin kunnanjohtajan perheestä tai pientilalta. Parhaiten pukeutui ne, jotka oli niin köyhiä ,että saivat sossulta vaaterahan tai joilla äiti osasi valmistaa vaatteet. Kaikilla ei ollut edes sähköjä, juoksevaa vettä, wctä, televisiota tai puhelinta kotona.

Vierailija kirjoitti:

Yksi simppeli keino, jolla olisi suora ja välitön vaikutus: toimeentulotuessa ei huomioitaisi lapsilisiä tulona.

Miksi? Nehän on saatua rahaa?

Vierailija kirjoitti:

Palstalla on varmasti niitä joiden talous on tiukilla ja onko teidän ainoa rahaan liittyvä huolenaihe se ettei ole uutta autoa tai jotain muuta tavaraa jonka haluaisitte mutta johon ei ole varaa?

On aika mustavalkoista niputtaa nuorten huolet tuon kategorian alle ja vähätellä taloudellista stressiä. Rahan puute näkyy arjessa monella muullakin tavalla kuin jonkin yksittäisen tavaran puutteena. Ruoka voi olla yksipuolista loppukuusta, tarpeellisiakaan vaatteita ei välttämättä saa ostettua ennen seuraavaa tiliä, harrastusmahdollisuudet ovat rajallisemmat. Rahahuolet aiheuttaa huolta ja stressiä ja kireyttä koko perheessä.

Vaikka tuossa artikkelissa puhutaan kuluttamisesta, kattaa tuo termi ihan kaikenlaisen rahaa vievän tekemisen ja ostamisen eikä vain kallista ja ns. turhaa. Nuoret eivät myöskään aktiivisesti ajattele sähkönkulutusta tai tulevia mahdollisia lääkärikuluja vaan rahan puute konkretisoituu eri tavalla, kuten tässä kohtaa tavaroiden puutteena ja menojen väliin jättämisellä. Tuossa artikkelissa myös tuodaan esiin siten miten köyhyyttä hävetään ja yritetään piilotella. Mielestäni ei voida puhua samassa lauseessa siitä että perheessä on tarpeeksi rahaa kaikkeen tarvittavaan, laadukasta ruokaa, laadukkaat vaatteet ja perhe tekee ideologisista syistä kestäviä kulutusvalintoja ja säästää sekä sijoittaa rahaa järkevästi. Raha ei silloin aiheuta huolta ja stressiä ja sillä saadaan tarvittaessa ostettua palveluita kuten yksityisiä terveyspalveluita, valmennuskursseja, fysioterapiaa, yksityisopetusta, terapiaa, mitä nyt ikinä mistä on konkreettista hyötyä elämässä ja joka saattaa olla jopa tarpeellista mutta mihin köyhillä ei ole mahdollisuutta.

Tuntuu pahalta nuorten puolesta jotka elää nuoruuttaan aikana jolloin on sotaa, kulkutauteja, ilmastonmuutos, talouden pitkä laskusuhdanne jne. Ja ainakin tällä palstalla on suorastaan KAUHEITA asenteita nuoria kohtaan; nuoret on hemmoteltuja, nuoret on laiskoja, nuoret sitä ja tätä kuten vanhemmat ihmiset ovat hokeneet antiikin Kreikan ajoista lähtien. Ei ihmekään että elämä on näköalatonta.

Minun mielestäni varsinkin näiden köyhien vanhempien pitäisi lopettaa vellominen surkeudessaan ja yrittää itsekin parantaa perheensä tilannetta kouluttautumisellä ja työtä tekemällä. Kannattaisi myös yrittää tehdä sille lapselle hyvä ja turvallinen ne lapsuus vaikka rahasta on puutetta. Kumminkin maailmassa on paljon mahdollisuuksia kaikenlaiseen ilmaiseen toimintaan kun vain on viitseliäisyyttä itsellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmasisko pitäisi kaiken tippua syliin? Voi tätä nykynuorisoa.

Osalle tippuu, kaikki ja enemmän. Ja osalle ei mitään. Ja mitenkään et voi itse vaikuttaa, minkälaiseen perheeseen synnyt.

Kylmääviä on kyllä iso osa tämänkin ketjun kommenteista. Onko kyky asettua toisen asemaan noin huono, ettei tarjolla ole muuta kuin mitätöintiä, loukkauksia ja tarinoita kivikaudelta

Kyselee lapseton nelikymppinen, joka hyvin muistaa 90-luvun laman aiheuttaman taloudellisen eriarvoisuuden lapsiperheissä. Ja miten tärkeitä ne Leviksen 501:t oli saada kuuluakseen ryhmään.

Ennen pääsi kesätöihin jo 12-vuotiaana helposti. Sillä ne muotivaatteet silloin ostettiin.

t. entinen köyhä teini

Kyllä se 15 vuotta on ollut raja aika kauan.

terv 60-luvun lapsi

No ei ole.

Ja nykyään raja on kyllä jo ainakin 16.

Ja nykyäänhän niitä kesätöitä ei saa monet lukiolaisetkaan, koska kilpailevat niistä yo-opiskelijoiden kanssa.

Itseasiassa tiettyjä töitä saa tehdä jo 14 vuotiaat.

https://duunitori.fi/tyoelama/kesatoita-14-vuotiaille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmasisko pitäisi kaiken tippua syliin? Voi tätä nykynuorisoa.

Osalle tippuu, kaikki ja enemmän. Ja osalle ei mitään. Ja mitenkään et voi itse vaikuttaa, minkälaiseen perheeseen synnyt.

Kylmääviä on kyllä iso osa tämänkin ketjun kommenteista. Onko kyky asettua toisen asemaan noin huono, ettei tarjolla ole muuta kuin mitätöintiä, loukkauksia ja tarinoita kivikaudelta

Kyselee lapseton nelikymppinen, joka hyvin muistaa 90-luvun laman aiheuttaman taloudellisen eriarvoisuuden lapsiperheissä. Ja miten tärkeitä ne Leviksen 501:t oli saada kuuluakseen ryhmään.

Ennen pääsi kesätöihin jo 12-vuotiaana helposti. Sillä ne muotivaatteet silloin ostettiin.

t. entinen köyhä teini

Kyllä se 15 vuotta on ollut raja aika kauan.

terv 60-luvun lapsi

No ei ole.

Ja nykyään raja on kyllä jo ainakin 16.

Ja nykyäänhän niitä kesätöitä ei saa monet lukiolaisetkaan, koska kilpailevat niistä yo-opiskelijoiden kanssa.

Itseasiassa tiettyjä töitä saa tehdä jo 14 vuotiaat.

https://duunitori.fi/tyoelama/kesatoita-14-vuotiaille

A) edes lapsenvahtikurssille ei pääse ennen kuin on täyttänyt 16.

B) ja jotkin ns ilmoitetut rajat ei tarkoita, että se 14-v saisi kesätöitä.

Mulla on lapset 20 ja 18 ja viime vuosina niistä kesätöistä on heidän kanssaan kilpailleet kanditason yliopisto-opiskelijat. Ei mitään toivoa päästä alaikäisenä minnekään muuten kuin kesäsetelillä tms.

Ja hakeneet töitä ympäri Uuttamaata.

Kiva lisä nuorten työllistymistilanteeseen on se, että koronan takia minunkin nuorelta peruuntui tetitkin eli mitään saumaa hankkia yhtään mitään kokemusta ei koronavuosina ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta ettei noita tunteita pidä vähätellä.Siksi näitä asioita pitäisi esim. koulussakin käsitellä,kun selvästikään nykyvanhemmat ei osaa kotona.

Köyhyydessä ja sen seurauksissa ei ole kyse 'tunteesta' tai 'kokemuksesta'.

Mistä sitten?Avaatko?Suomessa kaikille taataan kyllä perusasiat.

Sehän ei ole totta. Ensinnäkin voidaan objektiivisesti todeta, että Suomi on saanut Euroopan neuvostolta useita huomautuksia siitä, että ensisijaisten tukien taso on liian alhainen. Se on jopa niin alhainen, että tarkastelussa ei voida ottaa huomioon täydentäviä etuuksia.

Suomessa on absoluuttista köyhyyttä. On kodittomuutta ja ihmisiä, joiden ruoansaanti on leipäjonojen ja muun hyväntekeväisyyden varassa.

Jos ei ole varaa perusasioihin, kyse on tosiasioista eikä tunteesta. Jos ei ole varaa ostaa ruokaa, kyse on tosiasiasta eikä kokemuksesta.

Nämä ei lähtökohtaisesti koske lapsia.

Vuonna 2021 noin 121 800 lasta eli pienituloisessa perheessä. Tämä vastaa 12 prosenttia kaikista Suomessa asuvista lapsista. Pienituloiseksi lasketaan, kun lapsi asuu kotitaloudessa, jonka tulot [i] ovat alle 60 prosenttia maan keskimmäisistä tuloista. Pienituloisuus on lapsiperheköyhyyden resurssipohjainen mittari.

Ja tästä tilanne on syöksynyt huonommaksi kaikilta osin. Mysö moni keskituloinen on joutunut pihistämään lastensa asioista mm koronan ja sähkön hinnan takia.

Moni vanhempi myös pihistelee omassa ruoassaan ja terveydessään nyt. Sekin heijastuu lapsiin pitkässä juoksussa.

Huvittavaa han tässä on se, että mikäli kotitaloudella on käytössä vähintään 75% maan mediaanituloista niin eipä ollakaan köyhiä vaan keskiluokkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi simppeli keino, jolla olisi suora ja välitön vaikutus: toimeentulotuessa ei huomioitaisi lapsilisiä tulona.

Miksi? Nehän on saatua rahaa?

Toimeentulotuki on viimesijainen etuus ja nyt lapsilisät huomioidaan tulona=eivät tosiasiallisesti lisää perheen tuloja tai paranna tilannetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastauksena aloitukseen: rahalla. Kaikista näistä köyhien kyykytyshommista unohdetaan (tahallaan), että kun vanhempia kyykytetään ja kun vanhempia pidetään minimiliekillä ja köyhyydessä, se koskettaa väistämättä myös lapsia.

Ei tarvita yhtään toimikuntaa tätä pohtimaan, ei yhtään rahalla tuotettua puhepalvelua, vaan kylmää käteistä. Mielellään perustulo, joka tuo vakautta ja rauhaa.

Ei asiat voi näin mennä. Kyllä niiden vanhempien täytyy olla ne, jotka sen rahan perheeseen ansaitsee työllään. Tämä yhteiskunta ei kestä sitä että yhä suurempi osa porukasta makaa kotona suu auki odottaen että paisti tippuu suuhun. Työnteon ja eteenpäin pyrkimisenpitää aina olla kannattavampaa kuin toimettomuus. Ennen äärimmäisen huonoistakin oloista ihmiset nousivat yritteliäisyydellä ja kouluttautumisellä elämässään eteenpäin

Köyhyyteen on muitakin syitä kuin työttömyys ja työttömyyteen on muitakin syitä, kuin yksilön virallisuus.

Köyhissä lapsiperheissä on paljon yksinhuoltajia ja yhden vanhemman perheessä on todella vaikea kovallakaan työnteolla korvata toisen aikuisen tulojen puuttumista. Tilanne voi olla sellainen, että työstä huolimatta joutuu hakemaan toimeentulotukea. Yhteiskunta maksaa yksinhuoltajalle lapsilisän yhteydessä 68,30 e/kk yksinhuoltajuuteen liittyvää tukea, mutta tämä ei korvaa toisen aikuisen tuloja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmasisko pitäisi kaiken tippua syliin? Voi tätä nykynuorisoa.

Osalle tippuu, kaikki ja enemmän. Ja osalle ei mitään. Ja mitenkään et voi itse vaikuttaa, minkälaiseen perheeseen synnyt.

Kylmääviä on kyllä iso osa tämänkin ketjun kommenteista. Onko kyky asettua toisen asemaan noin huono, ettei tarjolla ole muuta kuin mitätöintiä, loukkauksia ja tarinoita kivikaudelta

Kyselee lapseton nelikymppinen, joka hyvin muistaa 90-luvun laman aiheuttaman taloudellisen eriarvoisuuden lapsiperheissä. Ja miten tärkeitä ne Leviksen 501:t oli saada kuuluakseen ryhmään.

Ennen pääsi kesätöihin jo 12-vuotiaana helposti. Sillä ne muotivaatteet silloin ostettiin.

t. entinen köyhä teini

Kyllä se 15 vuotta on ollut raja aika kauan.

terv 60-luvun lapsi

No ei ole.

Ja nykyään raja on kyllä jo ainakin 16.

Ja nykyäänhän niitä kesätöitä ei saa monet lukiolaisetkaan, koska kilpailevat niistä yo-opiskelijoiden kanssa.

Itseasiassa tiettyjä töitä saa tehdä jo 14 vuotiaat.

https://duunitori.fi/tyoelama/kesatoita-14-vuotiaille

A) edes lapsenvahtikurssille ei pääse ennen kuin on täyttänyt 16.

B) ja jotkin ns ilmoitetut rajat ei tarkoita, että se 14-v saisi kesätöitä.

Mulla on lapset 20 ja 18 ja viime vuosina niistä kesätöistä on heidän kanssaan kilpailleet kanditason yliopisto-opiskelijat. Ei mitään toivoa päästä alaikäisenä minnekään muuten kuin kesäsetelillä tms.

Ja hakeneet töitä ympäri Uuttamaata.

Tällöin pitää olla itse aktiivinen. esim 4H-kerhon puitteissa monet nuoret työllistää itsensä esim. myymällä leivonnaisiaan, nurmikkoja leikkaamalla , koirien ulkoiluttajina jne. Tekevälle kyllä aina löytyy mahdollisuuksia tienata.

https://4h.fi/tyo-ja-yrittajyys/perusta-oma-4h-yritys/

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hälyttävää kuinka kriittisen tärkeää kuluttaminen tuntuu olevan nykyihmisen kokemukselle hyvinvoinnista ja koko identiteetistään. Vika ei ole yksilössä vaan materialistisista kulttuurissamme.

Nuoret masentuvat ja ahdistuvat silmittömästi, kun ei ole varaa kuluttaa holtittomasti, mutta samaan aikaan sättivät aikuisia siitä, kuinka me olemme tuhonneet maapallon! Kivahan siellä on elokapinassa maata Mannerheimintiellä ja piipahtaa välillä mäkkärissä syömässä vai mitä tämä nyt tarkoittaa? Oikeasti ennen maailmassakin nuorilla on ollut omia ajatuksia ja kapinaa ja hyvä niin, mutta silloin aikuiset eivät tanssineet näiden pillin mukaan. Ne lapsoset olisi vain kannettu pois mieltä osoittamasta tai arkisemmin aikuiset olisivat vain sanoneet, että meillä on antaa sulle rahaa yhteen leffalippuun kuukaudessa jne. ja se siitä sitten. Nykyisin joka asiassa jäädään vellomaan ja kuulostelemaan, että miltä nyt tuntuu. Kun nuori pettyy, ajaa asiantuntijat piipaa-autolla paikalle lohduttamaan näin järkyttävän kokemuksen edessä.  En sano, etteikö se nuorten ahdistus olisi ihan totta, mutta pitää miettiä miksi joka asiasta ahdistutaan niin valtavasti, siis esim. siitä, ettei voi rajattomasti kuluttaa rahaa. Kyllä minunkin nuoruudessani osa matkusti Itävaltaan laskettelemaan ja osa ei, osalla oli leviksiä ja osalla ei. Ei vain ymmärretty ahdistua, koska sellaiselle olisi laitettu stoppi heti alkuunsa. Kyllä ihminen saa yllytettyä itsensä vaikka minkälaiseen ahdistukseen jos oikein yrittää. Miksi tällaisia kyselyitä edes tehdään lapsille/nuorille, eikö se jo anna merkkiä, että hei, tästä voisit ahdistua?

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

eikö nykyään osata olla sen mukaan kuin rahatilanne edellyttää, vaan kaikkea pitää saada heti kun jonkun uuden rihkaman jossakin bongaa. Valtaosa siitä on täysin turhaa krääsää joka parin käyttökerran jälkeen jää lojumaan kaapin perälle.. Kannattaa kokeilla, etteiosta heti kun jonkin näkee, vaan vaikka vasta 2 vkon kuluttua, joloin jo huomaakin ettei sitä tarvi.

Ei kyse ole tuosta. Suurimmaksi osaksi kyse on siitä, että nykyisin lapsiin ja nuoriin käytetään aivan eri tavalla rahaa kuin vielä 30-40 vuotta sitten. Lisäksi lasten "kilpavarustelu" alkaa suurinpiirtein jo kehdosta. Omat lapseni ovat syntyneet kasarilla ja ysärin alussa. Ei silloin ostettu vauvoille eikä taaperoille merkkivaatteita. Ei edes alakoululaisille. Sellaista olisi siihen aikaa pidetty typeränä, koska lapset kasvavat niin nopeasti. Kalliimpia vaatteita ostettiin - jos ylipäätään ostettiin - vasta sitten, kun lapsen pituuskasvu oli päättynyt. Kengissä vähän aikaisemmin, koska jalkaterän koko lakkaa yleensä kasvamasta vähän aikaisemmin kuin pituuskasvu loppuu. Nykyisin myös teineille on paljon enemmän vapaa-ajanviettotapoja, jotka maksavat. Kahviloissa istumisesta on tullut teinien harrastus eikä se ole enää vain aikuisten juttu. Muutama vuosikymmen sitten kahviloissa istuskelukin oli lähinnä varakkaampien aikuisten juttu, ei tavallisilla duunareilla ollut varaa eikä aikaakaan istuskella mota kertaa viikossa kahvilassa. Mun lasteni ikäluokka sai kännykkänsä siten, että kun vanhempi tarvitsi uuden, lapsi sai vanhan kännykän. Nykyisin menee melkein toisinpäin eli vanhempi perii lapsensa vanhan kännykän. 

Siitä, että lapset on nostettu perheissä kulutuksessa ykkössijalle ja vanhemmat itse tulevat vasta kakkosena, on seurannut, että lapset ja nuoret näkevät toisillaan kaikenlaista sellaista, mitä aiemmin aikuiset olisivat nähneet toisillaan. Ja aikuisen ymmärrys ja kyky kestää pettymyksiä on parempi kuin lapsilla ja teineillä. Lapsiasiainvaltuutettu puhui jo vuosia sitten lasten ja nuorten eriarvoistumisesta ja siitä, miten vähävaraisten perheiden lapset kokevat osattomuutta ja ulkopuolisuutta, joka helposti johtaa syrjäytymiseen. Ja tästä syystä vähävaraisten perheiden vanhemmat - tietenkin - koittavat parhaalla mahdollisella tavalla pyrkiä estämään oman lapsensa osattomuuden, ulkopuolisuuden ja syrjäytymisen. Ostetaan vaikka osamaksulla niitä tärkeimpiä juttuja kuten vaatteita ja luuri. Pyritään antamaan lapselle taskurahaa, jotta teini pääsisi edes joskus leffaan tai kahvilaan kavereidensa kanssa. Sitten joudutaan venyttämään senttiä kaikessa muussakin. Raha tai pikemminkin sen vähyys alkaa aiheuttaa vanhemmille yhä enemmän stressiä. Lapset ja nuoret eivät ole tyhmiä vaan huomaavat kyllä vanhempiensa stressin, vaikka nämä eivät suoraan asiasta lapsilleen kertoisikaan. 

Tämä on ihan puppua.

Minulla on kaksi teiniä. Suurin osa heidän kavereistaan on eläneet ihan kuten mekin, kirppisvaatteita ja vanhemmilta perityt tai käytettyinä ostetut puhelimet.

Asumme arvoalueella, meillä on rahaa, eikä me kuluteta yhtään tuon merkillisemmin. Teineillä kirppisvaatteet ja second hand on ihan muotia.

Sen minkä huomasin jo kun lapset oli pieniä oli, että vuokra-alueen lapsilla (leikkipuisto on tämän ja vuokra-alueen välissä) on paljon enemmän merkkivaatteita, kalliita rattaita jne. kuin täältä tulevilla.

Niin, ja se vanhemmilta peritty puhelin on joku 2v vanha iPhone tai muu huippupuhelin, kun vanhemmat saavat työsuhde-etuna parin vuoden välein uuden puhelimen. Ja second handiakin on kallista ja merkkiä. Että ei nyt oikein vakuuta.

Teinin isosiskona olen seurannut miten eri tavalla ihan sama elintaso näkyy meillä. Minä synnyin ysärin lopussa teinivanhemmille ja sisko 2009, eli mun lapsuudessaan vanhemmilla oli rahaa vielä vähemmän. Siskon syntyessä ne oli jo töissä ja tienasi vaikka ovatkin matalapalkka-aloilla. Siskoa ahdistaa köyhyys, mua juurikaan ei ahdistanut, koska ei ollut pakko todistaa mitään kenellekään.

Some on iso vaikute tällekin ahdistukselle. Nuoret ei tajua, että siellä on suurin osa feikkiä. Ne vaan näkee ne influensserit, joilla on kaikkea kivaa ja samaan pitäisi pyrkiä. Se perus ei riitä missään, kun elämä on somessa. Pitäis olla kympin oppilas, olla ne monen sadan euron lenkkarit, olla laiha, hiuksissa tietty leikkaus, vaatteissa tietty merkki yms.

Osin samaa kuin meidän aikana, mutta kyllä tää some pahentaa tätä. Ei mullakaan olut varaa niihin meidän teiniajan merkkivaatteisiin vaan perus Seppälää ja kirppistä, mutta se nyt vaan oli niin eikä ketään häirinnyt. Sisko kadehtii myös mua, koska mulla on hyväpalkkainen työ ja kuvaa esim. Tiktokeja ennemmin mun luona kuin kotona kun mulla on modernimpi koti ja voi esittää vähän rikkaampaa kuin on vaikka ei munkaan sisustus ole ikeaa hienompaa ja vaatteet on emp:ltä. Mutta siskosta se on parempi kuin se 70 luvun keittiö mikä porukoilla on, kun ei ole varaa eikä haluakaan sitä rempata ja perus huppari h&m:ltä. Välillä mietin, et mahdollistanko minä nyt jotain haitallista käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmasisko pitäisi kaiken tippua syliin? Voi tätä nykynuorisoa.

Osalle tippuu, kaikki ja enemmän. Ja osalle ei mitään. Ja mitenkään et voi itse vaikuttaa, minkälaiseen perheeseen synnyt.

Kylmääviä on kyllä iso osa tämänkin ketjun kommenteista. Onko kyky asettua toisen asemaan noin huono, ettei tarjolla ole muuta kuin mitätöintiä, loukkauksia ja tarinoita kivikaudelta

Kyselee lapseton nelikymppinen, joka hyvin muistaa 90-luvun laman aiheuttaman taloudellisen eriarvoisuuden lapsiperheissä. Ja miten tärkeitä ne Leviksen 501:t oli saada kuuluakseen ryhmään.

Ennen pääsi kesätöihin jo 12-vuotiaana helposti. Sillä ne muotivaatteet silloin ostettiin.

t. entinen köyhä teini

Kyllä se 15 vuotta on ollut raja aika kauan.

terv 60-luvun lapsi

No ei ole.

Ja nykyään raja on kyllä jo ainakin 16.

Ja nykyäänhän niitä kesätöitä ei saa monet lukiolaisetkaan, koska kilpailevat niistä yo-opiskelijoiden kanssa.

Itseasiassa tiettyjä töitä saa tehdä jo 14 vuotiaat.

https://duunitori.fi/tyoelama/kesatoita-14-vuotiaille

A) edes lapsenvahtikurssille ei pääse ennen kuin on täyttänyt 16.

B) ja jotkin ns ilmoitetut rajat ei tarkoita, että se 14-v saisi kesätöitä.

Mulla on lapset 20 ja 18 ja viime vuosina niistä kesätöistä on heidän kanssaan kilpailleet kanditason yliopisto-opiskelijat. Ei mitään toivoa päästä alaikäisenä minnekään muuten kuin kesäsetelillä tms.

Ja hakeneet töitä ympäri Uuttamaata.

Tällöin pitää olla itse aktiivinen. esim 4H-kerhon puitteissa monet nuoret työllistää itsensä esim. myymällä leivonnaisiaan, nurmikkoja leikkaamalla , koirien ulkoiluttajina jne. Tekevälle kyllä aina löytyy mahdollisuuksia tienata.

https://4h.fi/tyo-ja-yrittajyys/perusta-oma-4h-yritys/

Niin eli askartelevat, mitään todellisia ansioita ei noilla keinoin todellakaan synny. Samaa tasoa puuhailua kuin nuo kesäsetelitkin.

Lapsilisät pitäisi maksaa lapsille itselleen yläasteelta lähtien ja jo 16- vuotiaille, siis heti peruskoulun päättymisen jälkeen pitäisi olla automaattisesti oikeus myös omaan itselle maksettavaan toimeentulotukeen, jos muut ehdot täyttyvät. Kaikki eivät suinkaan saa opintotukea tai se on todella pieni. Paljon teinejä jää kokonaan ilman omaa rahaa ja pahimmassa tapauksessa ilman ruokaa ja hygieniatarvikkeita. Ratkaisu tähän ei sitten ole kuukautissuojien jakaminen koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastauksena aloitukseen: rahalla. Kaikista näistä köyhien kyykytyshommista unohdetaan (tahallaan), että kun vanhempia kyykytetään ja kun vanhempia pidetään minimiliekillä ja köyhyydessä, se koskettaa väistämättä myös lapsia.

Ei tarvita yhtään toimikuntaa tätä pohtimaan, ei yhtään rahalla tuotettua puhepalvelua, vaan kylmää käteistä. Mielellään perustulo, joka tuo vakautta ja rauhaa.

Ei asiat voi näin mennä. Kyllä niiden vanhempien täytyy olla ne, jotka sen rahan perheeseen ansaitsee työllään. Tämä yhteiskunta ei kestä sitä että yhä suurempi osa porukasta makaa kotona suu auki odottaen että paisti tippuu suuhun. Työnteon ja eteenpäin pyrkimisenpitää aina olla kannattavampaa kuin toimettomuus. Ennen äärimmäisen huonoistakin oloista ihmiset nousivat yritteliäisyydellä ja kouluttautumisellä elämässään eteenpäin

Köyhyyteen on muitakin syitä kuin työttömyys ja työttömyyteen on muitakin syitä, kuin yksilön virallisuus.

Köyhissä lapsiperheissä on paljon yksinhuoltajia ja yhden vanhemman perheessä on todella vaikea kovallakaan työnteolla korvata toisen aikuisen tulojen puuttumista. Tilanne voi olla sellainen, että työstä huolimatta joutuu hakemaan toimeentulotukea. Yhteiskunta maksaa yksinhuoltajalle lapsilisän yhteydessä 68,30 e/kk yksinhuoltajuuteen liittyvää tukea, mutta tämä ei korvaa toisen aikuisen tuloja.

Yleensä lapsella on myös se toinen vanhempi, jonka kuuluu maksaa osansa lasten elatuksesta. Jos vanhempi on kuollut niin silloinhan lapsi saa perhe-eläkettä .