Onko teidän mielestä reilu tilanne? Liittyy raha-asioihin avoliitossa

Vierailija kirjoitti:

Sukupuolesta riippumatta itselleni opetetettiin ja se iskostui omaan päähän kyllä hyvin, että omista menoista vastataan itse. Parisuhde, jossa työkykyisillä puolisoilla ei tätä ajattelua ole, en varmaan voisi elää. Aivan eri asia on, jos toinen puolisoista vaikka sairastuu, siiloin jeesitään tottakai.

Kuka opetti tuollaista? Itse olen taas kasvanut (ja esim. perheeltäni saanut sellaisen mallin) sellaiseen ajattelutapaan että parisuhde on oman elämän jakamista toisen kanssa, yhteistyön tekemistä. Sen ei tarvitse tarkoittaa sitä ettei mitään omaa saisi olla mutta pitäisi kuitenkin huomioida parisuhteen tarpeet eikä ajatella kaikessa vain omaa napaa.

Esim. itselleni on luonnollista että avoliitossakin jaetaan menoja tulojen mukaan eikä mennä millään "lain mukaan minun ei tarvitse elättää joten kärsi sinä vain köyhyydessäsi työttömyysjakson aikana" ajatuksella. Huom. itse olen ollut suurimman osan ajasta se paremmin tienaava osapuoli ja silti ajattelen näin. Onneksi kumppanini jakaa ajatusmaailmani ja niinpä aina olemme toistemme tukena :)

On reilua. Tuskin on miehen vika että olet työtön. Hän saa nauttia oman työnsä hedelmistä miten lystää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukupuolesta riippumatta itselleni opetetettiin ja se iskostui omaan päähän kyllä hyvin, että omista menoista vastataan itse. Parisuhde, jossa työkykyisillä puolisoilla ei tätä ajattelua ole, en varmaan voisi elää. Aivan eri asia on, jos toinen puolisoista vaikka sairastuu, siiloin jeesitään tottakai.

Ilmeisesti eri ihmisille opetetaan parisuhteista eri asioita. Minulle opettettiin että se on nimenomaan pari-suhde. Siis pari, ei niin että siinä on kaksi ihan erillistä ihmistä jotka elävät omia elämiään.

Itse en ainakaan näe että parisuhde oikein toimisi jos siinä ei välitetä tuon taivaallista toisen hyvinvoinnista tai toimeentulosta. Tietenkään toinen ei saa heittäytyä ihan elätettäväksi mutta erilaiset elämäntilanteet pitää kyllä ymmärtää. Ja jos ei halua ymmärtää niin ei kenenkään kanssa ole pakko olla yhdessä. 

Jännä et tää ajattelu kyllä kelpaa, kun itse on rahaa vailla. Yleensä nainen. Kuinka monta kertaa se toisen hyvinvointi siinä suhteessa kiinnostaa, kun on kyse niistä miehen tarpeista suhteessa? Ei kovin usein

Tietenkin hyvinvoinnista huolehtiminen menee molempiin suuntiin ja kaikkiin asioihin. Sehän on ihan selvää. Mutta se sinun kaipaamasi asia voi jäädä saamatta ihan vain siksi jos ne omat arvot sitä toista kohtaan ovat niin kovat että häntä ei sitten enää huvita sinusta huolehtia.

Minä olen kanssasi samassa tilanteessa. Mutta oli oma päätökseni vaatia erillisiä rahoja. Aikaisemmin työtilanteeni oli hyvä ja koska mies tuhlaili rahoja sinne tänne niin vaadin erillisiä rahoja. Sinäänsä se oli fiksua sillä mies edelleen tuhlailee ja minä ostin tienesteilläni sijoitusasunnon. Nyt saan tietenkin vähän vuokratuloja mutta päivästä toiseen laskeskelen riittääkö rahat normielämiseen. Joten en valita.

Mikä ihmeen aaenne nykyään on

Olet 2 v ollut työttömänä. Hae muutakin työtä, kuin omaa ammattiasi.

Voit sitten hakea muuta työtå, kun olet jossain töissä.

Ei työelämän tarvi olla niin ihanaa. Mennään töihin ja palkkapäivänä tulee rahaa.

Mun kummityttö venyttää opiskeluja, kun ei tiedä miksi haluaa isona. 28 v ha ikinä ei ole ollut kk paökkaisessa työssä.

Potkuja persuksille tarvitsette kumpikin

EI muuta kuin lusikat jakoon ja muutto erilleen. Kyllä ne asiat sen jälkeen jotenkin ratkeavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

öööö...siis kuuluuko miehen avoliitossa ostaa naiselle asioita,jos tämä on työtön? tai avioliitossa pitää huolta vaimon ostoksista? eikös yhteisten lasten kuluista kuulu huolehtia ainakin 50/50 tai jos toinen tienaa paremmin,niin hän maksaa enemmän lasten kuluista. Itse olen elänyt avoliitossa,jossa molemmilla oli omat tilit,omat tulot ja maksoin omat juttuni. Jos mies osti kalliin harrastusvehkeen tai vaatteen,se oli hänen omasta pussistaan ja mitäs se minulle kuului jos kuitenkin maksoi asumisesta ja ruuista puolet. Ja minä ostin itselleni,mitä halusin. Ja hyvin toimi tuo meillä. Mielestäni vaikka miehellä olisi isommat tulot,niin en odota,että hän joutuu ostamaan minulle vaatteita,jos mulla sattuu olemaan huonompi rahatilanne,eli elän varojeni mukaan ja minusta se on ok. Ostakoon jokainen omilla rahoilla,mitä haluaa. Eri juttu on tietysti,jos toinen enemmän tienaava haluaa ostaa omasta halustaan jotain toiselle.

t.nainen

Eikähän tämä tapaus kiteydy juuri siihen että olisiko rakkaudellisessa parisuhteessa ihan kohtuullista odottaa että se toinen ihan omasta halustaan haluaisi antaa toiselle ehjät lenkkarit? Minusta se ainakin kuulostaa siltä mitä itse tekisin jos oma puolisoni kulkisi risoissa lenkkareissa.

Joo,kyllähän rakkaudellisessa parisuhteessa toinen vois ostaa vaikka synttärilahjaksi,kun tietää,että toinen on huonommissa varoissa. Itse voisin tälläisessä tilanteessa ostaa just vaikka synttärilahjaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etkö voisi pyytää uusia lenkkareita äitienpäivä/synttärilahjaksi? 

Ei muuten tiedä reiluudesta, mutta omaa rahaa sinunkin tulisi yrittää hankkia. 

Miksi ap:n pitäisi pyytää lenkkarit lahjaksi samaan aikaan kun talouden toinen osapuoli tuhlaa 4000 euroa omaan harrastukseen?

Mistä sinä tiedät, että kyse on tuhlaamisesta? Asia voi olla hänelle hyvinkin tärkeä.

Ihmisellä on lupa käyttää omia rahojaan. Jos itse haluaisin laittaa 4000 euroa matkaan tai johonkin muuhun hankintaan, minun ei tarvitsisi edes kertoa suunnitelmasta puolisolleni. Eikä hänen minulle.

Vierailija kirjoitti:

öööö...siis kuuluuko miehen avoliitossa ostaa naiselle asioita,jos tämä on työtön? tai avioliitossa pitää huolta vaimon ostoksista? eikös yhteisten lasten kuluista kuulu huolehtia ainakin 50/50 tai jos toinen tienaa paremmin,niin hän maksaa enemmän lasten kuluista. Itse olen elänyt avoliitossa,jossa molemmilla oli omat tilit,omat tulot ja maksoin omat juttuni. Jos mies osti kalliin harrastusvehkeen tai vaatteen,se oli hänen omasta pussistaan ja mitäs se minulle kuului jos kuitenkin maksoi asumisesta ja ruuista puolet. Ja minä ostin itselleni,mitä halusin. Ja hyvin toimi tuo meillä. Mielestäni vaikka miehellä olisi isommat tulot,niin en odota,että hän joutuu ostamaan minulle vaatteita,jos mulla sattuu olemaan huonompi rahatilanne,eli elän varojeni mukaan ja minusta se on ok. Ostakoon jokainen omilla rahoilla,mitä haluaa. Eri juttu on tietysti,jos toinen enemmän tienaava haluaa ostaa omasta halustaan jotain toiselle.

t.nainen

Haluaisitko, että oma lapsesi aikoinaan eläisi samankaisessa parisuhteessa kuin sinä? Entä, jos hän olisi työtön?

Miksi te stnan uuvelot ruokitte näitä jokapäiväisiä provoja?

Vierailija kirjoitti:

"Menoja maksetaan sen mukaan kumman tilillä nyt sattuu kulloinkin olemaan rahaa." Jos on näin löperö systeemi, niin ei ihme, että tulee ongelmia 🤦‍. 

Näin meillä on tehty mieheni kanssa yli 30 vuotta kestäneen yhteisen taipaleen aikana, eikä ole ollut ikinä rahasta riitaa. 

Milloin niitä ongelmia pitää alkaa odottelemaan?

Meillä mies tienaa kolme kertaa enemmän kuin minä ja myönnän, että välillä jouduttu aika kovia keskusteluja käymään.

Nykyään onneksi meillä suhteutetaan tuloihin menot ja lisäksi, jos minä tarvitsisin jotain kalliimpaa niin mies sponssaa. Puhukaa. Sillä ne asiat selviää, ei täällä palstalla.

Itse elin koko lapsuuden perheessä, jossa ei rahasta puhuttu.

Mielestäni jos toisella on rahaa niin saa käyttää niitä miten haluaa. Jos sinä olet työtön niin miehelläsi ei ole velvollisuutta ostaa sinulle lenkkareita.

Ei ole mielestäni reilua. Meillä minä olin hoitovapaalla kotona, ja halkesi hampaan vanha paikka. Mies maksoi mulle yksityisen hammaslääkärin (pitäähän olla hampaat suussa) ja osti mm. parit uudet kengät, paitoja ja housut ja hameen. Se on vähän sellainen harvapuheinen jässikkä, mutta sanojensa mukaan "kyllähän se niin on, että talolle on häpeäksi, jos akalla on luut kuopalla" eli puolisosta pitää pitää huolta. 

Oma mieheni tienaa enemmän ja koskaan ei ole tarvinut pelätä, että jäisin ilman lenkkareita , jos ei oma raha riitä. Nytkin kun mies tilasi itselleen vaatteita kyseli multakin, ostaako samalla mulle merinokerrastoa ym. Arvostan

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies tienaa kolme kertaa enemmän kuin minä ja myönnän, että välillä jouduttu aika kovia keskusteluja käymään.

Nykyään onneksi meillä suhteutetaan tuloihin menot ja lisäksi, jos minä tarvitsisin jotain kalliimpaa niin mies sponssaa. Puhukaa. Sillä ne asiat selviää, ei täällä palstalla.

Itse elin koko lapsuuden perheessä, jossa ei rahasta puhuttu.

Sinutko siis kasvatettiin siihen, että on ok käyttää toista taloudellisesti hyväksi? Kasvatatteko mahdollisisista lapsistanne lokkeja myös?

Mitä puhumista tässä asiassa on? Jokainen aikuinen kantaa taloudellisen vastuunsa niinkuin aikuisen ihmisen kuuluu. Ei se niin voi mennä, että huudetaan tasa-arvoa kaikessa muussa mutta mies kelpaa kyllä kantamaan suurinta taloudellista taakkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku tosissaan väittää, että ap:lla olisi yh:na käytettävissään enemmän rahaa?😂😂

Näin olisi. Hän saisi yhteiskunnan tukia, joilla saisi asunnon ja perustoimeentulon, jolla saisi ostettua myös ne kengät. Jos lapset muuttaisivat äidin kanssa, niin lapsillekin saisi tukea.

Mies menettäisi erotilanteessa eniten, koska lasten elatusmaksut otettaisiin häneltä tulojen mukaan eikä "palkkani kuuluu minulle"-logiikalla.

Näin se menee. Toki vaatii vähintään ansiosidonnaisen. Kela tuet ei riitä. Kokemusta on.

Tai en tiedä tänä päivänä. Minulla kokemusta markka-ajalta. Että muuan vuosi vierähtänyt😅

Tuet on rakennettu siten, että saman rahan saa työmarkkinatuella tai ansiosidonnaisella - ellei ansiosidonnainen ole poskettoman suuri.

Yh ja pari lasta, niin vasta sairaanhoitajan palkoilla pääsee eroon toimeentulotuesta. Lähihoitajan palkka ja pari lasta, niin todennäköisesti saa toimeentulotukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

öööö...siis kuuluuko miehen avoliitossa ostaa naiselle asioita,jos tämä on työtön? tai avioliitossa pitää huolta vaimon ostoksista? eikös yhteisten lasten kuluista kuulu huolehtia ainakin 50/50 tai jos toinen tienaa paremmin,niin hän maksaa enemmän lasten kuluista. Itse olen elänyt avoliitossa,jossa molemmilla oli omat tilit,omat tulot ja maksoin omat juttuni. Jos mies osti kalliin harrastusvehkeen tai vaatteen,se oli hänen omasta pussistaan ja mitäs se minulle kuului jos kuitenkin maksoi asumisesta ja ruuista puolet. Ja minä ostin itselleni,mitä halusin. Ja hyvin toimi tuo meillä. Mielestäni vaikka miehellä olisi isommat tulot,niin en odota,että hän joutuu ostamaan minulle vaatteita,jos mulla sattuu olemaan huonompi rahatilanne,eli elän varojeni mukaan ja minusta se on ok. Ostakoon jokainen omilla rahoilla,mitä haluaa. Eri juttu on tietysti,jos toinen enemmän tienaava haluaa ostaa omasta halustaan jotain toiselle.

t.nainen

Haluaisitko, että oma lapsesi aikoinaan eläisi samankaisessa parisuhteessa kuin sinä? Entä, jos hän olisi työtön?

Ei meidän suhteessa ollut mitään ongelmaa,molemmat auttoi toisiaan tottakai hädän hetkellä. Mutta oli omat rahat molemmilla ja omilla rahoilla sai ostaa mitä halusi. No problem.

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies tienaa kolme kertaa enemmän kuin minä ja myönnän, että välillä jouduttu aika kovia keskusteluja käymään.

Nykyään onneksi meillä suhteutetaan tuloihin menot ja lisäksi, jos minä tarvitsisin jotain kalliimpaa niin mies sponssaa. Puhukaa. Sillä ne asiat selviää, ei täällä palstalla.

Itse elin koko lapsuuden perheessä, jossa ei rahasta puhuttu.

Olet siis tehnyt miehestäsi maksueunukin. Jossain kohtaa hänkin tajuaa ja katkeroituu kun ymmärtää mitä hänelle on tehty, ehkä jopa ennen kuin eroatte.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mielestäni reilua. Meillä minä olin hoitovapaalla kotona, ja halkesi hampaan vanha paikka. Mies maksoi mulle yksityisen hammaslääkärin (pitäähän olla hampaat suussa) ja osti mm. parit uudet kengät, paitoja ja housut ja hameen. Se on vähän sellainen harvapuheinen jässikkä, mutta sanojensa mukaan "kyllähän se niin on, että talolle on häpeäksi, jos akalla on luut kuopalla" eli puolisosta pitää pitää huolta. 

Talolle on häpeäksi jos akka makaa kotona ilman töitä ja kuppaa miehen rahoja.