Lue keskustelun säännöt.
Onko teidän mielestä reilu tilanne? Liittyy raha-asioihin avoliitossa
07.03.2023 |
Olemme olleet pitkään avoliitossa ja kaksi lastakin on. Mies on keskipalkkaisessa palkkatyössä ja minä ikävä kyllä työtön, määräaikainen työni päättyi pari vuotta sitten enkä ole yrittämisestä huolimatta saanut uutta työtä. Meillä on yhteinen talous mutta periaatteessa erilliset rahat koska on erilliset tilit, yhteisiä menoja maksetaan sen mukaan kumman tilillä nyt sattuu kulloinkin olemaan rahaa. Eli tuo on taustatilanne. Kysymykseni av-raadille on se, että onko reilua, että mies voi ostaa neljällä tonnilla itselleen tässä kuussa harrastusvälineitä ja vaatteita, mutta minä joudun miettimään voinko ostaa kesäksi lenkkarit (vanhat on jo aika puhki kuluneet). Koska näin nyt on, ja minusta se ei ole reilua. Jos jonkun mielestä on reilua, niin perustele miksi.
Kommentit (186)
Sukupuolesta riippumatta itselleni opetetettiin ja se iskostui omaan päähän kyllä hyvin, että omista menoista vastataan itse. Parisuhde, jossa työkykyisillä puolisoilla ei tätä ajattelua ole, en varmaan voisi elää. Aivan eri asia on, jos toinen puolisoista vaikka sairastuu, siiloin jeesitään tottakai.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
öööö...siis kuuluuko miehen avoliitossa ostaa naiselle asioita,jos tämä on työtön? tai avioliitossa pitää huolta vaimon ostoksista? eikös yhteisten lasten kuluista kuulu huolehtia ainakin 50/50 tai jos toinen tienaa paremmin,niin hän maksaa enemmän lasten kuluista. Itse olen elänyt avoliitossa,jossa molemmilla oli omat tilit,omat tulot ja maksoin omat juttuni. Jos mies osti kalliin harrastusvehkeen tai vaatteen,se oli hänen omasta pussistaan ja mitäs se minulle kuului jos kuitenkin maksoi asumisesta ja ruuista puolet. Ja minä ostin itselleni,mitä halusin. Ja hyvin toimi tuo meillä. Mielestäni vaikka miehellä olisi isommat tulot,niin en odota,että hän joutuu ostamaan minulle vaatteita,jos mulla sattuu olemaan huonompi rahatilanne,eli elän varojeni mukaan ja minusta se on ok. Ostakoon jokainen omilla rahoilla,mitä haluaa. Eri juttu on tietysti,jos toinen enemmän tienaava haluaa ostaa omasta halustaan jotain toiselle.
t.nainen
lisään: eli mielestäni se on reilua,että mies voi ostaa itselleen omilla rahoillaan mitä haluaa,jos kuitenkin maksaa asumisestaan ja kuluista sun kanssa reilusti/puolet tai miten sovittu. Vai onko muka joku elatusvelvollisuus avoliitossa aikuisesta ?
Tällaisista asioista pitäisi aina puhua ennen yhteenmuuttoa ja mahdollista perheen perustamista. On hyvin surullista että niin usein vasta työttömyyden/sairauden iskiessä tai vanhempainvapaalla ollessa aletaan puhua menojen jakamisesta. Itse en ikinä uskaltaisi muuttaa yhteen jonkun kanssa jos en tietäisi jakaako hän kanssani samat arvot tällaisissa asioissa.
Miksi tätä työhön hakeutumista niin dissataan näissä keskusteluissa? Työnteolla nyt vaan sattuu parhaiten ja helpoiten onnistuun turvaan omaa elämää. Miksi sitä ei saa sanoa ääneen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole reilua. Sinun pitäisi osallistua yhteisiin kuluihin vain sen verran, että jää rahaa jonkin verran myös omiin kuluihin.
Jos miehen tulot 3000 e/Kk/netto ja sinun 1000 e/kk/netto niin sinä vastaat yhteiseistä menoista 25 prosentilla. Jos yhteiset kulut ovat 3000 e/kk, niin osuutesi on 750 e/kk ja miehen osuus 2250 e/kk. Sinulle jää omiin menoihin 250 e/kk ja miehellä 750 e/kk.
Meillä on tehty näin viimeiset 17 vuotta, ja hyvin on mennyt.
Puolin ja toisin on jyvitetty yhteiset kulut (lähinnä asuminen ja auto) tulojen mukaan. Välillä on ollut aikoja, että toinen on ollut parempituloinen, välillä toinen, tätä nykyä suunnilleen yhtä hyvä / huono palkka.
Meillä maksetaan asuminen, ruoka ja yhteinen auto puoliksi. Emme edes tiedä toistemme tuloja. Eläminen on mitoitettu niin, että kumpikin pystyisi maksamaan osuutensa, vaikka jäisi työttömäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehen kannattaa erota. Saa tehdä omilla rahoillaan mitä haluaa pl lasten elatus
Näin on, lapset isälleen puoleksi aikaa, niin sitten ei tarvii niitä elatuksiakaan naisen miettiä kuin oman aikansa osalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se ei olisi reilua? Sinulla on ollut 2 vuotta aikaa hankkia uusi ammatti, miksi ei työ kelpaa?
Ei kai kukaan mene hankkimaan itselleen uutta ammattia heti kun jää työttömäksi? Minulla on ammatti. Olen 39-vuotias ja työskennellyt siinä ammatissa koko ajan sen jälkeen kun valmistuin 25-vuotiaana. Paitsi nykyinen työttömyysjakso. Tietenkin oletin, että saisin oman ammatin mukaista työtä tai siihen liittyvän alan työtä. Kun satun alasta vieläpä tykkäämään ja siihen liittyvillä aloilla viihtyisin myös. Ap
2 vuotta on jo pitkä aika olla työttömänä. Kyllä silloin pitää herätä tekemään jotain työllistymisen eteen. Haet jotain muuta työtä, jos oman alan hommia ei nyt ole.
Olen hakenut myös muiden alojen töitä kuin oman alan. Koulutukseni tarjoaa muodollisen kelpoisuuden myös monen muun alan työhön. Ja lisäksi olen hakenut matalamman koulutusvaatimuksen töihin. Ap
Nykyään olet tippunut työelämästä jos olet ollut kolme kuukautta työttömänä. Sen jälkeen pitäisi lähteä kurssittamaan (toivottavasti olet edes tätä tehnyt) ja sen jälkeen pidempään kouluttautumiseen, jos meinaa töihin mennä. Ei yksikään työnantaja enää palkkaa jos olet 2 vuotta (?!?) ollut kotona ihmettelemässä.. Sähän olet jo niin ulkona työelämästä ja sun koulutuskin on vanhentunut.
Eli mars kursseille ja koulutuksiin ja koulunpenkille ja töihin. Sitten voit alkaa miettimään niitä uusia lenkkareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanni16kerava kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä perusteella miehen rahat ovat sinun rahojasi? Saat työttömyysetuuden ja lapsilisät ja voit koska tahansa mennä osa-aikatöihin.
Onko puolisoiden elatusvelvollisuus toisiinsa nähden poistettu?
Avoliitossa ei sellaista ole koskaan ollutkaan.
Kyllä tavallaan on, koska yhteiskunnan tukia saa koko talouden yhteenlaskettujen tulojen ja menojen mukaan. Parisuhteen toinen puoliso ei voi saada sosiaalisia tukia sen perusteella, että mies/nainen ei suostu elättämään avopuolisoaan ja/tai omia lapsiaan.
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolesta riippumatta itselleni opetetettiin ja se iskostui omaan päähän kyllä hyvin, että omista menoista vastataan itse. Parisuhde, jossa työkykyisillä puolisoilla ei tätä ajattelua ole, en varmaan voisi elää. Aivan eri asia on, jos toinen puolisoista vaikka sairastuu, siiloin jeesitään tottakai.
Ilmeisesti eri ihmisille opetetaan parisuhteista eri asioita. Minulle opettettiin että se on nimenomaan pari-suhde. Siis pari, ei niin että siinä on kaksi ihan erillistä ihmistä jotka elävät omia elämiään.
Itse en ainakaan näe että parisuhde oikein toimisi jos siinä ei välitetä tuon taivaallista toisen hyvinvoinnista tai toimeentulosta. Tietenkään toinen ei saa heittäytyä ihan elätettäväksi mutta erilaiset elämäntilanteet pitää kyllä ymmärtää. Ja jos ei halua ymmärtää niin ei kenenkään kanssa ole pakko olla yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tosissaan väittää, että ap:lla olisi yh:na käytettävissään enemmän rahaa?😂😂
Näin olisi. Hän saisi yhteiskunnan tukia, joilla saisi asunnon ja perustoimeentulon, jolla saisi ostettua myös ne kengät. Jos lapset muuttaisivat äidin kanssa, niin lapsillekin saisi tukea.
Mies menettäisi erotilanteessa eniten, koska lasten elatusmaksut otettaisiin häneltä tulojen mukaan eikä "palkkani kuuluu minulle"-logiikalla.
Höpöhöpö! Mies ei menettäisi eniten, mitä paskapuhetta taas... Molemmilla säilyy elatusvelvollisuus lapsiin nähden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän riippuu ihan siitä
A) miksi sinä ne lenkkarit tarvitset
B) onko kyseessä miehesi harrastus joka estyisi tai heikentyisi jos hän ei investoi 4000 euroaLähtökohtaisesti summat ei ole olennaisinta tässä. Vaan periaate. Olen itsekin ollut samassa tilanteessa (paitsi etten osta ikinä mitään 4000e ostoksia) ja keskustellut sitten siitä miksi rouva tarvitsee kolmannetkin lenkkarit ja tarvitseeko tosiaan eri maastoihin erilaiset lenkkarit.
Päinvastoin. Summat ovat oleellisia. Jos vaimo tarvitsee tavalliset kengät jotka saa viidellä kympillä niin niiden hinta on mitätön suhteessa neljän tonnin harrastusvälineisiin. Jos on varaa niihin, on varaa myös ostaa kengät vaimolle. Ei siinä ole mitään periaatteellista.
Olisi ihan eri asia jos vaimo vaatisi itselleen tonnien välineitä kun mieskin saa.
Kysymys koskee avoliittoa. Ei ole vaimo.
Ja summat eivät edelleenkään ole olennaisia. Vain periaate on, ja se suhteutetaan elintasoon. Eikä tässäkään mistään lenkkareista ole oikeasti kyse.
Vaimo se on avovaimokin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tietenkään ole reilua, eikä tuo suhde tule muuttumaan yhtään sen reilummaksi vaikka tekisit mitä tai olisit tekemättä.
Hanki nyt ihmessä lapsia tuon kanssa. On edelleen hänen rahansa ja sitten on teidän rahat. Mies käyttää rahansa miten tahtoo ja sinä huolehdit että lapsilla on kaikki tarpeellinen ja anelet mieheltäsi almuja OMIEN lastensa elättämiseen. Hoidat lapsia kenties kotona mutta miehestä on edelleen reilua koska sinä vain makaat kotona.
Jos kun menet töihin niin mikään ei muutu silloinkaan. Tuo lokki loisii edelleen kustannuksellasi koska hänellä on raskas työ ja mitä kaikkea sitä tekosyyksi keksii käyttääkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolesta riippumatta itselleni opetetettiin ja se iskostui omaan päähän kyllä hyvin, että omista menoista vastataan itse. Parisuhde, jossa työkykyisillä puolisoilla ei tätä ajattelua ole, en varmaan voisi elää. Aivan eri asia on, jos toinen puolisoista vaikka sairastuu, siiloin jeesitään tottakai.
Ilmeisesti eri ihmisille opetetaan parisuhteista eri asioita. Minulle opettettiin että se on nimenomaan pari-suhde. Siis pari, ei niin että siinä on kaksi ihan erillistä ihmistä jotka elävät omia elämiään.
Itse en ainakaan näe että parisuhde oikein toimisi jos siinä ei välitetä tuon taivaallista toisen hyvinvoinnista tai toimeentulosta. Tietenkään toinen ei saa heittäytyä ihan elätettäväksi mutta erilaiset elämäntilanteet pitää kyllä ymmärtää. Ja jos ei halua ymmärtää niin ei kenenkään kanssa ole pakko olla yhdessä.
Jännä et tää ajattelu kyllä kelpaa, kun itse on rahaa vailla. Yleensä nainen. Kuinka monta kertaa se toisen hyvinvointi siinä suhteessa kiinnostaa, kun on kyse niistä miehen tarpeista suhteessa? Ei kovin usein
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä perusteella miehen rahat ovat sinun rahojasi? Saat työttömyysetuuden ja lapsilisät ja voit koska tahansa mennä osa-aikatöihin.
Onko puolisoiden elatusvelvollisuus toisiinsa nähden poistettu?
Avoliitossa ei tunneta puolisoiden elatusvelvollisuutta toisiinsa nähden.
Jos ap ei tosiaan kykene työllistymään, niin sittenhän ainoa "ura" on olla perheen piika. Eli mies maksaa pääsääntöisesti nuo yhteiset kulut ja piika palvelee ja hoitaa kaikki kotityöt.
Ei itseäni kiinnostaisi, yök! Pistäisin kaikki paukut työelämään kiinni pääsemiseen.
Kotonaollessasi varmaankin hoidat kaikki kotityöt, siitähän voisi saada palkkaa kuussa lenkkareiden ja leningin verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkotat siis että miehesi pitäisi ostaa si ulle lenkkarit? Ja ehkä vähän kaikkea muutakin. Ja lopettaa typerät harrastuksensa?
Ei kenenkään mitään pidä. Mutta jos välittää ja rakastaa niin ajattelee toisen hyvinvointia sen verran että ei anna toisen kulkea risoissa kengissä. Joku raja sentään.
Miksi edes ollaan yhdessä jos se toinen on ihan yhdentekevä?
Miksi edes ollaan yhdessä, jos se toinen on vain paksu lompakko?
Muista vielä vaatia 50-50 kotityötkin!
Vierailija kirjoitti:
Etkö voisi pyytää uusia lenkkareita äitienpäivä/synttärilahjaksi?
Ei muuten tiedä reiluudesta, mutta omaa rahaa sinunkin tulisi yrittää hankkia.
Miksi ap:n pitäisi pyytää lenkkarit lahjaksi samaan aikaan kun talouden toinen osapuoli tuhlaa 4000 euroa omaan harrastukseen?
Joo olen huomannut että sinulla on vähän ymmärryksessä vikaa. Alzhaimer?