Lue keskustelun säännöt.
Minusta avoin suhde ei ole parisuhde
Kommentit (192)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kutsuisin näitä enemmänkin ystävien väliseksi panosuhteeksi. Aito parisuhde koostuu kahdesta ihmisestä, jotka ovat toisiinsa sitoutuneita. Mutta nykyäänhän ei osata sitoutua ja tärkeintä ne omat halut ja himot. Siksi pitää olla monta suhdeviritelmää samaan aikaan ja näitä sitten yritetään selitellä joksikin "avoimeksi suhteeksi". Oksettavaa touhua.
Kuule ne avoimessa suhteessa olevat ehkä tietää olevansa romanttisessa suhteessa keskenään, ja sitoutuneita toisiinsa, ja siksi eivät kutsu suhdettaan fwb-suhteeksi, jollaiseksi sä härskin ylimielisesti yrität sen heidän puolestaan määritellä.
Avoin suhde ei yleensä ole monta suhdeviritelmää (se on polyamoriaa), vaan parisuhde johon on sitouduttu, ja jossa yhteisen sopimuksen mukaan voi olla seksiä myös muiden kanssa.
Jos on toiseen sitoutunut ja toista rakastaa, niin ei silloin todellakaan paneskella ketään muita. Silloin voi jatkaa sitä railakasta sinkkuelämää eri panojen kanssa, jos ei yksi kumppani riitä.
Samaa mieltä! :D Jos oma puoliso edes ehdottaa joskus moista, saa alkaa viettää ihan vapaasti villiä sinkkuelämää.
Oman puolison kanssa seksi mahtavaa ja meillä on edelleen yhteys vuosien jälkeen. En voisi kuvitellakaan , että hyppäämme toiseen sänkyyn jonkun muun kanssa.
Sinullahan on hyvä suhde, jos puoliso menee vaihtoon ja pelkästä ehdotuksesta. Tämä on sitä sitoutunuta, todellista rakkautta.
Veikkaanpa, ettei puolisosi uskalla hirväesti tarpeistaan puhua noin muutenkaan.
Älä viitsi vääristellä ja väännellä asioita. Nämä asiat sovitaan suhteen alussa. On arvoja jotka ovat pysyviä kuten suhtautuminen pettämisiin. Heikot moraaliltaan mädät piilottelevat itseään suhteen alussa ja sen aikana.
Huh. Olitkin pahempi jyrä kuin kuvittelinkaan. Moralistin vailla tunteita.
Toivottavasti puolisollasi on kuitenkin kaikki hyvin? Hänen tunteistaanhan sinä et välitä vaan olet lyönyt asiat lukkoon toisen puolesta jo aikoja sitten ja keskustelua ei käydä.
Tässä jyrkkyydessähän ei edes ole kysymys kenne kanssa harrastetaan seksiä VAAN SIITÄ, ETTEI SUHTEESSA SAA PUHUA.
Tätä sinä alleviivaat taas uudestaan, vaikka väität, minun vääntävän sinun sanoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse mietin, että kestävätkö nämä? Onko ihmisiä, jotka olisivat olleet esim. 15 vuotta avoimessa suhteessa?
Omassa tuttavapiirissä avoimeen suhteeseen on päädytty, kun liitossa menee muuten huonosti ja tällaisella suhteen avaamisella on yritetty parantaa tai piristää liittoa. Hetken se toimii ja osapuolet (nainen) julistavat avoimen suhteen autuutta, mutta ennen pitkää, yleensä parin kolmen vuoden sisällä, suhde sitten kuitenkin päättyy eroon. Näitä tapauksia tiedän useita.
Mua aina hitusen huvittavat nämä spekulaatiot siitä, että voiko suhde kestää jos se poikkeaa perinteisestä parisuhdemallista. Aivan kuin se kahden ihmisen valinen perinteinen parisuhde olisi jotenkin kestävä.
Ydinperhe ja kahden ihmisen välinen parisuhde on ollut ihmiskunnan historiassa hyvin lyhytaikainen vaihe. Erot lisääntyvät koko ajan, eikä aiempi eroamattomuus todellakaan johtunut siitä, että liitot oliva onnelisia vaan siitä, ettei eroaminen ollut yhteiskunnalllisesti hyväksyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen pari eläkööt niinkun itse parhaaksi katsovat. Minulle avoin suhde ei toimisi, ja vaimo on samaa mieltä.
Ollaan silti sovittu, että jos jostain syystä tapahtuisi yksittäinen hairahtuminen (mitä ei ole ainakaan minulle koskaan tapahtunut), siitä ei kerrota toiselle. Kertominen on vaan oman pahan olon purkamista, ja vastuun siirtämistä toiselle. Jos mokaa, pitää kantaa siitä seuraukset itse, eikä kuormittaa toista sillä. Yksittäisessä harha-askeleessa tietämättömyys on siunaus.
Eli teillä on periaatteessa avoin suhde don't ask, don't tell -tyyliin.
Tuollainen puolittainen sitoutuminen sopii niille, jotka eivät uskalla antaa itseään kokonaan. Haluavat aina säilyttää itsellään jonkin osan itsestään siltä varalta, jos hylätään.
Parisuhde vaatii rohkeutta ja päättäväisyyttä. Ja sitä ei kaikilla ole.
Todellinen rakkaus, joka tarjoaa kaiken ja vie jalat alta, on hyvin harvinaista. Toisten kohdalle sellaista ei tipahda koskaan ja jos tipahtaa, hän voi muuten olla saavuttamattomissa. Siksi kai avoimia suhteita harrastetaan. Yksi ihminen pysty tarjoamaan kaikkea. Eikä hänen tarvitsekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse mietin, että kestävätkö nämä? Onko ihmisiä, jotka olisivat olleet esim. 15 vuotta avoimessa suhteessa?
Omassa tuttavapiirissä avoimeen suhteeseen on päädytty, kun liitossa menee muuten huonosti ja tällaisella suhteen avaamisella on yritetty parantaa tai piristää liittoa. Hetken se toimii ja osapuolet (nainen) julistavat avoimen suhteen autuutta, mutta ennen pitkää, yleensä parin kolmen vuoden sisällä, suhde sitten kuitenkin päättyy eroon. Näitä tapauksia tiedän useita.
Mua aina hitusen huvittavat nämä spekulaatiot siitä, että voiko suhde kestää jos se poikkeaa perinteisestä parisuhdemallista. Aivan kuin se kahden ihmisen valinen perinteinen parisuhde olisi jotenkin kestävä.
Ydinperhe ja kahden ihmisen välinen parisuhde on ollut ihmiskunnan historiassa hyvin lyhytaikainen vaihe. Erot lisääntyvät koko ajan, eikä aiempi eroamattomuus todellakaan johtunut siitä, että liitot oliva onnelisia vaan siitä, ettei eroaminen ollut yhteiskunnalllisesti hyväksyttävää.
Erot eivät tilastojen mukaan ole merkittävästi lisääntyneet. Lisäksi asenteet pettämistä kohtaan tiukentuneet paljon 1990-luvun alusta.
On tietysti aina näitä reunamien vähemmistökuplien äänekkäitä kellokkaita joiden oma elämänhistoria täysin rikki jo lapsesta saakka.
Sitä sitten paikkaillan aiheuttamalla muille tahallaan pahaa läpi elämänsä katumatta sitä millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen puolittainen sitoutuminen sopii niille, jotka eivät uskalla antaa itseään kokonaan. Haluavat aina säilyttää itsellään jonkin osan itsestään siltä varalta, jos hylätään.
Parisuhde vaatii rohkeutta ja päättäväisyyttä. Ja sitä ei kaikilla ole.
Voimakkaan välttelevä kiintymyssuhdetyyli. Joskus myös epävakaita ja narsistisia piirteitä ilmentää vaikka varsinaista diagnoosia ei olisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse mietin, että kestävätkö nämä? Onko ihmisiä, jotka olisivat olleet esim. 15 vuotta avoimessa suhteessa?
Omassa tuttavapiirissä avoimeen suhteeseen on päädytty, kun liitossa menee muuten huonosti ja tällaisella suhteen avaamisella on yritetty parantaa tai piristää liittoa. Hetken se toimii ja osapuolet (nainen) julistavat avoimen suhteen autuutta, mutta ennen pitkää, yleensä parin kolmen vuoden sisällä, suhde sitten kuitenkin päättyy eroon. Näitä tapauksia tiedän useita.
Mua aina hitusen huvittavat nämä spekulaatiot siitä, että voiko suhde kestää jos se poikkeaa perinteisestä parisuhdemallista. Aivan kuin se kahden ihmisen valinen perinteinen parisuhde olisi jotenkin kestävä.
Ydinperhe ja kahden ihmisen välinen parisuhde on ollut ihmiskunnan historiassa hyvin lyhytaikainen vaihe. Erot lisääntyvät koko ajan, eikä aiempi eroamattomuus todellakaan johtunut siitä, että liitot oliva onnelisia vaan siitä, ettei eroaminen ollut yhteiskunnalllisesti hyväksyttävää.
Erot eivät tilastojen mukaan ole merkittävästi lisääntyneet. Lisäksi asenteet pettämistä kohtaan tiukentuneet paljon 1990-luvun alusta.
On tietysti aina näitä reunamien vähemmistökuplien äänekkäitä kellokkaita joiden oma elämänhistoria täysin rikki jo lapsesta saakka.
Sitä sitten paikkaillan aiheuttamalla muille tahallaan pahaa läpi elämänsä katumatta sitä millään tavalla.
Kenenkään ei ole pakko olla vapaassa suhteessa jos se tuntuu pahalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kutsuisin näitä enemmänkin ystävien väliseksi panosuhteeksi. Aito parisuhde koostuu kahdesta ihmisestä, jotka ovat toisiinsa sitoutuneita. Mutta nykyäänhän ei osata sitoutua ja tärkeintä ne omat halut ja himot. Siksi pitää olla monta suhdeviritelmää samaan aikaan ja näitä sitten yritetään selitellä joksikin "avoimeksi suhteeksi". Oksettavaa touhua.
Kuule ne avoimessa suhteessa olevat ehkä tietää olevansa romanttisessa suhteessa keskenään, ja sitoutuneita toisiinsa, ja siksi eivät kutsu suhdettaan fwb-suhteeksi, jollaiseksi sä härskin ylimielisesti yrität sen heidän puolestaan määritellä.
Avoin suhde ei yleensä ole monta suhdeviritelmää (se on polyamoriaa), vaan parisuhde johon on sitouduttu, ja jossa yhteisen sopimuksen mukaan voi olla seksiä myös muiden kanssa.
Jos on toiseen sitoutunut ja toista rakastaa, niin ei silloin todellakaan paneskella ketään muita. Silloin voi jatkaa sitä railakasta sinkkuelämää eri panojen kanssa, jos ei yksi kumppani riitä.
Samaa mieltä! :D Jos oma puoliso edes ehdottaa joskus moista, saa alkaa viettää ihan vapaasti villiä sinkkuelämää.
Oman puolison kanssa seksi mahtavaa ja meillä on edelleen yhteys vuosien jälkeen. En voisi kuvitellakaan , että hyppäämme toiseen sänkyyn jonkun muun kanssa.
Sinullahan on hyvä suhde, jos puoliso menee vaihtoon ja pelkästä ehdotuksesta. Tämä on sitä sitoutunuta, todellista rakkautta.
Veikkaanpa, ettei puolisosi uskalla hirväesti tarpeistaan puhua noin muutenkaan.
Älä viitsi vääristellä ja väännellä asioita. Nämä asiat sovitaan suhteen alussa. On arvoja jotka ovat pysyviä kuten suhtautuminen pettämisiin. Heikot moraaliltaan mädät piilottelevat itseään suhteen alussa ja sen aikana.
Huh. Olitkin pahempi jyrä kuin kuvittelinkaan. Moralistin vailla tunteita.
Toivottavasti puolisollasi on kuitenkin kaikki hyvin? Hänen tunteistaanhan sinä et välitä vaan olet lyönyt asiat lukkoon toisen puolesta jo aikoja sitten ja keskustelua ei käydä.
Tässä jyrkkyydessähän ei edes ole kysymys kenne kanssa harrastetaan seksiä VAAN SIITÄ, ETTEI SUHTEESSA SAA PUHUA.
Tätä sinä alleviivaat taas uudestaan, vaikka väität, minun vääntävän sinun sanoja.
Jaahas, venkoileva ehdottomuushullu taas laittamassa sanoja toisten suuhun. Hohhoijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne keillä toimii, niin toimii ja siinähän ovat avoimessa. Mitä se muille kuuluu. Itse en ole sellaista tyyppiä, että pystyisin avoimeen suhteeseen
Ei se olekkaan. Vaan siinä ollaan vaan seksisuhteessa useamman kanssa samaan aikaan. Se on sellaista polyamoria lähtöistä toimintaa joka innoittanut tuollaiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todellinen rakkaus, joka tarjoaa kaiken ja vie jalat alta, on hyvin harvinaista. Toisten kohdalle sellaista ei tipahda koskaan ja jos tipahtaa, hän voi muuten olla saavuttamattomissa. Siksi kai avoimia suhteita harrastetaan. Yksi ihminen pysty tarjoamaan kaikkea. Eikä hänen tarvitsekaan.
Jalat alta-rakkaus on usein pakoa itsestään. Haetaan hoivaa jota ei lapsena saatu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen puolittainen sitoutuminen sopii niille, jotka eivät uskalla antaa itseään kokonaan. Haluavat aina säilyttää itsellään jonkin osan itsestään siltä varalta, jos hylätään.
Parisuhde vaatii rohkeutta ja päättäväisyyttä. Ja sitä ei kaikilla ole.
Voimakkaan välttelevä kiintymyssuhdetyyli. Joskus myös epävakaita ja narsistisia piirteitä ilmentää vaikka varsinaista diagnoosia ei olisikaan.
Kyllä. Ikuisia lapsia kaikissa ihmissuhteissa. Aikuisen vastuuta ei löydy ja sanovat, ettei tarvitse löytyäkään, KTS. tämä ketju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kutsuisin näitä enemmänkin ystävien väliseksi panosuhteeksi. Aito parisuhde koostuu kahdesta ihmisestä, jotka ovat toisiinsa sitoutuneita. Mutta nykyäänhän ei osata sitoutua ja tärkeintä ne omat halut ja himot. Siksi pitää olla monta suhdeviritelmää samaan aikaan ja näitä sitten yritetään selitellä joksikin "avoimeksi suhteeksi". Oksettavaa touhua.
Kuule ne avoimessa suhteessa olevat ehkä tietää olevansa romanttisessa suhteessa keskenään, ja sitoutuneita toisiinsa, ja siksi eivät kutsu suhdettaan fwb-suhteeksi, jollaiseksi sä härskin ylimielisesti yrität sen heidän puolestaan määritellä.
Avoin suhde ei yleensä ole monta suhdeviritelmää (se on polyamoriaa), vaan parisuhde johon on sitouduttu, ja jossa yhteisen sopimuksen mukaan voi olla seksiä myös muiden kanssa.
Jos on toiseen sitoutunut ja toista rakastaa, niin ei silloin todellakaan paneskella ketään muita. Silloin voi jatkaa sitä railakasta sinkkuelämää eri panojen kanssa, jos ei yksi kumppani riitä.
Samaa mieltä! :D Jos oma puoliso edes ehdottaa joskus moista, saa alkaa viettää ihan vapaasti villiä sinkkuelämää.
Oman puolison kanssa seksi mahtavaa ja meillä on edelleen yhteys vuosien jälkeen. En voisi kuvitellakaan , että hyppäämme toiseen sänkyyn jonkun muun kanssa.
Sinullahan on hyvä suhde, jos puoliso menee vaihtoon ja pelkästä ehdotuksesta. Tämä on sitä sitoutunuta, todellista rakkautta.
Veikkaanpa, ettei puolisosi uskalla hirväesti tarpeistaan puhua noin muutenkaan.
Älä viitsi vääristellä ja väännellä asioita. Nämä asiat sovitaan suhteen alussa. On arvoja jotka ovat pysyviä kuten suhtautuminen pettämisiin. Heikot moraaliltaan mädät piilottelevat itseään suhteen alussa ja sen aikana.
Oma pitkä ja rakastava suhteeni on sellainen, jossa molemmat saavat myös muuttua. Siksi suhteemme varmaan onkin kestänyt nuoruudesta keski-iän kynnykselle. Olisi tympeää, jos ajattelisimme vieläkin kaikesta samoin, kuin nuorina ja naiiveina.
Perusarvomme tosin eivät ole muuttuneet, vaan terästyneet. Emme ikinä sortuisi pettämiseen. Se kun EI ole pettämistä, että harrastaa avoimesti irtosuhteita.
Avoimessa suhteessa eläminen ja varsinkin tällainen ulkopuolisten viha järjestelyä kohtaan myös hitsaa meitä entistä enemmän yhteen. Me kyllä tiedämme, ettemme ole mitään mätiä tai varsinkaan piilottelijoita.
Kiitos, kun muistutit taas minulle, miten siunattu olen, kun olen löytänyt samanhenkisen puolison!
T. Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen puolittainen sitoutuminen sopii niille, jotka eivät uskalla antaa itseään kokonaan. Haluavat aina säilyttää itsellään jonkin osan itsestään siltä varalta, jos hylätään.
Parisuhde vaatii rohkeutta ja päättäväisyyttä. Ja sitä ei kaikilla ole.
Voimakkaan välttelevä kiintymyssuhdetyyli. Joskus myös epävakaita ja narsistisia piirteitä ilmentää vaikka varsinaista diagnoosia ei olisikaan.
Kyllä. Ikuisia lapsia kaikissa ihmissuhteissa. Aikuisen vastuuta ei löydy ja sanovat, ettei tarvitse löytyäkään, KTS. tämä ketju.
Mitä vastuuta ihmissuhteessa tarvitaan? Kuulostaa mälsältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse mietin, että kestävätkö nämä? Onko ihmisiä, jotka olisivat olleet esim. 15 vuotta avoimessa suhteessa?
Omassa tuttavapiirissä avoimeen suhteeseen on päädytty, kun liitossa menee muuten huonosti ja tällaisella suhteen avaamisella on yritetty parantaa tai piristää liittoa. Hetken se toimii ja osapuolet (nainen) julistavat avoimen suhteen autuutta, mutta ennen pitkää, yleensä parin kolmen vuoden sisällä, suhde sitten kuitenkin päättyy eroon. Näitä tapauksia tiedän useita.
Mua aina hitusen huvittavat nämä spekulaatiot siitä, että voiko suhde kestää jos se poikkeaa perinteisestä parisuhdemallista. Aivan kuin se kahden ihmisen valinen perinteinen parisuhde olisi jotenkin kestävä.
Ydinperhe ja kahden ihmisen välinen parisuhde on ollut ihmiskunnan historiassa hyvin lyhytaikainen vaihe. Erot lisääntyvät koko ajan, eikä aiempi eroamattomuus todellakaan johtunut siitä, että liitot oliva onnelisia vaan siitä, ettei eroaminen ollut yhteiskunnalllisesti hyväksyttävää.
Erot eivät tilastojen mukaan ole merkittävästi lisääntyneet. Lisäksi asenteet pettämistä kohtaan tiukentuneet paljon 1990-luvun alusta.
On tietysti aina näitä reunamien vähemmistökuplien äänekkäitä kellokkaita joiden oma elämänhistoria täysin rikki jo lapsesta saakka.
Sitä sitten paikkaillan aiheuttamalla muille tahallaan pahaa läpi elämänsä katumatta sitä millään tavalla.
Suomalaisten avioeroja on tilastoitu liki 150 vuotta ja kyllä se määrä on kasvanut melkoisen radikaalisti, kun vertaa esim. tätä hetkeä vuoteen 1963. Erojen kasvu on toki ollut viime vuosina huomattavasti maltilllisempaa, mutta toisaalta samaan aikaan solmittujen avioliittojen määrä on koko ajan vähentynyt.
Tuohon lainaamani kommentin muuhun sekoiluun en edes viitsi ottaa kantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kutsuisin näitä enemmänkin ystävien väliseksi panosuhteeksi. Aito parisuhde koostuu kahdesta ihmisestä, jotka ovat toisiinsa sitoutuneita. Mutta nykyäänhän ei osata sitoutua ja tärkeintä ne omat halut ja himot. Siksi pitää olla monta suhdeviritelmää samaan aikaan ja näitä sitten yritetään selitellä joksikin "avoimeksi suhteeksi". Oksettavaa touhua.
Kuule ne avoimessa suhteessa olevat ehkä tietää olevansa romanttisessa suhteessa keskenään, ja sitoutuneita toisiinsa, ja siksi eivät kutsu suhdettaan fwb-suhteeksi, jollaiseksi sä härskin ylimielisesti yrität sen heidän puolestaan määritellä.
Avoin suhde ei yleensä ole monta suhdeviritelmää (se on polyamoriaa), vaan parisuhde johon on sitouduttu, ja jossa yhteisen sopimuksen mukaan voi olla seksiä myös muiden kanssa.
Jos on toiseen sitoutunut ja toista rakastaa, niin ei silloin todellakaan paneskella ketään muita. Silloin voi jatkaa sitä railakasta sinkkuelämää eri panojen kanssa, jos ei yksi kumppani riitä.
Samaa mieltä! :D Jos oma puoliso edes ehdottaa joskus moista, saa alkaa viettää ihan vapaasti villiä sinkkuelämää.
Oman puolison kanssa seksi mahtavaa ja meillä on edelleen yhteys vuosien jälkeen. En voisi kuvitellakaan , että hyppäämme toiseen sänkyyn jonkun muun kanssa.
Sinullahan on hyvä suhde, jos puoliso menee vaihtoon ja pelkästä ehdotuksesta. Tämä on sitä sitoutunuta, todellista rakkautta.
Veikkaanpa, ettei puolisosi uskalla hirväesti tarpeistaan puhua noin muutenkaan.
Älä viitsi vääristellä ja väännellä asioita. Nämä asiat sovitaan suhteen alussa. On arvoja jotka ovat pysyviä kuten suhtautuminen pettämisiin. Heikot moraaliltaan mädät piilottelevat itseään suhteen alussa ja sen aikana.
Oma pitkä ja rakastava suhteeni on sellainen, jossa molemmat saavat myös muuttua. Siksi suhteemme varmaan onkin kestänyt nuoruudesta keski-iän kynnykselle. Olisi tympeää, jos ajattelisimme vieläkin kaikesta samoin, kuin nuorina ja naiiveina.
Perusarvomme tosin eivät ole muuttuneet, vaan terästyneet. Emme ikinä sortuisi pettämiseen. Se kun EI ole pettämistä, että harrastaa avoimesti irtosuhteita.
Avoimessa suhteessa eläminen ja varsinkin tällainen ulkopuolisten viha järjestelyä kohtaan myös hitsaa meitä entistä enemmän yhteen. Me kyllä tiedämme, ettemme ole mitään mätiä tai varsinkaan piilottelijoita.
Kiitos, kun muistutit taas minulle, miten siunattu olen, kun olen löytänyt samanhenkisen puolison!
T. Eri
Aika usien suhteet johon kohdistuu ulkopuoleta epäilyjä perustellusta syystä kuitenkin hajoavat varsinkin uusioperhe-etäsuhdekuvioissa. Terveempi näistä lähtee viimeistään 2-3 vuoden jälkeen kun tajuaa sen toisen henkisen tyhjyyden ja keskenkasvuisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen pari eläkööt niinkun itse parhaaksi katsovat. Minulle avoin suhde ei toimisi, ja vaimo on samaa mieltä.
Ollaan silti sovittu, että jos jostain syystä tapahtuisi yksittäinen hairahtuminen (mitä ei ole ainakaan minulle koskaan tapahtunut), siitä ei kerrota toiselle. Kertominen on vaan oman pahan olon purkamista, ja vastuun siirtämistä toiselle. Jos mokaa, pitää kantaa siitä seuraukset itse, eikä kuormittaa toista sillä. Yksittäisessä harha-askeleessa tietämättömyys on siunaus.
Eli teillä on periaatteessa avoin suhde don't ask, don't tell -tyyliin.
No ei. "Periaatteessa avoimessa" suhteessa, kuten yllä kuvaat, olisi OK pitää muitakin partnereita, kunhan siitä ei kertoisi. Meidän suhdemallissa näin ei ole. Se olisi nimenomaan virhe. Virheestä kärsiköön virheen tekijä, ei viaton puoliso. En minä haluaisi tietää jos vaimolla tällainen virhe kävisi, olen paljon onnellisempi ilman sitä tietoa.
Avoimessa suhteessa seksin harrastaminen muiden kanssa ei ole pettämistä. Siinä se juju piilee.