Kestättekö sitä, jos joku häärää kodissanne ajatellen olevansa avuksi?

Huh, olispa aikamoista. Eipä täällä toisaalta paljon ketään käykään. Anoppi on kunniavieras ja mun paras kaveri. Sen ei tarvii sormeaan nostaa.

Vierailija kirjoitti:

Hääräättekö lastenne huoneissa?

Nämähän eivät ole sama asia. Lapsen huone sijaitsee minun asunnossani, ja minä olen vastuussa mm. huoneen paloturvallisuudesta ja muutenkin jossain määrin huoneen kunnosta ja siisteydestä niin kauan kun lapsi on alaikäinen.

Kun lapseni oli teini, annoin hänelle kyllä paljonkin itsenäisyyttä enkä mennyt huoneeseen koputtamatta tai kysymättä lapselta lupaa. Yli 15-vuotiaan huoneeseen ei ollut tarvetta mennä oikeastaan koskaan. Sen sijaan pienen, alle 10-vuotiaan lapsen huoneessa hääräsin melko vapaasti.

Lapsi sai täysin omassa hallinnassaan olevan tilan, kun muutti pois kotoa 18-vuotiaana. Siellä en koskaan häärää pyytämättä, koska se on hänen asuntonsa, ei minun.

Mun tuttavani on tällainen hääräilijä. Aikoo myös tehdä säännöllisiä tupatarkastuksia tyttärensä kotiin, kun hän muuttaa omilleen. Sanoin, että älä..

En kestäisi. Talostelkoot omassa kodissaan.

Voisin vielä jotenkuten sietää, jos joku hyvin läheinen tekisi tuollaista, lähisukulainen vaikkapa.

Mutta minulla on kokemusta ei-ollenkaan-läheisistä vieraista, jotka toimivat samoin, ja se on ihan kamalaa. Todella hämmentävä vieras oli puolituttu keski-ikäinen naishenkilö, joka tuntui saavan keittiössämme jonkin maniakohtauksen. Hoki koko ajan "MUN TARVII KOKO AJAN TEHDÄ JOTAIN! MÄ EN VOI OLLA TEKEMÄTTÄ JOTAIN! MUN TARVII KOKO AJAN TEHDÄ JOTAIN!" ja sähelsi ympäriinsä kuin Tasmanian tuholainen, alkoi tyhjentää tiskikonetta ja pyyhkiä pintoja, jne. Enkä edes liioittele, käytös oli niin outoa että toinen vieras, vanha mies, kuiskasi "onko tuo jotenkin mielisairas?"

Meillä on perheen kesken tapana häärätä ja touhuta yhdessä esim kokkaus ja jälkien korjaus käy nopsaan kun kaikki tekevät . Sitten on mukava istua rauhassa yhdessä eikä yhden tarvitse hoitaa kaikkea .

Pipo on kyllä vähän liian tiukalla, jos dyykkaa roskiksesta roskia lajitellakseen ne uudestaan ja järjrstää astianpesukoneen astiat uudelleen, kun joku muu on sen kerran täyttänyt. Kuulostaa sairaalloiselta kontrollinhalulta.

On siis kaksi tapaa tehdä asioita: ap:n tapa ja väärä.

Justiinaksi sellaisia kutsutaan.

Vierailija kirjoitti:

Pipo on kyllä vähän liian tiukalla, jos dyykkaa roskiksesta roskia lajitellakseen ne uudestaan ja järjrstää astianpesukoneen astiat uudelleen, kun joku muu on sen kerran täyttänyt. Kuulostaa sairaalloiselta kontrollinhalulta.

Sun mielestä on ihan ok, että astiat ladotaan koneeseen niin, että sinne mahtuu vain puolet normaalista määrästä, suihkuvarret ei pääse pyörimään eikä pesuaineluukku aukeamaan, muovikipot kaatuilee ja myös konepesua kestämättömät astiat on ängetty sekaan? Tai että biojäteroskiksessa on muovia, muovinkeräysastiassa vauvanvaippa ja pahvinkeräyksessä metallia?

Ap

Mulla saa vain tiskata ja tuoda omissa astiossaan hyvää ruokaa.  Ei muuta, kiitos.

No en kestä! Itse kyllä häärään äitini kodissa hänellä kyläillessäni, häntä ei tunnu hirveästi haittaavan.

Meillä ei kauheesti vieraita käy, kerran vieras (no siis, läheinen) alkoi tyhjentää tiskikonettani, olin vähän ihmeissäni kyllä. Hän vain aatteli olla avuksi :D

Mulla on siis aika vahva kontrollin tarve ja ahdistun jos etenkin ruokaani tehdään "väärällä" tavalla. Kai mulla on jotain häikkää päässä :D

En tykkää kyllä muista häärääjistä kodissani, etenkään keittiössä. Oon varmaan asunut jo niin kauan yksin, että on vaan ne tietyt rutiinit asioihin olemassa. Sitten kun joku vieras touhuaa mun keittiössä, niin ei voida kysyä mistä mikäkin löytyy, vaan availlaan kaikki kaapit ja kollataan jokainen laatikko. Niin ärsyttävää.

Vielä ärsyttävämpää, jos tavarat siinä mylläyksessä menee vääriin paikkoihin ja sitten ku jotain tarvis, niin eipä löydykään sieltä mistä normaalisti pitäis löytyä. Eniten elämässä veetuttaa ajan käyttäminen jonkun tavaran etsimiseen, siksi pidän yleensä sellaista järjestystä yllä, ettei tarvi elämäänsä käyttää romujen etsimiseen. En tykkää, että siihen tulee sorkkimaan joku, joka vaan lykkää kamat minne sattuu.

Että kiitos vaan, siivoan ja hoidan keittiön omassa kodissa aivan ite. Älköön siihen tulko kukaan muu sekaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Äitini on tullut vara-avaimilla poissaollessamme ja viikannut pyykkejä ja siivonnut keittiötä. Tuollaisen pitäisi olla laissa kielletty.

Minun äitini on tehnyt samaa. Mennyt myös petaamaan sänkyämme ja todennut että aluslakanassa oli jotain tahroja.

Olisitte kiitollisia kun jotkut haluavat auttaa teitä, vaikka se ei ihan täydellisesti mene. Itse olisin monesti tarvinnut apua perheen kanssa. Olisin ollut kiitollinen vaikka siitä tungettelevasta anopista, joka laittaa tiskit väärin koneeseen. Itse en ole ikinä saanut edes tuollaista avuntarjousta.

Vierailija kirjoitti:

Mulla saa vain tiskata ja tuoda omissa astiossaan hyvää ruokaa.  Ei muuta, kiitos.

Mun mutsi ei saa siivota eikä tiskata mun luona, tekee hutiloiden ja huonosti. Ei oo omassa kotonaan niin tarkka, mutta mä en halua puolilikaisia astioita kaappiini. En myöskään tykkää, että laittaa ruokaa mun luona tai oikeastaan muutenkaan. Sillä on ällöjä epähyhieenisiä tapoja, esim maistetaan ruokaa samalla lusikalla useaan kertaan. Tunkee siis sen suussa käyneen lusikan takaisin sinne ruokaan monta kertaa. Yöks.

Vierailija kirjoitti:

Olisitte kiitollisia kun jotkut haluavat auttaa teitä, vaikka se ei ihan täydellisesti mene. Itse olisin monesti tarvinnut apua perheen kanssa. Olisin ollut kiitollinen vaikka siitä tungettelevasta anopista, joka laittaa tiskit väärin koneeseen. Itse en ole ikinä saanut edes tuollaista avuntarjousta.

Mitä apua siitä on, että joku laittaa tiskit väärin koneeseen? Kun silloinhan ne jää likaiseksi, kun eivät puhdistu pesussa kun ovat väärin laitettu.

Kyllä kestän, kun vieraat auttavat. Ja sen lisäksi meillä käy kerran viikossa siivooja, joka laittaa kodin kuntoon, pyykkää, silittää jne. . Ja iloitsen siitä kovasti, kun voin tulla siistiin kotiin töistä.

Olen tottunut tähän lapsena, kun meillä oli kotiapulainen hoitamassa meitä lapsia.

No nyt on neuroottista porukkaa.

Kyllä tuollainen oikeassa olemisen ja pätemisen tarve on kuluttavaa ja aiheuttaa riitoja puolison kanssa tai jos lapset ovat isoja tai nuoria aikuisia ja asutaan saman katon alla.

Sama ilmiö työpaikalla, taloyhtiössä, harrastuspiireissä tai ystävyyssuhteissä, jos yksi määrää miten on tehdä oikein tai väärin, eikä ole taitoa hyväksyä erilaisuutta ja erilaisia tapoja tehdä asioita.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuollainen oikeassa olemisen ja pätemisen tarve on kuluttavaa ja aiheuttaa riitoja puolison kanssa tai jos lapset ovat isoja tai nuoria aikuisia ja asutaan saman katon alla.

Sama ilmiö työpaikalla, taloyhtiössä, harrastuspiireissä tai ystävyyssuhteissä, jos yksi määrää miten on tehdä oikein tai väärin, eikä ole taitoa hyväksyä erilaisuutta ja erilaisia tapoja tehdä asioita.

Turhaa pätemistä, jos haluaa esim. astioiden olevan puhtaita ja tavaroiden oikeassa paikassa? Tiskaamisessa on tasan kaksi tapaa tehdä asioita, hyvä ja huono.

Ap