Minkä ikäinen olet ja mikä on isoin ongelmasi tällä hetkellä?
Olisi mielenkiintoista nähdä, miten ikä vaikuttaa (vai vaikuttaako) ihmisten ongelmiin. Olkoon ongelma sitten iso tai pieni.
38 vuotta. Isoin ongelmani tällä hetkellä liittyy rakennusluvan saamiseen Espoossa.
Kommentit (1905)
44 v. Avioliitto alkoholistin kanssa stressaa. Tosi paljon.
50 v, määräaikanen työ loppuu ensi kuussa, eikä uudesta ole tietoa.
Vierailija kirjoitti:
mies 47v.
yksinäisyys ja alkoholismi.
Oletko kokeillut AA-kerhoa? Sieltä saa vertaistukea, mutta tietysti sinun pitää haluta eroon juomisesta. Nuo kaksi ongelmaa yleensä vahvistavat toinen toiostaan. Yksinäisyys pahentaa juomista ja juominen yksinäisyyttä.
merkki erkki kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
25v
Etsitään miehen kanssa yhteistä kämppää ja meillä on hyvin erilaiset toiveet asuinpaikan ja asunnon koon/kunnon puolesta. Miehelle kelpaa vain paras sijainti ja itse haluaisin isomman ja kauniimman kodin vaikka hieman kauempaakin.
ja siltä välitä ei löydy mitään?
Tätä minäkin ihmettelin. Vierailija voi valita miehensä kanssa asunnon, jonka koko on heidän kummankin toivomuksen väliltä (kahden toivomuksen neliömäärän keskiarvo. Tai isot/pienet huoneet) ja samoin sijainnin suhteen voi tehdä kompromissin.
Vierailija kirjoitti:
44 v. Avioliitto alkoholistin kanssa stressaa. Tosi paljon.
Laita korkki kiinni ja lopeta juominen .
Vierailija kirjoitti:
16, koulu on perseestä.
Muistan tunteen kouluajoilta. Koeta silti opiskella ja saada hyviä numeroita. Ne antavat sinulle vähän enemmän vapautta,myöhemmin elämässä, vaikka juuri nyt tuntuu tosi kurjalta. Teillä on varmaan koulussa englantia. Katsopa ajan kuluksi englanninkielisiltä sivuilta kuinka paljon maailmassa on lapsia ja kuinka suuri prosentti käy koulua. Kouluopetus on etuoikeus, vaikka se ei aina tunnu siltä. Vaihtoehto jossain toisessa maassa voisi olla: auttaa vanhempia maatöissä, kantaa kotiin polttopuita kaukaa, hoitaa kotona vaikeasti sairasta vanhempaa/isovanhempaa ilman, että on mahdollisuus kutsua lääkäri ja ostaa lääkkeitä. Joissakin maissa toimii epärehelliseiä työnvälittävjiä, jotka ottavat mielellään sinunkaltaisiasi verkkoonsa (työ on jotain muuta kuin mitä kotimaassa kerrotiin etukäteen).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
59 v, yksinäisyys, kukaan ei tarvitse minua
Tämä on niin tavallinen ongelma. Tuttua itsellekin ja aikuiselle lapselleni. On vaikeaa ylläpitää minkäänlaista toiveikkuutta, kun on tätä ikää ja on alituinen rahapula kiusana.
Surullista, että olet tehnyt vääriä valintoja ja ratkaisuja elämässäsi.
Elämäsi ollessa jo ehtoopuolella tuo saattaa harmittaakin,kun mitään ei oikeastaan ole enää tehtävissä.
Vierailija kirjoitti:
23, en tiedä mitä haluan elämältä. Mikään ei kiinnosta eikä tunnu olevan sen arvoista. Nykyinen työ on aivan perseestä.
Sama, mutta 29 v :D
44v ja työkyvyttömäksi tekevä parantumaton sairaus, mutta näillä mennään.
40 v asiat on hyvin. En tunnista mitään ongelmaa elämässäni
Elämää kannattaa elää eikä valittaa joka asiasta
33 v. Potentiaalinen kumppani, jolla on järkevät someraivottomat mielipiteet käytännössä kaikesta muusta, mutta joka ei pysty näkemään lasten kurittamisessa mitään arveluttavaa. Tämä klassikkokortti "minäkin sain hölmöilyistäni piiskaa enkä mennyt rikki". No itsekin sain enkä mennyt, mutta silti ymmärrän että lapset ovat erilaisia, ja joku toinen ihan vähänkin toisenlainen kuin minä olisi voinut mennä.
Ja kun sanon tämän niin "haluaisin nähdä asian tuolla tavalla, mutta onkohan se nyt ihan niin kuitenkaan".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
16, koulu on perseestä.
Muistan tunteen kouluajoilta. Koeta silti opiskella ja saada hyviä numeroita. Ne antavat sinulle vähän enemmän vapautta,myöhemmin elämässä, vaikka juuri nyt tuntuu tosi kurjalta. Teillä on varmaan koulussa englantia. Katsopa ajan kuluksi englanninkielisiltä sivuilta kuinka paljon maailmassa on lapsia ja kuinka suuri prosentti käy koulua. Kouluopetus on etuoikeus, vaikka se ei aina tunnu siltä. Vaihtoehto jossain toisessa maassa voisi olla: auttaa vanhempia maatöissä, kantaa kotiin polttopuita kaukaa, hoitaa kotona vaikeasti sairasta vanhempaa/isovanhempaa ilman, että on mahdollisuus kutsua lääkäri ja ostaa lääkkeitä. Joissakin maissa toimii epärehelliseiä työnvälittävjiä, jotka ottavat mielellään sinunkaltaisiasi verkkoonsa (työ on jotain muuta kuin mitä kotimaassa kerrotiin etukäteen).
Itse asiassa koko sana koulu juontuu antiikin kreikan sanasta skhole, joka tarkoittaa vapaa-aikaa. Heijastuma maailmasta, jossa hyväosaiset lapset menivät aamulla kouluun ja muut lapset töihin.
Vaihdevuodet ja sen tuoma kiukkuisuus
N48
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
16, koulu on perseestä.
Muistan tunteen kouluajoilta. Koeta silti opiskella ja saada hyviä numeroita. Ne antavat sinulle vähän enemmän vapautta,myöhemmin elämässä, vaikka juuri nyt tuntuu tosi kurjalta. Teillä on varmaan koulussa englantia. Katsopa ajan kuluksi englanninkielisiltä sivuilta kuinka paljon maailmassa on lapsia ja kuinka suuri prosentti käy koulua. Kouluopetus on etuoikeus, vaikka se ei aina tunnu siltä. Vaihtoehto jossain toisessa maassa voisi olla: auttaa vanhempia maatöissä, kantaa kotiin polttopuita kaukaa, hoitaa kotona vaikeasti sairasta vanhempaa/isovanhempaa ilman, että on mahdollisuus kutsua lääkäri ja ostaa lääkkeitä. Joissakin maissa toimii epärehelliseiä työnvälittävjiä, jotka ottavat mielellään sinunkaltaisiasi verkkoonsa (työ on jotain muuta kuin mitä kotimaassa kerrotiin etukäteen).
Entä jos on joutuu koulussa joka päivä kiusatuksi ja syrjityksi? Silloin motivaatio opiskeluun on aika nollilla.
(En siis ole 16-vuotias kirjoittaja, vaan sivusta kommentoiva.)
Vierailija kirjoitti:
62v. Ykkösongelma: Miehen holtiton rahankäyttö ja ulosottovelat.
Olemme viimeiset 2v. eläneet minun pienellä palkallani.
Mies käy ahkerasti töissä mutta hänen rahansa menevät hänen omiin kuluihinsa, kuten hienoon autoon, veneeseen, viinaan, tupakkaan yms. Hän ei edes tarvitse autoa, toisin kuin minä jolla työmatka yli 50km. Minun vanha Punto riittäisi meidän ajoihimme...
Mies käyttää minulta rahan lypsämiseen mm. sitä, että käskee minun ajamaan Bemarillaan töihin "että akku latautuu", kun se on seissyt pitkään paikallaan (minun parkkiruudussa, oma autoni seisoo metsänreunassa). Tankissa on aina vain just sen verran bensaa, että pääsen tankille... Ja aina täytyy tankata täyteen, ettei polttoainetankkiin muodostu kondensaatio kosteutta...Toinen ongelma: Seksielämä hiipunut pariin-kolmeen kertaan kuussa tapahtuvaksi suoritukseksi.
Alussa oli lähes päivittäistä, kunnes tasaantui 2-3 kertaa viikossa rakasteluksi. Nettiporno kuitenkin kiinnostaa monta kertaa viikossa, kun en ole kotona...
Trolleille tiedoksi, olen puhunut mieheni kanssa asiasta -siis seksielämän vähyydestä-, kun edellisestä kerrasta oli lähes kuukausi aikaa- mutta hän valehtelemalla sivuutti asian, vetoamalla rahahuoliin ja stressiin. Keskustelu loppui siihen, kun sanoin että ei se kuitenkaan nettipornolle runkkaamiseen näytä vaikuttaneen.
En ole myöskään lihonnut/löystynyt/vanhettunut vaan olen ihan sama nainen kuin 4 vuotta sitten...Kolmas ongelma: Miehen viikottainen alkoholin käyttö. Kaljaa menee kori ja viinaa pullo-pari viikonlopussa. Hän myös usein sunnuntaisin järjestelee maanantain ajojaan niin, että voi kunnon kumaran vetää vielä sunnuntainakin. Jos asiasta huomauttaa tulee kauhea raivoaaminen... Olen ajatellut joku maanantai soittaa hänelle poliisit puhalluttamaan.
Kännissä hän myös soittelee exilleen ja esittää sinkkua. Se ei ole ongelma, koska aikani sitä kateltuani totesin, että kohta olet sinkku, jos tuo käytös ei lopu.
Ystävä tuossa vieressä neuvoo, että kiteytä se ongelma. Siis:
rahaton siivellä elävä alkoholisti jolta ei saa munaa."Jätä se sika" ei ole ratkaisu, eikä "etsi parempi"...
On se kumma kun kaikenlaisten tyyppien kanssa naiset viitsivät olla, toikin aivan järkyttävä äijä jonka kanssa olet. Miksi?
Lähinnä se, että viikonloppuna tulin erääseen naiseen. Nyt sitten jänskättää, et tulikse tiineeksi.
46 v. ja rahapula suurin ongelma
43. Eipä oikeastaan mikään. Taustalla rankka ero ja huoltajuusriita, jonka voitin oikeudessa. Nyt YH-iskänä pyöritän kolmen lapsen arkea ja kauhistelen kun kaikki ympärillä valittavat milloin mistäkin.
Tämä on niin tavallinen ongelma. Tuttua itsellekin ja aikuiselle lapselleni. On vaikeaa ylläpitää minkäänlaista toiveikkuutta, kun on tätä ikää ja on alituinen rahapula kiusana.