Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäinen olet ja mikä on isoin ongelmasi tällä hetkellä?
Olisi mielenkiintoista nähdä, miten ikä vaikuttaa (vai vaikuttaako) ihmisten ongelmiin. Olkoon ongelma sitten iso tai pieni.
38 vuotta. Isoin ongelmani tällä hetkellä liittyy rakennusluvan saamiseen Espoossa.
Kommentit (1905)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen 52 v. Olen viimeisen kahdenvuoden aikana herännyt uudelleen seksuaalisuuteeni. Miestä ei vain kiinnosta pennin vertaa parisuhteen fyysisyydet. Alkuun ajattelin, että pärjään ominkäsin, mutta ei se oikeasti korvaa toisen ihmisen kosketusta saatikka niitä tyydytyksen tuntemuksia joita voi antaa ja saada.
Miehesi on jo tottunut olemaan ilman, kun olet tietysti pitänyt jalat ristissä pari vuosikymmentä.
En ole sama, mutta sinä et taida mitään tietää keski-ikäisistä miehistä, joiden testosteroni-tasot laskee pikavauhtia. Syöminen huvittaa ja muu ei. Olen ollut saman miehen kanssa pian 25 vuotta ja vuosi vuodelta vähenee iloittelu sänkypuuhissa, eikä ole minun haluista kiinni. Tuo on jokin sellainen tabu, josta tosi vähän puhutaan. Miehet ei useinkaan käy lääkärissä haluttomuuden takia. Jos on erektion kanssa ongelma, ne saattaa jopa mennä, mutta kun on kyse haluttomuudesta, eli korvien välisestä ja hormoneista johtuvasta asiasta, ei ne lääkärille siitä mene kertomaan. Minunkin mieheni voi tuttavien kanssa vitsailla jostain jutuista ja joku saattaa saada kuvan viriilistä miehestä. Totuushan on jotain ihan muuta.
Itse olen 65 ja miehen erektio-ongelmat alkoivat jo kymmenisen vuotta sitten, hän on samanikäinen. Mahan kasvaminen varmaan vaikutti asiaan, ja mahan kasvamiseen jatkuva energiajuomien juominen. Menetin kiinnostukseni koko seksiin, kun siitä tuli sellaista ähräämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
27. Köyhyys ja haasteet kanditutkinnon suorittamisessa. Ja se, että yleensä tämä vaihe on minun ikäiselläni jo ohi
52v
Leskeksi jääneen isäni muistisairaudesta johtuva huoli joka vaivaa 24/7.
Minä 60 vuotias tmi teen kotisiivouksia. Tai tein. Asiakkaat, joita mielestäni olen palvellut hyvin eivät enää halua/tarvitse palveluani. Esim. Viime kuun myynti 1560€ sis 24% alv. Tuleva työttömyys/rahattomuus hirvittää, kun tiedän ettei kukaan ota minua työhön!
Vierailija kirjoitti:
Tämä on hyvä ketju. Kyllä se niin on,että nuorena on kivempaa. Paljon kivempaa.
Nuorempana sitä on tyhmempi. Eikä vielä ole ehtinyt kyynistyä vastoinkäymisten edessä. Energiaakin on vaikka muille jakaa. Vuosi vuodelta ne rajat - ja kyky sietää vastoinkäymisiä - siirtyvät vähän edemmäs. Siihen joko tottuu, tai sitten ei. Oma tilanne hieman vielä auki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
34v. Pikkulapsiarjen pyöritys käytännössä yksin. Samaan aikaan pakonomainen läheisriippuvuus ja on/off suhde lapsien vastuuttomaan, alkoholismin rajoilla olevaan isään. Ahdistavaa oloa maailmantilasta myöskin. Syksyksi olen päättänyt saada elämänhallintani takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
47. Suurin murhe tällä hetkellä on mt- ja nepsyongelmista kärsivä tytär, jota joudun kannattelemaan oman mielenterveyteni kustannuksella. Perheterapia ehkä pelastaa, mutta ekan kerran jälkeen koen, että sieltä nakitetaan mulle vain lisää vastuita: " Oletko ollut yhteydessä kouluun, siitä, tästä ja tuosta... Noihin pitäisi järjestää apua, soita sinne ja soita tänne...". Kuvaavaa oli, että terapeutti sanoi lopuksi:" Toivottavasti saatte pian Kelan päätöksen, en soisi, että Kaisa joutuu odottamaan pitkään." Entäs minä sitten? Eikö mulla ole taaskaan mitään väliä? Tämä on toistuva kuvio kaikissa instansseissa. Mulla ei ole väliä, vaikka uuvun jo nyt taakkani alle.
Sinulla on väliä! Olet tullut täällä kuulluksi ja tehnyt jo enemmän kuin monet muut vanhemmat tekee nepsylapsensa kohdalla, eli olet jo hakenut apua hänelle. Sain tuosta kuvan että sinulle on sanottu mihin pitää soittaa. Eli annettu ohje miten sinun tulee toimia, pahoittelen, mutta he eivät voi soittaa sinun puolestasi. Sinun pitää tehdä se itse.
He antavat vain neuvoja ja paikkoja ja numeroita. Jos sinulla on jo voimat loppu etkä jaksaisi soittaa tai aloittaminen tuntuu vaikealta, voit varata ajan aikuissosiaalityöntekijälle ja sitten te soitatte yhdessä noihin lapsesi kuntoutusta edistäviin paikkoihin.
Hieman erikoisen lapsen hieman erikoisella äidillä oli tapana sanoa lempeästi, se on sukuvika kun suksi ei luista. Yllätävän usein nepsylasten vanhemmat saattavat olla itsekin kirjolla, ja sen takia koko rumba oman nepsyn kanssa tuntuu todella raskaalta ja ylikuormittavalta.
He ovat vain oppineet pärjäämään hampaatkin irvessä ja tavallisempi lapsi ei välttämättä olisikaan haaste, koska sen kanssa pärjää samoilla tavoilla miten itse maskaa. Nepsylapsi vaatimuksineen voi olla diagnosoimattomalle nepsyvanhemmalle märkä rätti vasten kasvoja, kun kaikki ulkoa opetellut yhteiskunnan oudotkin sosiaaliset rituaalit ja käytännöt ja olettamukset eivät toimi.
Se ei ole kenenkään häpeä, se on vain erilainen sietokyky ja toimintakyky asioille ja se on okei! Usein kun vanhemmat saavat itselleenkin vähän tukea asioiden hoitamiseen alkaa lastenkin asioiden hoitaminen olla vähemmän kuluttavaa. Sinulle ei aikuisena kuitenkaan tarjoillen tarjota apua, muuten kuin ehdottamalla mihin soittaa, sinun pitää sekin valitettavasti järjestää itse vaikka olisit kuinka uupunut.
Kiitos kun jaksoit lukea syväluotaavan nepsyn ajatukset tilanteesta, toivottavasti saat apua itsellesi ja näin samalla tyttäresi asioiden järjestelyyn.
Minä olen ihan neurotyypillinen. Raskasta on silti, koska lapseen eivät toimi mitkään normaalit kasvatusperiaatteet, eivät ole toimineet ikinä.
En saa ikinä omaa aikaa, vaan kannattelen tytärtäni. Hän on jo 17, mutta yhä joudun tekemään hänen puolestaan kaiken, edes voileipää hän ei saa tehtyä, koska jääkaappi "ällöttää" ja on mieluummin syömättä. Koulupäivät pommittaa minua viesteillä, nytkin. Jos en vastaa, niin heti iskee itsetuhoisuus, joka ilmenee viiltelynä.Mitkään tukitoimet eivät kelpaa, ihme, että suostui terapiaan. Joskaan ei pitänyt siitä, että siellä joutuu menemään myös itseensä, asiat eivät hoidukaan sillä, että sanoo, että äiti on pska ja viiltelyä päälle.
Taas haetaan mulle kuntoutustukea vuodeksi, että jaksan tätä hullunmyllyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
43-vuotias ja isoin ongelma on ex-mies. Hän tehtailee mun nimissä sopimuksia ja hakee lainoja, koska on itse menettänyt luottotietonsa jo aikaa sitten. Haastemies on mun kimpussa koko ajan, kun exä jättää asiat hoitamatta.
Vierailija kirjoitti:
Minä 60 vuotias tmi teen kotisiivouksia. Tai tein. Asiakkaat, joita mielestäni olen palvellut hyvin eivät enää halua/tarvitse palveluani. Esim. Viime kuun myynti 1560€ sis 24% alv. Tuleva työttömyys/rahattomuus hirvittää, kun tiedän ettei kukaan ota minua työhön!
Samaa sanoi naapuri, jolla on siivousyritys. Joutui jo yhden siivoojista laittamaan pois töistä, kun ei tilauksia ole. Hänellä taitaa nyt olla neljä vakituista siivoojaa töissä ja itse tekee osittain myös, esim. paikkaa lomilla olevia. Yritykset kuulemma pidentäneet siivousvälejä ja yksityistalouksista osa ei enää osta. Kaikki kallistuu, niin ihmisillä ei ole varaa maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jjkjjjk kirjoitti:
52v. Ihmiset.
Ihmisiin ei voi, ei saa, eikä pidä luottaa.
Tämä pitäisi tatuoida ihoon jotta muistaa. Ihminen on susi, ahne, kiero, ylimielinen, pahansuopa ja väkivaltainen eläin.
Yritin keksiä vasta-argumentin. En onnistunut. Itsekkäitä, omahyväisiä, oman edun tavoittelijoita me kaikki ollaan. Uskottelemme vain itsellemme, että olemme sivistyneitä ihmisiä, mutta vähän kun pintaa raaputtaa...
50v ka suurin ongelma on kun nykyinen työni ei enään nappaa. Olen aina viihtynyt töissäni hyvin ja vaihtanut paikkaa kun olen halunnut lisää haasteita.
Nyt ongelma on se kun minä tienaan huomasti enemmän kuin mieheni ja jos vaihdan työpaikkaa tulotasoa tippuu. ja sitä ei tällä hetkellä talous kestä. Muutaman vuoden kuluttua kaikki lainat maksettu joten voi tehdä vaikka puolikasta päivää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
29 vuotta, ja *tällä hetkellä* isoin ongelmani on, kun ulkomaalainen palvelu ei hyväksy kuukausitilaustani. Tai pikemminkin se, kun olen yrittänyt heidän asiakaspalvelustaan saada kiinni ihmistä enkä robottia, joka osaisi kertoa minulle, yrittääkö heidän palvelunsa laskuttaa minua uudestaan esim. seuraavana päivänä. Kuukausitilaukseni maksu epäonnistui siis siksi, että palvelu yritti laskuttaa minua heti puolenyön jälkeen, mutta tililläni oli rahaa vasta aamuyöstä. Nyt minulla olisi rahaa vaikka sataan kuukausitilaukseen, mutta kukaan aspasta ei vastaa kysymyksiini siitä, yrittävätkö he laskuttaa minua enää myöhemmin uudelleen. 🙄
Huhhuh, verisuoni meinasi katketa päästä tätäkin kirjoittaessa.
Näppituntumalla sanoisin, että kyllä sinun rahasi kelpaavat vähän myöhemminkin.
Tilauksesi ei katkea, jos et ole sitä aktiivisesti itse katkaissut.
Mutta eikö tuommoiset yleensä toimi luotolla, luottokortilta veloitetaan se kk-tilauksen maksu.
Joskus eivät siellä toisessa päässä toimi kovin järkevästi. Itselle tapahtui vastaava tilatessani jotain Amazonista - yrittivät melkein siltä istumalta tilisiirtoa saada aikaan Saksaan. Pankki esti ja otti yhteyttä minuun - satuin olemaan leikkauksessa sairaalassa, joten ei saanut tehtyä siirtoa ja meinasi tilaus mennä päin peetä.
33-vuotias. Ehkä isoin ongelma on se, että olen opiskelija ja teen keikkaa opintojen ohella ja rahat aika vähissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
44. Suurin ongelma on suomalaisten tyhmyys kun äänestivät n a t s i t valtaan. Hävettää. Siinä meni maakuva ja historian paras hallitus. Onnea vaan työehtojen, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan heikennykseen. Hävettää erityisesti persujen äänestäjät. Miten voi olla niin tyhmiä ihmisiä?
Siksihän tätä kouluttautumista yritetään kohentaa, ettei niin moni olisi tai enemmänkin jäisi tyhmäksi kuin saapas, mutta se ei enää tässä vaiheessa auta. Ei kun vain hyvinvointivaltio pöntöstä alas. Toivottavasti eivät tulevassa hallituksessa ylläty sitten, kun kakka osuu tuulettimeen.
Totta kai yllättyvät. Ja keksivät ratkaisuksi tehostamisen...eli siis leikkaavat lisää (jos saavat siihen mahdollisuuden). Joku kumma ajatusmaailma, jossa nollaresursseilla tulisi jotenkin maagisesti huipputulosta...
106 vuotta... Kostuvaa, samaa ikäluokkaa olevaa eukkoa on mahdoton löytää...Siksi joudun tyytymään neljään 26 vuotiaaseen, valitettavasti, eiku...
Ei oo pahempia ongelmia, odotan minkälaisen hallituksen saamme ja aloittelen suursiivousta.
34v, työuupumus. Olen toipumassa, jaksan joten kuten käydä töissä ja tehdä kaikkein pakollisimmat tehtävät, mutta työyhteisölle se ei riitä. Pitäisi saada aikaan aina vain enemmän, nopeammin, täydellisemmin. Työelämä ei anna tilaa toipumiselle. Voin henkisesti todella pahoin, enkä näe mitään ulospääsyä tilanteesta. On pelkästään huonoja vaihtoehtoja.
Itsetuhoinen ja yksinäinen lähiomainen. Olen 28
44 v. ja suurin ongelma tällä hetkellä lihavuus (BMI 32). Elämäni on supistunut lihomisen myötä hyvin pieneen, en poistu kotoa kuin pakon edessä. Onneksi olen opiskelija ja voin tehdä sitä etänä.
En usko, että kykenen enää työelämään, vaikka valmistunkin vuoden päästä. Ylipaino on vienyt elämänhaluni kokonaan ja ainoa iloni on syöminen. Terapiat yms ei auta, kokeiltu on vuosia. Oma ulkomuotoni estää elämäni.
En ole sama, mutta sinä et taida mitään tietää keski-ikäisistä miehistä, joiden testosteroni-tasot laskee pikavauhtia. Syöminen huvittaa ja muu ei. Olen ollut saman miehen kanssa pian 25 vuotta ja vuosi vuodelta vähenee iloittelu sänkypuuhissa, eikä ole minun haluista kiinni. Tuo on jokin sellainen tabu, josta tosi vähän puhutaan. Miehet ei useinkaan käy lääkärissä haluttomuuden takia. Jos on erektion kanssa ongelma, ne saattaa jopa mennä, mutta kun on kyse haluttomuudesta, eli korvien välisestä ja hormoneista johtuvasta asiasta, ei ne lääkärille siitä mene kertomaan. Minunkin mieheni voi tuttavien kanssa vitsailla jostain jutuista ja joku saattaa saada kuvan viriilistä miehestä. Totuushan on jotain ihan muuta.