Minkä ikäinen olet ja mikä on isoin ongelmasi tällä hetkellä?
Olisi mielenkiintoista nähdä, miten ikä vaikuttaa (vai vaikuttaako) ihmisten ongelmiin. Olkoon ongelma sitten iso tai pieni.
38 vuotta. Isoin ongelmani tällä hetkellä liittyy rakennusluvan saamiseen Espoossa.
Kommentit (1905)
Ikää 74 v. Eilen kuulin, että syksyn Lapin ruskaretki on peruuntunut. Ei muuta kuin uutta matoa koukkuun. Ei mitään ongelmia.
Pitäisi viedä lemmikki polvileikkaukseen, mutta pelottaa, kun pitää nukuttaa ja koiralla sydänvika.
Niin joo, ikää minulla yli 60v.
Vierailija kirjoitti:
48 v ja rahattomuus, olen myös työtön. Päivittäistavaroiden hinnannousu on tehnyt arjesta yhtä tuskaa. Avioeron jälkeen paljastui että ex oli tehnyt nimiini mm. takauksia väärentämällä massiiviset velat. Hovioikeus poisti niistä puolet mutta maksettavaksi jäi silti tolkuton määrä.
Kuulostaapa ilkeälle tempulle..tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
39, elämäni on merkityksetöntä. Tylsä työ ja alkoholiongelmainen mies, jota en rakasta. Myös paha maailma ahdistaa jatkuvasti.
hei camoon, nuo molemmat on asioita joihin pystyt itse vaikuttamaan. Jätä se alkoholiongelmainen mies, löydät varmasti paremman ja jos et, elämä ilman kiviriippaa onpaljon helponpaan. Tiedän tämän kokemuksesta.
Työtäkin voi yrittää vaihtaa. Molemmat asiat on vaikeita, mutta ei mahdottomia toteuttaa.
maailmakaan ei ole niin paha, kun pääsetmiehestä eroon jota et rakasta ja joka juo. Voit löytää uuden rakkauden ja elämä on yhtä juhlaa.
Eroa hyvä ihminen, älä tuhlaa elämääsi huonossa parisuhteessa!
Vierailija kirjoitti:
40, työttömyys . Pitäisi keksiä uusi ala.
Sama, ikä, sama ongelma. Haluaisin niiiiin paljon tehdä töitä tämänhetkisellä alalla, kun koulutuskin on valmiina, mutta töitä on vaan pieniä pätkiä ja keikkoja silloin tällöin. Vielä valmistuessani töistä ei ollut pulaa, mutta muutaman uudistuksen jälkeen työpaikat ovat vähentyneet huomattavasti ja meitä, ammatti-ihmisiä, on alettu korvaamaan halvemmilla (ja kehnommilla) tavoilla. Kaukana ovat ne ajat kun Suomen hyvä talous tarkoitti töitä suomalaisille. Nykyään se on yhtä kuin rahaa herroille.
51 v., jatkuva väsymys, energiaa ei ole mihinkään. Ei ole mitään sairauksia, on tutkittu, tämä korjaantuisi kun vaan jaksaisi ottaa itseään niskasta kiinni ja pistää elämäntavat kuntoon. Ja kyllä minun nyt täytyy se tehdä, ei tämä näin voi jatkua, mutta tämä on vaan inhottava itseään ruokkiva kierre.
Vierailija kirjoitti:
54 ja jonkinlainen ongelma on, että työ ei kiinnosta enää yhtään, eikä tule koskaan enää kiinnostamaan. Kuitenkin yli 10 vuotta on kitkutettava. Eli aika säälittävä elämäntilanne, koska eläkkeelle pääsyhän on sitten vain kuoleman odottelun alku. Elämä on lyhyt, sen tajuaa tässä iässä.
Työhön pettyminen on mielestäni ihan tavanomainen reaktio.
Puheet "unelmatyöstä" ovat minusta monessa mielessä vahingollisia. Itse työskentelen myös ns. unelmatyössä, ja työssä joka olisi monesta ihmisestä varmasti mielenkiintoista ja hauskaa. On se tavallaan minustakin, vieläkin.
Mutta tätä työtä jo yli 15 vuotta tehneenä voin todeta, että tämä työ on ollut unelmatyö itselleni kenties vähän yli 10 vuotta sitten.
Nyt tämä on vain työtä, josta saa palkkaa - ja palkka on ikävä kyllä pienenpuoleinen (tulen kyllä toimeen). Työ on työtä, unelmat siis haihtuvat ajan myötä. Mutta nykyisin vain tuntuu siltä, että työssä parasta ovat hauskat työkaverit, ei itse työ. Eli siinä mielessä olisi aika sama, vaikka olisin jossakin liukuhihnalla.
35v ja vaihdoin uraa koodariksi, ja kaduttaa. Inhoan tätä työtä, inhoan koodaamista ja tietokoneita. Palkka on hyvä mutta mieluummin tekisin jotain mukavaa pienellä palkalla. Mutta nyt ei mihinkään sellaiseen työhön oteta, koska uskovat että lähden vaan takaisin koodaamaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
38 v, lähes seksitön avioliitto on varmaankin suurin murheeni. Ongelmasta ei voi edes puhua, koska se vain kuulemma aiheuttaa velvollisuudentuntoa toisessa. Pettäminen kiusaa mielessä jatkuvasti, mutta en halua tehdä sitä.
Anna mennä vaan. Jos seksi on kerran niin vaikeaa, niin luulisi olevan helpottavaa, että sitten saisit tehdä sitä muiden kanssa, etkä häiritsisi häntä mokomilla ajatuksilla.
Tuo on väärä neuvo ja täälläkin aina neuvotaan (lähinnä puolisoaan pettäviä miehiä, jotka valittaa, että vaimo "pihtaa" eli on siis haluton ja avioliitossa vähän seksiä) että ensin pitää erota, eikä mennä pettämään selän takana.
Puolisolla on oikeus tietää ja sitten tehdä omat ratkaisunsa, että haluaako jatkaa liitossa vai ei.
Vierailija kirjoitti:
41v. Persaukisuus, pitkäaikaistyöttömyys (15 vuotta), naisettomuus ja kaverittomuus. No onneksi sentään penkistä nousee 110 kg.
Et ole menettänyt mitään.
Jos olisit ollut töissä, sinulla olisi ollut nainen ja kavereita, voisit olla siitä huolimatta a) persaukinen, b) seksittömässä parisuhteessa c) kavereiden k*settama ja selkäänpuukottama.
Ja voisi lisäksi olla niin, että siitä penkistä ei nousisi mitään mehupilliä painavampaa.
Joten et ole menettänyt mitään.
Vierailija kirjoitti:
42 vuotta.
Suurin ongelma vaimo ja lapset. Ilman heitä olisi elämä paljon helpompaa. Pakko silti kitua vielä jonkin aikaa, että saisi lapset isommaksi, ennen kuin voisi lähteä ilman syyllisyydentuntoa. Harmi lapsille, eivät voineet valita isäänsä.
Nyt tietysti myöhäsitä katua, mutta aikuinen voi päättä kenen kanssa lisääntyy vai lisääntyykö ollenkaan. Mies käytä kondomia tai mene vasektomiaan (ruotsissa yksityisellä 25 ikä riittää) jos et halua tulla isäksi.
Kohta 63. Olen työtön ja teen pakkohakemuksia ja teeskentelen Te-tädin kanssa keskustellessa innostunutta.
Unettomuus ja krooninen masennus , riippuvuus benzoista(pieni annos). Huolettaa mistä tulevaisuudessa saan lääkkeeni kun psykiatrini jää eläkkeelle.
Hiusten oheneminen. Ennen minulla oli leijonanharja, nyt päänahka paistaa.
18v sokerikoukku ja tasapainottelu koulun ja työn välillä, olen kuitenkin ihan tyytyväinen tilanteeseen tällähetkellä.
Edellinen parisuhde kariutui. Nykyisestä ei taida tulla mitään vakavampaa. Taitaa lapsi jäädä haaveeksi.
N37
Vierailija kirjoitti:
51 v., jatkuva väsymys, energiaa ei ole mihinkään. Ei ole mitään sairauksia, on tutkittu, tämä korjaantuisi kun vaan jaksaisi ottaa itseään niskasta kiinni ja pistää elämäntavat kuntoon. Ja kyllä minun nyt täytyy se tehdä, ei tämä näin voi jatkua, mutta tämä on vaan inhottava itseään ruokkiva kierre.
Syö terveellisesti, lopeta makkaran ja punaisenlihan syönti, syö hedelmiä ja vihanneksia - enemmän kuin paljon. Älä palkitse itseäsi leivoksilla. Pieni pulla kahvin kanssa päivässä. Karkkia ei tietenkään ollenkaan.. Kävele päivittäin puolesta tunnista tuntiin. Jos olet jo kaikki nämä tehnyt niin sitten en osaa sinua neuvoa. Paitsi toki kuuntele iloista musiikkia ja tanssi omaksi iloksesi. Terveisin itseänsä päivittäin kuntouttava mummeli - kokemusta on.
43, päänsärky, väsymys, suoliongelmat, opiskelu, rahapula. Minen jaksais mutta on pienet lapset niin pakko jaksaa. He eivät ole aiheuttaneet kuin iloa elämään.
Mutsi kirjoitti:
Ikää 74 v. Eilen kuulin, että syksyn Lapin ruskaretki on peruuntunut. Ei muuta kuin uutta matoa koukkuun. Ei mitään ongelmia.
No sulla on asiat hyvin! Tuota ei oikein voi edes pitää ongelmana. Kun elämässä ei ole tuon suurempaa ongelmaa voi sanoa, että elämä on ongelmatonta.
Mutta niinhän tuossa kyllä toteat itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
38 v, lähes seksitön avioliitto on varmaankin suurin murheeni. Ongelmasta ei voi edes puhua, koska se vain kuulemma aiheuttaa velvollisuudentuntoa toisessa. Pettäminen kiusaa mielessä jatkuvasti, mutta en halua tehdä sitä.
Anna mennä vaan. Jos seksi on kerran niin vaikeaa, niin luulisi olevan helpottavaa, että sitten saisit tehdä sitä muiden kanssa, etkä häiritsisi häntä mokomilla ajatuksilla.
Tuo on väärä neuvo ja täälläkin aina neuvotaan (lähinnä puolisoaan pettäviä miehiä, jotka valittaa, että vaimo "pihtaa" eli on siis haluton ja avioliitossa vähän seksiä) että ensin pitää erota, eikä mennä pettämään selän takana.
Puolisolla on oikeus tietää ja sitten tehdä omat ratkaisunsa, että haluaako jatkaa liitossa vai ei.
Miten tuon asian voi ratkaista, jos siitä ei voi jmlt edes puhua???
Näitä tapahaluttomia mykkäkouluttajia on vaikka kuinka paljon.
Jos olisin itse tuon kirjoittanut, olisin joko pettänyt tai lähtenyt nostelemaan etukäteen ilmoittelematta, tyhjentänyt kämpän puolison työpäivän aikana.
Jos ei kerran pysty edes keskustelemaan asiasta, ei parisuhteessa ole enää mitään järjen hiventä. Tuollainen ihminen ansaitsee yllätyseron.
Pettäjän paljastaminen.