Opiskelkaa sellainen ammatti joka työllistää...lässytilässytilää
Voi että minua riepoo tuo usein kuultu toteamus. Kyllähän niitä työllistäviä aloja löytyy, mutta sille on aina syynsä, että miksi niillä aloilla on pula tekijöistä. Miksi ketään siis kiinnostaisi näille aloille varta vasten hakeutua?
Kommentit (128)
Vierailija kirjoitti:
Turha opiskella joksikin liito- oravan tutkijaksi jos tietää että töitä ei löydy.
Minulle työ ei missään tapauksessa ole tärkeää. Paljon mieluiten opiskelen sellaista alaa josta tykkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työ on työtä, ei sen kuulukaan olla aina niin hauskaa. Ihmisen on pakko saada jostain elantonsa, jotta hän pystyy elämään ja maksamaan laskut. Harrastukset ovat sitten asia erikseen.
Eihän työtään tarvitse rakastaa, mutta kun vihaat sitä niin paljon, että välillä toivot olevasi kuollut, jotta ei seuraavana päivänä tarvitsisi enää tulla, niin se menee jo jaksamisen yli. Itse olen tämän kokenut.
No jos kaikki ammatit maailmassa paitsi se sinun yksi tietty unelmiesi ammatti on silkkaa paskaa niin vika on sinun pääsi sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivous työllistää. Hyvistä siivoojista tapellaan ja heitä osataan arvostaa.
Harmi että ala on niin jakautunut ja palkat usein mitä sattuu.Miten niin mitä sattuu. Huonot ne palkat on ei niillä elä ilman tukia. Ja siihen päälle vielä juosta koko päivä muiden käskytettävänä pytty roiskeet kasvoilla ja jälkikäteen joku aina ruikuttaa jostain mitä ei edes kuuluisi tehdä.
Mitä hyödyn että minusta tapellaan? Extraa ei kukaan halua maksaa vain saman minkä sellaisellekin joka ei ole hyvä. He kuulevat tietysti enemmän huonoa palautetta mutta se ei heitä huoleta kun eivät ole edes yrittäneet. Ymmärrän hyvin ettei tämä työ houkuta. Mietin viikottain miksi en vain lopeta.
Siten että palkka ei parhaimmillaankaan ole kummoinen, vaikka sitä nyt kuntatasolla nostetaankin, ja avainta-tes -palvelualan, jos joku ei tiedä- on vielä surkeampi.
Olen tienannut molempia. Nyt saan kaikki lisät, mutta sote sotkee asioita. Tosin olen saanut kiitosta asiakkailta, koska tässä tilanteessa kaikkien pallo on vähän hukassa ja vakituinen siivooja ja hyvä työnjälki rauhoittaa.
Myös sivutyönantaja, kunnallinen yhtiö, osaa arvostaa, vaikka välineet on usein surkeat, paikasta riippuen.
Kaupalliset firmat on syvältä. Oli sitten pieni tai suuri.
T. Siivooja itsekin vsta 2012.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työ on työtä, ei sen kuulukaan olla aina niin hauskaa. Ihmisen on pakko saada jostain elantonsa, jotta hän pystyy elämään ja maksamaan laskut. Harrastukset ovat sitten asia erikseen.
Eihän työtään tarvitse rakastaa, mutta kun vihaat sitä niin paljon, että välillä toivot olevasi kuollut, jotta ei seuraavana päivänä tarvitsisi enää tulla, niin se menee jo jaksamisen yli. Itse olen tämän kokenut.
No jos kaikki ammatit maailmassa paitsi se sinun yksi tietty unelmiesi ammatti on silkkaa paskaa niin vika on sinun pääsi sisällä.
Nykyinen työni on ihan ok, vaikka palkka ei ole mikään häävi. Se on vitutuksen tasolta sentään suht neutraalia.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä sinänsä outo kehoitus. Jos kaikki opiskelisivat nyt työvoimapulaa omaavia aloja, niin tulevaisuudessa heitä olisi työttöminä ja muilla aloilla pulaa työntekijöistä. Tärkeintä on löytää tasapaino.
Kyllä yhteiskunta koulutusmäärille rajat asettaa. Nyt on vain se tilanne, että esimerkiksi siivoustyötä varten ei voida kouluttaa enempää, kun tulijoita ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työ on työtä, ei sen kuulukaan olla aina niin hauskaa. Ihmisen on pakko saada jostain elantonsa, jotta hän pystyy elämään ja maksamaan laskut. Harrastukset ovat sitten asia erikseen.
Ja miksikö työ ei saisi olla hauskaa? Miksi sinnitellä kurjassa työssä ja sitten olla pian henkisesti niin uupunut, että ei jaksa enää edes niitä mukavia harrastuksia.
Esimerkiksi siksi, että on niin nirso, ettei mikään tuottava työ tunnu hauskalta. Ei ole oikein loisia toisten elättiläänä, jos ainoa syy siihen on, että haluaa pitää vain hauskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työ on työtä, ei sen kuulukaan olla aina niin hauskaa. Ihmisen on pakko saada jostain elantonsa, jotta hän pystyy elämään ja maksamaan laskut. Harrastukset ovat sitten asia erikseen.
Ja miksikö työ ei saisi olla hauskaa? Miksi sinnitellä kurjassa työssä ja sitten olla pian henkisesti niin uupunut, että ei jaksa enää edes niitä mukavia harrastuksia.
Kaikille ei vain löydy ns. "unelma-alaa". Pakko sitä ihmisen kuitenkin jotain on tehdä, mikäli mielii saada kunnollisen toimeentulon.
Vierailija kirjoitti:
Koulutuksien suunnittelijoilla ja järjestäjillä pitäisi olla joku vastuu siitä ettei ihmisiä kouluteta ammatteihin, joissa on heikot työllisyysmahdollisuudet. Jos jossakin ammatissa on jo ylitarjontaa koulutetuista ei heitä pitäisi ainakaan jatkuvalla syötöllä kouluttaa lisää. Jos opiskelija uhraa useita vuosia elämästään opiskellakseen ammatin joku takuu hänelle pitäisi antaa siitä, että hän jollakin aika välillä voi työllistyä koulutustaan vastaaviin töihin.
Suomessa ajatellaan, että nuoria pitää kouluttaa sellaisille aloille, joille he haluavat. Tällä perustellaan kaiken maailman taiteilijoiden kouluttamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työ on työtä, ei sen kuulukaan olla aina niin hauskaa. Ihmisen on pakko saada jostain elantonsa, jotta hän pystyy elämään ja maksamaan laskut. Harrastukset ovat sitten asia erikseen.
Ja miksikö työ ei saisi olla hauskaa? Miksi sinnitellä kurjassa työssä ja sitten olla pian henkisesti niin uupunut, että ei jaksa enää edes niitä mukavia harrastuksia.
Kaikille ei vain löydy ns. "unelma-alaa". Pakko sitä ihmisen kuitenkin jotain on tehdä, mikäli mielii saada kunnollisen toimeentulon.
Ja että maailma pyörii. Muutenkin kuin pallona avaruudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työ on työtä, ei sen kuulukaan olla aina niin hauskaa. Ihmisen on pakko saada jostain elantonsa, jotta hän pystyy elämään ja maksamaan laskut. Harrastukset ovat sitten asia erikseen.
Eihän työtään tarvitse rakastaa, mutta kun vihaat sitä niin paljon, että välillä toivot olevasi kuollut, jotta ei seuraavana päivänä tarvitsisi enää tulla, niin se menee jo jaksamisen yli. Itse olen tämän kokenut.
No jos kaikki ammatit maailmassa paitsi se sinun yksi tietty unelmiesi ammatti on silkkaa paskaa niin vika on sinun pääsi sisällä.
Eli siis kaikkien pitää tykätä samoista asioista kuin sinun. Sinulle on takuulla diagnosoitu narsismi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työ on työtä, ei sen kuulukaan olla aina niin hauskaa. Ihmisen on pakko saada jostain elantonsa, jotta hän pystyy elämään ja maksamaan laskut. Harrastukset ovat sitten asia erikseen.
Eihän työtään tarvitse rakastaa, mutta kun vihaat sitä niin paljon, että välillä toivot olevasi kuollut, jotta ei seuraavana päivänä tarvitsisi enää tulla, niin se menee jo jaksamisen yli. Itse olen tämän kokenut.
No jos kaikki ammatit maailmassa paitsi se sinun yksi tietty unelmiesi ammatti on silkkaa paskaa niin vika on sinun pääsi sisällä.
Eli siis kaikkien pitää tykätä samoista asioista kuin sinun. Sinulle on takuulla diagnosoitu narsismi.
Ai se olenkin minä nyt kellä on narsimi? Sinä vaan haukut kaiken muun paskaksi kuin jonkun unelmasi. Mene hoitoon sekopää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työ on työtä, ei sen kuulukaan olla aina niin hauskaa. Ihmisen on pakko saada jostain elantonsa, jotta hän pystyy elämään ja maksamaan laskut. Harrastukset ovat sitten asia erikseen.
Ja miksikö työ ei saisi olla hauskaa? Miksi sinnitellä kurjassa työssä ja sitten olla pian henkisesti niin uupunut, että ei jaksa enää edes niitä mukavia harrastuksia.
Kaikille ei vain löydy ns. "unelma-alaa". Pakko sitä ihmisen kuitenkin jotain on tehdä, mikäli mielii saada kunnollisen toimeentulon.
Tuolla tavalla ajattelee vain ihminen joka jo on unelmatyössään tai joka syö vaikka lehmän lantaa jos siitä maksetaan palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työ on työtä, ei sen kuulukaan olla aina niin hauskaa. Ihmisen on pakko saada jostain elantonsa, jotta hän pystyy elämään ja maksamaan laskut. Harrastukset ovat sitten asia erikseen.
Eihän työtään tarvitse rakastaa, mutta kun vihaat sitä niin paljon, että välillä toivot olevasi kuollut, jotta ei seuraavana päivänä tarvitsisi enää tulla, niin se menee jo jaksamisen yli. Itse olen tämän kokenut.
No todennäköisesti vihaisit mitä vain työtä. Tuollainen asenne on pään sisäistä.
Olet varmaan niitä ihmisiä, ketkä työpaikoilla tekee toisten olosta sietämätöntä ja pilaavat työpaikan kuin työpaikan. Itse olen huomannut ettei mikään työ sinäänsä ole sietämätöntä itse työnä, vaan työpaikoilla olevat häiriintyneet ja luonnevikaiset yksilöt tekevät ihan mistä tahansa työpaikasta he*vetin jonne on paha tulla, ja jossa on paha olla.
Joka aamu pitää itkien tulla töihin ja koko päivä on yhtä kärsimystä teidän takia. Kun illalla pääsee kotiin, enää jaksa tehdä mitään vaan on paha olla.
Sillä ei ole mitään väliä mitä ne työtehtävät on, kun työpaikalla on teidänlainen ihminen, niin se tekee siitä työstä sietämätöntä.
Te tulette kansantalodelle äärimmäisen kalliiksi, kun tuhoatte kilttejä, tunnollisia ja hyviä ihmisiä sairaiksi ja työkyvyttömiksi.
Vaikka työpaikalla olisi 90% työntekijöistä normaaleja, niin teidän kaltaiset ihmiset pilaavat sen koko työpaikan.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työ on työtä, ei sen kuulukaan olla aina niin hauskaa. Ihmisen on pakko saada jostain elantonsa, jotta hän pystyy elämään ja maksamaan laskut. Harrastukset ovat sitten asia erikseen.
Eihän työtään tarvitse rakastaa, mutta kun vihaat sitä niin paljon, että välillä toivot olevasi kuollut, jotta ei seuraavana päivänä tarvitsisi enää tulla, niin se menee jo jaksamisen yli. Itse olen tämän kokenut.
No todennäköisesti vihaisit mitä vain työtä. Tuollainen asenne on pään sisäistä.
Mulla on ollut samankin vuoden aikana työpaikat, joista ensimmäistä vihasin ja toista rakastin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työ on työtä, ei sen kuulukaan olla aina niin hauskaa. Ihmisen on pakko saada jostain elantonsa, jotta hän pystyy elämään ja maksamaan laskut. Harrastukset ovat sitten asia erikseen.
Eihän työtään tarvitse rakastaa, mutta kun vihaat sitä niin paljon, että välillä toivot olevasi kuollut, jotta ei seuraavana päivänä tarvitsisi enää tulla, niin se menee jo jaksamisen yli. Itse olen tämän kokenut.
No jos kaikki ammatit maailmassa paitsi se sinun yksi tietty unelmiesi ammatti on silkkaa paskaa niin vika on sinun pääsi sisällä.
Eli siis kaikkien pitää tykätä samoista asioista kuin sinun. Sinulle on takuulla diagnosoitu narsismi.
Ai se olenkin minä nyt kellä on narsimi? Sinä vaan haukut kaiken muun paskaksi kuin jonkun unelmasi. Mene hoitoon sekopää.
Tyypillinen narsistin reaktio sinulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työ on työtä, ei sen kuulukaan olla aina niin hauskaa. Ihmisen on pakko saada jostain elantonsa, jotta hän pystyy elämään ja maksamaan laskut. Harrastukset ovat sitten asia erikseen.
Ja miksikö työ ei saisi olla hauskaa? Miksi sinnitellä kurjassa työssä ja sitten olla pian henkisesti niin uupunut, että ei jaksa enää edes niitä mukavia harrastuksia.
Kaikille ei vain löydy ns. "unelma-alaa". Pakko sitä ihmisen kuitenkin jotain on tehdä, mikäli mielii saada kunnollisen toimeentulon.
Tuolla tavalla ajattelee vain ihminen joka jo on unelmatyössään tai joka syö vaikka lehmän lantaa jos siitä maksetaan palkkaa.
Sinun laillasi ajattelee vain ehta pesunkestävä sossupummi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työ on työtä, ei sen kuulukaan olla aina niin hauskaa. Ihmisen on pakko saada jostain elantonsa, jotta hän pystyy elämään ja maksamaan laskut. Harrastukset ovat sitten asia erikseen.
Eihän työtään tarvitse rakastaa, mutta kun vihaat sitä niin paljon, että välillä toivot olevasi kuollut, jotta ei seuraavana päivänä tarvitsisi enää tulla, niin se menee jo jaksamisen yli. Itse olen tämän kokenut.
No jos kaikki ammatit maailmassa paitsi se sinun yksi tietty unelmiesi ammatti on silkkaa paskaa niin vika on sinun pääsi sisällä.
Eli siis kaikkien pitää tykätä samoista asioista kuin sinun. Sinulle on takuulla diagnosoitu narsismi.
Ai se olenkin minä nyt kellä on narsimi? Sinä vaan haukut kaiken muun paskaksi kuin jonkun unelmasi. Mene hoitoon sekopää.
Tyypillinen narsistin reaktio sinulta.
Narsismiahan se toki on kun kertoo että maailma on täynnä erilaisia ammatteja joissa tarvitaan väkeä. Narsismia ei tietenkään ole löhötä kotona kun ei päässytkään taivaanrannanmaalariksi huippupalkalla vaikka siihen opiskelikin vuositolkulla tietäen ettei alalla työtä ole.
Vierailija kirjoitti:
Siivous työllistää. Hyvistä siivoojista tapellaan ja heitä osataan arvostaa.
Harmi että ala on niin jakautunut ja palkat usein mitä sattuu.
Jos palkat ovat "mitä sattuu", niin ei tekijöistä tapella kuin juhlapuheissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työ on työtä, ei sen kuulukaan olla aina niin hauskaa. Ihmisen on pakko saada jostain elantonsa, jotta hän pystyy elämään ja maksamaan laskut. Harrastukset ovat sitten asia erikseen.
Ja miksikö työ ei saisi olla hauskaa? Miksi sinnitellä kurjassa työssä ja sitten olla pian henkisesti niin uupunut, että ei jaksa enää edes niitä mukavia harrastuksia.
Kaikille ei vain löydy ns. "unelma-alaa". Pakko sitä ihmisen kuitenkin jotain on tehdä, mikäli mielii saada kunnollisen toimeentulon.
Juuri sitä kunnollista toimeentuloa ei tällä hetkellä saa moneltakaan työvoimapula-alalta.
Koulutuksien suunnittelijoilla ja järjestäjillä pitäisi olla joku vastuu siitä ettei ihmisiä kouluteta ammatteihin, joissa on heikot työllisyysmahdollisuudet. Jos jossakin ammatissa on jo ylitarjontaa koulutetuista ei heitä pitäisi ainakaan jatkuvalla syötöllä kouluttaa lisää. Jos opiskelija uhraa useita vuosia elämästään opiskellakseen ammatin joku takuu hänelle pitäisi antaa siitä, että hän jollakin aika välillä voi työllistyä koulutustaan vastaaviin töihin.