Opiskelkaa sellainen ammatti joka työllistää...lässytilässytilää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutuksien suunnittelijoilla ja järjestäjillä pitäisi olla joku vastuu siitä ettei ihmisiä kouluteta ammatteihin, joissa on heikot työllisyysmahdollisuudet. Jos jossakin ammatissa on jo ylitarjontaa koulutetuista ei heitä pitäisi ainakaan jatkuvalla syötöllä kouluttaa lisää. Jos opiskelija uhraa useita vuosia elämästään opiskellakseen ammatin joku takuu hänelle pitäisi antaa siitä, että hän jollakin aika välillä voi työllistyä koulutustaan vastaaviin töihin.

Suomessa ajatellaan, että nuoria pitää kouluttaa sellaisille aloille, joille he haluavat. Tällä perustellaan kaiken maailman taiteilijoiden kouluttamista.

Poikani opiskeli mieluisan duunariammatin, eikä työllisty kuin pahimpiin riistofirmoihin. Nyt hän tähtää uuteen ja taiteellisempaan koulutukseen. Hänen ammattikoulunsa ex-rehtori muuten hurisi samaa "opiskelkaa sitä mikä kiinnostaa " viime viikolla radiossa. Miten se vaikuttaa työllistymiseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työ on työtä, ei sen kuulukaan olla aina niin hauskaa. Ihmisen on pakko saada jostain elantonsa, jotta hän pystyy elämään ja maksamaan laskut. Harrastukset ovat sitten asia erikseen.

Eihän työtään tarvitse rakastaa, mutta kun vihaat sitä niin paljon, että välillä toivot olevasi kuollut, jotta ei seuraavana päivänä tarvitsisi enää tulla, niin se menee jo jaksamisen yli. Itse olen tämän kokenut.

No jos kaikki ammatit maailmassa paitsi se sinun yksi tietty unelmiesi ammatti on silkkaa paskaa niin vika on sinun pääsi sisällä.

Tuossa ei kyllä noin sanottu, vaan repäisin peffastasi tuon ääripään, jonka keksit omassa päässäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työ on työtä, ei sen kuulukaan olla aina niin hauskaa. Ihmisen on pakko saada jostain elantonsa, jotta hän pystyy elämään ja maksamaan laskut. Harrastukset ovat sitten asia erikseen.

Eihän työtään tarvitse rakastaa, mutta kun vihaat sitä niin paljon, että välillä toivot olevasi kuollut, jotta ei seuraavana päivänä tarvitsisi enää tulla, niin se menee jo jaksamisen yli. Itse olen tämän kokenut.

No jos kaikki ammatit maailmassa paitsi se sinun yksi tietty unelmiesi ammatti on silkkaa paskaa niin vika on sinun pääsi sisällä.

Tuossa ei kyllä noin sanottu, vaan repäisin peffastasi tuon ääripään, jonka keksit omassa päässäsi.

repäisit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siivous työllistää. Hyvistä siivoojista tapellaan ja heitä osataan arvostaa.

Harmi että ala on niin jakautunut ja palkat usein mitä sattuu.

Miten niin mitä sattuu. Huonot ne palkat on ei niillä elä ilman tukia. Ja siihen päälle vielä juosta koko päivä muiden käskytettävänä pytty roiskeet kasvoilla ja jälkikäteen joku aina ruikuttaa jostain mitä ei edes kuuluisi tehdä.

Mitä hyödyn että minusta tapellaan? Extraa ei kukaan halua maksaa vain saman minkä sellaisellekin joka ei ole hyvä. He kuulevat tietysti enemmän huonoa palautetta mutta se ei heitä huoleta kun eivät ole edes yrittäneet. Ymmärrän hyvin ettei tämä työ houkuta. Mietin viikottain miksi en vain lopeta.

Kunnalla kai parempi palkka. Itse tykkään työn itsenäisyydestä, kukaan ei käskytä eikä ruikuta, enkä todellakaan saa tukia. Enkä juokse pyttyroiskeet kasvoilla. Outo tapa siivota jos niin on. Palasin alalle opintojen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutuksien suunnittelijoilla ja järjestäjillä pitäisi olla joku vastuu siitä ettei ihmisiä kouluteta ammatteihin, joissa on heikot työllisyysmahdollisuudet. Jos jossakin ammatissa on jo ylitarjontaa koulutetuista ei heitä pitäisi ainakaan jatkuvalla syötöllä kouluttaa lisää. Jos opiskelija uhraa useita vuosia elämästään opiskellakseen ammatin joku takuu hänelle pitäisi antaa siitä, että hän jollakin aika välillä voi työllistyä koulutustaan vastaaviin töihin.

Suomessa ajatellaan, että nuoria pitää kouluttaa sellaisille aloille, joille he haluavat. Tällä perustellaan kaiken maailman taiteilijoiden kouluttamista.

Poikani opiskeli mieluisan duunariammatin, eikä työllisty kuin pahimpiin riistofirmoihin. Nyt hän tähtää uuteen ja taiteellisempaan koulutukseen. Hänen ammattikoulunsa ex-rehtori muuten hurisi samaa "opiskelkaa sitä mikä kiinnostaa " viime viikolla radiossa. Miten se vaikuttaa työllistymiseen?

Taiteen kouluttaminen on iso bisnes. Se työllistää paljon lehtoreita ja rehtoreita hyväpalkkaisiin hommiin. Nuoren etu ei siinä paljon paina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työ on työtä, ei sen kuulukaan olla aina niin hauskaa. Ihmisen on pakko saada jostain elantonsa, jotta hän pystyy elämään ja maksamaan laskut. Harrastukset ovat sitten asia erikseen.

Eihän työtään tarvitse rakastaa, mutta kun vihaat sitä niin paljon, että välillä toivot olevasi kuollut, jotta ei seuraavana päivänä tarvitsisi enää tulla, niin se menee jo jaksamisen yli. Itse olen tämän kokenut.

No jos kaikki ammatit maailmassa paitsi se sinun yksi tietty unelmiesi ammatti on silkkaa paskaa niin vika on sinun pääsi sisällä.

Tuossa ei kyllä noin sanottu, vaan repäisin peffastasi tuon ääripään, jonka keksit omassa päässäsi.

repäisit

Opettele kirjoittamaan ennen kuin alat aukoa päätäsi viisaammille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä sinänsä outo kehoitus. Jos kaikki opiskelisivat nyt työvoimapulaa omaavia aloja, niin tulevaisuudessa heitä olisi työttöminä ja muilla aloilla pulaa työntekijöistä. Tärkeintä on löytää tasapaino.

Kyllä yhteiskunta koulutusmäärille rajat asettaa. Nyt on vain se tilanne, että esimerkiksi siivoustyötä varten ei voida kouluttaa enempää, kun tulijoita ei ole.

Nyt aletaan taas kouluttaa nuoria sillekin alalle. Jossain välissä moni aikuinen vaihtoi siivoukseen, kun entinen työ alkoi tökkiä tai meni alta.

Tulijoita olisi varmasti, jos ala ei olisi aliarvostettu, alipalkattu ja alivalvottu. Että terveisiä yhteiskunnalle: sitä saa mitä tilaa.

Missäs niitä töitä on motivoituneille?

Usein sitä syrjitään iän vuoksi tai ei haluta maksaa kuin alle minimin.

Siis mulla on tällä hetkellä sellanen pelko, että mitä jos se ammatti jota mä haluan ja päätän opiskella onkin todellisuudessa aivan täyttä paskaa tai sellaista mikä valmistaa mut ns. "Työttömäksi". "Opiskelkaa sellainen ammatti joka työllistää" on tosi harhaanjohtava sanan parsi.

Siis kaikki maailmassa olevat alat työllistävät mutta se on sitten eri asia onko siihen työhön kannattava mennä. Mä oon tällä hetkellä sellaisessa tilanteessa missä pallottelen ns oikeaan työhön opiskelemisen ja mun lapsuuden ammattiin (taideala) opiskelun välillä. Tälle kyseiselle taidealalle opiskelu on periaatteessa mahdollista, mutta menestyminen on hankalaa ja vaatii kovia hermoja. 

Siivooja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siivous työllistää. Hyvistä siivoojista tapellaan ja heitä osataan arvostaa.

Harmi että ala on niin jakautunut ja palkat usein mitä sattuu.

Miten niin mitä sattuu. Huonot ne palkat on ei niillä elä ilman tukia. Ja siihen päälle vielä juosta koko päivä muiden käskytettävänä pytty roiskeet kasvoilla ja jälkikäteen joku aina ruikuttaa jostain mitä ei edes kuuluisi tehdä.

Mitä hyödyn että minusta tapellaan? Extraa ei kukaan halua maksaa vain saman minkä sellaisellekin joka ei ole hyvä. He kuulevat tietysti enemmän huonoa palautetta mutta se ei heitä huoleta kun eivät ole edes yrittäneet. Ymmärrän hyvin ettei tämä työ houkuta. Mietin viikottain miksi en vain lopeta.

Kunnalla kai parempi palkka. Itse tykkään työn itsenäisyydestä, kukaan ei käskytä eikä ruikuta, enkä todellakaan saa tukia. Enkä juokse pyttyroiskeet kasvoilla. Outo tapa siivota jos niin on. Palasin alalle opintojen jälkeen.

Naapurikunnassa peruspalkka 2177. Kyllä sillä ikä-ja vuorolisien kanssa voisi keikkailla, juoksemaan ei konkari taivu.

Meillä puhutaan aivan liian vähän siitä oikeasta ongelmasta mikä meillä työelämässä on. Aina osoitellaan sormella työttömiä ja syyllistetään heitä, kun kissa pitäisi nyt viimeistään uskaltaa nostaa pöydälle.

Meillä on aivan sairas, viallinen ja häiriintynyt työelämä, jonka pilaavat pällivikaiset, luonnehäiriöiset ja persoonallisuushäiriöiset kiusaajat.

Meidän pitäisi nyt puuttua siihen oikeaan ongelmaan, eli tähän työilmapiirin tuhoamiseen, ihmisten sairaaksi kiusaamiseen, ilmapiirin myrkyttämiseen ja siihen, että aikuiset ihmiset käyttäytyvät kuin keskenkasvuiset lapset hiekkalaatikolla.

Surkea, naurettavan surkea johtaminen, häiriintyneet kiusaajat ja työilmapiiri joka tuhoaa tervepäiset ja kunnolliset, tunnolliset ihmiset.

Miksi tähän asiaan ei voida koskaan puuttua, vaan se ikään kuin vaietaan kuoliaaksi ja lakaistaan maton alle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutuksien suunnittelijoilla ja järjestäjillä pitäisi olla joku vastuu siitä ettei ihmisiä kouluteta ammatteihin, joissa on heikot työllisyysmahdollisuudet. Jos jossakin ammatissa on jo ylitarjontaa koulutetuista ei heitä pitäisi ainakaan jatkuvalla syötöllä kouluttaa lisää. Jos opiskelija uhraa useita vuosia elämästään opiskellakseen ammatin joku takuu hänelle pitäisi antaa siitä, että hän jollakin aika välillä voi työllistyä koulutustaan vastaaviin töihin.

Suomessa ajatellaan, että nuoria pitää kouluttaa sellaisille aloille, joille he haluavat. Tällä perustellaan kaiken maailman taiteilijoiden kouluttamista.

Poikani opiskeli mieluisan duunariammatin, eikä työllisty kuin pahimpiin riistofirmoihin. Nyt hän tähtää uuteen ja taiteellisempaan koulutukseen. Hänen ammattikoulunsa ex-rehtori muuten hurisi samaa "opiskelkaa sitä mikä kiinnostaa " viime viikolla radiossa. Miten se vaikuttaa työllistymiseen?

Taiteen kouluttaminen on iso bisnes. Se työllistää paljon lehtoreita ja rehtoreita hyväpalkkaisiin hommiin. Nuoren etu ei siinä paljon paina.

No niin on. Vaikka nuortani ei niinkään kiinnosta kuvataide vaan valokuvaus. Siihen meillä päin on toistaiseksi hyvät opiskelumahdollisuudet ja sillä voinee sivutoimisesti elääkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työ on työtä, ei sen kuulukaan olla aina niin hauskaa. Ihmisen on pakko saada jostain elantonsa, jotta hän pystyy elämään ja maksamaan laskut. Harrastukset ovat sitten asia erikseen.

Eihän työtään tarvitse rakastaa, mutta kun vihaat sitä niin paljon, että välillä toivot olevasi kuollut, jotta ei seuraavana päivänä tarvitsisi enää tulla, niin se menee jo jaksamisen yli. Itse olen tämän kokenut.

No jos kaikki ammatit maailmassa paitsi se sinun yksi tietty unelmiesi ammatti on silkkaa paskaa niin vika on sinun pääsi sisällä.

Tuossa ei kyllä noin sanottu, vaan repäisin peffastasi tuon ääripään, jonka keksit omassa päässäsi.

repäisit

Opettele kirjoittamaan ennen kuin alat aukoa päätäsi viisaammille.

Et ole viisaampi jos sinun pitää takertua johonkin näppäilyvirheeseen ja sen peruusteella nostaa itseäsi toisten yläpuolelle. Puutu siihen tekstin sisältöön jos ymmärrät lukemaasi.

Argumentoi siihen itse asiaan, äläkä johonkin typoon.

Sinusta kyllä huomaa, mitä ihmistyyppiä edustat. Olet niitä työpaikkojen myrkyttäjiä ja persoonallisuusviallisia elukoita, kenen takia terveillä ja sinua fiksummilla ihmisillä on niin sietämätöntä siellä töissä.

Teidät kun poistaisi työpaikoilta niin tämä kansakunta voisi paljon paremmin.

Työnteko voisi olla jopa mukavaa jos se olisi inhimillisempää ja mitoitettu niin, ettei ihmiset muserru työmäärän alle. Miksi tätä ei ymmärretä?

Kunnolla palkkaa ja tarpeeksi tekijöitä/ vuoro niin työ kuin työ menettelee. Valitettavasti tämä on vain haaveuni tänäpäivänä.

Työelämä on Suomessa ihan hirveetä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työ on työtä, ei sen kuulukaan olla aina niin hauskaa. Ihmisen on pakko saada jostain elantonsa, jotta hän pystyy elämään ja maksamaan laskut. Harrastukset ovat sitten asia erikseen.

Ja miksikö työ ei saisi olla hauskaa? Miksi sinnitellä kurjassa työssä ja sitten olla pian henkisesti niin uupunut, että ei jaksa enää edes niitä mukavia harrastuksia.

Kaikille ei vain löydy ns. "unelma-alaa". Pakko sitä ihmisen kuitenkin jotain on tehdä, mikäli mielii saada kunnollisen toimeentulon.

Tuolla tavalla ajattelee vain ihminen joka jo on unelmatyössään tai joka syö vaikka lehmän lantaa jos siitä maksetaan palkkaa.

Sinun laillasi ajattelee vain ehta pesunkestävä sossupummi.

Minä en alennukkaan tekemään asioita mistä en tykkää. Sinä menisit vaikka isäsi kanssa naimisiin jos se hyödyttäisi sinua taloudellisesti ja jos se olisi laillista.

Vierailija kirjoitti:

Meillä puhutaan aivan liian vähän siitä oikeasta ongelmasta mikä meillä työelämässä on. Aina osoitellaan sormella työttömiä ja syyllistetään heitä, kun kissa pitäisi nyt viimeistään uskaltaa nostaa pöydälle.

Meillä on aivan sairas, viallinen ja häiriintynyt työelämä, jonka pilaavat pällivikaiset, luonnehäiriöiset ja persoonallisuushäiriöiset kiusaajat.

Meidän pitäisi nyt puuttua siihen oikeaan ongelmaan, eli tähän työilmapiirin tuhoamiseen, ihmisten sairaaksi kiusaamiseen, ilmapiirin myrkyttämiseen ja siihen, että aikuiset ihmiset käyttäytyvät kuin keskenkasvuiset lapset hiekkalaatikolla.

Surkea, naurettavan surkea johtaminen, häiriintyneet kiusaajat ja työilmapiiri joka tuhoaa tervepäiset ja kunnolliset, tunnolliset ihmiset.

Miksi tähän asiaan ei voida koskaan puuttua, vaan se ikään kuin vaietaan kuoliaaksi ja lakaistaan maton alle?

Ja tuo on vain yksi osa ongelmaa. Pätkiminen, ikäsyrjintä jne on niitä muita.

Vierailija kirjoitti:

Työnteko voisi olla jopa mukavaa jos se olisi inhimillisempää ja mitoitettu niin, ettei ihmiset muserru työmäärän alle. Miksi tätä ei ymmärretä?

Kunnolla palkkaa ja tarpeeksi tekijöitä/ vuoro niin työ kuin työ menettelee. Valitettavasti tämä on vain haaveuni tänäpäivänä.

Työelämä on Suomessa ihan hirveetä.

Tiivis yhteenveto siitä mikä Suomen työelämässä on nykyään pahasti vialla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turha opiskella joksikin liito- oravan tutkijaksi jos tietää että töitä ei löydy.

Se onkin yhteiskunnan tehtävä luoda noille työvoimapula-aloille sellaiset olot, että ihmiset voivat nähdä ne realistisina työpaikkoina.

Työstä saatavalla palkalla on tarkoitus maksaa ikiomat laskut eikä maksattaa niitä muilla. 

Muilla maksattaminen on epäreilua. 

Vierailija kirjoitti:

En kyllä enää opiskelisi sosiaalityöntekijäksi. Onneksi olen kouluttautunut lisää ja päässyt parempiin hommiin karseasta perussosiaalityöstä, kuten esim. lastensuojelusta. Sosiaalityöntekijöistä on pulaa eikä ihme.

Minä taas olen ollut yli 20 vuotta sosiaalialalla. En minäkään sossuna lasussa halua enää olla, mutta onneksi on paljon muutakin tällä alalla. Itse tykkään sossuna olosta ja ihan parasta alalla on asiakkaat.

T: aikuistyön sossu

Vierailija kirjoitti:

Työnteko voisi olla jopa mukavaa jos se olisi inhimillisempää ja mitoitettu niin, ettei ihmiset muserru työmäärän alle. Miksi tätä ei ymmärretä?

Kunnolla palkkaa ja tarpeeksi tekijöitä/ vuoro niin työ kuin työ menettelee. Valitettavasti tämä on vain haaveuni tänäpäivänä.

Työelämä on Suomessa ihan hirveetä.

Tämä. Suomessa ei edes ole vähempää töitä, kuin mitä on ollut joskus parempina työllisyysaikoina, vaan töissä olevien työntekijöiden työtaakkaa on kasvatettu rajusti.