Lue keskustelun säännöt.
Miniasuntojen ja pieniin asuintiloihin ahtautumisen ihannointi Suomessa
04.03.2023 |
vai onko tämä pelkästään vauvapalstan ilmiö? Jotenkin huvittavaa miten Suomessa, jossa lääniä riittää, ihannoidaan pieniä asuntoja ja niitä jotka ahtautuvat viiden hengen perheenä johonkin 50 neliön kämppään. Ja auta armias jos olet sinkku, silloin on suorastaan velvollisuus asua pikkuisessa yksiössä tyytyväisenä, mitä pienempi yksiö sitä sankarillisempaa. Onko muissa maissa samanlaista?
Kommentit (78)
Suomalaiset tykkää asua sumpussa vai onko rahakysymys. Tilaa on oltava. Talon ei tarvi olla hieno.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihannointi johtuu vain ja ainoastaan asuntojen hinnoista tai asumiskuluista. Epäilenpä, että kukaan ei haluaisi asua yksiössä, jos tarjolla olisi samalla hinnalla vaikka pieni kaksio.
Syyttele rakennusliikkeitä. Niiden kokoomuslaiset omistajat haluavat vain maksimoida sijoitustensa tuotot. Kokoomus haluaa mehiläiskennoihin sullottua orjatyövoimaa, ei se mitään ihmisten hyvinvoinnista tajua. Kunhan rikkain 10% rikastuu muiden kustannuksella.
Se on ympäristöteko asua pienessä.
No niin ap, kun katsot saamiasi peukkuja ja tämän keskustelun kommentteja, niin oletko edelleenkin sitä mieltä, että Suomessa ja etenkin vauvapalstalla ihannoidaan miniasuntoja? Asia vaikuttaisi minun mielestäni olevan aivan päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Persut haaveilevat herraskartanosta ja kymppitonnin liksasta itselleen ilman koulutusta ja pätevyyttä. Hullua sekin.
Ja orjalaumasta, jota käyttää hyväkseen miten huvittaa.
Ne haluavat olla kokoomuslaisia ilman sitäkään vähää sivistystä ja koulutusta kuin koksuilla.
PS on tollo Kokoomus ra sis ti sin ja fa sis ti sin maustein.
En ihannoi minkäänlaista asumismuotoa ja olen kokeillut niitä kaikkia lukuunottamatta asumisoikeusasunto, jossa yhdistyvät kaikkien muiden huonot puolet.
Nykyään asun 78 rakennetussa lähiökerrostalossa 120-vuotiaiden mäntyjen keskellä ja viihdyn. On hiljainen, siisti talo, jossa asukkaat tuntevat toisensa. Palvelut kävelymatkan päässä ja parkkitilaa hyvin.
Itse kai maksava asukas kotinsa valitsee. Jos joku muu maksaa, joutuu sinne minne maksaja päättää.
Makuja ja elämäntilanteita on monia ja mikä sopii terveelle työikäiselle, ei sovi nivelrikkoiselle 70-vuotiaalle eikä 19-vuotiaalle opiskelijalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on se ja sama onko sinulla ympärillä 30m2 tai 130m2, tärkeintä on että se asunto on sinun KOTI ja tuntuu KODILLE, paikka missä sinun on hyvä olla. Ja sen muuten tuntee sitten, että tämä on se minun koti.
Asumisen valintoja on turha arvostella. Itse haaveilin kaupunkiin muuttamisesta, kunnes ymmärsin, että tämän sopivan kokoisen omakotitalon hinnalla saan kerrostalosta pienen kopin.
Sitten iski koronasulku ja kahden etätyöläisen omat työhuoneet tulivat hyvään käyttöön. Asumme siis mieluummin vähän syrjemmällä (ei kuitenkaan maalla) ja väljemmin ainakin toistaiseksi. Katsotaan tilannetta sitten eläkevuosina, kun pihatyöt alkaa painaa. Nyt kaupat ja kuntosalit löytyy kilometrin päästä. Oma auto antaa niin paljon vapautta, että siitä en luopuisi edes kaupunkiin muuttaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iso asunto on aina parempi kuin ahdas luukku.
Tila on statusta.
Eli mitä isomman omistat sen vauraampi olet.
Ihminen sairastuu ahtaassa kopissa.
Itse muutin hki yksiöstä maalle ja nyt omistan oman talon 5 h + k.
Elämäni suurin, tärkein ja paras päätös tämä.
Kauas jäi hki ongelmat, rikokset ja rähinät.
Asun keski-euroopassa ja täällä asutaan huomattavasti väljemmin. Tsekkasin juuri vapaat vuokra-asunnot 5 km säteellä (125 kpl) ja yksiöitä löytyi 4, 28-44 neliötä. Kaksioiden keskikoko on 45-70 neliötä, kolmioiden 70-100 ja neliöt on 100+.
Me asutaan 110m2 neliössä kahdestaan ja tuntemani yksineläjät enimmäkseen kolmioissa. Tykkään siitä että huoneet on suuria (makuuhuone jopa 20m2) ja terassit/parvekkeet myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että sinkun oletetaan asuvan yksiössä, ei ole uusi ilmiö. Ostin ensimmäisen oman asunnon vuosikymmeniä sitten ja jo silloin tuttavapiiri ihmetteli, miten asuin yksin isossa 55m2 kaksiossa.
Nyt asutaan puolison kanssa yli sadassa neliössä kaksistaan. Tätäkin on ihmetelty, että mihin tilaa muka tarvitaan. No ihan siihen esim. että ei tarvitse katsoa telkkaria tai kuunnella musiikkia luurit korvilla, jos toisen sarja- ja musiikkimaku on erilainen tai toinen haluaa keskittyä rauhassa omaan asiaansa.
Vierailija kirjoitti:
Asun keski-euroopassa ja täällä asutaan huomattavasti väljemmin. Tsekkasin juuri vapaat vuokra-asunnot 5 km säteellä (125 kpl) ja yksiöitä löytyi 4, 28-44 neliötä. Kaksioiden keskikoko on 45-70 neliötä, kolmioiden 70-100 ja neliöt on 100+.
Me asutaan 110m2 neliössä kahdestaan ja tuntemani yksineläjät enimmäkseen kolmioissa. Tykkään siitä että huoneet on suuria (makuuhuone jopa 20m2) ja terassit/parvekkeet myös.
Omassa asuinmaassani asuntoja etsitään kuinka monta makuuhuonetta -kriteerillä. Aikoinaan omillakin yksin asuvilla kavereilla oli vähintään kaksi makuuhuonetta, mihin Suomessa ei olisi ollut varaa. Vierashuone piti olla vieraita varten. Naapuri juuri ihmetteli toista naapuria, lapsiperhettä, että miten mahtuvat 90 neliön asuntoon, että mahtaa olla ahdasta.
Ennen vanhaan asuntoilmoituksien neliömääriin ei pystynyt luottamaan, mutta nykyään ilmoitetaan neliöt, kun on helpompi tarkkaan mitata neliöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä kaikki uudet kerrostalot sisältävät vain pieniä asuntoja (22m2 yksiöt, 35m2 kaksiot, ja kolmiosta maksatkin sitten 400 000 eur jos sellaisen edes löydät). Ei autopaikkoja kaikille, ja pienimpien asuntojen taloissa vain harvoille. Ulkoilualue on postimerkin kokoinen. Ruuhkaantunut bussilinja kulkee ydinkeskustaan, muut linjat on lakkautettu.
Kun kaveri kyseli yhdestä uusista taloista että millaisia asuntoja on tarjolla, siellä yllätyttiin kun hän oli ostamassa omaa eikä sijoitusasuntoa.
Tämäkö on hyvä? Ihmiset asuvat säilytyslaatikoissa joista kuljetaan töihin ja takaisin? Luontoa näkevät vain rikkaat joilla on varaa ostaa 500 000 euron kämppä autopaikoilla tai lentolippu Lappiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ymmärretään, että ap on maalainen, joka ei halvassq, isossa omakotitalossa asuvana ymmärrä, että kerrostalossa asumiskustannukset ja hinta menevät neliöiden mukaan.
Jos asuu yksin, niin mieluummin asuu 30 m2 kaksiossa, josta pitää maksaa vastiketta kuukausittain 150 euroa, kuin 100 m2 asunnossa, josta pitääaksaa kuukaudessa 500 euroa.
Varsinkin kun sen kaksion saa kivalta paikalta 300 000 eurolla, mutta isommasta jouluu maksamaan 600 000 euroa. Ainakin minä haluan käyttää rahaa elämiseenkin, ei vain asumiseen.
Aiheena on pienten asuntojen ihannointi. Se on eri asia kuin taloudellinen pakko asua ahtaasti. Sinä puhut jälkimmäisestä.
Mikä muu syy pienten asuntojen ihannoimiseen on kuin taloudellisuus? Kun taloudellisuudesta puhutaan, niin läheskään aina ei ole kyse pakosta, vaan siitä mikä on järkevää. Mieluummin rahansa käyttää johonkin muuhun kuin turhiin neliöihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ymmärretään, että ap on maalainen, joka ei halvassq, isossa omakotitalossa asuvana ymmärrä, että kerrostalossa asumiskustannukset ja hinta menevät neliöiden mukaan.
Jos asuu yksin, niin mieluummin asuu 30 m2 kaksiossa, josta pitää maksaa vastiketta kuukausittain 150 euroa, kuin 100 m2 asunnossa, josta pitääaksaa kuukaudessa 500 euroa.
Varsinkin kun sen kaksion saa kivalta paikalta 300 000 eurolla, mutta isommasta jouluu maksamaan 600 000 euroa. Ainakin minä haluan käyttää rahaa elämiseenkin, ei vain asumiseen.
Aiheena on pienten asuntojen ihannointi. Se on eri asia kuin taloudellinen pakko asua ahtaasti. Sinä puhut jälkimmäisestä.
Mikä muu syy pienten asuntojen ihannoimiseen on kuin taloudellisuus? Kun taloudellisuudesta puhutaan, niin läheskään aina ei ole kyse pakosta, vaan siitä mikä on järkevää. Mieluummin rahansa käyttää johonkin muuhun kuin turhiin neliöihin.
Kyllä niissä sitten joku jossain vaiheessa tulee asumaan pakosta. Kun ei ole valinnanvaraa. Miettikää tämä, kun hymistelette ja juhlitte pyhää valinnanvapautta.
Rakennetaan asuntoja gryndereille, jotka vuokraavat ne kalliilla sinkuille. Sitten taloyhtiöt pulassa, kun tulee remonttien aika.
Olitko varmasti köyhä, eli et ottanut esim. opintolainaa? Minä selvisin taloudellisesti juuri ja juuri ilman lainaa, kun asuin soluasunnossa ja olin autoton. Opiskelin 2001-2005. Käytännössä mihinkään muuhun ei ollut rahaa kuin ruokaan. Kokonaisuudessaan tuet olivat jotain vähän päälle 400 euroa ja solun vuokra 230 euroa.