Miten lapsettomana osallistua lapsellisten keskusteluun
Kun porukassa muut puhuu lapsistaan, miten lapsettomana voit osallistua keskusteluun?
Ei huvittaisi aina olla vaan kuunteleva osapuoli, joka kyselee lisäkysymyksiä. Eri mieltä ei ainakaan saa olla, koska oikeus mielipiteeseen on vain niillä, joilla lapsia. Joskus kerron muistoja omasta lapsuudesta, mutta sekin tuntuu typerältä, koska kyse kaukaisesta ajasta. Mutta toisaalta se nyt on mun ainoa kosketuspinta lapsiin, että olen joskus ollut lapsi.
Kommentit (58)
Aina voi kertoilla oman koiran/kissan/hamsterin toilailuista.
Jokaine tai ainakin lähes jokainen meistä on ollut lapsi. Itse saan luultavasti parhaimmat neuvot sinkkuna olemiseen parisuhteessa olevilta. - Joskus tuntuu sille, että lapsettomana antaisin paremmat neuvot lapsia omaaville. Mutta eivät asiat tietekään näin yksinkertaisia ole. Mutta silti sitä sulkeutuu huomaamatta toisinaan omaan kuplaansa luullen sitä ainoaksi oikeaksi vaikka ainakin itselläni olisi niitäkin, joiden perusteita ja tapoja tehdä toisin saattaisi olla. - Lapsi perheessä saatetaan olla haasteen edessä, jos vanhemmilla on hyvin iso ero siinä, miten jokin lasta koskeva asia pitäisi ratkaista ja päättää.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Voit kertoa omassa elämässäsi tapahtuvista asioista, jotka ei liity lapsiin. Mikäli kuitenkin keskustelu selvästi kiinnostaa muita ja he esimerkiksi yrittävät ratkaista jotain ongelmaa, niin siinä vaiheessa on kohteliasta vain vetäytyä ja kuunnella. Tai olla kuuntelematta. Sitten vähemmän intensiivisessä vaihetta keskustelua voit vaihtaa aihetta muuhun.
Näin olen itse toiminut kaikkien puheenaiheiden suhteen.
Hyviä ajatuksia, kiitos. Osin noin teenkin. Ja aika usein olen kuuntelematta, keskityn esim. lehteen tai kännykkään ja annan muiden jutella. Ap
Vierailija kirjoitti:
Jokaine tai ainakin lähes jokainen meistä on ollut lapsi. Itse saan luultavasti parhaimmat neuvot sinkkuna olemiseen parisuhteessa olevilta. - Joskus tuntuu sille, että lapsettomana antaisin paremmat neuvot lapsia omaaville. Mutta eivät asiat tietekään näin yksinkertaisia ole. Mutta silti sitä sulkeutuu huomaamatta toisinaan omaan kuplaansa luullen sitä ainoaksi oikeaksi vaikka ainakin itselläni olisi niitäkin, joiden perusteita ja tapoja tehdä toisin saattaisi olla. - Lapsi perheessä saatetaan olla haasteen edessä, jos vanhemmilla on hyvin iso ero siinä, miten jokin lasta koskeva asia pitäisi ratkaista ja päättää.
Sinkkumies
Parisuhteessa olevat on olleet sinkkuja itsekin.
Lapsettomat eivät oöe koskaan olleet lapsellisia.
Vierailija kirjoitti:
Usein menee (juhlissa, illanistujaisissa) niin että miehet ja naiset kokoontuu omiin porukoihinsa - mä menen aina miesten porukkaan, siellä ei jauheta lapsista.
Tietty jos ollaan vaikka työpaikan kahvipöydässä ja vain naisia niin toivoton tilanne.
Älä yleistä. Tuo riippuu sivistystasosta eikä sukupuolesta, mistä keskustellaan. Yhden asian jauhajilla on vain suppea yleissivistys.
En tiedä. Mä olen yrittänyt välillä vaihtaa puheenaihetta yleisiin juttuihin, mutta se keskustelu kuivuu kasaan nopeasti. Välillä kerron omia juttuja, mutta ne ei näytä kiinnostavan ketään. Joku huudahtaa mun päälle "arvatkaa mitä mun Piltti-Petteri teli eilen, se oli niin söpöä!@!!"
Ei hele, kauhee salaisuus joku kuumeilu hampaan puhjetessa, täällä ei ole ihan tervettä porukkaa. Miksi sitten vanhemmatkaan saa omien lapsiensa hampaista juoruilla jos se on jotain huippu yksityistä tietos?
Tuollaista se oli mun yhdellä työpaikalla kun olin porukan nuorin. Kyllä, olin sitten hiljaa tai puhuin niiden kanssa joilla lapset jo aikuisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei muuten ole rasittavampaa kuin se että lapseton alkaa jauhaa siskon/veljen lapsista.
No entä jos se lapseton on oikeasti paljon heidän kanssaan tekemisissä, niin miksei sitten voisi ottaa osaa keskusteluun, jos aiheesta on tietämystä? Esim. jos puhutaan vaikka hampaiden puhkeamisesta, niin hyvin voi sanoa, että siskonlapsellakin välillä nosti kuumetta kun hampaita tuli. Muuten jotkut random-jutut sisarusten lapsista eivät kyllä kiinnosta muita, mutta jos ne liittyvät asiaan, niin miksikäs ei sitten niistä kertoisi.
Ei sillä sukulaisella ole mitään oikeutta jakaa toisen ihmisen lapsen terveystietoja tai yksityisiä asioita.
Öh, minusta siinä ei ole kyllä yhtään mitään kamalaa, jos kertoo yleisesti, että oli kuumetta kun hampaita tuli...
Se on lapsen terveystieto johon sukulaisella ei ole mitään asiaa eikä myöskään sen kertomiseen.
Plus että mitä uutisarvoa tuossa on?
No jos se kaveri kertoo, kuinka ei ole saanut nukuttua, kun lapselle nousi yöllä kuumetta, että mistähän johtuu, niin silloin se lapseton voisi kertoa, että hänen siskonlapselleen nousi kuumetta kun tuli hampaita. Ja huom. minulla on siis itselläni lapsia, enkä pitäisi pahana, jos lapseton sisarukseni kertoisi hänellä olleen esim. kuumetta.
Sillä sukulaisella ei ole mitään asiaa jakaa lapsen terveystietoja.
Edelleen, nyt puhutaan kuumeesta. Ei mistään vakavasta perinnöllisestä sairaudesta!
Lapsettomalla ei voi olla mitään mielenkiintoista tai järkevää lisättävää keskusteluun. Parempi olla vaiti, ja vaikka miettiä niitä elämän valintojaan.
Ihan tavallisesti olet. Jos et jaksa kuunnella, siirry joksikin aikaa syrjään. Itse ainakin puhuin tietenkin usein lapsista. Toki sitten lapsettoman kanssa kahdestaan jostain muustakin, annoin hänen aloittaa keskusteluja ja liityin niihin. Isoissa porukoissa on kuitenkin paljon pienempiä keskusteluja ja aina voi vaihtaa porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaine tai ainakin lähes jokainen meistä on ollut lapsi. Itse saan luultavasti parhaimmat neuvot sinkkuna olemiseen parisuhteessa olevilta. - Joskus tuntuu sille, että lapsettomana antaisin paremmat neuvot lapsia omaaville. Mutta eivät asiat tietekään näin yksinkertaisia ole. Mutta silti sitä sulkeutuu huomaamatta toisinaan omaan kuplaansa luullen sitä ainoaksi oikeaksi vaikka ainakin itselläni olisi niitäkin, joiden perusteita ja tapoja tehdä toisin saattaisi olla. - Lapsi perheessä saatetaan olla haasteen edessä, jos vanhemmilla on hyvin iso ero siinä, miten jokin lasta koskeva asia pitäisi ratkaista ja päättää.
Sinkkumies
Parisuhteessa olevat on olleet sinkkuja itsekin.
Lapsettomat eivät oöe koskaan olleet lapsellisia.
Mutta lapsellisetkin ovat itse olleet lapsia. Pointtina oli itselläni se, että minusta olis aina hyvä, jos osoasi nähdä vähän omaa oman kuplansa ulkopuolelle.
Kirjoitin edellä että lähes jokaine meisyä on ollut lapsi lähinnä siksi, että omaan mieleeni muistui kuinka erä läheien taannoin muisteli, että hänellä ei ollut koskaan mahdollisuutta olla lapsi koska sota vei hänen lapsuutensa. Lapsuudella hän siis tarkoitti muutakin kuin tiettyjä ikävuosia, jolla perusteella hän toki oli lapsi mutta sellaista lapsuutta, että hän olisi voinut kokea huoletonta ja vapaata elämää vanhempien turvaamana jne hän ei omien sanojensa mukaan kokenut kun lapsuus ajan kodin täytti ainain pelko tai huoli tulevasta.
Sinkkumies
Nämä lapset voivat olla tulevaisuuden nilkkejä ja rikollisia, älä tunne mitään alemmuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaine tai ainakin lähes jokainen meistä on ollut lapsi. Itse saan luultavasti parhaimmat neuvot sinkkuna olemiseen parisuhteessa olevilta. - Joskus tuntuu sille, että lapsettomana antaisin paremmat neuvot lapsia omaaville. Mutta eivät asiat tietekään näin yksinkertaisia ole. Mutta silti sitä sulkeutuu huomaamatta toisinaan omaan kuplaansa luullen sitä ainoaksi oikeaksi vaikka ainakin itselläni olisi niitäkin, joiden perusteita ja tapoja tehdä toisin saattaisi olla. - Lapsi perheessä saatetaan olla haasteen edessä, jos vanhemmilla on hyvin iso ero siinä, miten jokin lasta koskeva asia pitäisi ratkaista ja päättää.
Sinkkumies
Parisuhteessa olevat on olleet sinkkuja itsekin.
Lapsettomat eivät oöe koskaan olleet lapsellisia.
Mutta lapsellisetkin ovat itse olleet lapsia. Pointtina oli itselläni se, että minusta olis aina hyvä, jos osoasi nähdä vähän omaa oman kuplansa ulkopuolelle.
Kirjoitin edellä että lähes jokaine meisyä on ollut lapsi lähinnä siksi, että omaan mieleeni muistui kuinka erä läheien taannoin muisteli, että hänellä ei ollut koskaan mahdollisuutta olla lapsi koska sota vei hänen lapsuutensa. Lapsuudella hän siis tarkoitti muutakin kuin tiettyjä ikävuosia, jolla perusteella hän toki oli lapsi mutta sellaista lapsuutta, että hän olisi voinut kokea huoletonta ja vapaata elämää vanhempien turvaamana jne hän ei omien sanojensa mukaan kokenut kun lapsuus ajan kodin täytti ainain pelko tai huoli tulevasta.
Sinkkumies
No sitten voivat etsoä terapiaryhmän jauhamaan lapsuudestaan.
Vanhemmuudesta eivät tiedä mitään.
Mä oon sanonut lapsellisille kavereille että mua kiinnostaa mitä heille kuuluu, ei se millaista paskas heidän kyrvä-yrvökki tuottaa. Eli kersoista ei mun seurassa puhuta ja se sopii hyvin kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai voit kertoa omasta lapsuudesta tai vaikka tutuntutun muksun edesottamuksista!
Noin teenkin, mutta tuntuu typerältä, kun ne kuitenkin on omalle elämälle aika etäisiä ihmisiä. Ap
Haluat siis osallistua työkavereittesi kahvi/ruokatauolla käytyihin lapsikeskusteluihin? Eikä mikään ehdotettu tapa sovi?
Käyttäkäähän muotoa lapsinen, vrt. yksilapsinen, monilapsinen.
Lapsellinen ja kapsekas tarjoittavat muuta.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäkäähän muotoa lapsinen, vrt. yksilapsinen, monilapsinen.
Lapsellinen ja kapsekas tarjoittavat muuta.
...siis lapsekas ..
Jos on fiksu porukka ja joukossa on lapseton, ei puhuta lapsista vaan muista asioita. Kuten porukassa jossa on useita äidinkielenään ruotsia puhuvia ja itse olen suomea puhuva, kaikki keskustelevat suomeksi. Fiksuja, muita huomioivia ihmisiä.
Juu tuota teen, mutta se ei tunnu mielekkäältä. Myös aihetta vaihdan. Ap