Miten lapsettomana osallistua lapsellisten keskusteluun
Kun porukassa muut puhuu lapsistaan, miten lapsettomana voit osallistua keskusteluun?
Ei huvittaisi aina olla vaan kuunteleva osapuoli, joka kyselee lisäkysymyksiä. Eri mieltä ei ainakaan saa olla, koska oikeus mielipiteeseen on vain niillä, joilla lapsia. Joskus kerron muistoja omasta lapsuudesta, mutta sekin tuntuu typerältä, koska kyse kaukaisesta ajasta. Mutta toisaalta se nyt on mun ainoa kosketuspinta lapsiin, että olen joskus ollut lapsi.
Kommentit (58)
Tottakai voit kertoa omasta lapsuudesta tai vaikka tutuntutun muksun edesottamuksista!
Mikään ei muuten ole rasittavampaa kuin se että lapseton alkaa jauhaa siskon/veljen lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Miksei voi vaan olla hiljaa?
Kuten sanoin, ei aina huvittaisi, se on pidrmmänpäälle hyvin tylsää vain kuunnella. Ap
Jos ihmisellä ei ole mitään muuta elämää kuin lapsensa ja vanhemmuutensa, on hän aika köyhä henkisesti.
Omat ystäväni, joilla on lapsia, osaavat kyllä jutella muustakin kuin jälkikasvustaan.
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei muuten ole rasittavampaa kuin se että lapseton alkaa jauhaa siskon/veljen lapsista.
Mä teen tuota joskus ja voin kertoa, että se on myös musta tylsää. Mutta mitä muuta kertoisin, jos muiden puheenaiheet junnaa lapsissa? Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos ihmisellä ei ole mitään muuta elämää kuin lapsensa ja vanhemmuutensa, on hän aika köyhä henkisesti.
Omat ystäväni, joilla on lapsia, osaavat kyllä jutella muustakin kuin jälkikasvustaan.
Kaikki osaavat. Tää on nyt vaan tätä typerää provoilua.
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei muuten ole rasittavampaa kuin se että lapseton alkaa jauhaa siskon/veljen lapsista.
Millä mittapuulla se on rasittavampaa kuin jonkun omista lapsistaan jauhaminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei muuten ole rasittavampaa kuin se että lapseton alkaa jauhaa siskon/veljen lapsista.
Mä teen tuota joskus ja voin kertoa, että se on myös musta tylsää. Mutta mitä muuta kertoisin, jos muiden puheenaiheet junnaa lapsissa? Ap
Mitä jos säästäisit koko seurueen typerältä seuraltasi?
Vierailija kirjoitti:
Tottakai voit kertoa omasta lapsuudesta tai vaikka tutuntutun muksun edesottamuksista!
Noin teenkin, mutta tuntuu typerältä, kun ne kuitenkin on omalle elämälle aika etäisiä ihmisiä. Ap
Nyökyttelet ja esität kiinnostunutta
Voit kertoa omassa elämässäsi tapahtuvista asioista, jotka ei liity lapsiin. Mikäli kuitenkin keskustelu selvästi kiinnostaa muita ja he esimerkiksi yrittävät ratkaista jotain ongelmaa, niin siinä vaiheessa on kohteliasta vain vetäytyä ja kuunnella. Tai olla kuuntelematta. Sitten vähemmän intensiivisessä vaihetta keskustelua voit vaihtaa aihetta muuhun.
Näin olen itse toiminut kaikkien puheenaiheiden suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei muuten ole rasittavampaa kuin se että lapseton alkaa jauhaa siskon/veljen lapsista.
Mä teen tuota joskus ja voin kertoa, että se on myös musta tylsää. Mutta mitä muuta kertoisin, jos muiden puheenaiheet junnaa lapsissa? Ap
Mitä jos säästäisit koko seurueen typerältä seuraltasi?
On seurue, jonka kanssa joudun muista syistä olemaan tekemisissä.
Mutta miksi suhtaudut aiheeseen noin hyökkäävästi?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei muuten ole rasittavampaa kuin se että lapseton alkaa jauhaa siskon/veljen lapsista.
Millä mittapuulla se on rasittavampaa kuin jonkun omista lapsistaan jauhaminen?
Ensinnäkin on epäkohteliasta juoruta toisten ihmisten asioista ja varsinkaan alaikäisten lasten asioita.
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei muuten ole rasittavampaa kuin se että lapseton alkaa jauhaa siskon/veljen lapsista.
No entä jos se lapseton on oikeasti paljon heidän kanssaan tekemisissä, niin miksei sitten voisi ottaa osaa keskusteluun, jos aiheesta on tietämystä? Esim. jos puhutaan vaikka hampaiden puhkeamisesta, niin hyvin voi sanoa, että siskonlapsellakin välillä nosti kuumetta kun hampaita tuli. Muuten jotkut random-jutut sisarusten lapsista eivät kyllä kiinnosta muita, mutta jos ne liittyvät asiaan, niin miksikäs ei sitten niistä kertoisi.
Jos puheenaihe ei kiinnosta minua kuten anoppilassa loputon jankkaaminen ruoanlaitosta, en osallistu siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei muuten ole rasittavampaa kuin se että lapseton alkaa jauhaa siskon/veljen lapsista.
No entä jos se lapseton on oikeasti paljon heidän kanssaan tekemisissä, niin miksei sitten voisi ottaa osaa keskusteluun, jos aiheesta on tietämystä? Esim. jos puhutaan vaikka hampaiden puhkeamisesta, niin hyvin voi sanoa, että siskonlapsellakin välillä nosti kuumetta kun hampaita tuli. Muuten jotkut random-jutut sisarusten lapsista eivät kyllä kiinnosta muita, mutta jos ne liittyvät asiaan, niin miksikäs ei sitten niistä kertoisi.
Ei sillä sukulaisella ole mitään oikeutta jakaa toisen ihmisen lapsen terveystietoja tai yksityisiä asioita.
Voit puhua omista kokemuksistasi lapsena tai sitten sukulaisten lapsista? Tai sitten vaan yrittää vaihtaa puheenaihetta
Usein menee (juhlissa, illanistujaisissa) niin että miehet ja naiset kokoontuu omiin porukoihinsa - mä menen aina miesten porukkaan, siellä ei jauheta lapsista.
Tietty jos ollaan vaikka työpaikan kahvipöydässä ja vain naisia niin toivoton tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihmisellä ei ole mitään muuta elämää kuin lapsensa ja vanhemmuutensa, on hän aika köyhä henkisesti.
Omat ystäväni, joilla on lapsia, osaavat kyllä jutella muustakin kuin jälkikasvustaan.Kaikki osaavat. Tää on nyt vaan tätä typerää provoilua.
Kaikki heistä puhuvat kahden kesken mun kanssa muista aiheista. Mutta sitten kun on isompi porukka koolla, alkaa äiti-ihmisten bondaus. Ap
Miksei voi vaan olla hiljaa?