Pitäisikö mielestänne Asperger-oppilaille antaa mahdollisuus kotikouluun ja/tai perustaa omia luokkia?
Tavallisissa luokissa joutuvat nimittäin helposti kiusatuiksi ja syrjityiksi, ja jatkuvat aistiärsykkeet saattavat haitata oppimista, mikäli on pahat aistiyliherkkyydet. Ja erityisluokillakin on hyvin monenlaisista vaikeuksista kärsiviä, assit saattavat helposti turhautua esim. heikkolahjaisten hitaudesta tai ärsyyntyä ADHD-oppilaiden sähläämisestä.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän asperger on erityisluokalla, jossa on n.10 oppilasta. Jokaisella joku diagnoosi.
Ei kotikoulua, kiitos. En jaksais opettaa aspergeria yhtään. Hermot menis.
Meni jo silloin kun pahimmassa korona-vaiheessa lasten pitikin opiskella kotona ja oli opettajien kanssa tiettyihin aikoihin meetinkejä tietokoneen välityksellä. Sitä patistamisen määrää, huh! 😥
Mielummin koulussa kuin kotona.
Ei koti-/etäkoulu tarkoita automaattisesti sitä, että huoltajat opettavat. On olemassa myös ammattilaisia, jotka käyvät opettamassa kotiopetuksessa olevia.
Käsittääkseni tiedon omaksuminen ei ole asperger-ihmiselle ongelma. Mutta tiedolla ei tee mitään, jos ei ole minkäänlaisia sosiaalisia taitoja.
Minä esim. katsoin lukiokirjat läpi (vanhemman sisaruksen) ja päättelin, että voisin opiskella nuo tiedot itsenäisesti.
Näin sitten tavallaan teinkin. Kävin aikuislukion.
No jaa. Minulla on diagnoosi, ja aika huonosti viihdyin lukiossa läsnä. Lähinnä kävin tenttimässä, ja laudaturin paperit minä kirjoitin (sekä pääsin niillä suoraan yliopistoon). Sieltä sitten löytyi muutama sosiaalinen suhdekin.
Vierailija kirjoitti:
En minä ainakaan tule yhtään sen paremmin juttuun muiden assien kuin "tavistenkaan" kanssa. Ehkä jopa päinvastoin, mikäli tavikset ovat empaattisia ja erilaisuutta suvaitsevia.
Minulla taas kavereista 70 % on aspergereitä. Ei kyse ole siitä, ettenkö minä tulisi toimeen ihmisten kanssa, vaan usein käy niin, että normit eivät halua olla minun kanssani.
Ehkä en ole hauskaa seuraa, huumori omituista, puhun todella suoraan. Kuitenkin olen kiltti ja empaattinen ihminen. Moni ei huomaa tätä.
No ei kotikoulua mutta omissa luokissaan voisivat olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä ainakaan tule yhtään sen paremmin juttuun muiden assien kuin "tavistenkaan" kanssa. Ehkä jopa päinvastoin, mikäli tavikset ovat empaattisia ja erilaisuutta suvaitsevia.
Minulla taas kavereista 70 % on aspergereitä. Ei kyse ole siitä, ettenkö minä tulisi toimeen ihmisten kanssa, vaan usein käy niin, että normit eivät halua olla minun kanssani.
Ehkä en ole hauskaa seuraa, huumori omituista, puhun todella suoraan. Kuitenkin olen kiltti ja empaattinen ihminen. Moni ei huomaa tätä.
Minulla taas ei ole ystäviä tai kavereita ollenkaan, ellei sukulaisia lasketa, enkä sellaisia kaipaakaan. Olen todella erakkoluonne ja viihdyn omissa oloissani. En ole eläessäni kärsinyt yksinäisyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä ainakaan tule yhtään sen paremmin juttuun muiden assien kuin "tavistenkaan" kanssa. Ehkä jopa päinvastoin, mikäli tavikset ovat empaattisia ja erilaisuutta suvaitsevia.
Minulla taas kavereista 70 % on aspergereitä. Ei kyse ole siitä, ettenkö minä tulisi toimeen ihmisten kanssa, vaan usein käy niin, että normit eivät halua olla minun kanssani.
Ehkä en ole hauskaa seuraa, huumori omituista, puhun todella suoraan. Kuitenkin olen kiltti ja empaattinen ihminen. Moni ei huomaa tätä.
Minä en myöskään ole ns hauska ja rento, jota yhdistelmää normit pitävät kavereissaan myös omaa statustaan nostattavana. Olen se outo tyyppi, joka tietää outoja asioita ja tykkää jutella niistä. Minuun otetaan yhteyttä silloin, kun halutaan jutella syvällisempiä kahden kesken. Illanistujaisiin ja juhliin en kutsuja saa. Osaan kyllä käyttäytyä, näytän ihan kivalta ja pukeudun hyvin. En silti kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä ainakaan tule yhtään sen paremmin juttuun muiden assien kuin "tavistenkaan" kanssa. Ehkä jopa päinvastoin, mikäli tavikset ovat empaattisia ja erilaisuutta suvaitsevia.
Minulla taas kavereista 70 % on aspergereitä. Ei kyse ole siitä, ettenkö minä tulisi toimeen ihmisten kanssa, vaan usein käy niin, että normit eivät halua olla minun kanssani.
Ehkä en ole hauskaa seuraa, huumori omituista, puhun todella suoraan. Kuitenkin olen kiltti ja empaattinen ihminen. Moni ei huomaa tätä.Minä en myöskään ole ns hauska ja rento, jota yhdistelmää normit pitävät kavereissaan myös omaa statustaan nostattavana. Olen se outo tyyppi, joka tietää outoja asioita ja tykkää jutella niistä. Minuun otetaan yhteyttä silloin, kun halutaan jutella syvällisempiä kahden kesken. Illanistujaisiin ja juhliin en kutsuja saa. Osaan kyllä käyttäytyä, näytän ihan kivalta ja pukeudun hyvin. En silti kelpaa.
Ei helvetti - kiitos! En ole koskaan tajunnut viedä ajatusta noin pitkälle, että neurotyypilliset todellakin nostattavat myös _omaa_ statustaan kaveeraamiensa ihmisten kautta! Niin tietysti! Hitto! 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä ainakaan tule yhtään sen paremmin juttuun muiden assien kuin "tavistenkaan" kanssa. Ehkä jopa päinvastoin, mikäli tavikset ovat empaattisia ja erilaisuutta suvaitsevia.
Minulla taas kavereista 70 % on aspergereitä. Ei kyse ole siitä, ettenkö minä tulisi toimeen ihmisten kanssa, vaan usein käy niin, että normit eivät halua olla minun kanssani.
Ehkä en ole hauskaa seuraa, huumori omituista, puhun todella suoraan. Kuitenkin olen kiltti ja empaattinen ihminen. Moni ei huomaa tätä.Minä en myöskään ole ns hauska ja rento, jota yhdistelmää normit pitävät kavereissaan myös omaa statustaan nostattavana. Olen se outo tyyppi, joka tietää outoja asioita ja tykkää jutella niistä. Minuun otetaan yhteyttä silloin, kun halutaan jutella syvällisempiä kahden kesken. Illanistujaisiin ja juhliin en kutsuja saa. Osaan kyllä käyttäytyä, näytän ihan kivalta ja pukeudun hyvin. En silti kelpaa.
Minusta sanotaan usein, että olen hauska. Ehkä muita naisia ärsyttää se, että kokevat minun rikkovan sosiaalisia sääntöjä. Teen sen tiedostamatta. Tulen periaatteessa kaikkien ihmisten kanssa toimeen.
Välillä huomaan, että sekä mies- että naispuoliset seuralaiset kiinnostuvat minusta. Naiset voivat olla mustasukkaisia myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä ainakaan tule yhtään sen paremmin juttuun muiden assien kuin "tavistenkaan" kanssa. Ehkä jopa päinvastoin, mikäli tavikset ovat empaattisia ja erilaisuutta suvaitsevia.
Minulla taas kavereista 70 % on aspergereitä. Ei kyse ole siitä, ettenkö minä tulisi toimeen ihmisten kanssa, vaan usein käy niin, että normit eivät halua olla minun kanssani.
Ehkä en ole hauskaa seuraa, huumori omituista, puhun todella suoraan. Kuitenkin olen kiltti ja empaattinen ihminen. Moni ei huomaa tätä.Minä en myöskään ole ns hauska ja rento, jota yhdistelmää normit pitävät kavereissaan myös omaa statustaan nostattavana. Olen se outo tyyppi, joka tietää outoja asioita ja tykkää jutella niistä. Minuun otetaan yhteyttä silloin, kun halutaan jutella syvällisempiä kahden kesken. Illanistujaisiin ja juhliin en kutsuja saa. Osaan kyllä käyttäytyä, näytän ihan kivalta ja pukeudun hyvin. En silti kelpaa.
Ei helvetti - kiitos! En ole koskaan tajunnut viedä ajatusta noin pitkälle, että neurotyypilliset todellakin nostattavat myös _omaa_ statustaan kaveeraamiensa ihmisten kautta! Niin tietysti! Hitto! 😅
Hyöty se on pienikin hyöty. Pelkkä kiinnostava seura ei riitä, pitää hyötyä enemmän. Aikaa ei kannata hukata arvottomiin ihmissuhteisiin. Arvon mittari on tietysti oma eteneminen kohti keskiötä ulommilta kehiltä - käyttäen hyväksi ihmissuhteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä ainakaan tule yhtään sen paremmin juttuun muiden assien kuin "tavistenkaan" kanssa. Ehkä jopa päinvastoin, mikäli tavikset ovat empaattisia ja erilaisuutta suvaitsevia.
Minulla taas kavereista 70 % on aspergereitä. Ei kyse ole siitä, ettenkö minä tulisi toimeen ihmisten kanssa, vaan usein käy niin, että normit eivät halua olla minun kanssani.
Ehkä en ole hauskaa seuraa, huumori omituista, puhun todella suoraan. Kuitenkin olen kiltti ja empaattinen ihminen. Moni ei huomaa tätä.Minä en myöskään ole ns hauska ja rento, jota yhdistelmää normit pitävät kavereissaan myös omaa statustaan nostattavana. Olen se outo tyyppi, joka tietää outoja asioita ja tykkää jutella niistä. Minuun otetaan yhteyttä silloin, kun halutaan jutella syvällisempiä kahden kesken. Illanistujaisiin ja juhliin en kutsuja saa. Osaan kyllä käyttäytyä, näytän ihan kivalta ja pukeudun hyvin. En silti kelpaa.
Ei helvetti - kiitos! En ole koskaan tajunnut viedä ajatusta noin pitkälle, että neurotyypilliset todellakin nostattavat myös _omaa_ statustaan kaveeraamiensa ihmisten kautta! Niin tietysti! Hitto! 😅
Minulle tuo näyttäytyy kaksinaamaisutena ja epärehellisyytenä. Jos ihminen esittää jotain muuta kuin on. Toisista ihmisistä hyötyminen ja edun tavoittelu on epämiellyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä ainakaan tule yhtään sen paremmin juttuun muiden assien kuin "tavistenkaan" kanssa. Ehkä jopa päinvastoin, mikäli tavikset ovat empaattisia ja erilaisuutta suvaitsevia.
Minulla taas kavereista 70 % on aspergereitä. Ei kyse ole siitä, ettenkö minä tulisi toimeen ihmisten kanssa, vaan usein käy niin, että normit eivät halua olla minun kanssani.
Ehkä en ole hauskaa seuraa, huumori omituista, puhun todella suoraan. Kuitenkin olen kiltti ja empaattinen ihminen. Moni ei huomaa tätä.Minä en myöskään ole ns hauska ja rento, jota yhdistelmää normit pitävät kavereissaan myös omaa statustaan nostattavana. Olen se outo tyyppi, joka tietää outoja asioita ja tykkää jutella niistä. Minuun otetaan yhteyttä silloin, kun halutaan jutella syvällisempiä kahden kesken. Illanistujaisiin ja juhliin en kutsuja saa. Osaan kyllä käyttäytyä, näytän ihan kivalta ja pukeudun hyvin. En silti kelpaa.
Ei helvetti - kiitos! En ole koskaan tajunnut viedä ajatusta noin pitkälle, että neurotyypilliset todellakin nostattavat myös _omaa_ statustaan kaveeraamiensa ihmisten kautta! Niin tietysti! Hitto! 😅
Minulle tuo näyttäytyy kaksinaamaisutena ja epärehellisyytenä. Jos ihminen esittää jotain muuta kuin on. Toisista ihmisistä hyötyminen ja edun tavoittelu on epämiellyttävää.
Sitähän se käytännössä onkin, mutta silti se kuuluu neurotyypillisten normaaliin sosiaaliseen käytökseen, ja henkilökohtaisten hierarkioiden rakentamiseen. Ihminen on aika kuvottava elukka kaikkinensa. Manipuloiva, egoistinen opportunisti.
Vierailija kirjoitti:
No ei kotikoulua mutta omissa luokissaan voisivat olla.
Miksi ei kotikoulua? Mikäli assi ei kärsi yksinolostaan millään tavalla ja kokee sosiaalisen kanssakäymisen pelkästään turhaksi/kuormittavaksi, niin sehän voi olla hänelle suoranainen onnenpotku ja pelastusrengas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kotikoulua mutta omissa luokissaan voisivat olla.
Miksi ei kotikoulua? Mikäli assi ei kärsi yksinolostaan millään tavalla ja kokee sosiaalisen kanssakäymisen pelkästään turhaksi/kuormittavaksi, niin sehän voi olla hänelle suoranainen onnenpotku ja pelastusrengas.
No ensinnäkin kotiopetukseen ottaminen tarkoittaisi sitä, että vanhemmat joutuisivat joko opettamaan lasta itse tai hankkimaan kotiopettajan. Kaikilla ei ole mahdollisuutta jäädä noin vain pois töistä tai varaa palkata kotiopettajaa. Toisekseen, assinkin on hyvä pienessä ja sopivassa määrin altistua vaikeille ja epämukaville asioille niin, että ne eivät kuormita häntä liikaa.
Tuntemani assit ovat pärjänneet hyvin normaaliopetuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani assit ovat pärjänneet hyvin normaaliopetuksessa.
Ehkä opillisesti, mutta entä sosiaalisesti? Ovatko joutuneet kiusatuiksi/syrjityiksi? Tai ovatko kuormittuneet liiasta hälystä ja metelistä?
Vierailija kirjoitti:
No ei kotikoulua mutta omissa luokissaan voisivat olla.
Kyllä. Eihän ole syytä unohtaa myöskään luokan ns. tavallisia oppilaita.
Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla on sen verran vähän väkeä, ettei ole ainakaan joka vuosi välttämättä mahdollista muodostaa sellaisia erityisluokkia, jotka koostuisivat vain tietyn diagnoosin omaavista oppilaista. Mikäli sellaiseen olisi pakko päästä, niin silloin saattaisi olla pakko kulkea monien kymmenien kilometrien koulumatka kalliilla bussi- tai taksikyydillä.
Assitkin ovat yksilöitä. Minusta tällaisia asioita pitäisi katsoa yksilön mukaan eikä sen, että sattuu olemaan tietty diagnoosi. Toiset assit voivat hyötyä tavallisesta luokasta ja "normaalien" oppilaiden mallista, toiset puolestaan pienluokasta.
Ehkä painotettu opetus voisi sopia, mikäli assin mielenkiinnonkohteet täsmäävät?
Kirjoita "ja" tai sitten "tai". "ja/tai" ei anna mitään lisäarvo ja vaikuttaa tyhmältä. "Ja" sisältyy taihin.
Käsittääkseni tiedon omaksuminen ei ole asperger-ihmiselle ongelma. Mutta tiedolla ei tee mitään, jos ei ole minkäänlaisia sosiaalisia taitoja.
Minä esim. katsoin lukiokirjat läpi (vanhemman sisaruksen) ja päättelin, että voisin opiskella nuo tiedot itsenäisesti.
Näin sitten tavallaan teinkin. Kävin aikuislukion.