Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Muistatteko kun vielä 80-luvulla oli perheitä joiden lämmin ruoka oli aina sianlihakastike ja perunat?
02.03.2023 |
Mulla oli koulukaveri jonka kotona oli aina ruoaksi sianlihakastike ja keitetyt perunat. Kastike oli ruskeaa. Meillä oli kaikenlaista, mm. jauhelihakastiketta ja spagettia, kalakeittoa, lihapullia ja muusia, hernekeittoa, putkimiehenyrjöä jne. Minusta oli omituista että kaverillani oli aina samaa ruokaa.
Vasta aikuisena olen saanut tietää että suuressa osassa suomalaisperheitä sianlihakastike ja perunat miellettiin perusruoaksi, ja siitä poikkeaminen oli tavallaan turhuutta.
Kerran menin kaverin perheen kanssa heidän mökilleen ja siellä kaverin äiti teki sianlihakastiketta tölkkisianlihasta. Hän vuoli siitä lihamassasta nokareita ruskeaan kastikkeeseen.
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
En muista. Mutta sianlihakastikehan on ihanaa! Alkoi tietysti tehdä mieli.
Sianlihakastike on kai juuri se läskisoosi. Varmaankin ruotsin sanasta "fläsk" joka tarkoittaa sianlihaa. Fläsksås.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peruna hakkaa mennen tullen nykyajan hömpötyksen eli vehnäjauhomakaronin. Kyllä minä sitä kutsuisin köyhäksi ruuaksi, hienoilla nimillä ja muodoilla vaan brassaillaan vaikka perusta on vehnäjauhoa. Ihmiset niin vieraantuneet ruuanlaitosta, että heille voi myydä mitä vaan mössöä ulkolaisilla nimillä. Tunnistamattomia ruhonosia upotettu "marinadeihin" lillumaan päivä- jopa viikkokausiksi kaupan hyllyyn. Tässäkin ketjussa puhutaan sianlihasta ja jauhelihasta ikäänkuin ne olisivat eri eläimestä peräisin. Toinen vaan tunnistettavissa ja voi olla varma ettei sekaan ole joutunut mitään ylimääräistä.
Kyllä meillä syötiin hyvinkin monipuolisesti!
Muistan, kuinka istuin usein naapurin ruokapöydässä. Heillä oli suurehko maatila; talon kaksostytöt olivat parhaat ystäväni.
Tosiaan; minut "istutettiin" siellä usein ruokapöydän ääreen; heilläkin ruoka oli monipuolista ja hyvää.
Usein mukaani laitettiin äidilleni "viemisiä", kuten vastaleivottuja leipiä/ piirakoita, perunoita, kananmunia jne. Äitini käsityöopettajana "muisti" myöskin heitä esim. jonkin käsityön muodossa.
Vierailija kirjoitti:
Otsikossa mainittua läskisoosia tsaarinvallan aikana syntynyt isäni joutui erikseen pyytämään äitiäni valmistamaan. Samanikäinen äitini inhosi läskiä yli kaiken.
Itse en ole koskaan valmistanut sianlihakastiketta.
N 69 v
Minun entinen työkaverini on suurinpiirtein sinun ikäisesi, nyt jo siis eläkkeellä. Hän rakasti läskisoosia. Kun töissä tarjottiin joulun alla jouluateria, ja muut leikkasivat kinkkusiipaleestaan läskin pois, hän poimi ne toisten lautasilta (luvan kanssa toki) ja söi suurella hartaudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sianlihakastike pitää möslimit loitolla, rajalle voisi laittaa kyltin, täällä syödään/syötetään sianlihaa, ihan vain tiedoksi ja olisi siihen voinut pari muutakin lausetta lisätä.
Siinä vaiheessa, kun möslömit alkoivat tehdä invaasiota Suomeen, niin jotkut heistä vaativat, että sianlihaa ei saisi myydä esim. naudan tai broilerin kanssa samoissa kylmäaltaissa / vierekkäin lihatiskissä.
Sukulainen kertoi, 6- 10vuotiaana pientilalla oli aina läskisoosia ja perunoita 1920 luvulla, mutta80- luvulla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sukulainen kertoi, 6- 10vuotiaana pientilalla oli aina läskisoosia ja perunoita 1920 luvulla, mutta80- luvulla?
Kävin yläastetta ja lukiota (sama rakennus) 70-80 -luvun vaihteessa. Koulun ruokalistalla oli usein läskisoosia, sillä oli vain kolme eri nimeä.
Muistan vain että meillä syötiin joka perjantai naudan sisäfilettä pippurikastikkeella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä syötiin hyvinkin monipuolisesti!
Muistan, kuinka istuin usein naapurin ruokapöydässä. Heillä oli suurehko maatila; talon kaksostytöt olivat parhaat ystäväni.
Tosiaan; minut "istutettiin" siellä usein ruokapöydän ääreen; heilläkin ruoka oli monipuolista ja hyvää.
Usein mukaani laitettiin äidilleni "viemisiä", kuten vastaleivottuja leipiä/ piirakoita, perunoita, kananmunia jne. Äitini käsityöopettajana "muisti" myöskin heitä esim. jonkin käsityön muodossa.
Muistiko naapurin isäntääkin käsitöiden muodossa?
mun lapsuudessani oltiin joka kesä mökillä ja ainoa ruoka mökillä oli makaroni ja nötkötti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä syötiin hyvinkin monipuolisesti!
Muistan, kuinka istuin usein naapurin ruokapöydässä. Heillä oli suurehko maatila; talon kaksostytöt olivat parhaat ystäväni.
Tosiaan; minut "istutettiin" siellä usein ruokapöydän ääreen; heilläkin ruoka oli monipuolista ja hyvää.
Usein mukaani laitettiin äidilleni "viemisiä", kuten vastaleivottuja leipiä/ piirakoita, perunoita, kananmunia jne. Äitini käsityöopettajana "muisti" myöskin heitä esim. jonkin käsityön muodossa.Muistiko naapurin isäntääkin käsitöiden muodossa?
Sulla vissiin siitä puhe, mistä puute.
Kaverin luona syötiin kuoriperunoita ja pelkkää ruskeaa kastiketta monta kertaa viikossa. Siihen verrattuna kotona äidin keittämä makkarasoppa, jauhelihakastike ja makaroinilaatikko maistuivat suorastaan taivaallisilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika erikoinen tuttavapiiri, jos oli tuollaiset ruuat. Meillä pohjoisessa syötiin paljon kalaa, ja broileria paistettiin kokonaisena. Makkara ja jauheliha olivat arkiruokaa jo mummolassa 1960-luvulla.
Se on totta, että salaatteja ja vihanneksia oli vähemmän. Kaaliruokia kyllä oli, mutta ei raakana salaattina. Kiinankaali+ananas ja porkkanaraaste olivat tavallisia.
Vierailija kirjoitti:
Sukulainen kertoi, 6- 10vuotiaana pientilalla oli aina läskisoosia ja perunoita 1920 luvulla, mutta80- luvulla?
En usko, sianliha oli tuolloin kallista. Makkaroihinkin laitettiin nautaa ja hevosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otsikossa mainittua läskisoosia tsaarinvallan aikana syntynyt isäni joutui erikseen pyytämään äitiäni valmistamaan. Samanikäinen äitini inhosi läskiä yli kaiken.
Itse en ole koskaan valmistanut sianlihakastiketta.
N 69 v
Minun entinen työkaverini on suurinpiirtein sinun ikäisesi, nyt jo siis eläkkeellä. Hän rakasti läskisoosia. Kun töissä tarjottiin joulun alla jouluateria, ja muut leikkasivat kinkkusiipaleestaan läskin pois, hän poimi ne toisten lautasilta (luvan kanssa toki) ja söi suurella hartaudella.
Itsekin syön läskin, mutta en tietenkään toisten lautasilta. Siskon poika söi meillä pekonia tai se oli palvikylkeä paistettuna ja kehui valkoisen lihan olevan hyvää.
Söin kotona monipuolista ruokaa, en norkoillut kavereiden keittiössä, joten en tiedä mitä heillä syötiin
Alue: Aihe vapaa
Naapureilla oli joka sunnuntai läskisoosia, meillä syötiin sikaa vain jouluna ja joskus kyljyksinä. Naudan lihaa oli enemmän ja noin kerran kuukaudessa oli kokonainen broileri uunin kautta, riisillä. Kasviksia oli aina ruoan kanssa ja sopivina välipaloina jääkaapissa. Näin siis 70-80 luvulla