Lasten älypuhelimen käyttö on lähtenyt täysin käsistä. Jotain on tehtävä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.

Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.

Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.

Nyt ei nuori äiti tiedä yhtään mistä puhuu. Kyllä minä kävin 80-luvulla äitini ja isäni kanssa ravintoissa. Eikä ollut Rossoja, vaan ihan kunnollisia ravintoloita. Enkä juoksennellut ympäriinsä, koska minulle oli opetettu miten ruokapöydässä käyttäydytään. Vanhempien laiskuutta jos ilman älylaitetta ei saa lasta käyttäytymään asiallisesti. 

Oletkohan nyt itse vähän nuori? 1980-luvullahan juuri ruokaravintolat alkoivat yleistyä. 70-luvulla olivat vielä voimassa hupsut anniskelusäännöt, piti olla puvuntakit ja ateriat, ja ikkunatkin oli pimennetty.

Tämä kännykkäsukupolvi juoksee ravintoloissa ja kaupoissa huutaen niin, että salit raikuvat. Toiset ääntelevät taukoamatta erikoisia ääniä, enkä nyt tarkoita jokeltelevia vauvoja.

Vanhemmat kasvattavat lapsiaan laiskasti, kun antavat lasten metelöidä kaikissa paikoissa ja vetelehtiä kännykkänsä kanssa jatkuvasti

Meillä on aivan ehdoton sääntö ollut aina että kellään ei ole puhelinta ruokapöydässä, ei lapsilla eikä aikuisilla, ei kotona eikä ravintolassa. Hyvin on selvitty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintolassa usein näkee perheitä, joissa seurueessa jokainen on omalla kännykällään. Ilmeisesti kenelläkään ei ole mitään sanottavaa toisilleen. Todella surullista.

Ei läheskään niin surullista kuin se, että joku menee ravintolaan kyttäämään muita ja tulee vielä raportoimaan tänne havainnoistaan. 

Kuule, ihan sama vaikkei katsoisi, niin tätä menoa me kaikki tiedetään, mitä naapurissa tapahtuu. Kun mitään muuta elämää ei enää ole. 

Sitten sinun pitää hommata muuta elämää, jos elämäsi tällä hetkellä on vain ravintoloissa lasten älylaiteiden käytön kyttäämistä. 

Ei ole, enkä ole tuo joka siitä kirjoitti. Mutta kun liikkuu missään, siellä ei ole ketään missään ulkona nykyisin. Aivan tyhjää. Ei näy lapsia, eikä edes humalaisia tai bileporukoita. Voisi luulla jonkun ebolan vieneen koko porukan. Mitäpä siitä pitäisi päätellä, kun nykyisin ei kuulemma töllöäkään katso muut kuin muumiot?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.

Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.

Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.

Huomaa, ettet ole elänyt aikaa "ennen Rossoa". Puhut siis vasten parempaa tietoasi esim. ruokalistojen ja ravintoloiden asiakaskunnan suhteen. Ei ihme, jos noista lähtökohdista on niin kädetönkin, ettei osaa lapsille käytöstapoja opettaa. 

1960-luvun lopulle saakka naista ei päästetty ravintolaan ilman miesseuralaista prostituution hillitsemiseksi. Mitähän olisi mietitty, jos mamma olisi yrittänyt sisään lapsikatraan kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.

Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.

Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.

Ravintoloissa on ollut jo pitkään lapsia syömässä. Lapsen voi kyllä kasvattaa siten, että hän osaa olla juoksematta pienen hetken. Kyse on kasvattamisesta. Silloin ei voi mennä siitä, missä aita on matalin ja mikä on itselle vaivattominta.

Itse tapasin ottaa lapsilleni mukaan jotain pientä tekemistä ravintolaan esim.kirjan. Lisäksi olemme tavanneet aina jutella lastemme kanssa ruokailutilanteissa. He tykkäävät jutella kanssamme nykyäänkin ruokailutilanteissa.

Viihdykettähän se kirjakin on, joten miten siis kirjan antaminen viihdykkeeksi olisi sen parempi kuin puhelimen, jos ongelmana on kuitenkin, ettei lapsi osaa istua paikoillaan ilman viihdykettä?

Älylaitteissa suurin ongelma muille ihmisille siinä ympärillä on meteli. Sitä Pipsa Possua kun ei tietenkään voi katsoa muuten kuin äänet kaakossa. Kirjaa voi lukea häiritsemättä muita ihmisiä. 

Lapsen kannalta älylaitteissa on suurimpana ongelmana passivoituminen. Lapsi vain passiivisesti tuijottaa ruutua sen sijaan, että aktiivisesti tutkisi kirjaa tai piirtelisi vaikka paperiin. Lisäksi liika ruudun tuijottaminen on haitallista silmille. 

Vierailija kirjoitti:

Entäs aikuisten älypuhelinten käyttö?

Kännykät ja teknologia lapsilla ei kyllä ole mikään uusi ilmiö. Jo minun lapsuudessani 20 vuotta sitten valitettiin siitä, kun lapsillakin on kännykät ja lapsetkin käyttää tietokonetta, pelaa ja selaa nettiä.

Sitä ennen valitettiin siitä, että lapset pelaa pelikonsoleilla ja katsoo telkkaria.

Ja sitä ennen valitettiin varmaan jo siitä, että lapset katsoo liikaa telkkaria ja kuuntelee musiikkia c-kaseteilta.

Sen takia olen huolissani. Olin ensimmäistä sukupolvea, joka kasvoi kännykän ja internetin parissa. Merkittävä osa parikymppisistä miehistä on jo syrjäytynyt kokonaan yhteiskunnasta ja pelaa vaan transsissa videopelejä ja käyttää päihteitä. Nykyparikymppiset ovat tuijottaneet p***noa ala-asteikäisestä asti ja sen takia nuorten naisten ja tyttöjen kehonkuva ja käsitys s***sistä on säpäleinä.

Minulle vapaa pääsy internetiin oli todella vahingoittavaa, eikä se materiaali, mitä uteliaat lapset netistä etsivät ole tervettä katsottavaa ala-asteikäisille. Jos 80-luvulla lapset katselivat salaa väkivaltaelokuvia ja pojat ihmettelivät ryppyisiä p***nolehtiä, nykyään jokainen teidän kullannuppunne, jolla on rajaton pääsy nettiin, katsoo kymmenen kertaa rajumpaa materiaalia.  Olen m27. 

-AP 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.

Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.

Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.

Huomaa, ettet ole elänyt aikaa "ennen Rossoa". Puhut siis vasten parempaa tietoasi esim. ruokalistojen ja ravintoloiden asiakaskunnan suhteen. Ei ihme, jos noista lähtökohdista on niin kädetönkin, ettei osaa lapsille käytöstapoja opettaa. 

1960-luvun lopulle saakka naista ei päästetty ravintolaan ilman miesseuralaista prostituution hillitsemiseksi. Mitähän olisi mietitty, jos mamma olisi yrittänyt sisään lapsikatraan kanssa?

Tuosta ensimmäisen Rosson perustamiseen on noin 10 vuotta aikaa. Siinä ehtii tapahtua paljon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.

Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.

Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.

Miten olisi kolmas vaihtoehto: ruudun sijaan lapselle esim. kynää ja paperia tai kirja. Niin minun äitini toimi ajalla ennen älylaitteita. Nätisti istuin piirtelemässä/kirjaa selailemassa sillä välin kun aikuiset jatkoivat ateriointia. 

N39

Tuohan on ihan sama kuin että lapsen eteen annettaisiin kännykkä viihdykkeeksi, kun lapsi ei osaa olla paikallaan ilman sitä viihdykettä.

Ihan turhaa siis moralisoida muita.

Ihan varmasti ennenkin oltaisiin käytetty älypuhelimia, niitä vaan ei ollut silloin.

Vierailija kirjoitti:

Tämä kännykkäsukupolvi juoksee ravintoloissa ja kaupoissa huutaen niin, että salit raikuvat. Toiset ääntelevät taukoamatta erikoisia ääniä, enkä nyt tarkoita jokeltelevia vauvoja.

Vanhemmat kasvattavat lapsiaan laiskasti, kun antavat lasten metelöidä kaikissa paikoissa ja vetelehtiä kännykkänsä kanssa jatkuvasti

Niin mikä on tämä kännykkäsukupolvi? Juuri olin teatterissa ensi-illassa, ja eiköhän siellä pirahtanut känny soimaan. Seitsemänkymppisen miehen sellainen.

Vierailija kirjoitti:

Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.

Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.

Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.

Kyllä lapset olivat ravintolassa mukana, ainakin itselläni 70-80-luvulla, mutta silloin lapset leikkivät lapsille varatuista leikkipaikoissa ja pallomeressä, jotka olivat ravintolasalin yhteydessä. Ja lasten leikkipaikkoja oli kaikkialla, jopa ruokakaupassa oma leikkinurkkaus, puhumattakaan tavarataloista ja ostoskeskuksista.

Lapsilla on aina ollut joku härpäke, jolla heitä viihdytetään julkisilla paikoilla. Nyt se on älylaitteet, aikaisempina vuosikymmeninä pallomeret, kiipeilytelineet, pelit, kolikkoautot ja hevoset, leikkinurkkaukset jne.

Ja ihan samanlaista vanhempien syyllistämistä on aina ollut ja joku pahoittaa mielensä, härpäkkeet vain vaihtuvat eri vuosikymmeninä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.

Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.

Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.

Nyt ei nuori äiti tiedä yhtään mistä puhuu. Kyllä minä kävin 80-luvulla äitini ja isäni kanssa ravintoissa. Eikä ollut Rossoja, vaan ihan kunnollisia ravintoloita. Enkä juoksennellut ympäriinsä, koska minulle oli opetettu miten ruokapöydässä käyttäydytään. Vanhempien laiskuutta jos ilman älylaitetta ei saa lasta käyttäytymään asiallisesti. 

Oletkohan nyt itse vähän nuori? 1980-luvullahan juuri ruokaravintolat alkoivat yleistyä. 70-luvulla olivat vielä voimassa hupsut anniskelusäännöt, piti olla puvuntakit ja ateriat, ja ikkunatkin oli pimennetty.

Enpä muistele puvuntakkia ylläni olleen, kun menin vanhempien kanssa Mustaan Kissaan n. 1971

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.

Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.

Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.

Nyt ei nuori äiti tiedä yhtään mistä puhuu. Kyllä minä kävin 80-luvulla äitini ja isäni kanssa ravintoissa. Eikä ollut Rossoja, vaan ihan kunnollisia ravintoloita. Enkä juoksennellut ympäriinsä, koska minulle oli opetettu miten ruokapöydässä käyttäydytään. Vanhempien laiskuutta jos ilman älylaitetta ei saa lasta käyttäytymään asiallisesti. 

Oletkohan nyt itse vähän nuori? 1980-luvullahan juuri ruokaravintolat alkoivat yleistyä. 70-luvulla olivat vielä voimassa hupsut anniskelusäännöt, piti olla puvuntakit ja ateriat, ja ikkunatkin oli pimennetty.

Nuori on suhteellinen käsite. Itse en koe olevani enää edes vähän nuori, koska olen syntynyt vuonna 1975. Vastasin kirjoittajalle, joka väitti, että ennen Rossoa ravintoloissa ei käynyt lapsia. Sehän ei pidä paikkaansa. Vai ajattelitko, että Rosso on ainut ruokaravintola, joka 1980-luvulla oli olemassa? :D

Puhumattakaan, mitä jatkuva ärsyketulva tekee aivoille. En usko, että edes television jatkuva tuijotus oli terveellistä, mutta älypuhelin vie addiktion aivan uudelle tasolle. Meillä ei ole edes mitään pitkäaikaisseurantana toteutettua tutkimusta, mitä älypuhelin tekee lapsen kehitykselle. Älypuhelinta tuijottava pilttinne on koekaniini. Kenenkään lasten kanssa työtä tekevän kokemus älypuhelinten vaikutuksesta lapsiin ei ole positiivinen. Se kertoo jo jotain. 

-AP 

Minusta tuo nyt vielä menee, koska pikkulapsen kanssa ravintolassa et saa todellakaan syödä itse ilman jotain viihdykettä lapselle. Jos vaikka juttelet lapsellesi bussissa, häiritset ihmisiä, jotka tahtovat keskittyä vaikka siihen kännykkäänsä.

Mutta siis älypuhelimet ovat esillä myös koulussa tunneilla. Lapset sanovat, että se häiritsee, kun siellä voi kuulua montaa eri biisiä jne.  Kuulemma opettaja ei voi kieltää kännykänkäyttöä tunnilla, en muista, mikä perustelu oli, varmaan ihmisoikeudet.

Mun lapsuudessa, jos oli jotain häiritsevää koulussa, kuten vaikka korttipakka, tamagotchi, donkey kong, mitä nyt lie, niin opettaja otti sen pois ja antoi kevätjuhlassa takaisin. Jos se enää löytyi se kyseinen tavara, usein ei. Ymmärrän, että lapsilta ei voi ottaa kännykkää pois, kun siinä on bussilippu jne. Mutta voisihan sitä kännykänkäyttöä rajoittaa edes oppituntien ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.

Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.

Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.

Huomaa, ettet ole elänyt aikaa "ennen Rossoa". Puhut siis vasten parempaa tietoasi esim. ruokalistojen ja ravintoloiden asiakaskunnan suhteen. Ei ihme, jos noista lähtökohdista on niin kädetönkin, ettei osaa lapsille käytöstapoja opettaa. 

1960-luvun lopulle saakka naista ei päästetty ravintolaan ilman miesseuralaista prostituution hillitsemiseksi. Mitähän olisi mietitty, jos mamma olisi yrittänyt sisään lapsikatraan kanssa?

Tuosta ensimmäisen Rosson perustamiseen on noin 10 vuotta aikaa. Siinä ehtii tapahtua paljon. 

Ahaa, eli tämä kuuluisa entisaika, johon tässä viitattiin, kesti noin 10 vuotta.

Oma kokemukseni Helsingin ulkopuolelta on, että vielä pitkään 1970-luvulla oltiin aika yleisesti sitä mieltä, ettei ravintola ole lapselle tai välttämättä yksinäiselle naisellekaan sopiva paikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs aikuisten älypuhelinten käyttö?

Kännykät ja teknologia lapsilla ei kyllä ole mikään uusi ilmiö. Jo minun lapsuudessani 20 vuotta sitten valitettiin siitä, kun lapsillakin on kännykät ja lapsetkin käyttää tietokonetta, pelaa ja selaa nettiä.

Sitä ennen valitettiin siitä, että lapset pelaa pelikonsoleilla ja katsoo telkkaria.

Ja sitä ennen valitettiin varmaan jo siitä, että lapset katsoo liikaa telkkaria ja kuuntelee musiikkia c-kaseteilta.

Sen takia olen huolissani. Olin ensimmäistä sukupolvea, joka kasvoi kännykän ja internetin parissa. Merkittävä osa parikymppisistä miehistä on jo syrjäytynyt kokonaan yhteiskunnasta ja pelaa vaan transsissa videopelejä ja käyttää päihteitä. Nykyparikymppiset ovat tuijottaneet p***noa ala-asteikäisestä asti ja sen takia nuorten naisten ja tyttöjen kehonkuva ja käsitys s***sistä on säpäleinä.

Minulle vapaa pääsy internetiin oli todella vahingoittavaa, eikä se materiaali, mitä uteliaat lapset netistä etsivät ole tervettä katsottavaa ala-asteikäisille. Jos 80-luvulla lapset katselivat salaa väkivaltaelokuvia ja pojat ihmettelivät ryppyisiä p***nolehtiä, nykyään jokainen teidän kullannuppunne, jolla on rajaton pääsy nettiin, katsoo kymmenen kertaa rajumpaa materiaalia.  Olen m27. 

-AP 

Minun kullannupullani on kylläkin kaikki mahdolliset rajoitteet mitä maa päällään kantaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.

Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.

Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.

Miten olisi kolmas vaihtoehto: ruudun sijaan lapselle esim. kynää ja paperia tai kirja. Niin minun äitini toimi ajalla ennen älylaitteita. Nätisti istuin piirtelemässä/kirjaa selailemassa sillä välin kun aikuiset jatkoivat ateriointia. 

N39

Tuohan on ihan sama kuin että lapsen eteen annettaisiin kännykkä viihdykkeeksi, kun lapsi ei osaa olla paikallaan ilman sitä viihdykettä.

Ihan turhaa siis moralisoida muita.

Ihan varmasti ennenkin oltaisiin käytetty älypuhelimia, niitä vaan ei ollut silloin.

Ei ollenkaan sama asia. Kirja on täysin eri asia kuin älylaite. Ihan jo siksi, että kirja ei metelöi niin kuin älylaitteet tekevät. Ihan pienen lapsen nyt ei tarvitse osatakaan istua kovin pitkiä aikoja paikoillaan ilman viihdykettä. Se ei ole nyt keskustelun pointti, vaan se että älypuhelimia tuijotetaan ihan liikaa vauvasta saakka. Kehittävämpää olisi vaikka piirtää tai lukea. 

Lapsetleikkimään pihalle. Ei tuo ole hyväksi,että älypuhelin aina käytössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisit nähdä ravintolassa juuri meidät. Kuopuksemme syö niin paljon nopeammin kuin me muut, että hän saa katsella kännykältä piirrettyjä aterian jälkeen.

Toinen vaihtoehto on, että hän juoksisi ympäri ravintolaa ja häiritsisi muita asiakkaita. Hän kasvaa ja oppii koko ajan, mutta vielä hänestä ei ole paikoillaan istujaksi ilman viihdykettä.

Ja jos ihmettelette, miksi vanhoina hyvinä aikoina lapset eivät juosseet ravintoloissa, se johtuu siitä, että ennen ei ravintoloissa lapsia ollut. Ennen Rossoa ei Suomessa ollut perheystävällisiä ravintoloita, ja ruokakin oli pelkkää pihviä ja leikettä.

Huomaa, ettet ole elänyt aikaa "ennen Rossoa". Puhut siis vasten parempaa tietoasi esim. ruokalistojen ja ravintoloiden asiakaskunnan suhteen. Ei ihme, jos noista lähtökohdista on niin kädetönkin, ettei osaa lapsille käytöstapoja opettaa. 

1960-luvun lopulle saakka naista ei päästetty ravintolaan ilman miesseuralaista prostituution hillitsemiseksi. Mitähän olisi mietitty, jos mamma olisi yrittänyt sisään lapsikatraan kanssa?

Tuosta ensimmäisen Rosson perustamiseen on noin 10 vuotta aikaa. Siinä ehtii tapahtua paljon. 

Ahaa, eli tämä kuuluisa entisaika, johon tässä viitattiin, kesti noin 10 vuotta.

Oma kokemukseni Helsingin ulkopuolelta on, että vielä pitkään 1970-luvulla oltiin aika yleisesti sitä mieltä, ettei ravintola ole lapselle tai välttämättä yksinäiselle naisellekaan sopiva paikka.

Tiedote lapselle: Myös ensimmäisen Rosson perustamisen jälkeen Suomessa oli muitakin ravintoloita. Ja niissä kävi myös lapsia. Ihan samoin kuin kävi enne sitä saatanan Rossoa.