Lue keskustelun säännöt.
Vanhempani ei tehneet ositusta erotessaan, nyt isän kuoltua äiti on perikunnan osakas ja tekee riitaa kaikesta!
02.03.2023 |
Vanhempieni erosta on jo 20 vuotta, jostain h3lvetin syystä he ei tehneet ositusta aikanaan. Olen niin vihainen siitä! Kaikki ongelmat kaatuvat taas meidän lasten niskaan!
Mitään muuta omaisuutta kummallakaan ei ollut kuin talo jossa asuivat. Isä säästi eron jälkeen pienen pesämunan ja halusi sen meille lapsille jaettavaksi. Ei siitä hirveästi rahaa tule kun lapsia on neljä, mutta jonkin verran kuitenkin.
En tiennyt, että ositusta ei oltu tehty. Nyt äiti on vaatimassa puolta isän omaisuudesta, eli noista säästöistä myös, joihin hänellä ei ole oikeutta. Isä on sanonut meille kaikille lapsille että haluaa meidän jakavan ne tasan, neljään osaan keskenämme. Äiti on heittäytynyt tosi hankalaksi kaikessa ja vaatii että jokainen päätös pitää hyväksyttää hänellä. Rahaa ei ole niin paljon, että siitä kannattaisi oikeuteen lähteä omaa äitiään vastaan. Äidin itsekeskeisyys ja ahneus on kuitenkin jo rikkonut perheen välejä.
Voiko hän oikeasti vaatia puolia noista rahoista itselleen? Onko meillä mitään mahdollisuutta vastustaa ilman käräjöintiä? Testamenttia ei ollut.
Kommentit (465)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilläsi ei ole oikeutta eron jälkeen kertyneeseen omaisuuteen. Esimerkiksi tiliotteista selviää, milloin isäsi on säästänyt rahat. Tosin noin vanhoista asioista pankki ottaa palkkion selvittelystä, ellei isälläsi ollut paperisia tiliotteita tallessa.
Yrittäkää tehdä äidille selväksi, että jos asia menee oikeuteen, kaikki pesän varat saattavat mennä oikeuskuluihin eikä kenellekään jää mitään jaettavaksi.
Ei olekaan, mutta äiti änkyröi ja vaatii niitä silti. Rahat on säästetty hitaasti 20 vuoden aikana. Mitenhän paljon se maksaa jos pyytää pankista tiliotteita? En edes tiedä, onko hän silloin ollut minkä pankin asiakas. Jos ei ole enää asiakkuutta niin sehän maksaa tietysti vielä enemmän. Onko niitä silloin edes olemassa?
Äiti ei kuuntele järkipuhetta. On sanottu kyllä, että haluatko ihan tosissaan riidellä tuon vertaisista rahoista omien lastesi kanssa. Ja nimenomaan, että ne kaikki menisi käräjöintiin. Luulen, että hän luottaa nyt siihen, että me ei aleta käräjöimään ja annamme hänelle puolet rahoista vain että vältytään enemmältä riidalta. Todella alhaista! Äiti varastaa omilta lapsiltaan. Olen niin vihainen!!
ap
Onko äitisi varaton? Avioliitto oli ilman avioehtoa? Ositus tehdään ositushetken omaisuudesta eli kuolinhetkestä, jos ei ole tehty aiemmin. Äitisi on ikävä kyllä oikeassa.
Itselle kävi samankaltainen juttu eli piti saada isältä allekirjoitus, että katsoo osituksen tapahtuneeksi aikanaan eikä vaadi mitään.
Näin ikävä kyllä on tilanne. Se olisikin ihan ok, jos katsottaisiin eron aikainen tilanne, mutta kun se katsotaan nyt. Apn äiti saa puolet niin vaatiessaan.
Ei todellakaan ole näin. Ositus tehdään eron aikaisten omistusten mukaan.
Myös sellainen tilanne on mahdollinen, jossa puolisot ovat eronneet, mutta ositusta ei ole tehty ennen toisen kuolemaa. Tällöin toimitaan täysin samalla lailla kuin normaalistikin, eli omaisuudet ositetaan ennen kuolinpesän omaisuuden jakamista perillisille.
Avioliitossa puolisoiden välille muodostunut avio-oikeus toisen omaisuuteen jää voimaan, kunnes se on purettu erillisessä juridisessa toimituksessa nimeltä ositus. Ositus tarkoittaakin aviovarallisuussuhteen purkamista, ja omaisuuden jaosta laaditaan osituskirjaksi tai ositukseksi kutsuttu asiakirja.
Jos ette tee ositusta, tämä tulee perillisten hoidettavaksi viimeistään kuolinpesässä. Ositus on tehtävä siinä vaiheessa, kun toinen teistä kuolee, sillä perinnönjako vaatii käytännössä osituksen tekemisen. Entisen puolison oikeus vaatia ositusta ei lähtökohtaisesti vanhene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilläsi ei ole oikeutta eron jälkeen kertyneeseen omaisuuteen. Esimerkiksi tiliotteista selviää, milloin isäsi on säästänyt rahat. Tosin noin vanhoista asioista pankki ottaa palkkion selvittelystä, ellei isälläsi ollut paperisia tiliotteita tallessa.
Yrittäkää tehdä äidille selväksi, että jos asia menee oikeuteen, kaikki pesän varat saattavat mennä oikeuskuluihin eikä kenellekään jää mitään jaettavaksi.
Ei olekaan, mutta äiti änkyröi ja vaatii niitä silti. Rahat on säästetty hitaasti 20 vuoden aikana. Mitenhän paljon se maksaa jos pyytää pankista tiliotteita? En edes tiedä, onko hän silloin ollut minkä pankin asiakas. Jos ei ole enää asiakkuutta niin sehän maksaa tietysti vielä enemmän. Onko niitä silloin edes olemassa?
Äiti ei kuuntele järkipuhetta. On sanottu kyllä, että haluatko ihan tosissaan riidellä tuon vertaisista rahoista omien lastesi kanssa. Ja nimenomaan, että ne kaikki menisi käräjöintiin. Luulen, että hän luottaa nyt siihen, että me ei aleta käräjöimään ja annamme hänelle puolet rahoista vain että vältytään enemmältä riidalta. Todella alhaista! Äiti varastaa omilta lapsiltaan. Olen niin vihainen!!
ap
Onko äitisi varaton? Avioliitto oli ilman avioehtoa? Ositus tehdään ositushetken omaisuudesta eli kuolinhetkestä, jos ei ole tehty aiemmin. Äitisi on ikävä kyllä oikeassa.
Itselle kävi samankaltainen juttu eli piti saada isältä allekirjoitus, että katsoo osituksen tapahtuneeksi aikanaan eikä vaadi mitään.
Näin ikävä kyllä on tilanne. Se olisikin ihan ok, jos katsottaisiin eron aikainen tilanne, mutta kun se katsotaan nyt. Apn äiti saa puolet niin vaatiessaan.
Ei todellakaan ole näin. Ositus tehdään eron aikaisten omistusten mukaan.
Myös sellainen tilanne on mahdollinen, jossa puolisot ovat eronneet, mutta ositusta ei ole tehty ennen toisen kuolemaa. Tällöin toimitaan täysin samalla lailla kuin normaalistikin, eli omaisuudet ositetaan ennen kuolinpesän omaisuuden jakamista perillisille.
:DD Et oo tosissas. Kun tässä on 13 sivua jauhettu juuri sellaisesta tilanteesta. Mitä jos kävisit lukemassa aloituksen ja ne aiemmat 243 viestiä.
Niin on. Tuo oli vain teksti siitä että se ositus tehdään nykytilanteen mukaan, ei eron aikaisen tilanteen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilläsi ei ole oikeutta eron jälkeen kertyneeseen omaisuuteen. Esimerkiksi tiliotteista selviää, milloin isäsi on säästänyt rahat. Tosin noin vanhoista asioista pankki ottaa palkkion selvittelystä, ellei isälläsi ollut paperisia tiliotteita tallessa.
Yrittäkää tehdä äidille selväksi, että jos asia menee oikeuteen, kaikki pesän varat saattavat mennä oikeuskuluihin eikä kenellekään jää mitään jaettavaksi.
Ei olekaan, mutta äiti änkyröi ja vaatii niitä silti. Rahat on säästetty hitaasti 20 vuoden aikana. Mitenhän paljon se maksaa jos pyytää pankista tiliotteita? En edes tiedä, onko hän silloin ollut minkä pankin asiakas. Jos ei ole enää asiakkuutta niin sehän maksaa tietysti vielä enemmän. Onko niitä silloin edes olemassa?
Äiti ei kuuntele järkipuhetta. On sanottu kyllä, että haluatko ihan tosissaan riidellä tuon vertaisista rahoista omien lastesi kanssa. Ja nimenomaan, että ne kaikki menisi käräjöintiin. Luulen, että hän luottaa nyt siihen, että me ei aleta käräjöimään ja annamme hänelle puolet rahoista vain että vältytään enemmältä riidalta. Todella alhaista! Äiti varastaa omilta lapsiltaan. Olen niin vihainen!!
ap
Onko äitisi varaton? Avioliitto oli ilman avioehtoa? Ositus tehdään ositushetken omaisuudesta eli kuolinhetkestä, jos ei ole tehty aiemmin. Äitisi on ikävä kyllä oikeassa.
Itselle kävi samankaltainen juttu eli piti saada isältä allekirjoitus, että katsoo osituksen tapahtuneeksi aikanaan eikä vaadi mitään.
Näin ikävä kyllä on tilanne. Se olisikin ihan ok, jos katsottaisiin eron aikainen tilanne, mutta kun se katsotaan nyt. Apn äiti saa puolet niin vaatiessaan.
Ei todellakaan ole näin. Ositus tehdään eron aikaisten omistusten mukaan.
Myös sellainen tilanne on mahdollinen, jossa puolisot ovat eronneet, mutta ositusta ei ole tehty ennen toisen kuolemaa. Tällöin toimitaan täysin samalla lailla kuin normaalistikin, eli omaisuudet ositetaan ennen kuolinpesän omaisuuden jakamista perillisille.
:DD Et oo tosissas. Kun tässä on 13 sivua jauhettu juuri sellaisesta tilanteesta. Mitä jos kävisit lukemassa aloituksen ja ne aiemmat 243 viestiä.
Niin on. Tuo oli vain teksti siitä että se ositus tehdään nykytilanteen mukaan, ei eron aikaisen tilanteen mukaan.
Ole hiljaa kun et asiasta mitään tiedä. Ositus tehdään sen mukaan, mitä kukin omisti erotessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilläsi ei ole oikeutta eron jälkeen kertyneeseen omaisuuteen. Esimerkiksi tiliotteista selviää, milloin isäsi on säästänyt rahat. Tosin noin vanhoista asioista pankki ottaa palkkion selvittelystä, ellei isälläsi ollut paperisia tiliotteita tallessa.
Yrittäkää tehdä äidille selväksi, että jos asia menee oikeuteen, kaikki pesän varat saattavat mennä oikeuskuluihin eikä kenellekään jää mitään jaettavaksi.
Ei olekaan, mutta äiti änkyröi ja vaatii niitä silti. Rahat on säästetty hitaasti 20 vuoden aikana. Mitenhän paljon se maksaa jos pyytää pankista tiliotteita? En edes tiedä, onko hän silloin ollut minkä pankin asiakas. Jos ei ole enää asiakkuutta niin sehän maksaa tietysti vielä enemmän. Onko niitä silloin edes olemassa?
Äiti ei kuuntele järkipuhetta. On sanottu kyllä, että haluatko ihan tosissaan riidellä tuon vertaisista rahoista omien lastesi kanssa. Ja nimenomaan, että ne kaikki menisi käräjöintiin. Luulen, että hän luottaa nyt siihen, että me ei aleta käräjöimään ja annamme hänelle puolet rahoista vain että vältytään enemmältä riidalta. Todella alhaista! Äiti varastaa omilta lapsiltaan. Olen niin vihainen!!
ap
Onko äitisi varaton? Avioliitto oli ilman avioehtoa? Ositus tehdään ositushetken omaisuudesta eli kuolinhetkestä, jos ei ole tehty aiemmin. Äitisi on ikävä kyllä oikeassa.
Itselle kävi samankaltainen juttu eli piti saada isältä allekirjoitus, että katsoo osituksen tapahtuneeksi aikanaan eikä vaadi mitään.
Näin ikävä kyllä on tilanne. Se olisikin ihan ok, jos katsottaisiin eron aikainen tilanne, mutta kun se katsotaan nyt. Apn äiti saa puolet niin vaatiessaan.
Ei todellakaan ole näin. Ositus tehdään eron aikaisten omistusten mukaan.
Myös sellainen tilanne on mahdollinen, jossa puolisot ovat eronneet, mutta ositusta ei ole tehty ennen toisen kuolemaa. Tällöin toimitaan täysin samalla lailla kuin normaalistikin, eli omaisuudet ositetaan ennen kuolinpesän omaisuuden jakamista perillisille.
:DD Et oo tosissas. Kun tässä on 13 sivua jauhettu juuri sellaisesta tilanteesta. Mitä jos kävisit lukemassa aloituksen ja ne aiemmat 243 viestiä.
Niin on. Tuo oli vain teksti siitä että se ositus tehdään nykytilanteen mukaan, ei eron aikaisen tilanteen mukaan.
Ole hiljaa kun et asiasta mitään tiedä. Ositus tehdään sen mukaan, mitä kukin omisti erotessa.
Ei tehdä. Pikeus säilyy kunnes osotus on tehty.
Ota ap asianajaja, joka jatkossa hoitaa kaiken yhteydenpidon äitiisi.
Ei tarvitse käräjille saakka mennä, eiköhän se ymmärrä juristin kanssa asioidessaan, missä mennään.
Ja välit poikki tuollaiseen ihmisen irvikuvaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ota ap asianajaja, joka jatkossa hoitaa kaiken yhteydenpidon äitiisi.
Ei tarvitse käräjille saakka mennä, eiköhän se ymmärrä juristin kanssa asioidessaan, missä mennään.
Ja välit poikki tuollaiseen ihmisen irvikuvaan.
Asianajajien tuntiveloitus on n. 300 €.
Asianajaja velottaa kaikki puhelut ja sähköpostit.
Ja tietenkin alv päälle.
Minne ap katosi? Olisi ollut mielenkiintoista tietää talon omistussuhteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minne ap katosi? Olisi ollut mielenkiintoista tietää talon omistussuhteet.
Nehän kerrottiin jo. Lue koko ketju äläkä tule vaatimaan vastauksia häntäpäähän.
Mitä järkeä on kysellä tällaisia täällä? Eihän tältä saa oikeaa vastausta. Tai ehkä saa, mutta sitä on vaikea kaivaa niiden kaikkien muiden vastausten seasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
toisen mielestä äiti tekee riitaa, toisen mielestä perikunta tekee riitaa, jonkun mielestä joku kolmas...
riippuu ihan kenen näkökulmasta katselee, näissäkään ei ole ihminen viisastunut milliäkään, miljoonista tarinoista ja esimerkeistä huolimatta
Sinä et ainakaan. Onko sinullakin tapana havitella muiden rahoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilläsi ei ole oikeutta eron jälkeen kertyneeseen omaisuuteen. Esimerkiksi tiliotteista selviää, milloin isäsi on säästänyt rahat. Tosin noin vanhoista asioista pankki ottaa palkkion selvittelystä, ellei isälläsi ollut paperisia tiliotteita tallessa.
Yrittäkää tehdä äidille selväksi, että jos asia menee oikeuteen, kaikki pesän varat saattavat mennä oikeuskuluihin eikä kenellekään jää mitään jaettavaksi.
Ei olekaan, mutta äiti änkyröi ja vaatii niitä silti. Rahat on säästetty hitaasti 20 vuoden aikana. Mitenhän paljon se maksaa jos pyytää pankista tiliotteita? En edes tiedä, onko hän silloin ollut minkä pankin asiakas. Jos ei ole enää asiakkuutta niin sehän maksaa tietysti vielä enemmän. Onko niitä silloin edes olemassa?
Äiti ei kuuntele järkipuhetta. On sanottu kyllä, että haluatko ihan tosissaan riidellä tuon vertaisista rahoista omien lastesi kanssa. Ja nimenomaan, että ne kaikki menisi käräjöintiin. Luulen, että hän luottaa nyt siihen, että me ei aleta käräjöimään ja annamme hänelle puolet rahoista vain että vältytään enemmältä riidalta. Todella alhaista! Äiti varastaa omilta lapsiltaan. Olen niin vihainen!!
ap
antakaa äidille vaatimansa rahat ja eikun välit poikki, nauttikoot sitten. Ja omakotitalo tietty myyntiin, äitisi ei nauti lesken statuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huolimatta siitä, miten laki tilennetta tulkitsee, niin täytyy ihmetellä äidin röyhkeyttä. Ei tulisi mieleenkään puuttua rahoihin, jotka lasten isä on säästänyt heille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minne ap katosi? Olisi ollut mielenkiintoista tietää talon omistussuhteet.
Nehän kerrottiin jo. Lue koko ketju äläkä tule vaatimaan vastauksia häntäpäähän.
Missä kerrottiin, olen seurannut koko ajan keskustelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huolimatta siitä, miten laki tilennetta tulkitsee, niin täytyy ihmetellä äidin röyhkeyttä. Ei tulisi mieleenkään puuttua rahoihin, jotka lasten isä on säästänyt heille.
kaikki äidit eivät halua lastensa parasta, ikävä kyllä, vain änkyröivät loppuun asti esteitä lastensa tielle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se vaan menee että ositus pitää tehdä. Jos ei ennemmin niin myöhemmin. Ei nyt auta ap:ta mutta ehkä jotakuta muuta.
Toisen kuoltua se on tehtävä ja tehdään siitä omaisuudesta mikä oli avioeron hetkellä.
Joo toivon todella, että tästä olisi apua jollekulle! Tehkää ositus heti eron yhteydessä, vaikka mitään omaisuutta ei silloin vaikka olisikaan! Kysykää onko teidän eronneet vanhemmat tehneet osituksen ja jos ei, vaatikaa että he hoitavat sen! On todella rankkaa joutua puimaan tällästä asiaa samalla kun suree omaa vanhempaansa. Tulee tosi vahvoja vihantunteita, turhautumista ja tarpeetonta riitaa kaiken muun kuorman päälle.
ap
Avioeron ositusta ei lain mukaan ole pakko tehdä. Laki velvoittaa osituksen toimittamiseen ainoastaan silloin, kun toinen puolisoista sitä vaatii.
Liitto on purettu ilman ositusta ja sillä hyvä.
Tossahan tuo toinen sitä nyt vaatii. Ositus on tehtävä nyt, mutta vain siitä omaisuudesta joka oli eron aikaan. Tähän lasketaan mukaan myös äidin omaisuus eron aikaan ja mikäli puolet näistä omaisuuksista yhteenlaskettuna on enemmän kuin naisen osuus hän saa tasinkona sen erotuksen verran. Ei siis puolia vainajan nykyisestä omaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko äidillä jostain mustaa valkoisella, että avioerossa sovittiin yhteisesti, että isä muuttaa pois ja äidille jää talo? Jos tällainen paperi löytyisi, katsottaisiin todistetuksi, että ositus oli tarkoitus tehdä näin. Jos esim. talon omistus on siirretty äidin nimiin, on se ainakin todiste yhteisestä tahdosta. Jos taas talo on edelleen äidin ja kuolleen isän omistuksessa, tilanne on äidin kannalta huonompi.
Kenen nimissä talo on, onko tehty omistuksen siirtoja?
Juuri näin. Voisiko ap kertoa, kuka omistaa talon ja tapahtuiko avioerossa omistusmuutos? Tuo on oleellinen tieto.
Jos asunto on edelleen kuolleen isän nimissä niin miten käsitetään ex-vaimon asuminen vuosikymmeniä maksamatta vuokraa tai muuta? Jos näin on niin eikö asumisesta pidä laskea exän saama hyöty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se vaan menee että ositus pitää tehdä. Jos ei ennemmin niin myöhemmin. Ei nyt auta ap:ta mutta ehkä jotakuta muuta.
Toisen kuoltua se on tehtävä ja tehdään siitä omaisuudesta mikä oli avioeron hetkellä.
Joo toivon todella, että tästä olisi apua jollekulle! Tehkää ositus heti eron yhteydessä, vaikka mitään omaisuutta ei silloin vaikka olisikaan! Kysykää onko teidän eronneet vanhemmat tehneet osituksen ja jos ei, vaatikaa että he hoitavat sen! On todella rankkaa joutua puimaan tällästä asiaa samalla kun suree omaa vanhempaansa. Tulee tosi vahvoja vihantunteita, turhautumista ja tarpeetonta riitaa kaiken muun kuorman päälle.
ap
Varmasti. Otan osaa, sekä isän poismenon että äidin käytöksen takia. Toivottavasti sinulla on joku täyspäinen omainen tukena.
Äiti on ihan täysipäinen, hänellä on oikeus vaatia ositus, ei se oikeus poistu sillä, että penikoita tympäsee.
Voi olla oikeus, mutta on jokseenkin moraalitonta tulla vaatimaan ositusta toisen kuoleman jälkeen ja vaatia itselleen rahoja, jotka tietää entisen puolison tarkoittanee heidän yhteisille lapsilleen. Vaikka ositukseen olisi oikeus niin kyllähän tuossa varastaa lapsiltaan.
Lisäksi on aika härskiä, jos vaatii puolet rahoista. Ei ositus niin mene, että vaaditaan puolet toisen omaisuudesta. Osituksessa pariskunnan varallisuus lasketaan yhteen ja sitten pistetään puoliksi. Joten vaikka ositus tehtäisiin, ei äidillä silti välttämättä ole oikeutta puoleen rahoista.
Ja tietysti sekin, että rahoista kuuluu ositukseen vain se osa, joka on ollut eron hetkellä säästössä. Eli ei tuo koko summa todennäköisesti kuulu osituksen piiriin.
Talo on äidin omistuksessa, ollut ennen molempien, mutta avioeron jälkeen vain äidin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko äidillä jostain mustaa valkoisella, että avioerossa sovittiin yhteisesti, että isä muuttaa pois ja äidille jää talo? Jos tällainen paperi löytyisi, katsottaisiin todistetuksi, että ositus oli tarkoitus tehdä näin. Jos esim. talon omistus on siirretty äidin nimiin, on se ainakin todiste yhteisestä tahdosta. Jos taas talo on edelleen äidin ja kuolleen isän omistuksessa, tilanne on äidin kannalta huonompi.
Kenen nimissä talo on, onko tehty omistuksen siirtoja?
Juuri näin. Voisiko ap kertoa, kuka omistaa talon ja tapahtuiko avioerossa omistusmuutos? Tuo on oleellinen tieto.
Jos asunto on edelleen kuolleen isän nimissä niin miten käsitetään ex-vaimon asuminen vuosikymmeniä maksamatta vuokraa tai muuta? Jos näin on niin eikö asumisesta pidä laskea exän saama hyöty?
kyllä, eli hänen pitäisi maksaa vuokraa kuolinpesälle
:DD Et oo tosissas. Kun tässä on 13 sivua jauhettu juuri sellaisesta tilanteesta. Mitä jos kävisit lukemassa aloituksen ja ne aiemmat 243 viestiä.