Lue keskustelun säännöt.
Vanhempani ei tehneet ositusta erotessaan, nyt isän kuoltua äiti on perikunnan osakas ja tekee riitaa kaikesta!
02.03.2023 |
Vanhempieni erosta on jo 20 vuotta, jostain h3lvetin syystä he ei tehneet ositusta aikanaan. Olen niin vihainen siitä! Kaikki ongelmat kaatuvat taas meidän lasten niskaan!
Mitään muuta omaisuutta kummallakaan ei ollut kuin talo jossa asuivat. Isä säästi eron jälkeen pienen pesämunan ja halusi sen meille lapsille jaettavaksi. Ei siitä hirveästi rahaa tule kun lapsia on neljä, mutta jonkin verran kuitenkin.
En tiennyt, että ositusta ei oltu tehty. Nyt äiti on vaatimassa puolta isän omaisuudesta, eli noista säästöistä myös, joihin hänellä ei ole oikeutta. Isä on sanonut meille kaikille lapsille että haluaa meidän jakavan ne tasan, neljään osaan keskenämme. Äiti on heittäytynyt tosi hankalaksi kaikessa ja vaatii että jokainen päätös pitää hyväksyttää hänellä. Rahaa ei ole niin paljon, että siitä kannattaisi oikeuteen lähteä omaa äitiään vastaan. Äidin itsekeskeisyys ja ahneus on kuitenkin jo rikkonut perheen välejä.
Voiko hän oikeasti vaatia puolia noista rahoista itselleen? Onko meillä mitään mahdollisuutta vastustaa ilman käräjöintiä? Testamenttia ei ollut.
Kommentit (465)
En ehdi lukea koko ketjua, joten voi olla, että tämä on jo jossain viestissä sanottukin: Osituksessa ei oteta huomioon pelkästään avioerohetkellä ollutta omaisuutta, vaan myös tämän omaisuuden tuotto. Jos esim. isällä on ollut erohetkellä osakkeita, joille on eron jälkeen vuosien mittaan tullut osinkoja, niin kaikki nämä osingot kuuluvat ositettavaan omaisuuteen.
Jossain viestissä sanottiin, että talo siirtyi eron jälkeen äidille. Jos tämä pitää paikkansa, niin se viittaisi siihen, että ositus olisi tehty. Kannattaa tarkistaa talon lainhuuto. Jos vain äidillä on lainhuuto taloon, niin kannattaa tarkistaa, millä perusteella lainhuuto on saatu. Siinä voisi hyvinkin olla ositus. Tilanne on toki eri, jos talo on ollut koko ajan molempien omistuksessa, mutta vain äiti on asunut siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ositus on pakko tehdä.
Mikäli aiotaan pesä jakaa.
Ilman ositusta lapset eivät tiedä, mikä on heidän perintöosansa suuruus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen ihminen tappelee kuolleiden omaisuudesta? Vastaus: ahne ihminen
Eli jos sulla olis oikeus saada esim. 100 000 € ja joku ihan muu vaatisi niitä itselleen, antaisit hänen viedä perinnön? Koska muutenhan riitelisit ja olisit ahne.
No en ole ahne, enkä halua toisten omaisuutta. Hyväntekeväisyydestä nautin ja sen vuoksi voisin tapella, mutta en sen vuoksi että saisin jonkun omaisuutta.
Tässäpä hyvä muistutus osituksen tärkeydestä. Myös, jos olette itse olleet aiemmin aviossa. Voi muuten tulla nykyiselle puolisolle mielenkiintoinen tilanne perukirjoituksesta jos eksänne ilmestyy vaatimaan laillista saatavaansa.
Minä B kirjoitti:
Meillä sama. Äidillä on oikeus saada puolet siitä omaisuudesta mitä avioeron hetkellä oli. Äidin kuoltua peritte sitten mitä hänellä on.
Niin, siis puolet heidän _yhteenlasketusta_ omaisuudestaan avioeron hetkellä. Ei puolet miehen omaisuudesta,
Jostain syystä moni leski kuvittelee, että hänelle kuuluu puolet vainajan omaisuudesta, mutta se ei mene niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se vaan menee että ositus pitää tehdä. Jos ei ennemmin niin myöhemmin. Ei nyt auta ap:ta mutta ehkä jotakuta muuta.
Toisen kuoltua se on tehtävä ja tehdään siitä omaisuudesta mikä oli avioeron hetkellä.
Joo toivon todella, että tästä olisi apua jollekulle! Tehkää ositus heti eron yhteydessä, vaikka mitään omaisuutta ei silloin vaikka olisikaan! Kysykää onko teidän eronneet vanhemmat tehneet osituksen ja jos ei, vaatikaa että he hoitavat sen! On todella rankkaa joutua puimaan tällästä asiaa samalla kun suree omaa vanhempaansa. Tulee tosi vahvoja vihantunteita, turhautumista ja tarpeetonta riitaa kaiken muun kuorman päälle.
ap
Varmasti. Otan osaa, sekä isän poismenon että äidin käytöksen takia. Toivottavasti sinulla on joku täyspäinen omainen tukena.
Äiti on ihan täysipäinen, hänellä on oikeus vaatia ositus, ei se oikeus poistu sillä, että penikoita tympäsee.
Äidillä on oikeus saada puolet talosta, sen hän saakin. Rahoihin hänellä ei ole oikeutta, ne isä säästi eron jälkeen.
ap
Siis äitisi on omistanut puolet talosta eron jälkeen? Miksi? Todella erikoista.
No mitä erikoista siinä on, että aviopari omistaa talon yhdessä? Tilanne on erossa jätetty auki, jompikumpi on muuttanut pois, ositus jätetty tekemättä, joten yhteisomistus on säilynyt. Näinhän se menee.
No on todella erikoista, että halutaan pitää talo yhteisomistuksessa eron jälkeen. Toinen muuttaa pois ja toinen jää asumaan. Kai nyt poismuuttanut haluaa omansa pois!
Ei ole harvinaista, että esimerkiksi vielä 70-luvulla tai 80-luvulla poismuuttanut mies tavallaan kuittasi elareiden maksamattomuuden sillä, että jätti talon erossa ex-vaimon ja lasten kodiksi ja muutti pois vaatimatta mitään. Sopimukseen tavallaan kuului, että ex-vaimo ei myöskään vaadi elatusmaksuja oikeusteitse.
Ap: maksoiko isäsi elatusmaksuja? Jos ei, niin onko äitisi laittanut elatusmaksut aikoinaan perintään ja uudistanut perintävaatimuksen, ettei ole vanhentunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilläsi ei ole oikeutta eron jälkeen kertyneeseen omaisuuteen. Esimerkiksi tiliotteista selviää, milloin isäsi on säästänyt rahat. Tosin noin vanhoista asioista pankki ottaa palkkion selvittelystä, ellei isälläsi ollut paperisia tiliotteita tallessa.
Yrittäkää tehdä äidille selväksi, että jos asia menee oikeuteen, kaikki pesän varat saattavat mennä oikeuskuluihin eikä kenellekään jää mitään jaettavaksi.
Ei olekaan, mutta äiti änkyröi ja vaatii niitä silti. Rahat on säästetty hitaasti 20 vuoden aikana. Mitenhän paljon se maksaa jos pyytää pankista tiliotteita? En edes tiedä, onko hän silloin ollut minkä pankin asiakas. Jos ei ole enää asiakkuutta niin sehän maksaa tietysti vielä enemmän. Onko niitä silloin edes olemassa?
Äiti ei kuuntele järkipuhetta. On sanottu kyllä, että haluatko ihan tosissaan riidellä tuon vertaisista rahoista omien lastesi kanssa. Ja nimenomaan, että ne kaikki menisi käräjöintiin. Luulen, että hän luottaa nyt siihen, että me ei aleta käräjöimään ja annamme hänelle puolet rahoista vain että vältytään enemmältä riidalta. Todella alhaista! Äiti varastaa omilta lapsiltaan. Olen niin vihainen!!
ap
Meillä taas tilanne että äiti säästi pienistä tuloistaan ja eläkkeestään rahaa meille lapsille, jotta saadaan perintöä kun hän kuolee. Nyt sitten osituskirjoja tehdessä tuli ilmi, että hyvätuloinen isä lähes persaukinen, on tuhlannut kaiken (uhkapelannut) ja saa näin ollen tasinkoa lähes puolet äidin säästöistä!
Mulle on ihan sama mitä omilla rahoillaan tekee, kellään ei ole velvollisuutta jättää perintöä, mutta nämä rahat on tosiaan äidin meille säästämiä rahoja.
Itsellekin meinasi käydä näin. Omat säästöni olisivat menneen uhkapeliriippuvaiselle puolisolle erotessa. Onneksi suostui lopulta avioehtoon ennen avioerohakemusta. En olisi ikinä antanut anteeksi, hänelle sekä itselleni, että riskeerasin omaisuuteni sinisilmäisen tietämättömänä ja lapseni jäisi ilman mitään perintöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä. Tiedän ihmisiä jotka ovat olleet naimisissa ja eronneet tosi nuorina. Mitään paperia ei olla vaivauduttu allekirjoittamaan että ositus tehty. Sitten mennään parhaassa tapauksessa vielä pari kertaa naimisiin ja miettikää mikä sotku on selvitettävänä lapsilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilläsi ei ole oikeutta eron jälkeen kertyneeseen omaisuuteen. Esimerkiksi tiliotteista selviää, milloin isäsi on säästänyt rahat. Tosin noin vanhoista asioista pankki ottaa palkkion selvittelystä, ellei isälläsi ollut paperisia tiliotteita tallessa.
Yrittäkää tehdä äidille selväksi, että jos asia menee oikeuteen, kaikki pesän varat saattavat mennä oikeuskuluihin eikä kenellekään jää mitään jaettavaksi.
Ei olekaan, mutta äiti änkyröi ja vaatii niitä silti. Rahat on säästetty hitaasti 20 vuoden aikana. Mitenhän paljon se maksaa jos pyytää pankista tiliotteita? En edes tiedä, onko hän silloin ollut minkä pankin asiakas. Jos ei ole enää asiakkuutta niin sehän maksaa tietysti vielä enemmän. Onko niitä silloin edes olemassa?
Äiti ei kuuntele järkipuhetta. On sanottu kyllä, että haluatko ihan tosissaan riidellä tuon vertaisista rahoista omien lastesi kanssa. Ja nimenomaan, että ne kaikki menisi käräjöintiin. Luulen, että hän luottaa nyt siihen, että me ei aleta käräjöimään ja annamme hänelle puolet rahoista vain että vältytään enemmältä riidalta. Todella alhaista! Äiti varastaa omilta lapsiltaan. Olen niin vihainen!!
ap
Onko äitisi varaton? Avioliitto oli ilman avioehtoa? Ositus tehdään ositushetken omaisuudesta eli kuolinhetkestä, jos ei ole tehty aiemmin. Äitisi on ikävä kyllä oikeassa.
Itselle kävi samankaltainen juttu eli piti saada isältä allekirjoitus, että katsoo osituksen tapahtuneeksi aikanaan eikä vaadi mitään.
Näin ikävä kyllä on tilanne. Se olisikin ihan ok, jos katsottaisiin eron aikainen tilanne, mutta kun se katsotaan nyt. Apn äiti saa puolet niin vaatiessaan.
Ei todellakaan ole näin. Ositus tehdään eron aikaisten omistusten mukaan.
Myös sellainen tilanne on mahdollinen, jossa puolisot ovat eronneet, mutta ositusta ei ole tehty ennen toisen kuolemaa. Tällöin toimitaan täysin samalla lailla kuin normaalistikin, eli omaisuudet ositetaan ennen kuolinpesän omaisuuden jakamista perillisille.
:DD Et oo tosissas. Kun tässä on 13 sivua jauhettu juuri sellaisesta tilanteesta. Mitä jos kävisit lukemassa aloituksen ja ne aiemmat 243 viestiä.
Niin on. Tuo oli vain teksti siitä että se ositus tehdään nykytilanteen mukaan, ei eron aikaisen tilanteen mukaan.
Ole hiljaa kun et asiasta mitään tiedä. Ositus tehdään sen mukaan, mitä kukin omisti erotessa.
Paitsi ei lain mukaan. Avio-oikeus säilyy kunnes ositus on tehty. Näin se nyt vaan on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilläsi ei ole oikeutta eron jälkeen kertyneeseen omaisuuteen. Esimerkiksi tiliotteista selviää, milloin isäsi on säästänyt rahat. Tosin noin vanhoista asioista pankki ottaa palkkion selvittelystä, ellei isälläsi ollut paperisia tiliotteita tallessa.
Yrittäkää tehdä äidille selväksi, että jos asia menee oikeuteen, kaikki pesän varat saattavat mennä oikeuskuluihin eikä kenellekään jää mitään jaettavaksi.
Ei olekaan, mutta äiti änkyröi ja vaatii niitä silti. Rahat on säästetty hitaasti 20 vuoden aikana. Mitenhän paljon se maksaa jos pyytää pankista tiliotteita? En edes tiedä, onko hän silloin ollut minkä pankin asiakas. Jos ei ole enää asiakkuutta niin sehän maksaa tietysti vielä enemmän. Onko niitä silloin edes olemassa?
Äiti ei kuuntele järkipuhetta. On sanottu kyllä, että haluatko ihan tosissaan riidellä tuon vertaisista rahoista omien lastesi kanssa. Ja nimenomaan, että ne kaikki menisi käräjöintiin. Luulen, että hän luottaa nyt siihen, että me ei aleta käräjöimään ja annamme hänelle puolet rahoista vain että vältytään enemmältä riidalta. Todella alhaista! Äiti varastaa omilta lapsiltaan. Olen niin vihainen!!
ap
Meillä taas tilanne että äiti säästi pienistä tuloistaan ja eläkkeestään rahaa meille lapsille, jotta saadaan perintöä kun hän kuolee. Nyt sitten osituskirjoja tehdessä tuli ilmi, että hyvätuloinen isä lähes persaukinen, on tuhlannut kaiken (uhkapelannut) ja saa näin ollen tasinkoa lähes puolet äidin säästöistä!
Mulle on ihan sama mitä omilla rahoillaan tekee, kellään ei ole velvollisuutta jättää perintöä, mutta nämä rahat on tosiaan äidin meille säästämiä rahoja.
Itsellekin meinasi käydä näin. Omat säästöni olisivat menneen uhkapeliriippuvaiselle puolisolle erotessa. Onneksi suostui lopulta avioehtoon ennen avioerohakemusta. En olisi ikinä antanut anteeksi, hänelle sekä itselleni, että riskeerasin omaisuuteni sinisilmäisen tietämättömänä ja lapseni jäisi ilman mitään perintöä.
Hyvä, että puolisosi suostui avioehtoon. Mutta ei ilman sitäkään koko omaisuutesi olisi voinut mennä erossa exällesi, vaan korkeintaan puolet (mikä sekin olisi tietenkin ollut täysin epäreilua).
Vierailija kirjoitti:
Minä B kirjoitti:
Meillä sama. Äidillä on oikeus saada puolet siitä omaisuudesta mitä avioeron hetkellä oli. Äidin kuoltua peritte sitten mitä hänellä on.
Niin, siis puolet heidän _yhteenlasketusta_ omaisuudestaan avioeron hetkellä. Ei puolet miehen omaisuudesta,
Jostain syystä moni leski kuvittelee, että hänelle kuuluu puolet vainajan omaisuudesta, mutta se ei mene niin.
Leskelle ei kuulu mitään muuta kuin osinko, mutta erossa saa puolet yhteisestä omaisuudesta niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä B kirjoitti:
Meillä sama. Äidillä on oikeus saada puolet siitä omaisuudesta mitä avioeron hetkellä oli. Äidin kuoltua peritte sitten mitä hänellä on.
Niin, siis puolet heidän _yhteenlasketusta_ omaisuudestaan avioeron hetkellä. Ei puolet miehen omaisuudesta,
Jostain syystä moni leski kuvittelee, että hänelle kuuluu puolet vainajan omaisuudesta, mutta se ei mene niin.
Leskelle ei kuulu mitään muuta kuin osinko, mutta erossa saa puolet yhteisestä omaisuudesta niin.
*tasinko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se vaan menee että ositus pitää tehdä. Jos ei ennemmin niin myöhemmin. Ei nyt auta ap:ta mutta ehkä jotakuta muuta.
Toisen kuoltua se on tehtävä ja tehdään siitä omaisuudesta mikä oli avioeron hetkellä.
Joo toivon todella, että tästä olisi apua jollekulle! Tehkää ositus heti eron yhteydessä, vaikka mitään omaisuutta ei silloin vaikka olisikaan! Kysykää onko teidän eronneet vanhemmat tehneet osituksen ja jos ei, vaatikaa että he hoitavat sen! On todella rankkaa joutua puimaan tällästä asiaa samalla kun suree omaa vanhempaansa. Tulee tosi vahvoja vihantunteita, turhautumista ja tarpeetonta riitaa kaiken muun kuorman päälle.
ap
Varmasti. Otan osaa, sekä isän poismenon että äidin käytöksen takia. Toivottavasti sinulla on joku täyspäinen omainen tukena.
Äiti on ihan täysipäinen, hänellä on oikeus vaatia ositus, ei se oikeus poistu sillä, että penikoita tympäsee.
Äidillä on oikeus saada puolet talosta, sen hän saakin. Rahoihin hänellä ei ole oikeutta, ne isä säästi eron jälkeen.
ap
Eikö. Erossa äidille jäänyt mitään omaisuutta? Jos jäi niin ne huomioidaan eikä puolet talosta automaattisesti kuulu hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohis,
Mietin tuota jos ei ole ositusta tehty, niin minkä olisi uuden puolison asema?
Kuvitteellinen tilanne:
Matti ja Maija eroavat, ositusta ei tehdä, asunto omistetaan 50-50 ja Maija jää asumaan asuntoon, lapsia yksi Liisa nimeltään.
Matti menehtyy, Maija on mennyt muutama vuosia aiemmin naimisiin Villen kanssa. Liisalle on ok että Maija jää asumaan edelleen asuntoon.
Maija menehtyy --> jääko Villelle asumisoikeus asuntoon?
Jos kitään "papereita" asiasta ei ole tehty. Eli voiko tulla eteen tilanne missä Liisa omistaa edesmenneiden vanhempiensa asunnon, mutta Ville saa asua siellä lesken asumisoikeudella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilläsi ei ole oikeutta eron jälkeen kertyneeseen omaisuuteen. Esimerkiksi tiliotteista selviää, milloin isäsi on säästänyt rahat. Tosin noin vanhoista asioista pankki ottaa palkkion selvittelystä, ellei isälläsi ollut paperisia tiliotteita tallessa.
Yrittäkää tehdä äidille selväksi, että jos asia menee oikeuteen, kaikki pesän varat saattavat mennä oikeuskuluihin eikä kenellekään jää mitään jaettavaksi.
Ei olekaan, mutta äiti änkyröi ja vaatii niitä silti. Rahat on säästetty hitaasti 20 vuoden aikana. Mitenhän paljon se maksaa jos pyytää pankista tiliotteita? En edes tiedä, onko hän silloin ollut minkä pankin asiakas. Jos ei ole enää asiakkuutta niin sehän maksaa tietysti vielä enemmän. Onko niitä silloin edes olemassa?
Äiti ei kuuntele järkipuhetta. On sanottu kyllä, että haluatko ihan tosissaan riidellä tuon vertaisista rahoista omien lastesi kanssa. Ja nimenomaan, että ne kaikki menisi käräjöintiin. Luulen, että hän luottaa nyt siihen, että me ei aleta käräjöimään ja annamme hänelle puolet rahoista vain että vältytään enemmältä riidalta. Todella alhaista! Äiti varastaa omilta lapsiltaan. Olen niin vihainen!!
ap
Onko äitisi varaton? Avioliitto oli ilman avioehtoa? Ositus tehdään ositushetken omaisuudesta eli kuolinhetkestä, jos ei ole tehty aiemmin. Äitisi on ikävä kyllä oikeassa.
Itselle kävi samankaltainen juttu eli piti saada isältä allekirjoitus, että katsoo osituksen tapahtuneeksi aikanaan eikä vaadi mitään.
Näin ikävä kyllä on tilanne. Se olisikin ihan ok, jos katsottaisiin eron aikainen tilanne, mutta kun se katsotaan nyt. Apn äiti saa puolet niin vaatiessaan.
Ei todellakaan ole näin. Ositus tehdään eron aikaisten omistusten mukaan.
Myös sellainen tilanne on mahdollinen, jossa puolisot ovat eronneet, mutta ositusta ei ole tehty ennen toisen kuolemaa. Tällöin toimitaan täysin samalla lailla kuin normaalistikin, eli omaisuudet ositetaan ennen kuolinpesän omaisuuden jakamista perillisille.
:DD Et oo tosissas. Kun tässä on 13 sivua jauhettu juuri sellaisesta tilanteesta. Mitä jos kävisit lukemassa aloituksen ja ne aiemmat 243 viestiä.
Niin on. Tuo oli vain teksti siitä että se ositus tehdään nykytilanteen mukaan, ei eron aikaisen tilanteen mukaan.
Ole hiljaa kun et asiasta mitään tiedä. Ositus tehdään sen mukaan, mitä kukin omisti erotessa.
Paitsi ei lain mukaan. Avio-oikeus säilyy kunnes ositus on tehty. Näin se nyt vaan on.
Joo, mutta lasketaan eroajankohdan mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilläsi ei ole oikeutta eron jälkeen kertyneeseen omaisuuteen. Esimerkiksi tiliotteista selviää, milloin isäsi on säästänyt rahat. Tosin noin vanhoista asioista pankki ottaa palkkion selvittelystä, ellei isälläsi ollut paperisia tiliotteita tallessa.
Yrittäkää tehdä äidille selväksi, että jos asia menee oikeuteen, kaikki pesän varat saattavat mennä oikeuskuluihin eikä kenellekään jää mitään jaettavaksi.
Ei olekaan, mutta äiti änkyröi ja vaatii niitä silti. Rahat on säästetty hitaasti 20 vuoden aikana. Mitenhän paljon se maksaa jos pyytää pankista tiliotteita? En edes tiedä, onko hän silloin ollut minkä pankin asiakas. Jos ei ole enää asiakkuutta niin sehän maksaa tietysti vielä enemmän. Onko niitä silloin edes olemassa?
Äiti ei kuuntele järkipuhetta. On sanottu kyllä, että haluatko ihan tosissaan riidellä tuon vertaisista rahoista omien lastesi kanssa. Ja nimenomaan, että ne kaikki menisi käräjöintiin. Luulen, että hän luottaa nyt siihen, että me ei aleta käräjöimään ja annamme hänelle puolet rahoista vain että vältytään enemmältä riidalta. Todella alhaista! Äiti varastaa omilta lapsiltaan. Olen niin vihainen!!
ap
Onko äitisi varaton? Avioliitto oli ilman avioehtoa? Ositus tehdään ositushetken omaisuudesta eli kuolinhetkestä, jos ei ole tehty aiemmin. Äitisi on ikävä kyllä oikeassa.
Itselle kävi samankaltainen juttu eli piti saada isältä allekirjoitus, että katsoo osituksen tapahtuneeksi aikanaan eikä vaadi mitään.
Näin ikävä kyllä on tilanne. Se olisikin ihan ok, jos katsottaisiin eron aikainen tilanne, mutta kun se katsotaan nyt. Apn äiti saa puolet niin vaatiessaan.
Ei todellakaan ole näin. Ositus tehdään eron aikaisten omistusten mukaan.
Myös sellainen tilanne on mahdollinen, jossa puolisot ovat eronneet, mutta ositusta ei ole tehty ennen toisen kuolemaa. Tällöin toimitaan täysin samalla lailla kuin normaalistikin, eli omaisuudet ositetaan ennen kuolinpesän omaisuuden jakamista perillisille.
:DD Et oo tosissas. Kun tässä on 13 sivua jauhettu juuri sellaisesta tilanteesta. Mitä jos kävisit lukemassa aloituksen ja ne aiemmat 243 viestiä.
Niin on. Tuo oli vain teksti siitä että se ositus tehdään nykytilanteen mukaan, ei eron aikaisen tilanteen mukaan.
Ole hiljaa kun et asiasta mitään tiedä. Ositus tehdään sen mukaan, mitä kukin omisti erotessa.
Paitsi ei lain mukaan. Avio-oikeus säilyy kunnes ositus on tehty. Näin se nyt vaan on.
Ositusvaade säilyy, mutta tietysti avio-oikeus loppuu siihen kun avioliitto päättyy, joko avioeroon tai kuolemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se vaan menee että ositus pitää tehdä. Jos ei ennemmin niin myöhemmin. Ei nyt auta ap:ta mutta ehkä jotakuta muuta.
Toisen kuoltua se on tehtävä ja tehdään siitä omaisuudesta mikä oli avioeron hetkellä.
Joo toivon todella, että tästä olisi apua jollekulle! Tehkää ositus heti eron yhteydessä, vaikka mitään omaisuutta ei silloin vaikka olisikaan! Kysykää onko teidän eronneet vanhemmat tehneet osituksen ja jos ei, vaatikaa että he hoitavat sen! On todella rankkaa joutua puimaan tällästä asiaa samalla kun suree omaa vanhempaansa. Tulee tosi vahvoja vihantunteita, turhautumista ja tarpeetonta riitaa kaiken muun kuorman päälle.
ap
Varmasti. Otan osaa, sekä isän poismenon että äidin käytöksen takia. Toivottavasti sinulla on joku täyspäinen omainen tukena.
Äiti on ihan täysipäinen, hänellä on oikeus vaatia ositus, ei se oikeus poistu sillä, että penikoita tympäsee.
Äidillä on oikeus saada puolet talosta, sen hän saakin. Rahoihin hänellä ei ole oikeutta, ne isä säästi eron jälkeen.
ap
Siis äitisi on omistanut puolet talosta eron jälkeen? Miksi? Todella erikoista.
Ostivat ja maksoivat talon avioliiton aikana, joten puolet kuuluu osituksessa isälle ja puolet äidille. Isä antoi äidin jäädä siihen asumaan.
ap
Eihän äiti sillon mitään talon puolikasta peri vaan hän omistaa sen puolikkaan. Jos erotessa ei ollut muuta omaisuutta kuin talo hän pitää puolikkaansa ja toinen puoli kuuluu perillisille. Äitinne voi asua talossa niin kauan kuin haluaa vaikka omistatte puolet.
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä hyvä muistutus osituksen tärkeydestä. Myös, jos olette itse olleet aiemmin aviossa. Voi muuten tulla nykyiselle puolisolle mielenkiintoinen tilanne perukirjoituksesta jos eksänne ilmestyy vaatimaan laillista saatavaansa.
No höpö höpö. Ainakin meillä kun vanhemmat erosivat, ositusta ei tehty juuri siitä syystä, että isä antoi äitini jäädä lasten kanssa kotiin asumaan. Oli omakotitalo. Jos olisi ositettu, jossain vuokralla olisi asuttu. Se oli ihan isäni oma tahto, että lapsilla säilyy lapsuudenkoti, vaikka hän muuttaa sieltä pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidilläsi ei ole oikeutta eron jälkeen kertyneeseen omaisuuteen. Esimerkiksi tiliotteista selviää, milloin isäsi on säästänyt rahat. Tosin noin vanhoista asioista pankki ottaa palkkion selvittelystä, ellei isälläsi ollut paperisia tiliotteita tallessa.
Yrittäkää tehdä äidille selväksi, että jos asia menee oikeuteen, kaikki pesän varat saattavat mennä oikeuskuluihin eikä kenellekään jää mitään jaettavaksi.
Ei olekaan, mutta äiti änkyröi ja vaatii niitä silti. Rahat on säästetty hitaasti 20 vuoden aikana. Mitenhän paljon se maksaa jos pyytää pankista tiliotteita? En edes tiedä, onko hän silloin ollut minkä pankin asiakas. Jos ei ole enää asiakkuutta niin sehän maksaa tietysti vielä enemmän. Onko niitä silloin edes olemassa?
Äiti ei kuuntele järkipuhetta. On sanottu kyllä, että haluatko ihan tosissaan riidellä tuon vertaisista rahoista omien lastesi kanssa. Ja nimenomaan, että ne kaikki menisi käräjöintiin. Luulen, että hän luottaa nyt siihen, että me ei aleta käräjöimään ja annamme hänelle puolet rahoista vain että vältytään enemmältä riidalta. Todella alhaista! Äiti varastaa omilta lapsiltaan. Olen niin vihainen!!
ap
Onko äitisi varaton? Avioliitto oli ilman avioehtoa? Ositus tehdään ositushetken omaisuudesta eli kuolinhetkestä, jos ei ole tehty aiemmin. Äitisi on ikävä kyllä oikeassa.
Itselle kävi samankaltainen juttu eli piti saada isältä allekirjoitus, että katsoo osituksen tapahtuneeksi aikanaan eikä vaadi mitään.
Näin ikävä kyllä on tilanne. Se olisikin ihan ok, jos katsottaisiin eron aikainen tilanne, mutta kun se katsotaan nyt. Apn äiti saa puolet niin vaatiessaan.
Ei todellakaan ole näin. Ositus tehdään eron aikaisten omistusten mukaan.
Myös sellainen tilanne on mahdollinen, jossa puolisot ovat eronneet, mutta ositusta ei ole tehty ennen toisen kuolemaa. Tällöin toimitaan täysin samalla lailla kuin normaalistikin, eli omaisuudet ositetaan ennen kuolinpesän omaisuuden jakamista perillisille.
:DD Et oo tosissas. Kun tässä on 13 sivua jauhettu juuri sellaisesta tilanteesta. Mitä jos kävisit lukemassa aloituksen ja ne aiemmat 243 viestiä.
Niin on. Tuo oli vain teksti siitä että se ositus tehdään nykytilanteen mukaan, ei eron aikaisen tilanteen mukaan.
Ole hiljaa kun et asiasta mitään tiedä. Ositus tehdään sen mukaan, mitä kukin omisti erotessa.
Paitsi ei lain mukaan. Avio-oikeus säilyy kunnes ositus on tehty. Näin se nyt vaan on.
Ositusvaade säilyy, mutta tietysti avio-oikeus loppuu siihen kun avioliitto päättyy, joko avioeroon tai kuolemaan.
Avioliitossa puolisoiden välille muodostunut avio-oikeus toisen omaisuuteen jää voimaan, kunnes se on purettu erillisessä juridisessa toimituksessa nimeltä ositus. Ositus tarkoittaakin aviovarallisuussuhteen purkamista, ja omaisuuden jaosta laaditaan osituskirjaksi tai ositukseksi kutsuttu asiakirja.
Vaikka erostanne olisi jo vuosikymmeniä, on asia edelleen ajankohtainen, jos ositusta ei ole eron yhteydessä hoidettu tai omaisuuden jaosta ei ole laadittu osituskirjaa
Jos noin olisi, niin onhan se ositus tehty.