Hei te paljon matkustaneet! Mihin paikkaan olet palannut useita kertoja takaisin?
Kommentit (996)
Vierailija kirjoitti:
Suomenlinnaan. Aina yhtä upea.
Tämän täytyy olla jonkunlaista sarkasmia.
Saksa, Sveitsi, Chicago, Los Angeles. (Ja tietty Tukholma).
Chicago on vähän semmonen USAn matkan alkupaikka, koska suorat lennot ja tykkään pilvenpiirtäjistä. kohtuuhintasempi kuin NYC. LA:ssa on paljon nähtävää, niin ei kerta riitä. Varmaan tulee mentyä taas joskus uusiksi. Tukholman jälkeen Saksa on luonnollisimia naapurimaita. Berliinistä tai Frankfurtista on helppo aloittaa.
Kreikan saaret (rakastan kreikkalaista ruokaa ja siellä on maailman parhaat tomaatit!), Italia kiehtoo aina ja sinne muutan joskus, Budapest on ikisuosikki kaupungeista ja Tallinnasta tykkään myös paljon ja sinne on helppo mennä. Madeira on myös kiehtova kokonaisuus ja sinne menossa uudestaan.
Pattaya, tuo miesten paratiisi. sinne haluan aina vaan uudestaan. Turha niitä naisia on sieltä tänne pakkaseen raahata. Olkoot siellä lämpöisessä odottelemassa.
Rooma pitää lisätä. Loputtomasti nähtävää, jos antiikki ja kirkon historia, rakennukset, maalaukset ja hyvä ruoka kiinnostaa. Useita 1-2 viikon matkoja on tullut tehtyä.
No, asuntoni on Green Pointin ja Sea Pointin rajamaastossa, Regent Roadilla, ranta ja stadion näkyy, samoin Signal Hill ja Lions Head. Ei valittamista juurikaan.
Todella harvoin menen kahteen paikkaan kahdesti. Ehkä Bostoniin siksi, että isäni siellä asuu, mutta silloinkin teen pikamatkoja muihin osavaltioihin. Jotenkin näen järjettömänä pistää rahaa johonkin, jonka jo nähnyt. Mieluummin johonkin Places before you die -listalta. Kun kerran menee, niin ottaa kaiken irti, että varmasti on nähnyt kaiken. 58 maata so far käyty ja vielä on paljon nähtävää.
Georgia, Tbilisi ja kaukasus.
Aina yhtä vaikuttava maa.
Vierailija kirjoitti:
Georgia, Tbilisi ja kaukasus.
Aina yhtä vaikuttava maa.
Mulle taas Tbilisi oli pettymys. Odotukset oli kyllä kieltämättä todella korkealla, koska Tbilisiä on hypetetty niin paljon. Asun Bakussa ja monet täällä asuvat ulkkarit käy Tbilisissä useamman kerran vuodessa, mutta mulle riitti se yksi kerta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein enää ymmärrä näitä ei ikinä kahta kertaa samaan paikkaa -ihmisiä. Eivätkö tunne itseään ja mieltymyksiään, vai matkustavatko vain todella harvoin.
Minä taas en ymmärrä näitä aina samaan paikkaan matkustavia. Eikö kiinnosta mikään uusi? Miksi matkustaa kahta kertaa kokemaan ja näkemään samoja juttuja?
Mä ajattelin aiemmin samoin enkä oikein edelleenkään tajua näitä jotka ottaa saman pakettimatkan samaan hotelliin joka vuosi.
Mulla on ollut onni reissata yli 40 maata ja reilusti yli 100 reissua mutta on yksi paikka tai alue mihin palaan aina - Italian Piemonte. No, sen kyliä ja nähtävyyksiä en ehdi tämän elämän aikana koluamaan vaikka n puolet vuodesta siellä pian vietämmekin. Siellä on meidän "mökkimme", ihan vastaavasti kuin jollain toisella Somerolla. Enemmän nähtävää vain.
Toki pyrin käymään ainakin 1 muun uuden kohteen joka vuosi, tuolta on lyhyt matka ympäri Eurooppaa. Kauemmas en ehkä enää lähde kun selkä ei kestä pitkiä lentoja. Onneksi kävin nuorempana
Tanskan länsirannikko esimerkiksi Fanö ja Hvide Sande. Lisäksi myös etelä-Tanskasta Mons Klint.
Aluksi käytiin osana matkaa Legolandiin, mutta lopulta Legolandissa käynti ei olut enää tarpeen.
Fugeen. Kävin ensimmäisen kerran 50 vuotiaana, koska väheksyin paikkaa muiden juttujen perusteella, niiden jotka haukkuvat sitä tylsäksi turistimestaksi. Kun kävin ekan kerran, huomasin että haukkumiselle ei ollut katetta. Upea seitsemän kilometrin rantabulevardi, talvisin rauhallinen ja hiljainen paikka. Hieno ilmasto ja ystävällisiä ihmisiä. Aivan upeat maisemat niin merelle kuin vuoristoon ja ympärillä kaunista seutua missä kierrellä. Toiset moittivat, että siellä on paljon suomalaisia, mutta olenhan itsekin suomalainen, joten jos en siedä suomalaisia, en siedä itseäni. Suomalaisyhteisö on positiivisia ihmisiä, koska negatiiviset jurottajat eivät sinne lähde talveksi tai asumaan. Ja ko. yhteisö on vain plussaa, jos ei välitä olla suomalaisten kanssa tekemisissä, ei ole pakko.
Tottakai matkailu, jossa nähdään ja koetaan uusia paikkoja, erilaisia kulttuureja, on eri juttu. Mutta rento talviloma tai talvenvietto paikkani on Fuge, joka on lähellä ja jossa pelaa kaikki.
Koli, Pohjois-Karjala, Yyteri Pori, Aurajoen ranta kesällä, Oulun Rotuaari kesällä, Vanha Rauma.
Useamman kerran vuodessa: Keuruu, New York ja Helsinki. Milloin mistäkin syystä. Listalla myös Florida, Vermont.
Mä olen matkustanut useita kertoja näitä matkoja ihan omalla autolla. Aina ei viitsi edes lähteä, mutta aina sitä löytää itsensä samasta paikasta, työpaikan pöydän äärestä. On sinne ihan kiva aina palata
Krakowa ja Gdansk. 25 kertaa käyty vuosien aikana ja aina kuin kotiin menisi <3
Karibian risteilyt. Täysin hurahtanut, teen ainakin yhden pitkän risteilyn kerran vuodessa. En ole kiinnostunut laivan viihteestä tms. vaan merestä ja saarista. Valitsen yleensä mahdollisimman pienen laivan, myös tilausristeilyt veneillä/ jahdeilla käyvät, mutta ne ovat yleensä aivan liian kalliita budjetilleni.
Vaimo on Irlantilainen. Oli majatalon pitäjänä ja siellä hänet tapasin 8v sitten. Tosin hän on Pohjois-Irlannista Belfastista, mutta töissä Dublinissa silloin. Ollaan ajeltu ympäri ämpäri Pohjois-Irlantia ja Irlantia. On huikeita paikkoja. Molemmissa mestoissa. Vaimon kanssa juteltu paljon, kun hän oli ekaluokkalainen ja hän meni kouluun, niin ei tiennyt palaako koulusta, kun IRA teki iskujaan jne. Sitten itse menny normaalisti kouluun tietämättä mitään heidän levottomuuksista. Appivanhemmilla, kun käynyt ja vaimo näyttänyt ja kertonut, että tossa räjähti ja tossa räjähti. Koulumatkalla. Hän muistaa Bobby Sandsit ja muut, kun oli pieni tyttö ja kapinoivat siellä. Aikamoista aikaa ja elämää.