Miksi jotkut ihmiset viivyttelee eläkkeelle menoa, vaikka ikää jo yli 65 vuotta?
Kommentit (53)
koska voi..toimistohommissa moni vuoden päästä eläkkeelle jäävä heittäytyy jo "jään kohta kuitenkin eläkkeelle, turha enää sykkiä moodiin", tästä yleensä työkaverit ovat todella kiitollisia kun työt kaatuvat muille. Kaikki eivät näin tee, mutta näitä tapauksia valitettavasti löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Ahneuttaan vievät nuorilta työpaikat. Suuret ikäpolvet ovat pilanneet tämän maan.
Aika monella alalla on työntekijöistä pulaa joten ollaan kiitollisia kun eläkeläiset jaksavat tehdä vähän töitä. Ihmetyttää miksi nuoret eivät viitsi hakeutua avoimiin työpaikkoihin joita on avoinna ainakin satoja ellei tuhansia. Tämä on tilanne sote-alalla eli pulaa on lääkäreistä, sairaanhoitajista, lähihoitajista, sosiaalityöntekijöistä jne. Väite että vanhukset vievät työpaikat on täyttä bullshittiä.
Minun työpaikallani nämä töissä pysyvät eläkeikäiset ovat lähinnä naisia, jotka ovat nuorena olleet monta vuotta kotona lapsia hoitamassa, eikä eläkettä ole siksi kertynyt. Sitä täytyy sitten vanhana paikata ja pysyä töissä niin pitkään kuin mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Läheinen on pienipalkkainen ollut koko ikänsä. Lähestyy eläkeikää mutta saattaa jäädä vielä työelämään ihan taloudellisista syistä. Tosin tähän varmaan vaikuttaa moni asia ja se että koska työ on fyysistä niin miten terveys kestää. Hänen alallaan on työvoimapulaa joten voi olla ihan hyväkin jos jää.
Mikä ihmeen pinttymä tuo on ihmisellä leikkiä tukipilaria oman terveyden hinnalla?? Ei se teollisuus yhtä miestä kaipaa, ja jos kaipaa niin vika on rakenteissa, eikä eläkeikäisessä.
Tiedemiehet, tutkijat ovat yksi ammattiryhmä, jolloin eläkkeelle siirtyminen ei ihan heti kaikilta onnistu. Käytäntö on , että sovitaan tuntitöistä ja konsultoidaan oman yksikön väkeä ja otetaan osaa joihinkin projekteihin. Vastuu tottakai siirretään uudelle yksikön tutkijalle, mutta usein tuossa ammattikunnassa tieto siirtyy ihmisen mukana.
Sitten on vielä emeritus tai emerita, jolloin heitä höykytetään kuolemaansa asti olemaan jotakin mieltä asioista ja esittämään asiantuntijalaustuntoja/auttamaan tutkimuksissa yms.
Jotkut vaan ovat tosi päteviä iästään huolimatta!
Vierailija kirjoitti:
Monet jää eläkkeelle ja tulevat sitten eläkkeellä tekemään samaa hommaa joko osa-aikaisesti tai täydellä työajalla. Monet ottavat keikkaa kun se itselle sopii.
Ei meillä ole 70-vuotta mikään pakko, saa jatkaa. Tosin uutta eläkettä ei kerry enää kun on täyttänyt 68 v mutta onhan se palkka lisä eläkkeeseen.
Itse pääsisin eläkkeelle n. vuoden kuluttua mutta ei ole aikomusta jäädä (ellei ihan ihmeitä tapahdu). Siihen on taloudelliset syyt tärkeimpänä. Eläkkeeni nettona on n. puolet nettopalkasta ja yksin asun - en tiedä miten sillä pärjäisin. Koitan siis jatkaa ainakin vuoden eteenpäin töissä. Etätyö pääosin, joten ei sillä tavalla rasita töihin lähtö eikä työkaverit tms. Työ on ihan mielenkiintoista. Joskun tympii nuoremmat pomot, jotka koittaa keksiä pyörän uudelleen.
Jos jaksaa eläkkeellä tehdä töitä niin se on hieno asia. Pitää tehdä sen mukaan mitä jaksaa ja lisäraha nostaa vähän elintasoa. Moni haluaisi tehdä lyhyempää päivää jo ennen eläkeikää kun elämässä on muitakin arvoja kuin työ.
Nykyään on mahdollista ottaa osittainen vanhuuseläke (25 tai 50 %) kolme vuotta ennen suunniteltua eläkeikää. Töitä voi tehdä sen verran mitä jaksaa oli eläkkeellä tai ei. Jos rahatilanne on hyvä niin sitten voi nauttia eläkepäivistä jo vähän aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Osa ihan oikeasti tykkää työstään, tai se on 90% elämän sisällöstä vaikkeivät niin tykkäisikään.
Vanhuuseläkkeelle jääminen on myös vähän sen myöntämistä, että tämä oli nyt tässä: edessä on käytännössä vain kuoleman odottelu. Useimmilla 10-20 vuotta elämää jäljellä, ja siitäkin loppupuoli yleensä sairastamista. Eihän se nyt houkuta.
Minä olen eläkkeellä ollut vasta 2 vuotta, ja usein harrasteiden yhteydessä tavataan vanhojen työkavereiden kanssa, niin olen kyllä pannut merkille, että muutamat eivät osaa puhua vieläkään muusta kuin niistä työvuosista- se on ollut ja valitettavasti on edelleen heillä se koko elämän sisältö mikä on hieman murheellista.
Vierailija kirjoitti:
Tiedemiehet, tutkijat ovat yksi ammattiryhmä, jolloin eläkkeelle siirtyminen ei ihan heti kaikilta onnistu. Käytäntö on , että sovitaan tuntitöistä ja konsultoidaan oman yksikön väkeä ja otetaan osaa joihinkin projekteihin. Vastuu tottakai siirretään uudelle yksikön tutkijalle, mutta usein tuossa ammattikunnassa tieto siirtyy ihmisen mukana.
Sitten on vielä emeritus tai emerita, jolloin heitä höykytetään kuolemaansa asti olemaan jotakin mieltä asioista ja esittämään asiantuntijalaustuntoja/auttamaan tutkimuksissa yms.
Jotkut vaan ovat tosi päteviä iästään huolimatta!
Erikoistuessani lääkäriksi oli pari jo eläkeiän ohittanutta todella kokenutta alansa asiantuntijaa vielä töissä mikä oli hienoa kun työvoimasta oli pulaa. Molemmat aivan ehdotonta eliittiä osaamisen suhteen edelleen vaikka eläkeiässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa ihan oikeasti tykkää työstään, tai se on 90% elämän sisällöstä vaikkeivät niin tykkäisikään.
Vanhuuseläkkeelle jääminen on myös vähän sen myöntämistä, että tämä oli nyt tässä: edessä on käytännössä vain kuoleman odottelu. Useimmilla 10-20 vuotta elämää jäljellä, ja siitäkin loppupuoli yleensä sairastamista. Eihän se nyt houkuta.
Minä olen eläkkeellä ollut vasta 2 vuotta, ja usein harrasteiden yhteydessä tavataan vanhojen työkavereiden kanssa, niin olen kyllä pannut merkille, että muutamat eivät osaa puhua vieläkään muusta kuin niistä työvuosista- se on ollut ja valitettavasti on edelleen heillä se koko elämän sisältö mikä on hieman murheellista.
Tai sitten se on vain kohteliasta, että jutustelevat aiheista, joihin kaikilla on yhteistä tarttumapintaa.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa ihan oikeasti tykkää työstään, tai se on 90% elämän sisällöstä vaikkeivät niin tykkäisikään.
Vanhuuseläkkeelle jääminen on myös vähän sen myöntämistä, että tämä oli nyt tässä: edessä on käytännössä vain kuoleman odottelu. Useimmilla 10-20 vuotta elämää jäljellä, ja siitäkin loppupuoli yleensä sairastamista. Eihän se nyt houkuta.
Minä olen eläkkeellä ollut vasta 2 vuotta, ja usein harrasteiden yhteydessä tavataan vanhojen työkavereiden kanssa, niin olen kyllä pannut merkille, että muutamat eivät osaa puhua vieläkään muusta kuin niistä työvuosista- se on ollut ja valitettavasti on edelleen heillä se koko elämän sisältö mikä on hieman murheellista.
Onko työ huono elämänsisältö. Mikä olisi parempi.
Mun alin eläkeikäni on 64v 9kk ja ylin 69v. Jos jatkaisin töissä 69-vuotiaaksi asti, eläkkeeni olisi merkittävästi suurempi kuin jos jään eläkkeelle heti, kun alin eläkeikäni tulee täyteen. Rahan takia mun tietenkin kannattaisi olla töissä mahdollisimman pitkään. Ja vaikka ylimmän eläkeiän jälkeenkin nostaa sekä eläkettä että palkkaa. Monet jatkavat juuri tästä syystä töissä. Ja lisäksi siksi, että työ antaa merkitystä elämään sekä sosiaalisia suhteita.
Mä en aio jatkaa. Tein jo reilu vuosi sitten laskurin, joka näyttää mulle joka päivä, montako työpäivää vielä alimpaan eläkeikään. Tykkään työstäni ja mulla on oikein mukavat työkaverit, mutta tykkään silti enemmän vapaa-ajastani sekä ystävistäni ja läheisistäni. Olen tehnyt jo 10 vuotta etätöitä, joten senkin vuoksi sosiaaliset suhteeni ovat jo ihan muualla kuin työpaikalla. Mulla ei ole autoa, kesämökkiä, purjevenettä eikä muutakaan "rahasyöppöä", joita pitäisi pystyä kustantamaan vielä eläkkeelläkin. Pärjään ihan hyvin sillä eläkkeellä, mikä tulen saamaan alimman eläkeiän tullessa täyteen.
Minun esikuvani on Sikke Sumari, joka täyttää 72 vuotta ja johtaa kahta ravintolaa, pitää ruoka-ja matkailukursseja ja suunnittelee uusia ravintolaprojekteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa ihan oikeasti tykkää työstään, tai se on 90% elämän sisällöstä vaikkeivät niin tykkäisikään.
Vanhuuseläkkeelle jääminen on myös vähän sen myöntämistä, että tämä oli nyt tässä: edessä on käytännössä vain kuoleman odottelu. Useimmilla 10-20 vuotta elämää jäljellä, ja siitäkin loppupuoli yleensä sairastamista. Eihän se nyt houkuta.
Minä olen eläkkeellä ollut vasta 2 vuotta, ja usein harrasteiden yhteydessä tavataan vanhojen työkavereiden kanssa, niin olen kyllä pannut merkille, että muutamat eivät osaa puhua vieläkään muusta kuin niistä työvuosista- se on ollut ja valitettavasti on edelleen heillä se koko elämän sisältö mikä on hieman murheellista.
Tai sitten se on vain kohteliasta, että jutustelevat aiheista, joihin kaikilla on yhteistä tarttumapintaa.
ohis
Näin ajattelen myös. Meillä on pari kertaa vuodessa tapaamisia vanhojen työkavereiden kanssa (suurin osa jo eläkkeellä, itse vielä töissä) niin kyllä se vaan usein menee niihin muistoihin jopa 30-40 vuoden taakse, mitä kaikkea töissä sattui ja tapahtui. Ensin vaihdetaan tottakai kuulumiset, mitä kenenkäkin lapsille tai lapsenlapsille kuluu ja päivitetään sairaskertomukset :)
Vierailija kirjoitti:
Olen keski-ikäinen, enkä edes pääsisi eläkkeelle kuin yli 66-vuotiaana, joka on alin eläkeikä.
Osittainen vanhuuseläke on mahdollista kolme vuotta ennen varsinaista eläkeikää. Se on joko 25 tai 50 % ja sitten voi jatkaa töissä tai tehdä vähemmän. Toki se pienentää varsinaista eläkettä jonkin verran ja jos tekee täyttä työaikaa niin verotus kovenee. Se on kuitenkin mahdollisuus jaksaa paremmin jos työkyvyn kanssa alkaa olla ongelmia ja toisaalta jos on elämässä haaveita joita haluaisi toteuttaa mutta ei ole ollut aikaa.
Omalla kohdalla on kertynyt säästöjä joten tarkoitus olisi alkaa tehdä nelipäiväistä viikkoa (lisäksi päivystystyötä) ensi vuonna mikä voisi auttaa jaksamiseen. Varsinaiseen eläikään olisi ensi vuonna vielä kymmenen vuotta mutta huomaan että yötyö on koko ajan rasittavampaa.
En minäkään ymmärrä tuota venymistä yli eläkeiän töissä. Itse jäisin vaikka heti jos se vain olisi iän puolesta mahdollista
N48
Vierailija kirjoitti:
Tiedemiehet, tutkijat ovat yksi ammattiryhmä, jolloin eläkkeelle siirtyminen ei ihan heti kaikilta onnistu. Käytäntö on , että sovitaan tuntitöistä ja konsultoidaan oman yksikön väkeä ja otetaan osaa joihinkin projekteihin. Vastuu tottakai siirretään uudelle yksikön tutkijalle, mutta usein tuossa ammattikunnassa tieto siirtyy ihmisen mukana.
Sitten on vielä emeritus tai emerita, jolloin heitä höykytetään kuolemaansa asti olemaan jotakin mieltä asioista ja esittämään asiantuntijalaustuntoja/auttamaan tutkimuksissa yms.
Jotkut vaan ovat tosi päteviä iästään huolimatta!
Suoraan sanottuna näiden vanhojen jarrujen toivotaan vain pysyvän poissa.
Se on sitä ikäluokkaa, jotka ovat vielä tottuneet tekemään töitä ollakseen irrallaan omista tuntemuksistaan, usein negatiivisista sellaisista.
Mitä enemmän töitä, sitä enemmän pihalla siitä kuka olen ja mitä tunnen. Pakopaikka.
Meidän lapsen isovanhemmat raatavat töitä vielä eläkkeellään, etteivät vahingossakaan "joudu" hoitovastuuseen lapsestamme. Vetoavat työkiireisiin, vaikkei lapsi ole heillä ollut hoidossa kuin kokonaiset kolme kertaa kuuden vuoden aikana. Eräs saman ikäluokan sukulainen taas on kaikki juhlapyhät töissä, ettei varmasti joudu tapaamaan sukuaan pöydän ääressä.
Vierailija kirjoitti:
Minun esikuvani on Sikke Sumari, joka täyttää 72 vuotta ja johtaa kahta ravintolaa, pitää ruoka-ja matkailukursseja ja suunnittelee uusia ravintolaprojekteja.
Sisarensa Hannakin täyttää jo 65v, en usko, että hänkään on jäämässä eläkkeelle vielä pitkään aikaan.
Vierailija kirjoitti:
He ovat olleet aina niin kevyessä työssä etteivät tunne sitä edes työnteoksi. Esimerkkinä vaikka joku kunnallishallinnon sihteeri, joka tekee ties mitä meta- ja etätyötä 35 tuntia viikossa, mihinkä sellainen ihminen uupuisi kun on lisäksi pitkät lomat ja vapaat, liukumat ja etuudet?? Oikean työn tekijät ovat jo 58 vuotiaina aivan rikki, nivelet selkä, ym, mutta heitä taas ei päästettäisi kiusallakaan edes sairaspäiville.
Ne ovat nämä sihteerin ja vastaavat jotka ihmettelevät miten muut eivät jaksa työssään, ja kertovat aina ensimmäisenä miten pitää käydä aamulenkillä ja kuntosalilla töitten jälkeen että jaksaa. Voi kuule se on vähän eri kun normaali ihminen läsnätyössä tekee sen 15000 askelta päivässä muutenkin, ei paljon huvita mihinkään salille mennä enempi rikkomaan itseään
Monet jää eläkkeelle ja tulevat sitten eläkkeellä tekemään samaa hommaa joko osa-aikaisesti tai täydellä työajalla. Monet ottavat keikkaa kun se itselle sopii.
Ei meillä ole 70-vuotta mikään pakko, saa jatkaa. Tosin uutta eläkettä ei kerry enää kun on täyttänyt 68 v mutta onhan se palkka lisä eläkkeeseen.
Itse pääsisin eläkkeelle n. vuoden kuluttua mutta ei ole aikomusta jäädä (ellei ihan ihmeitä tapahdu). Siihen on taloudelliset syyt tärkeimpänä. Eläkkeeni nettona on n. puolet nettopalkasta ja yksin asun - en tiedä miten sillä pärjäisin. Koitan siis jatkaa ainakin vuoden eteenpäin töissä. Etätyö pääosin, joten ei sillä tavalla rasita töihin lähtö eikä työkaverit tms. Työ on ihan mielenkiintoista. Joskun tympii nuoremmat pomot, jotka koittaa keksiä pyörän uudelleen.