Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kärsin valtavasti lapsuuden/nuoruuden/varhaisaikuisuuden traumoistani, mutta minua rankaistiin lastensuojeluilmoituksella
25.02.2023 |
Uskaltauduin viimein hakemaan keskusteluapua ja sain lähetteen mielenterveyspoliklinikalle. Ikää on 43, ja olen pitänyt asiat sisälläni näin kauan. Olen ihan toimintakykyinen ja työssäkäyvä ihminen, mutta sisälläni painaa nuo menneisyyden pahat asiat. Vanhempieni kuoltua koin että haluan tehdä jonkinlaisen tilinpäätöksen menneestä ja kertoa jollekin kaiken, ja vapautua taakasta.
Tapasin psykiatrista sairaanhoitajaa ja kerroin alusta asti pitkää tarinaa. Minä tyhmä vuodatin myös kyyneliä. Kerkesin käymään parisen kertaa, ja sitten tuli kotiin postia. Lastensuojeluilmoitus. Ilmoittajana tuo psyk. sh. En ymmärtänyt yhtään miksi lapsistani on tehty selvityspyyntö. Ilmoituksessa sitten mainittiin että huoli potilaan voinnista. Ja että olen itkuinen. Siis mitä ihmettä! Onko todella huolestuttavaa itkeä kun purkaa ulos kipeitä asioita? Olen kasvattanut kolme lasta, yhden jo aikuiseksi. En ole ikinä laiminlyönyt lapsiani. He ovat saaneet huolenpitoa, turvaa ja hellyyttä. Meillä on kaikilla lämpimät välit toisiimme.
Eikä tuossa ilmoituksessa kaikki. Selkäni takana lastensuojelu oli pyytänyt terveydenhuollosta kirjauksia sekä minusta että kotona olevista lapsista. Eikä sekään riitä. Koululle meni kysely lasten opettajille. Pisteenä iin päälle ilmoitus terveystietoineni meni EXÄLLE! Siitä syntyi soppa jota hämmentämään liittyi exän äiti ja vaimo. He ovat aiemmin tehneet ilmoituksia jotka olivat perättömiä. Mm. että pahoinpitelen lapsia, heillä ei ole leluja, ei sänkyä. Ja että meillä on niin likaista että eläminen on vaarallista lapsille. He eivät ole meillä koskaan edes käyneet. Päinvastoin olen ollut aina järjestelmällinen ja siisti. Noista ilmoituksista ei seurauksia tullut.
Mutta nyt.. olen aivan murskana ja häpeissäni tietojeni levittämisestä. Olen kertonut hirvittävän henkilökohtaisia asioita. Nyt alkaa lastensuojelun selvitys. En pysty enää menemään juttelemaan. Avunpyyntö muuttui painajaiseksi. En todella ole mikään reppana joka tarvitsisi tätejä istumaan sohvalleni ja juttelemaan joutavia. En kaipaa sääliä, en puuronkeittoapua, en mitään heiltä.
Älkää ikinä koskaan kertoko henkilökohtaisia asioita kenellekään julkisella asioidessanne, saatatte joutua sellaisen nöyryytyksen kohteeksi että alkuperäinen asiasi tuntuu maton alle lakaistavalta pikkuseikalta.
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Ihan hirveetä valehtelua, lopettakaa moinen. Olen opettaja ja tieto kulkee meiltä sossuun, ei ikinä toisinpäin.
Jaa, kyllä meidän tapauksessa sossu otti yhteyttä kouluun ja penkoi kaiken mahdollisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihme, että lastensuojelu on ylikuormittunut, jos tämä on totta. Nyt tehdään ilmoitukset niistä, jotka hakevat apua itselleen ja niistä, jotka eivät hae vaikka pitäisi.
Entisaikaan terveydenhuoltohenkilöstön vaitiolovelvollisuus oli ehdoton. Muutama vuosikymmen sitten ei ilmoitettu edes ilmiselvistä rikoksista, esimerkiksi ambulanssihenkilökunta liikenneonnettomuuspaikalla rattijuoppoudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hirveetä valehtelua, lopettakaa moinen. Olen opettaja ja tieto kulkee meiltä sossuun, ei ikinä toisinpäin.
Jaa, kyllä meidän tapauksessa sossu otti yhteyttä kouluun ja penkoi kaiken mahdollisen.
Silloin sossulla oli liian vähän työtä ja teki virheen. HeilläKIN on ehdoton vaitiolovelvollisuus.
Et tullut ajatelleeksi tehdä valitusta.
Sitä en ymmärrä, että joku tekisi lasun kaikista asiakkaistaan. Siinähän ei kukaan perheellinen uskalla hakea apua, mikä on paljon pahempi asia.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole valistettavasti keksitty. Tuo hoitaja lohdutti että käytäntö on aivan normaali ja hän tekee käytännössä kaikista hänen asiakkaistaan ilmoituksen. Varsinkin jos on yksinhuoltaja. Eipä paljon lohduta. Hoitaja oli muotoillut ilmoituksen sellaiseksi, että itse jos sossuna olisin, niin huomio kiinnittyisi ilmoitukseen. Ilmoituksessa oli suoranaisia törkeitä olettamia ja spekulointia. En tunnistanut itseäni ilmoituksesta laisinkaan.
Ap
Ihan varmasti on keksitty, että koulu tai mikään vastaava taho saisi tiedon ilmoituksesta. Ei varmasti saa.
Vierailija kirjoitti:
Olen tosi vihainen puolestasi ja haluaisin uskoa että tämä on keksitty tarina.
On keksitty. Nuo lastensuojelujutut ovat hyvin tarkkaan säädeltyjä, koululle ei tuollaisesta tule koskaan tietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hirveetä valehtelua, lopettakaa moinen. Olen opettaja ja tieto kulkee meiltä sossuun, ei ikinä toisinpäin.
Olisipa kaikkialla niin kuin teidän paikkakunnalla.
On kaikkialla. Laki on tiukka. Kouluun on vaikea saada sosiaalipuolelta mitään edes tarpeellista tietoa.
Raivostuttavaa. Lukiessa tuntuu pahalta, vaikea kuvitella miltä se tuntuu itse kokiessa. Jos jaksaisin, sinuna tekisin vähintään kantelun potilasasiamiehelle. Jos minulla olisi paljon rahaa, ottaisin juristin ja antaisin hänen hoitaa sen niin pitkälle kuin haluaa. Vaikka oikeuteen asti. Mielestäni tuossa on ihmisoikeusloukkaus. Miten törkeä systeemi terveyden huollossa ja lastensuojelussa.
Tsemppiä ja minulta saat sydämen pohjasta tulevan tuen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykiatriselle sairaanhoitajalle joka on systeemin sisällä ei kannata mennä puhumaan mitään. Ei käytännössä mitään hyvää seuraa teksteistä jotka kirjaa. Kokemusta on!
Vierailija kirjoitti:
Tämä on syy miksi en ole hakenut apua järjettömään ahdistukseen ja huoliin. Jäin yh:ksi lapsen ollessa 2v ja sen jälkeen on ollut enemmän ja vähemmän vaikeita kausia. Lapsi täyttää ensi kesänä 18 vuotta ja voin viimein mennä juttelemaan jollekin. Kaikki nää vuodet olen vain sinnitellyt, käynyt töissä ja yrittänyt kasvattaa lapsen hyvin. Vihdoin voin hakea itsellenikin apua. Näitä tarinoita on ihan liikaa
Siis sinä et hae apua, koska joku levittää nimettömänä netissä valheita. Fiksua. Koska tottahan tämä ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Raivostuttavaa. Lukiessa tuntuu pahalta, vaikea kuvitella miltä se tuntuu itse kokiessa. Jos jaksaisin, sinuna tekisin vähintään kantelun potilasasiamiehelle. Jos minulla olisi paljon rahaa, ottaisin juristin ja antaisin hänen hoitaa sen niin pitkälle kuin haluaa. Vaikka oikeuteen asti. Mielestäni tuossa on ihmisoikeusloukkaus. Miten törkeä systeemi terveyden huollossa ja lastensuojelussa.
Tsemppiä ja minulta saat sydämen pohjasta tulevan tuen.
Ei ole tuollaista systeemiä. Tieto ei etene yhtään minnekään, nykyinen tietosuoja on äärimmäisen tarkka.
Teehän ilmoitus että sinun terveys tietoja jaettu pitkin kylää. Törkeästi loukattu sinun intimiteettisuojaa!! Voi tulla sh kovat sanktiot, kaikille ketkä soppaa tehneet. Pidä puolesi hyvä ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tosi vihainen puolestasi ja haluaisin uskoa että tämä on keksitty tarina.
On keksitty. Nuo lastensuojelujutut ovat hyvin tarkkaan säädeltyjä, koululle ei tuollaisesta tule koskaan tietoa.
Ei välttämättä. Itselläni meni päiväkotiin. Elo lastensuojelu kysyi päiväkodista lapsestani. Ei kertonut miksi. Päiväkodinntyöntekijöillä vaan alkoi mielikuvitus lentämään. Oikeasti kyse oli, että hain lapselle lomaperhettä lastensuojelun kautta. En lastensuojelun tarpeen takia tms. Se vain oli yksi kanava josta sellaisen olisi voinut saada. Ja en ilmeisesti ollut tarpeeksi pahassa tilanteessa, koska en lomaperhettä lapselle koskaan saanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raivostuttavaa. Lukiessa tuntuu pahalta, vaikea kuvitella miltä se tuntuu itse kokiessa. Jos jaksaisin, sinuna tekisin vähintään kantelun potilasasiamiehelle. Jos minulla olisi paljon rahaa, ottaisin juristin ja antaisin hänen hoitaa sen niin pitkälle kuin haluaa. Vaikka oikeuteen asti. Mielestäni tuossa on ihmisoikeusloukkaus. Miten törkeä systeemi terveyden huollossa ja lastensuojelussa.
Tsemppiä ja minulta saat sydämen pohjasta tulevan tuen.Ei ole tuollaista systeemiä. Tieto ei etene yhtään minnekään, nykyinen tietosuoja on äärimmäisen tarkka.
Harvinaista sairautta sairastavana tiedän että systeemi vuotaa. Sorry vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raivostuttavaa. Lukiessa tuntuu pahalta, vaikea kuvitella miltä se tuntuu itse kokiessa. Jos jaksaisin, sinuna tekisin vähintään kantelun potilasasiamiehelle. Jos minulla olisi paljon rahaa, ottaisin juristin ja antaisin hänen hoitaa sen niin pitkälle kuin haluaa. Vaikka oikeuteen asti. Mielestäni tuossa on ihmisoikeusloukkaus. Miten törkeä systeemi terveyden huollossa ja lastensuojelussa.
Tsemppiä ja minulta saat sydämen pohjasta tulevan tuen.Ei ole tuollaista systeemiä. Tieto ei etene yhtään minnekään, nykyinen tietosuoja on äärimmäisen tarkka.
No ei ole. Sääli rikkoa sinun ideaalinen maailma, mutta minulla on esim lasten papereihin merkitty minun siairaus, jolla ei pitäisi olla mitään merkitystä lasten asioissa. Lapset eivät edes tiedä siitä. Jonain päivänä voi at lukea sen omista papereistaan.
Tiedät varmaan, että kenenkään papereihin ei saa laittaa kenenkään toisen terveystietoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin jouduin hakemaan apua mielenterveyteeni 20-vuotiaana kun terveysaseman lääkäri otti yhdet laboratoriokokeet ja röntgenin, ei löytänyt syytä oireilleni ja päätti että kärsin somatisaatiohäiriöstä.
(Tuo samainen tk on myös jättänyt diagnosoimatta äitini verenmyrkytyksen: kuulema ota kuumelääkettä ja lepää, ja viimeisin sattumus: he diagnosoivat hänen koronan ja munuaisaltaantulehduksen närästykseksi...) tämän jälkeen äitini vaihtoi terveysasemaa...Olin todella peloissani fyysisistä oireista, koska mm. Kuukausien kuumeilu ym ei ollut normaalia. Olin myös vasta 20v. Joten jo se, että olet muutaman kuukauden kipeä, epätietoisuudessa, saa kyllä psyyken koville... olisin kaivannut lempeää apua ja ymmärrystä ja sitä, että myös fyysinen terveyteni olisi huomioitu.
Psykiatrin näkemys oli, että olen psykoottinen somaattisten oireiden suhteen ja hän halusi määrätä minulle risperdalia annoksella 2mg.
Tämä on mielestäni järkyttävin tapahtuma koko elämässäni. En todellakaan ollut mikään psykoottinen vaan kuumeinen, todella v*tuntunut istumaan siellä ja ärsyyntynyt siitä että olin KIPEÄ.
Vuosia myöhemmin minulle puhkesi autoimmuunioireet joita tutkittiin reumasairauksien poliklinikalla. Ja sen jokaikinen oire, jota kävin valittamassa silloin 20-vuotiaana sopii tuohon tautiin.
Nuo tapahtumat hajottivat minut silloin nuorena aikuisena, kun itsetuntoni ei ollut hyvä. Masennuin pahasti. Mutta koska minulla oli noita fyysisiä oireita, minulta kysyttiin aina jostain psykoosioireista. Elämäni oli tuon psykiatrian avun vuoksi täyttä helvettiä. Se oli apua vain paperilla, sen läpikäyminen minulle oli täyttä hel vet tiä. Toivon, ettei kukaan muu joudu samalla tavalla rääkättäväksi.
Ymmärrän nyt kun kirjoitan tämän, että nämä voivat kuulostaa pieniltä asioilta, mutta tossa tapahtui kaikkea ja se psykiatrinen apu oli sitä että minusta etsimällä etsittiin vikoja ja haluttiin työntää todella vahvoja lääkkeitä.Vakava hoitovirhe. Toivottavasti ilmoitit asiasta viranomaisvalvontaan. Nykyään myös median kautta toimiminen voi auttaa. Ei siis auta enää sinua, mutta tulevia potilaita.
En pysty. En usko että pystyn. Siellä on psykiatri väännellyt vaikka mitä mun tekstit täyteen. Siellä on asioita mitkä on vahingollisia mulle. Ja kuten sanoin, olin myös vakavasti masentunut ja kärsin vihanpurkauksista tilanteeni johdosta, kun en osannut käsitellä sitä muuten silloin nuorena aikuisena... siinä joku psykiatri sanoisi, että apu
jota olen saanut on ollut oikein hyvää.
Voin kertoa, että diagnoosini siellä virallisissa papereissa on skitsoaffektiivinen häiriö, eikös tämä jo pistä kyseenalaistamaan kaiken, mitä sanon. "Hyvä, että sillon kun olit 20v sinulle jo määrättiin rispedal, vaikket ollut edes psykoottinen?"Nykyään olen töissäkäyvä ammatin opiskellut ihminen, asun vuokralla, vietän rauhallista elämää. Ei kukaan töissä tai läheisistäni huomaa, että mitenkään oirehdin mielenterveyden puolesta, ovat iloisia kun olen "toipunut" joten eikö jo sekin puhu sen puolesta, että hoito on onnistunut? Mulla on nämä traumat varmasti loppuikäni.
Sympatiat on puolellasi. Tarinasi on hyvä mutta harmillinen esimerkki siitä, miten mt diagnoosi ei auta, vaan päinvastoin. Jotkut terveydenhuollon ihmiset eivät ymmärrä sitä, että diagnoosi kertoo vain sen hetkisen mielenterveyden tilan. Mielenterveys muuttuu ja on erilainen eri aikoina ja elämäntilanteissa. Joskus diagnoosista on vain haittaa ja estää ihmistä parantumasta. Psykiatria onkin paljon väitelty tieteenala, eikä suotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tosi vihainen puolestasi ja haluaisin uskoa että tämä on keksitty tarina.
On keksitty. Nuo lastensuojelujutut ovat hyvin tarkkaan säädeltyjä, koululle ei tuollaisesta tule koskaan tietoa.
Olen ope. Minulle on muutaman kerran tullut lastensuojelulta pyyntö kertoa vapaamuotoisesti jostain lapsesta ja hänen koulunkäynnistään. Syytä ei tietenkään ole kerrottu.
Näistä on jonkin aikaa, eivät ole tapahtuneet nykyisen tietosuojalain aikana.
Erittäin epäasiallisesti toimittu. Ihan jo lähtökohtaisesti se, että ilmoitus on tehty keskustelematta asiasta sinun kanssani. Itse joudun välillä lastensuojeluilmoituksia työssäni tekemään, mutta en koskaan tee niitä perheen selän takana, vaan kerron kyllä asiasta, ja perustelen miksi näen ilmoituksen tekemisen perustelluksi. Usein päädytään lopulta tekemään ilmoitus yhdessä (selvitys tuentarpeen arvioimiseksi), kun keskustelun myötä vanhemmat itsekin tunnistavat että jonkinlainen ulkopuolinen apu voisi ollakin tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tosi vihainen puolestasi ja haluaisin uskoa että tämä on keksitty tarina.
On keksitty. Nuo lastensuojelujutut ovat hyvin tarkkaan säädeltyjä, koululle ei tuollaisesta tule koskaan tietoa.
Ei välttämättä. Itselläni meni päiväkotiin. Elo lastensuojelu kysyi päiväkodista lapsestani. Ei kertonut miksi. Päiväkodinntyöntekijöillä vaan alkoi mielikuvitus lentämään. Oikeasti kyse oli, että hain lapselle lomaperhettä lastensuojelun kautta. En lastensuojelun tarpeen takia tms. Se vain oli yksi kanava josta sellaisen olisi voinut saada. Ja en ilmeisesti ollut tarpeeksi pahassa tilanteessa, koska en lomaperhettä lapselle koskaan saanut.
Häh? Mitä tarkoitat? Ei lastensuojelun kautta järjestetä mistään muusta syöstä minkäänalisia lomaperheitä, kuin juurikin lastensuojelullisista syistä. Lastensuojelun asiakkuus on oltava, jotta sitä kautta saa minkäänlaisia palveluita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tosi vihainen puolestasi ja haluaisin uskoa että tämä on keksitty tarina.
On keksitty. Nuo lastensuojelujutut ovat hyvin tarkkaan säädeltyjä, koululle ei tuollaisesta tule koskaan tietoa.
Lastensuojelu ei saa kertoa, mistä on kyse. Mutta kyllä sieltä normaalisti soitetaan kouluun tai päiväkotiin ja kysytään, miten lapsella menee siellä. Meidänkin lapsen päiväkotiin soitettiin.
Alue: Aihe vapaa
En pysty. En usko että pystyn. Siellä on psykiatri väännellyt vaikka mitä mun tekstit täyteen. Siellä on asioita mitkä on vahingollisia mulle. Ja kuten sanoin, olin myös vakavasti masentunut ja kärsin vihanpurkauksista tilanteeni johdosta, kun en osannut käsitellä sitä muuten silloin nuorena aikuisena... siinä joku psykiatri sanoisi, että apu
jota olen saanut on ollut oikein hyvää.
Voin kertoa, että diagnoosini siellä virallisissa papereissa on skitsoaffektiivinen häiriö, eikös tämä jo pistä kyseenalaistamaan kaiken, mitä sanon. "Hyvä, että sillon kun olit 20v sinulle jo määrättiin rispedal, vaikket ollut edes psykoottinen?"
Nykyään olen töissäkäyvä ammatin opiskellut ihminen, asun vuokralla, vietän rauhallista elämää. Ei kukaan töissä tai läheisistäni huomaa, että mitenkään oirehdin mielenterveyden puolesta, ovat iloisia kun olen "toipunut" joten eikö jo sekin puhu sen puolesta, että hoito on onnistunut? Mulla on nämä traumat varmasti loppuikäni.