Opetushallituksen täti selittää jotain munkkilatinaa Yle A-talkissa, sitten peruskoulun rehtori paukauttaa totuuden suustaan

Siis kaikki koulumaailman ongelmat ratkeaisi aikalailla pienemmillä kouluilla ja luokilla. Tämähän on yksi isoimpia muutoksia 90-luvusta ihan yksiselitteisesti.

Sen jälkeen pitäisi sitten alkaa myös korjaamaan lasten- ja nuorisopsykiatrian tilaa sekä harrastusmahdollisuuksia lisätä.

Mutta ei tuota keskustelua edes täytyisi käydä, jos vaan päätettäisiin pienentää kouluja huomattavasti. Sen sijaan laitetaan taas rahaa toisten taskuihin erilaisten höpöhankkeiden kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina kun puhutaan että puhelimet pitää ottaa oppitunnin aluksi pois, niin miksi niitä puhelimia tarvitsee edes ylipäätään ottaa kouluun mukaan? Meillä lapsi jättää puhelimen koulupäivän ajaksi kotiin, kulki sitten taksilla tai kävellen. Koulusta tullaan suoraan kotiin tekemään läksyt, ennenkuin mennään mihinkään kavereille tms. Jos jotain päivän aikana sattuu niin koulusta ollaan yhteydessä, tai opettajaan saa tarvittaessa yhteyden.

Meillä puhelinta käytetään pitkin koulupäivää esim. tiedonhankintaan.

Koulut on nykyään niin digidigi, eikö voisi olla halpis tabletin tunneille koulun puolesta. Omat kännyt vasta koulupäivän jälkeen käyttöön. Heti koulusta sisään tullessa kännykät lokeroon, vain poikkeustapauksessa lup käyttää, tämäkin keskitetysti koulun viestinnän kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskallan väittää, että ongelmat lähtevät kotoa kasvatuksesta. Lapsille halutaan antaa kaikki valmiina, syntyvät liian hyviin oloihin liian rikkaille vanhemmille, tottuvat ettei minkään eteen tarvitse nähdä vaivaa. Vanhemmilla kun on kaikki lapselle valmiina, ei tämä ota vastuuta omasta elämästään. Henkinen kasvu ja ponnistelu jäävät kokematta. Lapset tarvitsevat rajoja ja kuria (ei tarkoita väkivaltaa tietenkään).

Oma kokemus on, että varakkaiden perheiden lapsilla on rajat ja työmoraali, he tietävät, miksi koulua käydään. Sen sijaan työttömien lapsilta puuttuu motivaatio.

Tätä myös tilastot tukevat. Olen köyhästä perheestä ja kyllä se vaati melkoista tsemppausta että sain motivaatiota ja uskoa opiskella ja pyrkiä hyvään koulutukseen. Yliopistossa opiskelukaverit olivat kaikki hyvistä oloista ja tekivät kyllä ahkerasti hommia. Lapsuuden duunarikaverit ovat alkkiksia ja työttömiä. Ei se kova elämä valitettavasti opeta - se vain lannistaa jo alkumetreillä.

Kyllä se vain valitettavasti niin on, että et/tt-oppilaiden suuri määrä yleisopetuksessa on suuri ongelma, koska mikään tuki ei seuraa perässä. Ei opettajalla ole aikaa opettaa monentasoisia oppilaita erilaisin diagnosein varustettuna käytöshäiriöistä oppimisvaikeuksiin. Haluan nähdä sen opettajan, joka pystyy tekemään tämän 27 oppilaan luokassa, jossa kourallisella on et/tt päätökset.

Osan vieressä pitäisi seistä ja kehottaa ottamaan kirkat esille, kynä käteen 3 sekinnin välein, toinen on käsipystyssä, kun tarvitsisi apua, kolmas tuijottaa tyhjyyteen, neljäs tekee innokkaasti tehtviä kaikki väärin tosin, muu luokka odotta, että joku opettaisi heitä, osa toivoo muutakin kuin samaa perusasiaa.

Vierailija kirjoitti:

Voi huokaus. Alan nyt katsoa ohjelmaa. Pelkään että päästä katkeaa verisuoni, mutta yritetään nyt. Ahdistaa jo valmiiksi.

Ope

Oon niin väsynyt noiden ns. asiantuntijoiden norsunluutornista huuteluun ja yliopistohuttuun... ei ne tiedä eikä niitä oikeasti edes kiinnosta.

Toinen ope

Vierailija kirjoitti:

Uskomatonta mutta kai totta. 5 vuotta ja tähän on tultu. Li on ollut melkein tämän ajan opetusministerinä. Luokalle pitää jättää jos ei suoriudu. Ahmetti jää kolmannelle luokalle vaikka 18 vuotiaaksi jos ei opi lukemaan.

Eihän sinua haittaa jos oman tyttäresi luokalla on 23 vuotias Ahmetti. Rikkauttahan se vaan on, kun on erilaisia oppilaita luokalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelma on, että lapsia ei kiinnosta opiskella, jos se vaatii edes vähän lukemista, osaamista, aikaa ja vaivaa. Mikä on ratkaisu tähän? Se ratkaisee paljon koulujen ongelmista.

Lapsilla on mahdollisesti ollut liikaa ruutuaikaa. Juuri julkaistiin tutkimus älylaitteiden vahingollisuudesta. Päivän aikana lapsella saisi olla vain pari tuntia digimaailmaa, suunnilleen niin se oli. Hyvin pienet lapset olisi hyvä pitää kokonaan  erossa laitteista. Niiden liiallinen käyttäminen vaikuttaa epäsuotuisasti aivojen kehitykseen. Olisiko tässä osaselitys nykyisiin koulunkäynnin ongelmiin? Ei osata keskittyä eikä osata ponnistella. Lisähaittana on koulujen resurssipula, jatkuvat (järjettömältä tuntuvat) muutokset ym.

Netti ja nettipeli aiheuttavat tutkitusti huumeidenkäyttöön verrattavissa olevia dopamiiniryöppyjä aivoihin.

Vierailija kirjoitti:

Tässä muutama ilmainen ehdotus

4) kouluihin sellaisia opettajia, joita kiinnostaa oppilaat myös ihmisinä. Opettajan ja muun henkilökunnan tehtävä ei olisi pelkästään opettaminen, vaan oppilaiden henkisen kasvun, kaverisuhteiden ja sosiaalisen kanssakäymisen tukeminen. Se muiden huomioiminen olisi tärkein opetus, minkä koulusta voi saada

Pakko ottaa kantaa tähän neloskohtaan, että kaunis ajatus, mutta miten voisi toteuttaa käytännössä? Esim. minulla (aineenopettaja) on viikossa noin 150 oppilasta, joista kutakin näen 2-4 oppitunnilla (jos ei ole poissaoloja). Välitän kyllä oppilaista ja yritän tunneilla huomioida jokaista ja tukea ryhmässä toimimista, mutta ei sillä ihmeisiin pysty. Tunneilla on kuitenkin pakko myös opiskella sitä varsinaista ainettakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja käytännössä oppilaan jättäminen luokalle on tehty myös mahdottomaksi.

Eli peruskoulusta voi tulla ulos oppilas joka ei välttämättä osaa edes lukea pahimmillaan.

Tällaisia on jo. Jos alakoululainen ei osaa lukea eikä luokalle voo jättää niin miten tilanne muka paranee seuraavalla luokalla?

Kaikki tarvitsevat onnistumisen kokemuksia, vaikka haasteiden kautta. Vain siten rakennetaan tervettä itsetuntoa. Säälivitosen lapsikin tietää säälivitoseksi, ei itsetunto sillä kasva!

Suomessa on jo käytössä hops (henkilökohtainen opetussuunnitelma) mitä seuraamalla mm tulijat voivat saada täysin vertailukelvottomia arvosanoja.

Esim. Itsellä tuli lukion englannin kurssille tyttö, jolla oli viimeisenä englannin numerona 8. Hän ei osannut yhtään mitään, sanasto oli olematon ja kieliopista "ei ollut kuullutkaan" . Kun asiasta hänen kanssaan enemmän juttelin (antaessani tukiopetusta omalla ajallani, mistä koululla ei ollut resurssia maksaa) kävi ilmi, että hän oli saanut viimeisen arvosanan siltä pohjalta miten opettaja katsoi hänen osaavan 6-luokan kirjan asioita.

Tilannehan on täysin kohtuuton hänelle, opettajalle sekä muulle luokalle. Minä en ainakaan kyennyt eriyttäminen riittävästi jotta hän olisi 4 vuoden aikana kyennyt saavuttamaan ylioppilastutkinnon tasovaatimuksen. (Samaan aikaan luokassa oli ne tavalliset, jotka myös tarvitsivat erityishuomiota oppiakseen aidosti riittävästi, "kiitettävän nuoret" jotka olivat tottuneet siihen, "pärjäile itseksesi"-tyyliin jo viimeistään yläkoulussa, sekä muutama ehkä omankin kielen ymmärrykseni ylittävä "kielinero", jotka olisivat ansainneet paljon eriyttämistä ylöspäin (sattumoisin yksi heistäkin oli samasta maasta kuin tuo onnettoman taidon tyttö).

Ihan lepo vaan, jätin alan "paremmin osaaville opettajille" ja vaihdoin yksityiseen vientialat firmaan lepuuttamaan hermojani.

Hän saattoi olla yksilöllisesti, joten enkun numero voi köytännössä olla mitä vain asetettuihin tavoitteisiin nähden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei puhu niistä säästöistä, joita koulutukseen on tehty 2000-luvun alusta alkaen. Nyt nähdään mitä jatkuvilla leikkauksilla saa aikaan. Säästöt ovat kohdistuneet myös kouluterveydenhoitoon ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Tämä ei ratkea pelkällä opetussuunnitelman muutoksella. Tarvitaan lapsiperheille tukea, kunnon kouluterveydenhuolto, psykiatriset palvelut jne.

Kyllä siellä mainittiin selvästi resurssien puute. Muun muassa se, että joissakin kouluissa ei ole varaa hankkia lapsille kunnollista oppimateriaalia kuten tehtäväkirjoja.

Ilman tehtäväkirjoja pärjättii vuosisatoja, sinikantisee vihkoon pitää itse kirjoittaa.

Se on totta, mutta ilmeisesti nuo kirjat ovat tärkeitä nykyaikana. Ja tietysti on pulaa muustakin oppimateriaalista. Tehtäväkirjat olivat vain  yksi konkreettinen esimerkki. Meillä ajatellaan usein, että joku yhteiskunnan tai koulun ongelma on vain suomalainen ilmiö. Mutta monissa maissa on samansuuntaisia  ongelmia esillä. Some- ja nettimaailma, liiallinen pelaaminen, koulu ei kiinnosta teinejä ja  vanhemmat voivat ääritapauksissa luovuttaa.  Sitä ilmenee myös muissa maissa. Asioille pitää tietenkin tehdä jotain.

4) kouluihin sellaisia opettajia, joita kiinnostaa oppilaat myös ihmisinä. Opettajan ja muun henkilökunnan tehtävä ei olisi pelkästään opettaminen, vaan oppilaiden henkisen kasvun, kaverisuhteiden ja sosiaalisen kanssakäymisen tukeminen. Se muiden huomioiminen olisi tärkein opetus, minkä koulusta voi saada

Kouluissa on muitakin opettajia kuin luokanopettajat. Aineenopettaja voi nähdä päivän aikana sen 120 oppilasta. 25-30 oppilaan ryhmiä 45 minuutin ajan 60 minuutin välein.

Opettamisen ohessa tehdään sitä kasvatustakin ihan koko ajan, missä tulee sitten vastaan nuo em. seikat - joskus enemmän, joskus vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Tässä muutama ilmainen ehdotus

1) kouluissa vain sisäinen internet. Ei pääsisi koulun alueella muualle nettiin, kuin esimerkiksi koulun omille sivuille

Oppilaan puhelimessa on rajoittamaton internet josta pääsee ihan mihin vaan 4G tai 5G verkon kautta. Eli tuo ei toimi.

Vierailija kirjoitti:

2) suurempi riski, että kokeesta tulee hylätty. Jos kyseisen kokeen joutuu uusimaan, tulisi siitä maksu (esimerkiksi 5€ sen nyt pystyy kaikkein pienituloisinkin maksamaan). Se mikä ei ole itsestään selvää, sitä oppii arvostamaan

3) puututaan oikeasti koulukiusaamiseen. Kiusaajilla oikea uhka tulla erotetuksi koulusta. Koulu olisi yhteisö, jossa sitä ei yksinkertaisesti sallita vaan kaikki olisivat tasavertaisia yhteisön jäseniä.

4) kouluihin sellaisia opettajia, joita kiinnostaa oppilaat myös ihmisinä. Opettajan ja muun henkilökunnan tehtävä ei olisi pelkästään opettaminen, vaan oppilaiden henkisen kasvun, kaverisuhteiden ja sosiaalisen kanssakäymisen tukeminen. Se muiden huomioiminen olisi tärkein opetus, minkä koulusta voi saada

5) opettajalle enemmän valtaa puuttua epäasialliseen käytökseen. On ihmisiä joille ei tehoa muu, kuin rangaistukset. Siellä koulumaailmassa on myös persoonallisuushäiriöisiä ihmisiä ja tiukimmat säädökset laissa tehdään aina heidän mukaansa

6) enemmän moraalin opetusta. Enemmän uskon opetusta, Raamatun lukemista, filosofiaa, psykologiaa jo nuoremmillekin. Syvällisemmin ajattelun herättelyä.

7) perusteluja miksi kouluttautuminen kannattaa (pidentää mm elinikää, lisää terveyttä, aivot saavat hyvää jumppaa, osaa ottaa tietoa jos vaikka sairastuu johonkin, missä lääkärit eivät voi auttaa. Aineettomat arvot kunniaan!)

Ja sitten resursseja vaativa ehdotus

1) lisää opettajia, että yhteen oppilaaseen olisi enemmän käytettävissä olevaa aikaa.

2) Lisää tuntimääriä.

3) koulun kautta mahdollisuus ilmaisiin harrastuksiin tai syventäviin opintoihin

Ovat nykyisten lakien vastaisia toimia tai vaativat niin paljon rahaa ettei mitään mahdollisuutta. Jos nyt aloitettaisiin siitä että opetusta tahallaan häiriköivät oppilaat voitaisiin siirtää tarkkailuluokalle niin että muut saisivat opiskella rauhassa. Sillä ei ole väliä mistä syystä häiriköivät vaan ainoastaan häiriköinnillä olisi väliä. Tarkkailuluokkaa voisi tietenkin kutsua jollakin uudella ja hienolla nimellä niin ettei kukaan pahoittaisi mieltään.

Ei tässä tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Katse siihen aikaan kun suomi oli Pisa-tutkimuksessa huipulla. Millainen koulu meillä oli silloin.

90-luvulla lapset oppivat koulussa käsittääkseni ihan hyvin. Silloin ei ollut digilaitteita oppilailla satunnaista kännykkää lukuunottamatta. Tokihan kouluissa oli tietokoneita, mutta netti oli todella alkeellinen. Eli digilaitteet pois oppilailta ja tavalliset oppikirjat takaisin.

Käsillä tekeminen myös auttaa oppimaan, joten kirjoitustaitoa ja ihan perustaitoja oppilaat oppimaan. Niitä taitoja pitäisi opettaa lapsille joita nyt ylipäänsä elämässä tarvitsee.

Puhumista, neuvottelua, väittelyä. Vastakkaiselle sukupuolelle voi puhua myös ilman känniä. Millaiset on nykynuorten sosiaaliset taidot.

Taloustaitoja lapsille tai no ainakin nuorille. Töissä käydään kyllä vanhempana, mutta miten sitä rahaa käytetään, sitä opetetaan vähemmän.

Ylipäänsä sivistystä ja tapoja pitäisi opettaa enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Voi huokaus. Alan nyt katsoa ohjelmaa. Pelkään että päästä katkeaa verisuoni, mutta yritetään nyt. Ahdistaa jo valmiiksi.

Ope

Ei tarvitse säikähtää. Minusta ohjelma oli hyvä ja varmasti tarpeellinen. Toivottavasti asioihin tulee parannuksia, sillä eihän tämä nykyinen meno voi jatkua. Että viidessä vuodessa oppiminen on romahtanut niin paljon, että nykyisille isommille oppilaille ei voi pitää samoja kokeita kuin nuorille  viisi vuotta sitten. Myös puhuttiin resursseista ja muusta.

Vierailija kirjoitti:

Ei tässä tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Katse siihen aikaan kun suomi oli Pisa-tutkimuksessa huipulla. Millainen koulu meillä oli silloin.

90-luvulla lapset oppivat koulussa käsittääkseni ihan hyvin. Silloin ei ollut digilaitteita oppilailla satunnaista kännykkää lukuunottamatta. Tokihan kouluissa oli tietokoneita, mutta netti oli todella alkeellinen. Eli digilaitteet pois oppilailta ja tavalliset oppikirjat takaisin.

Käsillä tekeminen myös auttaa oppimaan, joten kirjoitustaitoa ja ihan perustaitoja oppilaat oppimaan. Niitä taitoja pitäisi opettaa lapsille joita nyt ylipäänsä elämässä tarvitsee.

Puhumista, neuvottelua, väittelyä. Vastakkaiselle sukupuolelle voi puhua myös ilman känniä. Millaiset on nykynuorten sosiaaliset taidot.

Taloustaitoja lapsille tai no ainakin nuorille. Töissä käydään kyllä vanhempana, mutta miten sitä rahaa käytetään, sitä opetetaan vähemmän.

Ylipäänsä sivistystä ja tapoja pitäisi opettaa enemmän.

Hyvin kiteytetty.

Höpönaisia täysin. Pelkkää liirumlaarumia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toi kukkaisneito ärsyttää minua jostain syystä. Jos tollaisten käsissä on kasvatus ja koulumaailma, en ihmettele..

NIinpä, kiteyttää hyvin koko ongelman ytimen. Juuri tuon kaltaisten ihmisten vuoksi koulut ovat menneet rajusti alamäkeen. Lapset tarvitsevat kuria ja rajoja, tuollaiset kukkatädit luulevat lapsien olevan jotain puhtoisia enkeleitä jotka itseohjautuvat kaikkeen ja tekevät aina pyytämättä parhaansa 

Minun lapset olivat tuollaisia. Kilttejä ja tekivät aina parhaansa. Toisen ka oli ysillä 9.4 ja toisen 8.7. Kärsivät omien sanojensa mukaan tunnilla huutelijoista ja siitä ettei mikään ryhmätyö ikinä onnistunut koska kukaan muu ei tehnyt osaansa.

Vierailija kirjoitti:

Kukkapäätädin mielestä 20 vuotta on liian lyhyt aika arvioida vaikutuksia koulutukseen.

Millä logiikalla? Siis ne jotka on olleet 1.luokalla 20 vuotta sitten ja käyneet peruskoulun ovat tehneet pisatestin v. 2012. Millä logiikalla 20 vuotta on liian lyhyt aika arvioida uudistusten vaikutuksia?

Oppimiskyky on laskenut, vai onko opettajien omat taidot laskusuunnassa?

Vierailija kirjoitti:

Onhan sitä toitotettu, että eäkoulun aikana oppimistulokset oppilaiden kesken kasvoivat entisestään. Jos vanhemmat eivät osanneet/viitsineet/välittäneet neuvoa, niin heikosti menee.

Etäopetukssa oltiin 2020 keväällä maaliskuu-kesäkuun alku eli 3 kk ja v. 2021 keväällä noin 2 kk. Jos näistä on oppilaiden osaaminen ja mielenterveys romahtanut, niin ei ne ole olleet hääppöisiä ennenkään! Puhun nyt peruskoulusta. t. ope, joka kävi tuon vaiheen läpi