Opetushallituksen täti selittää jotain munkkilatinaa Yle A-talkissa, sitten peruskoulun rehtori paukauttaa totuuden suustaan

Vierailija kirjoitti:

kuinka ollakaan kirjoitti:

Opettajana olin täysin pöyristynyt kun kuuntelin tuota A-talkissa esiintynyttä Kelhää, joka on siis Opetushallituksen pääjohtaja. Hän tuntui olevan täysin ulkona keskustelusta. Mikä koulu? Siis mistä puhutaan? Koulun kanssa päivittäin oli keskustelijoista vain rehtori, jonka näkökannoissa oli realismia ja järkeä. Kasvatustieteen professorit opettavat siis opettajuutta, mutta mitä mahtaa tehdä tuo opetushallituksen pääjohtaja? Katseli ympärilleen avuttoman näköisenä ja jos häneltä jotain kysyttiin, ei osannut vastata täydellisin lausein vaan ne jotenkin raukesivat tyhjiöön. Hetkeksi hän innostui jostain raportista, vai oliko se muistio? Sitten hän taas vajosi mietiskelemään että jotain toimenpiteitä varmaan tarvitsisi... mutta ei jaksanut siitä eteenpäin. Kiitos tiedosta että hän oli poliittinen virkanimitys. Kaksinkertainen vahinko: epäpätevä sai paikan ja pätevät jäi pois. Hänen uraansa sisältyi mm Jussi Saramon avustamista, ja senhän muistamme kuinka Jussi, opetusministerin sijainen, ei oikein saanut itsekään kouluansa käydyksi kun ei kiinnostanut. Opetushallitukseen pääsee kun on oikeat kanavat.

Ylipäänsä ministeriöihin palkataan muita kuin pätevimpiä hakijoita. Eikä tämä väite perustu ennakkoluuloihin, vaan ihan tietoon ja kokemukseen. Tulokset ovat sitten nähtävillä ja selittävät esim. lainvalmistelujen puutteet ja hallinnon toiminnan hitauden. Osaaminen on vähäistä. Virastoissa toimitaan muutenkin kuplassa.

Opetusministeriöön palkataan Li:n kommarikavereita joten on ihan selvää ettei mikään onnistu.

Eipä ollut keskustelussa mitään konkretiaa tilanteen parantamiseksi. Esim opetussuunnitelma pitää palauttaa hällä väliä ja sinnepäin suunnitelmasta vaativampaan. Kolmosluokkalaisen on luettava ja kirjoitettava jo sujuvasti - se on vähimmäisvaatimus. Opettajilla oikeus ottaa puhelimet pois tunnilla. Neloset ja luokallejäämiset käyttöön. Kotiläksyjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeista pitää tehdä helpompia, koska apinat huutaa tunnilla ja moni ei voi sen takia keskittyä vai apinat itse eivät pärjää kokeissa niin tasa-arvon nimissä helpotetaan kaikilta, jotta ei erottuisi apinoiden heikompi oppiminen?

et nyt jaksaisi. Mun pojan luokalla ei ole yhtäkään oppilasta, jolla olisi mitään taustaa mistään muualta kun ihan tästä meidän maakunnasta. Silti näiden vanhankansan opettajien, niin kuin joku sanoi, kokeet ovat luokalle aivan liian vaikeita. Paljon essee-kysymyksiä ja soveltamistaitoa vaativia tehtäviä. Soitin joskus bilsan opelle ja kysyin, että onko tässä mieltä kun lapsi sanoo, että koko luokassa ehkä yksi kasi ja kaikilla muilla vitosta, kutosta, seiskaa.. ihmettelin, etteikö oppilaita enää arvostella gaussin käyrällä. Opettaja vastasi, ettei käyrää käytetä ja hän valmentaa oppilaita jatko-opintoihin, koska tällaisia ne kokeet sitten jatkossa tulee olemaan. [tosiasiassa ei varmaan vaan ole viitsinyt kahteen vuosikymmeneen uusia koekysymyksiä]. Että joku on nyt kyllä mennyt ihan valtakunnallisesti pieleen ja minä epäilen digitaalisten laitteiden ylikäyttöä, digitaalista oppimismateriaalia, kirjoittamisen ja lukemisen vähyyttä ja läksyjen pientä määrää.

Gaussinkäyrä on ylioppiaskirjoituksessa käytössä, ei peruskoulussa, jossa osaamisele on asetettu tavoitteet arvosanoilla. Jos arvioisin gaussinkäyrällä oppilaitani peruskoulussa, saisi viereisen luokan oppilaat heikommalla arvosanalla samoja kuin paremmin pärjäävä luokka. Ei taida olla ihan reilua, että heikompi porukka saisi samalla pistemäärällä korkeampia arvosanoja.

noo ehkä sitä ei olisi pakko soveltaa luokkaryhmittäin, mutta sehän ei ollut nyt pointti. Pointti oli se, että sellaiset kokeet mitä minä tein ysillä, on tosiaan liian vaikeita tän hetken yseille. Toisaalta onhan he valtavan näppäriä tuolla digitaalisessa maailmassa. Ja monella tapaa ketterämpiä hakemaan tietoa, selvittämään asioita, soittelemaan ja esiintymään vieraille ihmisille jne. Mut kyllä lukemisen puutteet on vakava ongelma silti vaikka kuinka kaikki maailman vastaukset löytyisi netistä. Itse laadin mm sopimuksia työkseni. Jos jotain ei muutu radikaalisti jatko-opintojen aikana, ei lapseni pystyisi edes lukemaan niitä sopimuksia, saati soveltamaan ja neuvottelemaan sopimusehdoista. Näin esimerkkinä tulevista työelämähaasteista.

Ottamatta kantaa itse kokeiden vaikeuteen, niin kyllä koulun sisälläkin on opetusryhmissä eroja. Toinen ryhmäni saa kokeet keskiarvolla noin 8, toinen noin 6,5.

Viittasin tällä ohjelmassa esiintyneen rehtorin toteamukseen, että kokeita on yläkoulussa ainakin joutunut viimeisen 5 vuoden aikana helpottamaan, koska oppilaat eivät enää selviä niistä.

En ymmärrä viittaustasi.

Kerrot, että oppilaat tulisi kokeiden perusteella asettaa gaussinkäyrälle, jolla siis ei arvioida sitä, miten tavitteisiin päästiin vaan aseteaan oppilaat hylättyjen ja kiitettävän väliin jakaumalla.

Peruskoulussa ei oppialaiden arvosanoja aseteta siten, että ne asettuu suurimmaksi osaksi keskelle, vaan ihan sten, miten oppilas pääsee tavoitteisiin. Joku ryhmä osaa toista paremmin asiat. Ongelmaa ei ratkaista sillä, että heikot oppilaat arvosanoissa korkeammalle, eivät he edelleenkään ymmärtäisi niitä laatimiasi sopimuksia.

Valitettava syy on siinä, että suurta osaa ei kiinnosta tehdä töitä koulussa eikä kotona. Arvosana-asteikon muuttaminen ei tätä miksikään muuta. Paljon kiinnostavampaa löytyy kuin keskittyminen äikän kirjan lukemiseen tai matikkaan.

Koko keskustelu käsittelee aihetta, että kun oppilaat eivät enää selviydy sen asetetun tavoitetason mukaisesti, niin tasoa lasketaan. Minä en ole tarjoamassa gaussin käyrää mihinkään. Siis toistan, gaussin käyrä ei ole kommenttini taustalla väijyvä agenda. Otan kantaa keskustelun aiheeseen; tarjoaako nykyinen peruskoulu opetussuunnitelmineen oppilaille sellaista opetuksen tasoa, että sillä menestyy jatko-opinnoissa ja siellä työelämässä. Minä en ole vailla omalle lapselleni parempia arvosanoja, enkä edes niille heikoimmille. Minä en ole kateellinen hyvin menestyvien arvosanoista. Minä haluaisin palata takaisin opetukseen joka takaa keskimääräiselle lapselle jatko-opintojen ja työelämän vaatiman osaamisen tason. Esitin biologian opettajan ikään kuin eräänä esimerkkinä siitä, että kun kokeen tasoa ei helpoteta, niin oppilaat eivät saavuta sitä keskimääräistä 7,5 tasoa, tämän itsekin opettaja kertoi ja perusteli menettelynsä ysiluokkalaisten valmentamisella tulevaisuuteen. Minä en arvostellut häntä valinnastaan, esitin epäilykseni oppilaiden luk- ja kirjoitustaidon tasosta. Tuliko nyt selväksi?

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi että tein provosovan otsikon, mutta näin mä saan parhaiten klikkejä mun uutiselle. Näin mediakentällä toimitaan: Ei täällä mitään ammattitaitoa tarvita, vaan riittää kunhan on häikäilemätön nilkki, joka osaa provosoida teitä lampaita lukemaan kaikki meiän tunnekuohuiset otsikot ja sitten tulette tänne määkimään tunteellista mielenmaisemaanne.

Vähänkö me nauretaan teille meiän toimituksessamme-

Olet kuin oletkin kiusaaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeista pitää tehdä helpompia, koska apinat huutaa tunnilla ja moni ei voi sen takia keskittyä vai apinat itse eivät pärjää kokeissa niin tasa-arvon nimissä helpotetaan kaikilta, jotta ei erottuisi apinoiden heikompi oppiminen?

et nyt jaksaisi. Mun pojan luokalla ei ole yhtäkään oppilasta, jolla olisi mitään taustaa mistään muualta kun ihan tästä meidän maakunnasta. Silti näiden vanhankansan opettajien, niin kuin joku sanoi, kokeet ovat luokalle aivan liian vaikeita. Paljon essee-kysymyksiä ja soveltamistaitoa vaativia tehtäviä. Soitin joskus bilsan opelle ja kysyin, että onko tässä mieltä kun lapsi sanoo, että koko luokassa ehkä yksi kasi ja kaikilla muilla vitosta, kutosta, seiskaa.. ihmettelin, etteikö oppilaita enää arvostella gaussin käyrällä. Opettaja vastasi, ettei käyrää käytetä ja hän valmentaa oppilaita jatko-opintoihin, koska tällaisia ne kokeet sitten jatkossa tulee olemaan. [tosiasiassa ei varmaan vaan ole viitsinyt kahteen vuosikymmeneen uusia koekysymyksiä]. Että joku on nyt kyllä mennyt ihan valtakunnallisesti pieleen ja minä epäilen digitaalisten laitteiden ylikäyttöä, digitaalista oppimismateriaalia, kirjoittamisen ja lukemisen vähyyttä ja läksyjen pientä määrää.

Gaussinkäyrä on ylioppiaskirjoituksessa käytössä, ei peruskoulussa, jossa osaamisele on asetettu tavoitteet arvosanoilla. Jos arvioisin gaussinkäyrällä oppilaitani peruskoulussa, saisi viereisen luokan oppilaat heikommalla arvosanalla samoja kuin paremmin pärjäävä luokka. Ei taida olla ihan reilua, että heikompi porukka saisi samalla pistemäärällä korkeampia arvosanoja.

noo ehkä sitä ei olisi pakko soveltaa luokkaryhmittäin, mutta sehän ei ollut nyt pointti. Pointti oli se, että sellaiset kokeet mitä minä tein ysillä, on tosiaan liian vaikeita tän hetken yseille. Toisaalta onhan he valtavan näppäriä tuolla digitaalisessa maailmassa. Ja monella tapaa ketterämpiä hakemaan tietoa, selvittämään asioita, soittelemaan ja esiintymään vieraille ihmisille jne. Mut kyllä lukemisen puutteet on vakava ongelma silti vaikka kuinka kaikki maailman vastaukset löytyisi netistä. Itse laadin mm sopimuksia työkseni. Jos jotain ei muutu radikaalisti jatko-opintojen aikana, ei lapseni pystyisi edes lukemaan niitä sopimuksia, saati soveltamaan ja neuvottelemaan sopimusehdoista. Näin esimerkkinä tulevista työelämähaasteista.

Ottamatta kantaa itse kokeiden vaikeuteen, niin kyllä koulun sisälläkin on opetusryhmissä eroja. Toinen ryhmäni saa kokeet keskiarvolla noin 8, toinen noin 6,5.

Viittasin tällä ohjelmassa esiintyneen rehtorin toteamukseen, että kokeita on yläkoulussa ainakin joutunut viimeisen 5 vuoden aikana helpottamaan, koska oppilaat eivät enää selviä niistä.

En ymmärrä viittaustasi.

Kerrot, että oppilaat tulisi kokeiden perusteella asettaa gaussinkäyrälle, jolla siis ei arvioida sitä, miten tavitteisiin päästiin vaan aseteaan oppilaat hylättyjen ja kiitettävän väliin jakaumalla.

Peruskoulussa ei oppialaiden arvosanoja aseteta siten, että ne asettuu suurimmaksi osaksi keskelle, vaan ihan sten, miten oppilas pääsee tavoitteisiin. Joku ryhmä osaa toista paremmin asiat. Ongelmaa ei ratkaista sillä, että heikot oppilaat arvosanoissa korkeammalle, eivät he edelleenkään ymmärtäisi niitä laatimiasi sopimuksia.

Valitettava syy on siinä, että suurta osaa ei kiinnosta tehdä töitä koulussa eikä kotona. Arvosana-asteikon muuttaminen ei tätä miksikään muuta. Paljon kiinnostavampaa löytyy kuin keskittyminen äikän kirjan lukemiseen tai matikkaan.

Koko keskustelu käsittelee aihetta, että kun oppilaat eivät enää selviydy sen asetetun tavoitetason mukaisesti, niin tasoa lasketaan. Minä en ole tarjoamassa gaussin käyrää mihinkään. Siis toistan, gaussin käyrä ei ole kommenttini taustalla väijyvä agenda. Otan kantaa keskustelun aiheeseen; tarjoaako nykyinen peruskoulu opetussuunnitelmineen oppilaille sellaista opetuksen tasoa, että sillä menestyy jatko-opinnoissa ja siellä työelämässä. Minä en ole vailla omalle lapselleni parempia arvosanoja, enkä edes niille heikoimmille. Minä en ole kateellinen hyvin menestyvien arvosanoista. Minä haluaisin palata takaisin opetukseen joka takaa keskimääräiselle lapselle jatko-opintojen ja työelämän vaatiman osaamisen tason. Esitin biologian opettajan ikään kuin eräänä esimerkkinä siitä, että kun kokeen tasoa ei helpoteta, niin oppilaat eivät saavuta sitä keskimääräistä 7,5 tasoa, tämän itsekin opettaja kertoi ja perusteli menettelynsä ysiluokkalaisten valmentamisella tulevaisuuteen. Minä en arvostellut häntä valinnastaan, esitin epäilykseni oppilaiden luk- ja kirjoitustaidon tasosta. Tuliko nyt selväksi?

eikö muka oo oppilaita että saavuttaa paljon yli tuon tason 7,5. Mikähän koulu kyseessä?

Sykin ka n 9,5 muistaakseni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Munkkilatinaa, hevon hepreaa, kravun kreikkaa, sian saksaa. Ihan mitä tahansa, mutta on epämiellyttävää se, että et osaa kirjoittaa mielipidettäsi vailla naisvihaa.

Kärsitkö kovista, jatkuvista päänsäryistä typeryytesi vuoksi?

En.

On aivosyöpä. Jotta kiitoksia vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeista pitää tehdä helpompia, koska apinat huutaa tunnilla ja moni ei voi sen takia keskittyä vai apinat itse eivät pärjää kokeissa niin tasa-arvon nimissä helpotetaan kaikilta, jotta ei erottuisi apinoiden heikompi oppiminen?

et nyt jaksaisi. Mun pojan luokalla ei ole yhtäkään oppilasta, jolla olisi mitään taustaa mistään muualta kun ihan tästä meidän maakunnasta. Silti näiden vanhankansan opettajien, niin kuin joku sanoi, kokeet ovat luokalle aivan liian vaikeita. Paljon essee-kysymyksiä ja soveltamistaitoa vaativia tehtäviä. Soitin joskus bilsan opelle ja kysyin, että onko tässä mieltä kun lapsi sanoo, että koko luokassa ehkä yksi kasi ja kaikilla muilla vitosta, kutosta, seiskaa.. ihmettelin, etteikö oppilaita enää arvostella gaussin käyrällä. Opettaja vastasi, ettei käyrää käytetä ja hän valmentaa oppilaita jatko-opintoihin, koska tällaisia ne kokeet sitten jatkossa tulee olemaan. [tosiasiassa ei varmaan vaan ole viitsinyt kahteen vuosikymmeneen uusia koekysymyksiä]. Että joku on nyt kyllä mennyt ihan valtakunnallisesti pieleen ja minä epäilen digitaalisten laitteiden ylikäyttöä, digitaalista oppimismateriaalia, kirjoittamisen ja lukemisen vähyyttä ja läksyjen pientä määrää.

Gaussinkäyrä on ylioppiaskirjoituksessa käytössä, ei peruskoulussa, jossa osaamisele on asetettu tavoitteet arvosanoilla. Jos arvioisin gaussinkäyrällä oppilaitani peruskoulussa, saisi viereisen luokan oppilaat heikommalla arvosanalla samoja kuin paremmin pärjäävä luokka. Ei taida olla ihan reilua, että heikompi porukka saisi samalla pistemäärällä korkeampia arvosanoja.

noo ehkä sitä ei olisi pakko soveltaa luokkaryhmittäin, mutta sehän ei ollut nyt pointti. Pointti oli se, että sellaiset kokeet mitä minä tein ysillä, on tosiaan liian vaikeita tän hetken yseille. Toisaalta onhan he valtavan näppäriä tuolla digitaalisessa maailmassa. Ja monella tapaa ketterämpiä hakemaan tietoa, selvittämään asioita, soittelemaan ja esiintymään vieraille ihmisille jne. Mut kyllä lukemisen puutteet on vakava ongelma silti vaikka kuinka kaikki maailman vastaukset löytyisi netistä. Itse laadin mm sopimuksia työkseni. Jos jotain ei muutu radikaalisti jatko-opintojen aikana, ei lapseni pystyisi edes lukemaan niitä sopimuksia, saati soveltamaan ja neuvottelemaan sopimusehdoista. Näin esimerkkinä tulevista työelämähaasteista.

Ottamatta kantaa itse kokeiden vaikeuteen, niin kyllä koulun sisälläkin on opetusryhmissä eroja. Toinen ryhmäni saa kokeet keskiarvolla noin 8, toinen noin 6,5.

Viittasin tällä ohjelmassa esiintyneen rehtorin toteamukseen, että kokeita on yläkoulussa ainakin joutunut viimeisen 5 vuoden aikana helpottamaan, koska oppilaat eivät enää selviä niistä.

En ymmärrä viittaustasi.

Kerrot, että oppilaat tulisi kokeiden perusteella asettaa gaussinkäyrälle, jolla siis ei arvioida sitä, miten tavitteisiin päästiin vaan aseteaan oppilaat hylättyjen ja kiitettävän väliin jakaumalla.

Peruskoulussa ei oppialaiden arvosanoja aseteta siten, että ne asettuu suurimmaksi osaksi keskelle, vaan ihan sten, miten oppilas pääsee tavoitteisiin. Joku ryhmä osaa toista paremmin asiat. Ongelmaa ei ratkaista sillä, että heikot oppilaat arvosanoissa korkeammalle, eivät he edelleenkään ymmärtäisi niitä laatimiasi sopimuksia.

Valitettava syy on siinä, että suurta osaa ei kiinnosta tehdä töitä koulussa eikä kotona. Arvosana-asteikon muuttaminen ei tätä miksikään muuta. Paljon kiinnostavampaa löytyy kuin keskittyminen äikän kirjan lukemiseen tai matikkaan.

Koko keskustelu käsittelee aihetta, että kun oppilaat eivät enää selviydy sen asetetun tavoitetason mukaisesti, niin tasoa lasketaan. Minä en ole tarjoamassa gaussin käyrää mihinkään. Siis toistan, gaussin käyrä ei ole kommenttini taustalla väijyvä agenda. Otan kantaa keskustelun aiheeseen; tarjoaako nykyinen peruskoulu opetussuunnitelmineen oppilaille sellaista opetuksen tasoa, että sillä menestyy jatko-opinnoissa ja siellä työelämässä. Minä en ole vailla omalle lapselleni parempia arvosanoja, enkä edes niille heikoimmille. Minä en ole kateellinen hyvin menestyvien arvosanoista. Minä haluaisin palata takaisin opetukseen joka takaa keskimääräiselle lapselle jatko-opintojen ja työelämän vaatiman osaamisen tason. Esitin biologian opettajan ikään kuin eräänä esimerkkinä siitä, että kun kokeen tasoa ei helpoteta, niin oppilaat eivät saavuta sitä keskimääräistä 7,5 tasoa, tämän itsekin opettaja kertoi ja perusteli menettelynsä ysiluokkalaisten valmentamisella tulevaisuuteen. Minä en arvostellut häntä valinnastaan, esitin epäilykseni oppilaiden luk- ja kirjoitustaidon tasosta. Tuliko nyt selväksi?

Ei käsittele😂

Vierailija kirjoitti:

Tuo vassaritäti on itse ollut romuttamassa koulujärjestelmää: https://okm.fi/-/opetushallituksen-paajohtajaksi-minna-kelha

Ymmärränkö nyt oikein: vasemmistolaiset romuttavat, oikeistolaiset säästävät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeista pitää tehdä helpompia, koska apinat huutaa tunnilla ja moni ei voi sen takia keskittyä vai apinat itse eivät pärjää kokeissa niin tasa-arvon nimissä helpotetaan kaikilta, jotta ei erottuisi apinoiden heikompi oppiminen?

et nyt jaksaisi. Mun pojan luokalla ei ole yhtäkään oppilasta, jolla olisi mitään taustaa mistään muualta kun ihan tästä meidän maakunnasta. Silti näiden vanhankansan opettajien, niin kuin joku sanoi, kokeet ovat luokalle aivan liian vaikeita. Paljon essee-kysymyksiä ja soveltamistaitoa vaativia tehtäviä. Soitin joskus bilsan opelle ja kysyin, että onko tässä mieltä kun lapsi sanoo, että koko luokassa ehkä yksi kasi ja kaikilla muilla vitosta, kutosta, seiskaa.. ihmettelin, etteikö oppilaita enää arvostella gaussin käyrällä. Opettaja vastasi, ettei käyrää käytetä ja hän valmentaa oppilaita jatko-opintoihin, koska tällaisia ne kokeet sitten jatkossa tulee olemaan. [tosiasiassa ei varmaan vaan ole viitsinyt kahteen vuosikymmeneen uusia koekysymyksiä]. Että joku on nyt kyllä mennyt ihan valtakunnallisesti pieleen ja minä epäilen digitaalisten laitteiden ylikäyttöä, digitaalista oppimismateriaalia, kirjoittamisen ja lukemisen vähyyttä ja läksyjen pientä määrää.

Gaussinkäyrä on ylioppiaskirjoituksessa käytössä, ei peruskoulussa, jossa osaamisele on asetettu tavoitteet arvosanoilla. Jos arvioisin gaussinkäyrällä oppilaitani peruskoulussa, saisi viereisen luokan oppilaat heikommalla arvosanalla samoja kuin paremmin pärjäävä luokka. Ei taida olla ihan reilua, että heikompi porukka saisi samalla pistemäärällä korkeampia arvosanoja.

noo ehkä sitä ei olisi pakko soveltaa luokkaryhmittäin, mutta sehän ei ollut nyt pointti. Pointti oli se, että sellaiset kokeet mitä minä tein ysillä, on tosiaan liian vaikeita tän hetken yseille. Toisaalta onhan he valtavan näppäriä tuolla digitaalisessa maailmassa. Ja monella tapaa ketterämpiä hakemaan tietoa, selvittämään asioita, soittelemaan ja esiintymään vieraille ihmisille jne. Mut kyllä lukemisen puutteet on vakava ongelma silti vaikka kuinka kaikki maailman vastaukset löytyisi netistä. Itse laadin mm sopimuksia työkseni. Jos jotain ei muutu radikaalisti jatko-opintojen aikana, ei lapseni pystyisi edes lukemaan niitä sopimuksia, saati soveltamaan ja neuvottelemaan sopimusehdoista. Näin esimerkkinä tulevista työelämähaasteista.

Ottamatta kantaa itse kokeiden vaikeuteen, niin kyllä koulun sisälläkin on opetusryhmissä eroja. Toinen ryhmäni saa kokeet keskiarvolla noin 8, toinen noin 6,5.

Viittasin tällä ohjelmassa esiintyneen rehtorin toteamukseen, että kokeita on yläkoulussa ainakin joutunut viimeisen 5 vuoden aikana helpottamaan, koska oppilaat eivät enää selviä niistä.

En ymmärrä viittaustasi.

Kerrot, että oppilaat tulisi kokeiden perusteella asettaa gaussinkäyrälle, jolla siis ei arvioida sitä, miten tavitteisiin päästiin vaan aseteaan oppilaat hylättyjen ja kiitettävän väliin jakaumalla.

Peruskoulussa ei oppialaiden arvosanoja aseteta siten, että ne asettuu suurimmaksi osaksi keskelle, vaan ihan sten, miten oppilas pääsee tavoitteisiin. Joku ryhmä osaa toista paremmin asiat. Ongelmaa ei ratkaista sillä, että heikot oppilaat arvosanoissa korkeammalle, eivät he edelleenkään ymmärtäisi niitä laatimiasi sopimuksia.

Valitettava syy on siinä, että suurta osaa ei kiinnosta tehdä töitä koulussa eikä kotona. Arvosana-asteikon muuttaminen ei tätä miksikään muuta. Paljon kiinnostavampaa löytyy kuin keskittyminen äikän kirjan lukemiseen tai matikkaan.

Koko keskustelu käsittelee aihetta, että kun oppilaat eivät enää selviydy sen asetetun tavoitetason mukaisesti, niin tasoa lasketaan. Minä en ole tarjoamassa gaussin käyrää mihinkään. Siis toistan, gaussin käyrä ei ole kommenttini taustalla väijyvä agenda. Otan kantaa keskustelun aiheeseen; tarjoaako nykyinen peruskoulu opetussuunnitelmineen oppilaille sellaista opetuksen tasoa, että sillä menestyy jatko-opinnoissa ja siellä työelämässä. Minä en ole vailla omalle lapselleni parempia arvosanoja, enkä edes niille heikoimmille. Minä en ole kateellinen hyvin menestyvien arvosanoista. Minä haluaisin palata takaisin opetukseen joka takaa keskimääräiselle lapselle jatko-opintojen ja työelämän vaatiman osaamisen tason. Esitin biologian opettajan ikään kuin eräänä esimerkkinä siitä, että kun kokeen tasoa ei helpoteta, niin oppilaat eivät saavuta sitä keskimääräistä 7,5 tasoa, tämän itsekin opettaja kertoi ja perusteli menettelynsä ysiluokkalaisten valmentamisella tulevaisuuteen. Minä en arvostellut häntä valinnastaan, esitin epäilykseni oppilaiden luk- ja kirjoitustaidon tasosta. Tuliko nyt selväksi?

eikö muka oo oppilaita että saavuttaa paljon yli tuon tason 7,5. Mikähän koulu kyseessä?

Sykin ka n 9,5 muistaakseni.

trollihan sinä ole mutta menin vipuun.

avainsana KESKIMÄÄRÄINEN

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeista pitää tehdä helpompia, koska apinat huutaa tunnilla ja moni ei voi sen takia keskittyä vai apinat itse eivät pärjää kokeissa niin tasa-arvon nimissä helpotetaan kaikilta, jotta ei erottuisi apinoiden heikompi oppiminen?

et nyt jaksaisi. Mun pojan luokalla ei ole yhtäkään oppilasta, jolla olisi mitään taustaa mistään muualta kun ihan tästä meidän maakunnasta. Silti näiden vanhankansan opettajien, niin kuin joku sanoi, kokeet ovat luokalle aivan liian vaikeita. Paljon essee-kysymyksiä ja soveltamistaitoa vaativia tehtäviä. Soitin joskus bilsan opelle ja kysyin, että onko tässä mieltä kun lapsi sanoo, että koko luokassa ehkä yksi kasi ja kaikilla muilla vitosta, kutosta, seiskaa.. ihmettelin, etteikö oppilaita enää arvostella gaussin käyrällä. Opettaja vastasi, ettei käyrää käytetä ja hän valmentaa oppilaita jatko-opintoihin, koska tällaisia ne kokeet sitten jatkossa tulee olemaan. [tosiasiassa ei varmaan vaan ole viitsinyt kahteen vuosikymmeneen uusia koekysymyksiä]. Että joku on nyt kyllä mennyt ihan valtakunnallisesti pieleen ja minä epäilen digitaalisten laitteiden ylikäyttöä, digitaalista oppimismateriaalia, kirjoittamisen ja lukemisen vähyyttä ja läksyjen pientä määrää.

Gaussinkäyrä on ylioppiaskirjoituksessa käytössä, ei peruskoulussa, jossa osaamisele on asetettu tavoitteet arvosanoilla. Jos arvioisin gaussinkäyrällä oppilaitani peruskoulussa, saisi viereisen luokan oppilaat heikommalla arvosanalla samoja kuin paremmin pärjäävä luokka. Ei taida olla ihan reilua, että heikompi porukka saisi samalla pistemäärällä korkeampia arvosanoja.

noo ehkä sitä ei olisi pakko soveltaa luokkaryhmittäin, mutta sehän ei ollut nyt pointti. Pointti oli se, että sellaiset kokeet mitä minä tein ysillä, on tosiaan liian vaikeita tän hetken yseille. Toisaalta onhan he valtavan näppäriä tuolla digitaalisessa maailmassa. Ja monella tapaa ketterämpiä hakemaan tietoa, selvittämään asioita, soittelemaan ja esiintymään vieraille ihmisille jne. Mut kyllä lukemisen puutteet on vakava ongelma silti vaikka kuinka kaikki maailman vastaukset löytyisi netistä. Itse laadin mm sopimuksia työkseni. Jos jotain ei muutu radikaalisti jatko-opintojen aikana, ei lapseni pystyisi edes lukemaan niitä sopimuksia, saati soveltamaan ja neuvottelemaan sopimusehdoista. Näin esimerkkinä tulevista työelämähaasteista.

Ottamatta kantaa itse kokeiden vaikeuteen, niin kyllä koulun sisälläkin on opetusryhmissä eroja. Toinen ryhmäni saa kokeet keskiarvolla noin 8, toinen noin 6,5.

Viittasin tällä ohjelmassa esiintyneen rehtorin toteamukseen, että kokeita on yläkoulussa ainakin joutunut viimeisen 5 vuoden aikana helpottamaan, koska oppilaat eivät enää selviä niistä.

En ymmärrä viittaustasi.

Kerrot, että oppilaat tulisi kokeiden perusteella asettaa gaussinkäyrälle, jolla siis ei arvioida sitä, miten tavitteisiin päästiin vaan aseteaan oppilaat hylättyjen ja kiitettävän väliin jakaumalla.

Peruskoulussa ei oppialaiden arvosanoja aseteta siten, että ne asettuu suurimmaksi osaksi keskelle, vaan ihan sten, miten oppilas pääsee tavoitteisiin. Joku ryhmä osaa toista paremmin asiat. Ongelmaa ei ratkaista sillä, että heikot oppilaat arvosanoissa korkeammalle, eivät he edelleenkään ymmärtäisi niitä laatimiasi sopimuksia.

Valitettava syy on siinä, että suurta osaa ei kiinnosta tehdä töitä koulussa eikä kotona. Arvosana-asteikon muuttaminen ei tätä miksikään muuta. Paljon kiinnostavampaa löytyy kuin keskittyminen äikän kirjan lukemiseen tai matikkaan.

Koko keskustelu käsittelee aihetta, että kun oppilaat eivät enää selviydy sen asetetun tavoitetason mukaisesti, niin tasoa lasketaan. Minä en ole tarjoamassa gaussin käyrää mihinkään. Siis toistan, gaussin käyrä ei ole kommenttini taustalla väijyvä agenda. Otan kantaa keskustelun aiheeseen; tarjoaako nykyinen peruskoulu opetussuunnitelmineen oppilaille sellaista opetuksen tasoa, että sillä menestyy jatko-opinnoissa ja siellä työelämässä. Minä en ole vailla omalle lapselleni parempia arvosanoja, enkä edes niille heikoimmille. Minä en ole kateellinen hyvin menestyvien arvosanoista. Minä haluaisin palata takaisin opetukseen joka takaa keskimääräiselle lapselle jatko-opintojen ja työelämän vaatiman osaamisen tason. Esitin biologian opettajan ikään kuin eräänä esimerkkinä siitä, että kun kokeen tasoa ei helpoteta, niin oppilaat eivät saavuta sitä keskimääräistä 7,5 tasoa, tämän itsekin opettaja kertoi ja perusteli menettelynsä ysiluokkalaisten valmentamisella tulevaisuuteen. Minä en arvostellut häntä valinnastaan, esitin epäilykseni oppilaiden luk- ja kirjoitustaidon tasosta. Tuliko nyt selväksi?

Vastaus kysymykseesi, tarjoaa. Kerrot tämän biologian open esimerkkinä ja siinä yhteydessä ja palaat takaisin tähän, että kokeen tasoa pitäisi helpottaa siten, että kokeesta tulisi keskiarvoksi 7,5. En ota kantaa bilsan kokeeseen, mutta jos koe herättää ihmetystä, voit katsoa ops:sta päättöarvosanan 8 kriteerit ja mittaako koe tuota ja vertailla sen jälkeen ääripäitä.

Heikko luku- ja kirjoitustaidon taso näkyy juuri reaaliaineissa. Reaaliaineissa mitataan kuitenkin oppiaineen tietosisältöä ja niiden soveltamista. Pakostikin siksi reaaliaineissa näkyy heikko osaaminen lukemisessa ja kirjoittamisessa. Ratkaisu ei kuitenkaan ole se, että reaaliaineden kokeita helpotettaisiin ja annettaisiin arvosanoja helpomin kuin mitä numeroon vaaditaan.

Ei ole mikään yllätys myöskään se, että ääripäät korotuvat. Näin on käynyt kaikissa aineissa. Gaussin kellokäyrä on pyörähtänyt ympäri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeista pitää tehdä helpompia, koska apinat huutaa tunnilla ja moni ei voi sen takia keskittyä vai apinat itse eivät pärjää kokeissa niin tasa-arvon nimissä helpotetaan kaikilta, jotta ei erottuisi apinoiden heikompi oppiminen?

et nyt jaksaisi. Mun pojan luokalla ei ole yhtäkään oppilasta, jolla olisi mitään taustaa mistään muualta kun ihan tästä meidän maakunnasta. Silti näiden vanhankansan opettajien, niin kuin joku sanoi, kokeet ovat luokalle aivan liian vaikeita. Paljon essee-kysymyksiä ja soveltamistaitoa vaativia tehtäviä. Soitin joskus bilsan opelle ja kysyin, että onko tässä mieltä kun lapsi sanoo, että koko luokassa ehkä yksi kasi ja kaikilla muilla vitosta, kutosta, seiskaa.. ihmettelin, etteikö oppilaita enää arvostella gaussin käyrällä. Opettaja vastasi, ettei käyrää käytetä ja hän valmentaa oppilaita jatko-opintoihin, koska tällaisia ne kokeet sitten jatkossa tulee olemaan. [tosiasiassa ei varmaan vaan ole viitsinyt kahteen vuosikymmeneen uusia koekysymyksiä]. Että joku on nyt kyllä mennyt ihan valtakunnallisesti pieleen ja minä epäilen digitaalisten laitteiden ylikäyttöä, digitaalista oppimismateriaalia, kirjoittamisen ja lukemisen vähyyttä ja läksyjen pientä määrää.

Gaussinkäyrä on ylioppiaskirjoituksessa käytössä, ei peruskoulussa, jossa osaamisele on asetettu tavoitteet arvosanoilla. Jos arvioisin gaussinkäyrällä oppilaitani peruskoulussa, saisi viereisen luokan oppilaat heikommalla arvosanalla samoja kuin paremmin pärjäävä luokka. Ei taida olla ihan reilua, että heikompi porukka saisi samalla pistemäärällä korkeampia arvosanoja.

noo ehkä sitä ei olisi pakko soveltaa luokkaryhmittäin, mutta sehän ei ollut nyt pointti. Pointti oli se, että sellaiset kokeet mitä minä tein ysillä, on tosiaan liian vaikeita tän hetken yseille. Toisaalta onhan he valtavan näppäriä tuolla digitaalisessa maailmassa. Ja monella tapaa ketterämpiä hakemaan tietoa, selvittämään asioita, soittelemaan ja esiintymään vieraille ihmisille jne. Mut kyllä lukemisen puutteet on vakava ongelma silti vaikka kuinka kaikki maailman vastaukset löytyisi netistä. Itse laadin mm sopimuksia työkseni. Jos jotain ei muutu radikaalisti jatko-opintojen aikana, ei lapseni pystyisi edes lukemaan niitä sopimuksia, saati soveltamaan ja neuvottelemaan sopimusehdoista. Näin esimerkkinä tulevista työelämähaasteista.

Ottamatta kantaa itse kokeiden vaikeuteen, niin kyllä koulun sisälläkin on opetusryhmissä eroja. Toinen ryhmäni saa kokeet keskiarvolla noin 8, toinen noin 6,5.

Viittasin tällä ohjelmassa esiintyneen rehtorin toteamukseen, että kokeita on yläkoulussa ainakin joutunut viimeisen 5 vuoden aikana helpottamaan, koska oppilaat eivät enää selviä niistä.

En ymmärrä viittaustasi.

Kerrot, että oppilaat tulisi kokeiden perusteella asettaa gaussinkäyrälle, jolla siis ei arvioida sitä, miten tavitteisiin päästiin vaan aseteaan oppilaat hylättyjen ja kiitettävän väliin jakaumalla.

Peruskoulussa ei oppialaiden arvosanoja aseteta siten, että ne asettuu suurimmaksi osaksi keskelle, vaan ihan sten, miten oppilas pääsee tavoitteisiin. Joku ryhmä osaa toista paremmin asiat. Ongelmaa ei ratkaista sillä, että heikot oppilaat arvosanoissa korkeammalle, eivät he edelleenkään ymmärtäisi niitä laatimiasi sopimuksia.

Valitettava syy on siinä, että suurta osaa ei kiinnosta tehdä töitä koulussa eikä kotona. Arvosana-asteikon muuttaminen ei tätä miksikään muuta. Paljon kiinnostavampaa löytyy kuin keskittyminen äikän kirjan lukemiseen tai matikkaan.

Koko keskustelu käsittelee aihetta, että kun oppilaat eivät enää selviydy sen asetetun tavoitetason mukaisesti, niin tasoa lasketaan. Minä en ole tarjoamassa gaussin käyrää mihinkään. Siis toistan, gaussin käyrä ei ole kommenttini taustalla väijyvä agenda. Otan kantaa keskustelun aiheeseen; tarjoaako nykyinen peruskoulu opetussuunnitelmineen oppilaille sellaista opetuksen tasoa, että sillä menestyy jatko-opinnoissa ja siellä työelämässä. Minä en ole vailla omalle lapselleni parempia arvosanoja, enkä edes niille heikoimmille. Minä en ole kateellinen hyvin menestyvien arvosanoista. Minä haluaisin palata takaisin opetukseen joka takaa keskimääräiselle lapselle jatko-opintojen ja työelämän vaatiman osaamisen tason. Esitin biologian opettajan ikään kuin eräänä esimerkkinä siitä, että kun kokeen tasoa ei helpoteta, niin oppilaat eivät saavuta sitä keskimääräistä 7,5 tasoa, tämän itsekin opettaja kertoi ja perusteli menettelynsä ysiluokkalaisten valmentamisella tulevaisuuteen. Minä en arvostellut häntä valinnastaan, esitin epäilykseni oppilaiden luk- ja kirjoitustaidon tasosta. Tuliko nyt selväksi?

Ei käsittele😂

Umm, aloitus sanasta sanaan näin:

"5 vuotta sitten järjestetyt koetehtävät 9. luokalla ovat jo nyt aivan liian vaikeita oppilaille eli tuota tahtia tullaan tosiasiassa koulun oppimistuloksissa alaspäin. Siis 5 vuotta sitten järjestetyt kokeet jo nyt aivan liian vaikeita oppilaille!"

Ysiluokkalaiset ovat vielä koulussa, joten alan epäillä, että lukutaidottomuus on riivannut tätä kansaa jo pidemmän aikaa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja käytännössä oppilaan jättäminen luokalle on tehty myös mahdottomaksi.

Eli peruskoulusta voi tulla ulos oppilas joka ei välttämättä osaa edes lukea pahimmillaan.

Myös yliopistoissa yritetään nykyisin kuljettaa heikosti suoriutuvat tutkintoon asti, vaikka ihan kaikille olisi parempi, jos sellaiset opiskelijat ohjattaisiin kykyjään paremmin vastaaville aloille. Lisäksi opintojen sisältöjä on karsittu eli lahjakkaat ja ahkeratkin opiskelijat osaavat valmistuessaan vähemmän kuin aikaisemmat sukupolvet. Valtiovalta painostaa yliopistoja lyhentämään valmistumisaikoja. Yliopistot saavat rahaa mm. tutkintojen määrien ja lyhyiden valmistusaikojen ja vähäisten keskeyttämismäärien perusteella. Yhteiskunnan etua tuollainen ei kuitenkaan palvele, mutta poliitikkoja ja opetusministeriön byrokraatteja asia ei kiinnosta.

Eiköhän tämä ole kuitenkin ihan eri tason ongelma, kun se että koulusta valmistutaan tuskin lukutaitoisina. Itse tein yliopisto-opintoja viimeksi n. 5 vuotta sitten enkä huomannut mitään tason alenemaa siitä kun tein niitä 90-luvun lopulla.

Op. hallituksen täti olisi ollut aika vilkkaasti Anderssonin juttusilla, jos se olisi tuolla alkanut myöntelemään ja nyökyttelemään, että olette oikeassa. Näille on helppo nauraa, mutta jos on perhe elätettävänä, niin sielläpä ei enää huudellakaan mitä halutaan.

Se että lisättiin joku kymppiluokka on niin turhaa kun panokset pitää ladata sinne alkuopetukseen. Raha ei tätä ratkaise. Alkuopetukseen jämäkkä ote, vaatimukset palautettava. Kirja, vihko, kynä- niillä saa jo paljon aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeista pitää tehdä helpompia, koska apinat huutaa tunnilla ja moni ei voi sen takia keskittyä vai apinat itse eivät pärjää kokeissa niin tasa-arvon nimissä helpotetaan kaikilta, jotta ei erottuisi apinoiden heikompi oppiminen?

et nyt jaksaisi. Mun pojan luokalla ei ole yhtäkään oppilasta, jolla olisi mitään taustaa mistään muualta kun ihan tästä meidän maakunnasta. Silti näiden vanhankansan opettajien, niin kuin joku sanoi, kokeet ovat luokalle aivan liian vaikeita. Paljon essee-kysymyksiä ja soveltamistaitoa vaativia tehtäviä. Soitin joskus bilsan opelle ja kysyin, että onko tässä mieltä kun lapsi sanoo, että koko luokassa ehkä yksi kasi ja kaikilla muilla vitosta, kutosta, seiskaa.. ihmettelin, etteikö oppilaita enää arvostella gaussin käyrällä. Opettaja vastasi, ettei käyrää käytetä ja hän valmentaa oppilaita jatko-opintoihin, koska tällaisia ne kokeet sitten jatkossa tulee olemaan. [tosiasiassa ei varmaan vaan ole viitsinyt kahteen vuosikymmeneen uusia koekysymyksiä]. Että joku on nyt kyllä mennyt ihan valtakunnallisesti pieleen ja minä epäilen digitaalisten laitteiden ylikäyttöä, digitaalista oppimismateriaalia, kirjoittamisen ja lukemisen vähyyttä ja läksyjen pientä määrää.

Gaussinkäyrä on ylioppiaskirjoituksessa käytössä, ei peruskoulussa, jossa osaamisele on asetettu tavoitteet arvosanoilla. Jos arvioisin gaussinkäyrällä oppilaitani peruskoulussa, saisi viereisen luokan oppilaat heikommalla arvosanalla samoja kuin paremmin pärjäävä luokka. Ei taida olla ihan reilua, että heikompi porukka saisi samalla pistemäärällä korkeampia arvosanoja.

noo ehkä sitä ei olisi pakko soveltaa luokkaryhmittäin, mutta sehän ei ollut nyt pointti. Pointti oli se, että sellaiset kokeet mitä minä tein ysillä, on tosiaan liian vaikeita tän hetken yseille. Toisaalta onhan he valtavan näppäriä tuolla digitaalisessa maailmassa. Ja monella tapaa ketterämpiä hakemaan tietoa, selvittämään asioita, soittelemaan ja esiintymään vieraille ihmisille jne. Mut kyllä lukemisen puutteet on vakava ongelma silti vaikka kuinka kaikki maailman vastaukset löytyisi netistä. Itse laadin mm sopimuksia työkseni. Jos jotain ei muutu radikaalisti jatko-opintojen aikana, ei lapseni pystyisi edes lukemaan niitä sopimuksia, saati soveltamaan ja neuvottelemaan sopimusehdoista. Näin esimerkkinä tulevista työelämähaasteista.

Ottamatta kantaa itse kokeiden vaikeuteen, niin kyllä koulun sisälläkin on opetusryhmissä eroja. Toinen ryhmäni saa kokeet keskiarvolla noin 8, toinen noin 6,5.

Viittasin tällä ohjelmassa esiintyneen rehtorin toteamukseen, että kokeita on yläkoulussa ainakin joutunut viimeisen 5 vuoden aikana helpottamaan, koska oppilaat eivät enää selviä niistä.

En ymmärrä viittaustasi.

Kerrot, että oppilaat tulisi kokeiden perusteella asettaa gaussinkäyrälle, jolla siis ei arvioida sitä, miten tavitteisiin päästiin vaan aseteaan oppilaat hylättyjen ja kiitettävän väliin jakaumalla.

Peruskoulussa ei oppialaiden arvosanoja aseteta siten, että ne asettuu suurimmaksi osaksi keskelle, vaan ihan sten, miten oppilas pääsee tavoitteisiin. Joku ryhmä osaa toista paremmin asiat. Ongelmaa ei ratkaista sillä, että heikot oppilaat arvosanoissa korkeammalle, eivät he edelleenkään ymmärtäisi niitä laatimiasi sopimuksia.

Valitettava syy on siinä, että suurta osaa ei kiinnosta tehdä töitä koulussa eikä kotona. Arvosana-asteikon muuttaminen ei tätä miksikään muuta. Paljon kiinnostavampaa löytyy kuin keskittyminen äikän kirjan lukemiseen tai matikkaan.

Koko keskustelu käsittelee aihetta, että kun oppilaat eivät enää selviydy sen asetetun tavoitetason mukaisesti, niin tasoa lasketaan. Minä en ole tarjoamassa gaussin käyrää mihinkään. Siis toistan, gaussin käyrä ei ole kommenttini taustalla väijyvä agenda. Otan kantaa keskustelun aiheeseen; tarjoaako nykyinen peruskoulu opetussuunnitelmineen oppilaille sellaista opetuksen tasoa, että sillä menestyy jatko-opinnoissa ja siellä työelämässä. Minä en ole vailla omalle lapselleni parempia arvosanoja, enkä edes niille heikoimmille. Minä en ole kateellinen hyvin menestyvien arvosanoista. Minä haluaisin palata takaisin opetukseen joka takaa keskimääräiselle lapselle jatko-opintojen ja työelämän vaatiman osaamisen tason. Esitin biologian opettajan ikään kuin eräänä esimerkkinä siitä, että kun kokeen tasoa ei helpoteta, niin oppilaat eivät saavuta sitä keskimääräistä 7,5 tasoa, tämän itsekin opettaja kertoi ja perusteli menettelynsä ysiluokkalaisten valmentamisella tulevaisuuteen. Minä en arvostellut häntä valinnastaan, esitin epäilykseni oppilaiden luk- ja kirjoitustaidon tasosta. Tuliko nyt selväksi?

Ei käsittele😂

Umm, aloitus sanasta sanaan näin:

"5 vuotta sitten järjestetyt koetehtävät 9. luokalla ovat jo nyt aivan liian vaikeita oppilaille eli tuota tahtia tullaan tosiasiassa koulun oppimistuloksissa alaspäin. Siis 5 vuotta sitten järjestetyt kokeet jo nyt aivan liian vaikeita oppilaille!"

Ysiluokkalaiset ovat vielä koulussa, joten alan epäillä, että lukutaidottomuus on riivannut tätä kansaa jo pidemmän aikaa..

Lue keskustelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeista pitää tehdä helpompia, koska apinat huutaa tunnilla ja moni ei voi sen takia keskittyä vai apinat itse eivät pärjää kokeissa niin tasa-arvon nimissä helpotetaan kaikilta, jotta ei erottuisi apinoiden heikompi oppiminen?

et nyt jaksaisi. Mun pojan luokalla ei ole yhtäkään oppilasta, jolla olisi mitään taustaa mistään muualta kun ihan tästä meidän maakunnasta. Silti näiden vanhankansan opettajien, niin kuin joku sanoi, kokeet ovat luokalle aivan liian vaikeita. Paljon essee-kysymyksiä ja soveltamistaitoa vaativia tehtäviä. Soitin joskus bilsan opelle ja kysyin, että onko tässä mieltä kun lapsi sanoo, että koko luokassa ehkä yksi kasi ja kaikilla muilla vitosta, kutosta, seiskaa.. ihmettelin, etteikö oppilaita enää arvostella gaussin käyrällä. Opettaja vastasi, ettei käyrää käytetä ja hän valmentaa oppilaita jatko-opintoihin, koska tällaisia ne kokeet sitten jatkossa tulee olemaan. [tosiasiassa ei varmaan vaan ole viitsinyt kahteen vuosikymmeneen uusia koekysymyksiä]. Että joku on nyt kyllä mennyt ihan valtakunnallisesti pieleen ja minä epäilen digitaalisten laitteiden ylikäyttöä, digitaalista oppimismateriaalia, kirjoittamisen ja lukemisen vähyyttä ja läksyjen pientä määrää.

Gaussinkäyrä on ylioppiaskirjoituksessa käytössä, ei peruskoulussa, jossa osaamisele on asetettu tavoitteet arvosanoilla. Jos arvioisin gaussinkäyrällä oppilaitani peruskoulussa, saisi viereisen luokan oppilaat heikommalla arvosanalla samoja kuin paremmin pärjäävä luokka. Ei taida olla ihan reilua, että heikompi porukka saisi samalla pistemäärällä korkeampia arvosanoja.

noo ehkä sitä ei olisi pakko soveltaa luokkaryhmittäin, mutta sehän ei ollut nyt pointti. Pointti oli se, että sellaiset kokeet mitä minä tein ysillä, on tosiaan liian vaikeita tän hetken yseille. Toisaalta onhan he valtavan näppäriä tuolla digitaalisessa maailmassa. Ja monella tapaa ketterämpiä hakemaan tietoa, selvittämään asioita, soittelemaan ja esiintymään vieraille ihmisille jne. Mut kyllä lukemisen puutteet on vakava ongelma silti vaikka kuinka kaikki maailman vastaukset löytyisi netistä. Itse laadin mm sopimuksia työkseni. Jos jotain ei muutu radikaalisti jatko-opintojen aikana, ei lapseni pystyisi edes lukemaan niitä sopimuksia, saati soveltamaan ja neuvottelemaan sopimusehdoista. Näin esimerkkinä tulevista työelämähaasteista.

Ottamatta kantaa itse kokeiden vaikeuteen, niin kyllä koulun sisälläkin on opetusryhmissä eroja. Toinen ryhmäni saa kokeet keskiarvolla noin 8, toinen noin 6,5.

Viittasin tällä ohjelmassa esiintyneen rehtorin toteamukseen, että kokeita on yläkoulussa ainakin joutunut viimeisen 5 vuoden aikana helpottamaan, koska oppilaat eivät enää selviä niistä.

En ymmärrä viittaustasi.

Kerrot, että oppilaat tulisi kokeiden perusteella asettaa gaussinkäyrälle, jolla siis ei arvioida sitä, miten tavitteisiin päästiin vaan aseteaan oppilaat hylättyjen ja kiitettävän väliin jakaumalla.

Peruskoulussa ei oppialaiden arvosanoja aseteta siten, että ne asettuu suurimmaksi osaksi keskelle, vaan ihan sten, miten oppilas pääsee tavoitteisiin. Joku ryhmä osaa toista paremmin asiat. Ongelmaa ei ratkaista sillä, että heikot oppilaat arvosanoissa korkeammalle, eivät he edelleenkään ymmärtäisi niitä laatimiasi sopimuksia.

Valitettava syy on siinä, että suurta osaa ei kiinnosta tehdä töitä koulussa eikä kotona. Arvosana-asteikon muuttaminen ei tätä miksikään muuta. Paljon kiinnostavampaa löytyy kuin keskittyminen äikän kirjan lukemiseen tai matikkaan.

Koko keskustelu käsittelee aihetta, että kun oppilaat eivät enää selviydy sen asetetun tavoitetason mukaisesti, niin tasoa lasketaan. Minä en ole tarjoamassa gaussin käyrää mihinkään. Siis toistan, gaussin käyrä ei ole kommenttini taustalla väijyvä agenda. Otan kantaa keskustelun aiheeseen; tarjoaako nykyinen peruskoulu opetussuunnitelmineen oppilaille sellaista opetuksen tasoa, että sillä menestyy jatko-opinnoissa ja siellä työelämässä. Minä en ole vailla omalle lapselleni parempia arvosanoja, enkä edes niille heikoimmille. Minä en ole kateellinen hyvin menestyvien arvosanoista. Minä haluaisin palata takaisin opetukseen joka takaa keskimääräiselle lapselle jatko-opintojen ja työelämän vaatiman osaamisen tason. Esitin biologian opettajan ikään kuin eräänä esimerkkinä siitä, että kun kokeen tasoa ei helpoteta, niin oppilaat eivät saavuta sitä keskimääräistä 7,5 tasoa, tämän itsekin opettaja kertoi ja perusteli menettelynsä ysiluokkalaisten valmentamisella tulevaisuuteen. Minä en arvostellut häntä valinnastaan, esitin epäilykseni oppilaiden luk- ja kirjoitustaidon tasosta. Tuliko nyt selväksi?

Vastaus kysymykseesi, tarjoaa. Kerrot tämän biologian open esimerkkinä ja siinä yhteydessä ja palaat takaisin tähän, että kokeen tasoa pitäisi helpottaa siten, että kokeesta tulisi keskiarvoksi 7,5. En ota kantaa bilsan kokeeseen, mutta jos koe herättää ihmetystä, voit katsoa ops:sta päättöarvosanan 8 kriteerit ja mittaako koe tuota ja vertailla sen jälkeen ääripäitä.

Heikko luku- ja kirjoitustaidon taso näkyy juuri reaaliaineissa. Reaaliaineissa mitataan kuitenkin oppiaineen tietosisältöä ja niiden soveltamista. Pakostikin siksi reaaliaineissa näkyy heikko osaaminen lukemisessa ja kirjoittamisessa. Ratkaisu ei kuitenkaan ole se, että reaaliaineden kokeita helpotettaisiin ja annettaisiin arvosanoja helpomin kuin mitä numeroon vaaditaan.

Ei ole mikään yllätys myöskään se, että ääripäät korotuvat. Näin on käynyt kaikissa aineissa. Gaussin kellokäyrä on pyörähtänyt ympäri.

Aijaa, no mikäs siinä sitten. Sinä tiedät että peruskoulun käytössä oleva opetussuunnitelma antaa keskimäärin keskimääräiselle oppilaalle riittävät valmiudet menestyä jatko-opinnoissa sekä työelämässä niin mitäs tässä enää jauhetaan ja täytetään lehtien sivuja ja kanavien ohjelmapaikkoja tällä vatuloinnilla. Ongelmaa ei ole, seuraavaan aiheeseen!

Vierailija kirjoitti:

Se että lisättiin joku kymppiluokka on niin turhaa kun panokset pitää ladata sinne alkuopetukseen. Raha ei tätä ratkaise. Alkuopetukseen jämäkkä ote, vaatimukset palautettava. Kirja, vihko, kynä- niillä saa jo paljon aikaan.

Varsinkin, kun tiedetään että käsin kirjoittamalla asiat oppii ja saa painumaan muistiin paljon tehokkaammin kuin tietokoneeseen niitä naputtelemalla. Tästä on tutkittua tietoa olemassa, hakukoneeseen hakusanoiksi: handwriting better typing 

Vierailija kirjoitti:

Siis kaikki koulumaailman ongelmat ratkeaisi aikalailla pienemmillä kouluilla ja luokilla. Tämähän on yksi isoimpia muutoksia 90-luvusta ihan yksiselitteisesti.

Sen jälkeen pitäisi sitten alkaa myös korjaamaan lasten- ja nuorisopsykiatrian tilaa sekä harrastusmahdollisuuksia lisätä.

Mutta ei tuota keskustelua edes täytyisi käydä, jos vaan päätettäisiin pienentää kouluja huomattavasti. Sen sijaan laitetaan taas rahaa toisten taskuihin erilaisten höpöhankkeiden kautta.

Tämätämätämätämä!

T. Ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja käytännössä oppilaan jättäminen luokalle on tehty myös mahdottomaksi.

Eli peruskoulusta voi tulla ulos oppilas joka ei välttämättä osaa edes lukea pahimmillaan.

Myös yliopistoissa yritetään nykyisin kuljettaa heikosti suoriutuvat tutkintoon asti, vaikka ihan kaikille olisi parempi, jos sellaiset opiskelijat ohjattaisiin kykyjään paremmin vastaaville aloille. Lisäksi opintojen sisältöjä on karsittu eli lahjakkaat ja ahkeratkin opiskelijat osaavat valmistuessaan vähemmän kuin aikaisemmat sukupolvet. Valtiovalta painostaa yliopistoja lyhentämään valmistumisaikoja. Yliopistot saavat rahaa mm. tutkintojen määrien ja lyhyiden valmistusaikojen ja vähäisten keskeyttämismäärien perusteella. Yhteiskunnan etua tuollainen ei kuitenkaan palvele, mutta poliitikkoja ja opetusministeriön byrokraatteja asia ei kiinnosta.

Eiköhän tämä ole kuitenkin ihan eri tason ongelma, kun se että koulusta valmistutaan tuskin lukutaitoisina. Itse tein yliopisto-opintoja viimeksi n. 5 vuotta sitten enkä huomannut mitään tason alenemaa siitä kun tein niitä 90-luvun lopulla.

Vilkasepa huvikseen tuoreempaa kantahenkilökuntaa ja jatko-opiskelijoita ns kovien tieteiden tiedekunnissa. Esim matematiikanlaitokselle ei henkilökuntaa enää saada Suomessa peruskoulunsa käyneistä. Jos jollakin on kuvitelma, että tämä maa pidetään pystyssä niillä muutaman erikoistuneen koulun muutamalla huipulla niin se on valitettavasti haihattelua.

Vierailija kirjoitti:

Ja käytännössä oppilaan jättäminen luokalle on tehty myös mahdottomaksi.

Eli peruskoulusta voi tulla ulos oppilas joka ei välttämättä osaa edes lukea pahimmillaan.

No niinhän on ollu 'aina'. Joulutodistuksen neloset on kevättodistuksessa säälivitosia. Tämä havainto 40 vuoden takaa.