Opetushallituksen täti selittää jotain munkkilatinaa Yle A-talkissa, sitten peruskoulun rehtori paukauttaa totuuden suustaan

Vierailija kirjoitti:

mulla on pojalla ollut sellaisia opettajia, jotka on ihan avoimesti pyyhkineet /cettään näillä hankkeilla ja raikkailla uudistusideoilla ja vetävät oppitunnit ja kokeet saman sapluunan mukaisesti kuin 20 vuotta sitten. Ei niistä kukaan tykkää, eikä niiden oppiaineissa oppimistulokset taida olla parhaat mahdolliset, koska kyseessä on sellaiset työhönsä leipääntyneet vanhat jäärät. Mutta kyllä he sen osoittaa, ettei opettajankaan ole pakko kaikkeen taipua jos ei halua. Monesti vaan taitaa opeiksi valikoitua sellaisia kilttejä ja tunnollisia, muttei kovin älykkäitä tyyppejä, jotka kokee painetta toimia "sääntöjen mukaan"

Todennäköisesti poikasi kiittää näitä opettajia myöhemmin. Tällaistan "vanhan kansan" opettajien tunneilla on vielä joku vaatimustaso, logiikka ja ehditään käsittelemään kaikki tarvittavat perusasiat. Ilmiöviikkoja ovat ainakin minun lapseni inhonneet, kun niillä ei opi mitään. Ryhmätehtäviä ei voi kannattaa, sillä niissä oppii vain sen kapean sektorin, joka kuuluu omalle vastuulle.

kuinka ollakaan kirjoitti:

Opettajana olin täysin pöyristynyt kun kuuntelin tuota A-talkissa esiintynyttä Kelhää, joka on siis Opetushallituksen pääjohtaja. Hän tuntui olevan täysin ulkona keskustelusta. Mikä koulu? Siis mistä puhutaan? Koulun kanssa päivittäin oli keskustelijoista vain rehtori, jonka näkökannoissa oli realismia ja järkeä. Kasvatustieteen professorit opettavat siis opettajuutta, mutta mitä mahtaa tehdä tuo opetushallituksen pääjohtaja? Katseli ympärilleen avuttoman näköisenä ja jos häneltä jotain kysyttiin, ei osannut vastata täydellisin lausein vaan ne jotenkin raukesivat tyhjiöön. Hetkeksi hän innostui jostain raportista, vai oliko se muistio? Sitten hän taas vajosi mietiskelemään että jotain toimenpiteitä varmaan tarvitsisi... mutta ei jaksanut siitä eteenpäin. Kiitos tiedosta että hän oli poliittinen virkanimitys. Kaksinkertainen vahinko: epäpätevä sai paikan ja pätevät jäi pois. Hänen uraansa sisältyi mm Jussi Saramon avustamista, ja senhän muistamme kuinka Jussi, opetusministerin sijainen, ei oikein saanut itsekään kouluansa käydyksi kun ei kiinnostanut. Opetushallitukseen pääsee kun on oikeat kanavat.

Ylipäänsä ministeriöihin palkataan muita kuin pätevimpiä hakijoita. Eikä tämä väite perustu ennakkoluuloihin, vaan ihan tietoon ja kokemukseen. Tulokset ovat sitten nähtävillä ja selittävät esim. lainvalmistelujen puutteet ja hallinnon toiminnan hitauden. Osaaminen on vähäistä. Virastoissa toimitaan muutenkin kuplassa.

Kokeista pitää tehdä helpompia, koska apinat huutaa tunnilla ja moni ei voi sen takia keskittyä vai apinat itse eivät pärjää kokeissa niin tasa-arvon nimissä helpotetaan kaikilta, jotta ei erottuisi apinoiden heikompi oppiminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ihmetyttää miksei muka kännyköitä saisi kerätä oppitunneilla. Omat yläkoululaiset on ihan tänä lukuvuonnakin kertoneet miten osa opettajista kerää puhelimet tunnin alussa talteen kännykkäparkkiin. Sinne on pitänyt repustakin kaivella se puhelin. Tunnin päätteeksi ovat sitten saaneet puhelimensa takaisin. Osa opettajista ei ole kerännyt niitä, mutta jos tunnilla on luvatta puhelintaan käyttänyt niin se on otettu talteen ja viety rehtorille, josta vanhempi on voinut käydä sen lunastamassa takaisin. Nämä säännöt on olleet ihan ok kaikille ja puhelimet on kuulemma pysyneet siellä missä pitääkin viimeistään sen jälkeen kun vanhemman on pitänyt raahautua koululle.

Tuossa koulussa toimitaan vastoin lakia.

https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/4941/2019

1) koulut eivät saa kerätä puhelimia ennakkoon eli oppitunnille tultaessa. Kännykkäparkit ovat kiellettyjä. Ne saa perustua ainoastaan vapaaehtoisuuteen, mutta luuletko, että ne kännykkäriippuvaiset oppilaat vapaaehtoisesti luovuttaisi sen puhelimen?

2) Jos opettaja ottaa kännykän oppituntia häiritsevänä (lue edeltä ao:n ratkaisusta, mikä on häiritsevää puhelimen käyttöä), se tulee palauttaa heti oppitunnin jälkeen.

3) Edellä mainittuja sopimuksia ei voi myöskään tehdä vanhempien kanssa, että kännykät kerätään automaattisesti. Nillä sopimuksilla kun ei voida mennä lain yläpuolelle. Kaikki perustuu oppilaan omaan vapaaehtoisuuteen.

Niin kauan kuin laki on tällainen, ainoa keino rajoittaa kännykkää on vanhempien oma toiminta eli käyttää kännykän ominaisuuksia, joilla esim. turvataan lapsen yhteydenpito kotiin, mutta rajoitetaan muu käyttö koulupäivän ajaksi.

Wilma on siellä kännykässä joten jos oppilaan halutaan pysyvän koulussa aian tasalla, hänen on päästävä sinne Wilmaan.

Sovelluksissa voi sallia wilma, mutta tuo nyt menee saivartelun puolelle. Ei opettajat viesti peruskoulun oppilaille Wilmassa päivän tapahtumista. Kouluissa olevat eritystapahtumatkin alkavat aina luokista, jonne jätetään reput yms.

En tiedä, missä koulussa lapsesi opiskelee, muttei ainakaan normikoulussa, jos Wilma laulaa tuohon malliin

Kyllä muuten koulu viestii kesken päivänkin ainakin yläkoulun puolella. Opet laittaa viestejä, että luokka on vaihtunut tai aloitetaan jo heti seuraavan tunnin perään eikä pidetä välituntia tai liikkatunnin kokoontumispaikka on muuttunut.

No muuten ei varmasti viesti ja vaikka viestisikin, varmistavat kyllä muulla tavoin, että viesti menee perille. Eihän kaikilla oppilailla ole edes yläkoulussakaan kännykkää käytössä. Olen toiminut niin pitkään opettajana, että jos luottaisi.n siihen, että ilmoottaisin muutoksesta vain Wilmassa niin astuisin omille varpailleni sillä ja hankkisin vain ongelmia itselleni. Jos jotain muutan vaikka luokkahuone jostain syystä on eri, pyrin käymään sanomassa oppilaille toisen opettajan tunnilla tästä tai laitan ko. luokan oveen lapun, että tunnin paikka vaihtunut. Jos laittaisin Wilmaan, puolet ei olisi paikalla.

Kyllä viestii, eikä varmista.

Sitten kannattaisi olla yhteydessä siihen kouluun, koska oppilaat ovat näiden opettajien vastuulla kuitenkin. Ei tartte sattua kuin joku ikävä tapaturma tai tappelu, niin opettajat ovat siitä vastuusta. En minä ainakaan opettajana uskaltaisi ottaa tuollaista vastuuta ja luottaa siihen, että kaikki menee niin kuin Strämssössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mulla on pojalla ollut sellaisia opettajia, jotka on ihan avoimesti pyyhkineet /cettään näillä hankkeilla ja raikkailla uudistusideoilla ja vetävät oppitunnit ja kokeet saman sapluunan mukaisesti kuin 20 vuotta sitten. Ei niistä kukaan tykkää, eikä niiden oppiaineissa oppimistulokset taida olla parhaat mahdolliset, koska kyseessä on sellaiset työhönsä leipääntyneet vanhat jäärät. Mutta kyllä he sen osoittaa, ettei opettajankaan ole pakko kaikkeen taipua jos ei halua. Monesti vaan taitaa opeiksi valikoitua sellaisia kilttejä ja tunnollisia, muttei kovin älykkäitä tyyppejä, jotka kokee painetta toimia "sääntöjen mukaan"

Todennäköisesti poikasi kiittää näitä opettajia myöhemmin. Tällaistan "vanhan kansan" opettajien tunneilla on vielä joku vaatimustaso, logiikka ja ehditään käsittelemään kaikki tarvittavat perusasiat. Ilmiöviikkoja ovat ainakin minun lapseni inhonneet, kun niillä ei opi mitään. Ryhmätehtäviä ei voi kannattaa, sillä niissä oppii vain sen kapean sektorin, joka kuuluu omalle vastuulle.

Niin, opettajat sanoo tähän nopeaan, ettei pysty kun ei niitä oppimateriaaleja ole esim kirjallisena enää. Noh, meidän nimeltämainitsemattomassa koulussa ainakin reaaliaineiden opettajat näyttää hyödyntävän vanhoista kirjoista kopsittuja monisteita :D

Pientä ilahduttavaa anarkiaa kaikkia niitä haaskalintuja  vastaan ketkä on päästetty nokkapaikalle rahastamaan "digitaalisten oppimateriaalien" tuotannolla ja jatkuvalla päivittämisellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ihmetyttää miksei muka kännyköitä saisi kerätä oppitunneilla. Omat yläkoululaiset on ihan tänä lukuvuonnakin kertoneet miten osa opettajista kerää puhelimet tunnin alussa talteen kännykkäparkkiin. Sinne on pitänyt repustakin kaivella se puhelin. Tunnin päätteeksi ovat sitten saaneet puhelimensa takaisin. Osa opettajista ei ole kerännyt niitä, mutta jos tunnilla on luvatta puhelintaan käyttänyt niin se on otettu talteen ja viety rehtorille, josta vanhempi on voinut käydä sen lunastamassa takaisin. Nämä säännöt on olleet ihan ok kaikille ja puhelimet on kuulemma pysyneet siellä missä pitääkin viimeistään sen jälkeen kun vanhemman on pitänyt raahautua koululle.

Tuossa koulussa toimitaan vastoin lakia.

https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/4941/2019

1) koulut eivät saa kerätä puhelimia ennakkoon eli oppitunnille tultaessa. Kännykkäparkit ovat kiellettyjä. Ne saa perustua ainoastaan vapaaehtoisuuteen, mutta luuletko, että ne kännykkäriippuvaiset oppilaat vapaaehtoisesti luovuttaisi sen puhelimen?

2) Jos opettaja ottaa kännykän oppituntia häiritsevänä (lue edeltä ao:n ratkaisusta, mikä on häiritsevää puhelimen käyttöä), se tulee palauttaa heti oppitunnin jälkeen.

3) Edellä mainittuja sopimuksia ei voi myöskään tehdä vanhempien kanssa, että kännykät kerätään automaattisesti. Nillä sopimuksilla kun ei voida mennä lain yläpuolelle. Kaikki perustuu oppilaan omaan vapaaehtoisuuteen.

Niin kauan kuin laki on tällainen, ainoa keino rajoittaa kännykkää on vanhempien oma toiminta eli käyttää kännykän ominaisuuksia, joilla esim. turvataan lapsen yhteydenpito kotiin, mutta rajoitetaan muu käyttö koulupäivän ajaksi.

Wilma on siellä kännykässä joten jos oppilaan halutaan pysyvän koulussa aian tasalla, hänen on päästävä sinne Wilmaan.

Sovelluksissa voi sallia wilma, mutta tuo nyt menee saivartelun puolelle. Ei opettajat viesti peruskoulun oppilaille Wilmassa päivän tapahtumista. Kouluissa olevat eritystapahtumatkin alkavat aina luokista, jonne jätetään reput yms.

En tiedä, missä koulussa lapsesi opiskelee, muttei ainakaan normikoulussa, jos Wilma laulaa tuohon malliin

Kyllä muuten koulu viestii kesken päivänkin ainakin yläkoulun puolella. Opet laittaa viestejä, että luokka on vaihtunut tai aloitetaan jo heti seuraavan tunnin perään eikä pidetä välituntia tai liikkatunnin kokoontumispaikka on muuttunut.

No muuten ei varmasti viesti ja vaikka viestisikin, varmistavat kyllä muulla tavoin, että viesti menee perille. Eihän kaikilla oppilailla ole edes yläkoulussakaan kännykkää käytössä. Olen toiminut niin pitkään opettajana, että jos luottaisi.n siihen, että ilmoottaisin muutoksesta vain Wilmassa niin astuisin omille varpailleni sillä ja hankkisin vain ongelmia itselleni. Jos jotain muutan vaikka luokkahuone jostain syystä on eri, pyrin käymään sanomassa oppilaille toisen opettajan tunnilla tästä tai laitan ko. luokan oveen lapun, että tunnin paikka vaihtunut. Jos laittaisin Wilmaan, puolet ei olisi paikalla.

Kyllä viestii, eikä varmista.

Sitten kannattaisi olla yhteydessä siihen kouluun, koska oppilaat ovat näiden opettajien vastuulla kuitenkin. Ei tartte sattua kuin joku ikävä tapaturma tai tappelu, niin opettajat ovat siitä vastuusta. En minä ainakaan opettajana uskaltaisi ottaa tuollaista vastuuta ja luottaa siihen, että kaikki menee niin kuin Strämssössä.

Oppilaat on nykyään monin tavoin heitteillä joka tapauksessa.

Mun lapsi on itseohjautuva, eikä tuo ole ongelma.

Ainoa mikä oikeasti ärsyttää on se, että koulussa on kymmeniä painotusluokkia ja niillä satoja oppilaita, mutta opettajat leikkii, että se on pelkkä lähikoulu ja esimerkiksi tuo liikan ope laittaa aina ne tiedot sinne ilmoitustaululle, aivan kuin kaikki asuisi siinä koulun kyljessä ja sen ilmoitustaulun seuraaminen olisi yksinkertaista.

Mun lapsella on tunnin koulumatka, eikä hän todellakaan lähde sitten illalla tai aamulla tsekkaamaan mitä se on sinne rustannut. Viimeksi oli miekkailua puolivälissä kodin ja koulun välissä eli jos ei olisi huomannut wilmaviestiä, ei oliis mitenkään tiennyt ilman kavereita, mihin pitää mennä.

Vierailija kirjoitti:

Kokeista pitää tehdä helpompia, koska apinat huutaa tunnilla ja moni ei voi sen takia keskittyä vai apinat itse eivät pärjää kokeissa niin tasa-arvon nimissä helpotetaan kaikilta, jotta ei erottuisi apinoiden heikompi oppiminen?

et nyt jaksaisi. Mun pojan luokalla ei ole yhtäkään oppilasta, jolla olisi mitään taustaa mistään muualta kun ihan tästä meidän maakunnasta. Silti näiden vanhankansan opettajien, niin kuin joku sanoi, kokeet ovat luokalle aivan liian vaikeita. Paljon essee-kysymyksiä ja soveltamistaitoa vaativia tehtäviä. Soitin joskus bilsan opelle ja kysyin, että onko tässä mieltä kun lapsi sanoo, että koko luokassa ehkä yksi kasi ja kaikilla muilla vitosta, kutosta, seiskaa.. ihmettelin, etteikö oppilaita enää arvostella gaussin käyrällä. Opettaja vastasi, ettei käyrää käytetä ja hän valmentaa oppilaita jatko-opintoihin, koska tällaisia ne kokeet sitten jatkossa tulee olemaan. [tosiasiassa ei varmaan vaan ole viitsinyt kahteen vuosikymmeneen uusia koekysymyksiä]. Että joku on nyt kyllä mennyt ihan valtakunnallisesti pieleen ja minä epäilen digitaalisten laitteiden ylikäyttöä, digitaalista oppimismateriaalia, kirjoittamisen ja lukemisen vähyyttä ja läksyjen pientä määrää.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä tästä on jo puhuttu, mutta Opetushallituksen pääjohtajaksihan valittiin vasemmistoliiton Kelhä Jussi Saramon esityksestä. Muilla kärkihakijoilla oli enemmän johtamiskokemusta.

Kyseessä siis perinteinen poliittinen vassari-ideologian junttaus ja jälki sen mukaista.

Pätevyytensä opetusalalle kyseinen Kelhä osoitti varmaan väitöskirjallaan jonka aiheena oli Vääränikäiset äidit  - haastatellut 25 nuorta ja vanhaa äitiä ja päässyt sillä tohtoriksi asti. Ajattelin että vauvateemaisella sivulla kiinnostaisi tämäkin asia. Tosin oikeuskansleri silloin epäili ettei hakija ollut ihan täysin pätevä mutta kyllä se kupru siitä tasoitettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ihmetyttää miksei muka kännyköitä saisi kerätä oppitunneilla. Omat yläkoululaiset on ihan tänä lukuvuonnakin kertoneet miten osa opettajista kerää puhelimet tunnin alussa talteen kännykkäparkkiin. Sinne on pitänyt repustakin kaivella se puhelin. Tunnin päätteeksi ovat sitten saaneet puhelimensa takaisin. Osa opettajista ei ole kerännyt niitä, mutta jos tunnilla on luvatta puhelintaan käyttänyt niin se on otettu talteen ja viety rehtorille, josta vanhempi on voinut käydä sen lunastamassa takaisin. Nämä säännöt on olleet ihan ok kaikille ja puhelimet on kuulemma pysyneet siellä missä pitääkin viimeistään sen jälkeen kun vanhemman on pitänyt raahautua koululle.

Tuossa koulussa toimitaan vastoin lakia.

https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/4941/2019

1) koulut eivät saa kerätä puhelimia ennakkoon eli oppitunnille tultaessa. Kännykkäparkit ovat kiellettyjä. Ne saa perustua ainoastaan vapaaehtoisuuteen, mutta luuletko, että ne kännykkäriippuvaiset oppilaat vapaaehtoisesti luovuttaisi sen puhelimen?

2) Jos opettaja ottaa kännykän oppituntia häiritsevänä (lue edeltä ao:n ratkaisusta, mikä on häiritsevää puhelimen käyttöä), se tulee palauttaa heti oppitunnin jälkeen.

3) Edellä mainittuja sopimuksia ei voi myöskään tehdä vanhempien kanssa, että kännykät kerätään automaattisesti. Nillä sopimuksilla kun ei voida mennä lain yläpuolelle. Kaikki perustuu oppilaan omaan vapaaehtoisuuteen.

Niin kauan kuin laki on tällainen, ainoa keino rajoittaa kännykkää on vanhempien oma toiminta eli käyttää kännykän ominaisuuksia, joilla esim. turvataan lapsen yhteydenpito kotiin, mutta rajoitetaan muu käyttö koulupäivän ajaksi.

Wilma on siellä kännykässä joten jos oppilaan halutaan pysyvän koulussa aian tasalla, hänen on päästävä sinne Wilmaan.

Sovelluksissa voi sallia wilma, mutta tuo nyt menee saivartelun puolelle. Ei opettajat viesti peruskoulun oppilaille Wilmassa päivän tapahtumista. Kouluissa olevat eritystapahtumatkin alkavat aina luokista, jonne jätetään reput yms.

En tiedä, missä koulussa lapsesi opiskelee, muttei ainakaan normikoulussa, jos Wilma laulaa tuohon malliin

Kyllä muuten koulu viestii kesken päivänkin ainakin yläkoulun puolella. Opet laittaa viestejä, että luokka on vaihtunut tai aloitetaan jo heti seuraavan tunnin perään eikä pidetä välituntia tai liikkatunnin kokoontumispaikka on muuttunut.

No muuten ei varmasti viesti ja vaikka viestisikin, varmistavat kyllä muulla tavoin, että viesti menee perille. Eihän kaikilla oppilailla ole edes yläkoulussakaan kännykkää käytössä. Olen toiminut niin pitkään opettajana, että jos luottaisi.n siihen, että ilmoottaisin muutoksesta vain Wilmassa niin astuisin omille varpailleni sillä ja hankkisin vain ongelmia itselleni. Jos jotain muutan vaikka luokkahuone jostain syystä on eri, pyrin käymään sanomassa oppilaille toisen opettajan tunnilla tästä tai laitan ko. luokan oveen lapun, että tunnin paikka vaihtunut. Jos laittaisin Wilmaan, puolet ei olisi paikalla.

Kyllä viestii, eikä varmista.

Sitten kannattaisi olla yhteydessä siihen kouluun, koska oppilaat ovat näiden opettajien vastuulla kuitenkin. Ei tartte sattua kuin joku ikävä tapaturma tai tappelu, niin opettajat ovat siitä vastuusta. En minä ainakaan opettajana uskaltaisi ottaa tuollaista vastuuta ja luottaa siihen, että kaikki menee niin kuin Strämssössä.

Oppilaat on nykyään monin tavoin heitteillä joka tapauksessa.

Mun lapsi on itseohjautuva, eikä tuo ole ongelma.

Ainoa mikä oikeasti ärsyttää on se, että koulussa on kymmeniä painotusluokkia ja niillä satoja oppilaita, mutta opettajat leikkii, että se on pelkkä lähikoulu ja esimerkiksi tuo liikan ope laittaa aina ne tiedot sinne ilmoitustaululle, aivan kuin kaikki asuisi siinä koulun kyljessä ja sen ilmoitustaulun seuraaminen olisi yksinkertaista.

Mun lapsella on tunnin koulumatka, eikä hän todellakaan lähde sitten illalla tai aamulla tsekkaamaan mitä se on sinne rustannut. Viimeksi oli miekkailua puolivälissä kodin ja koulun välissä eli jos ei olisi huomannut wilmaviestiä, ei oliis mitenkään tiennyt ilman kavereita, mihin pitää mennä.

Koulun rehtorille palautetta, että kohtuuttomia vaatimuksia. Mitä jos Wilmassa olisi käyttökatko seuraavaan keskipäivään? Ei mitenkään tavatonta, että Wilma on osanpäivää out pois käytöstä jonkin häiriön tai pivityksen takia.

pantopratsoli kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä tästä on jo puhuttu, mutta Opetushallituksen pääjohtajaksihan valittiin vasemmistoliiton Kelhä Jussi Saramon esityksestä. Muilla kärkihakijoilla oli enemmän johtamiskokemusta.

Kyseessä siis perinteinen poliittinen vassari-ideologian junttaus ja jälki sen mukaista.

Pätevyytensä opetusalalle kyseinen Kelhä osoitti varmaan väitöskirjallaan jonka aiheena oli Vääränikäiset äidit  - haastatellut 25 nuorta ja vanhaa äitiä ja päässyt sillä tohtoriksi asti. Ajattelin että vauvateemaisella sivulla kiinnostaisi tämäkin asia. Tosin oikeuskansleri silloin epäili ettei hakija ollut ihan täysin pätevä mutta kyllä se kupru siitä tasoitettiin.

Opetushalliksessa koulujen toimintaa ja pedagogiikkaa ohjaavilla tuoleilla ei pitäisi istua yhdenkään ihmisen, joka ei ole pääkään ollt kouluissa töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeista pitää tehdä helpompia, koska apinat huutaa tunnilla ja moni ei voi sen takia keskittyä vai apinat itse eivät pärjää kokeissa niin tasa-arvon nimissä helpotetaan kaikilta, jotta ei erottuisi apinoiden heikompi oppiminen?

et nyt jaksaisi. Mun pojan luokalla ei ole yhtäkään oppilasta, jolla olisi mitään taustaa mistään muualta kun ihan tästä meidän maakunnasta. Silti näiden vanhankansan opettajien, niin kuin joku sanoi, kokeet ovat luokalle aivan liian vaikeita. Paljon essee-kysymyksiä ja soveltamistaitoa vaativia tehtäviä. Soitin joskus bilsan opelle ja kysyin, että onko tässä mieltä kun lapsi sanoo, että koko luokassa ehkä yksi kasi ja kaikilla muilla vitosta, kutosta, seiskaa.. ihmettelin, etteikö oppilaita enää arvostella gaussin käyrällä. Opettaja vastasi, ettei käyrää käytetä ja hän valmentaa oppilaita jatko-opintoihin, koska tällaisia ne kokeet sitten jatkossa tulee olemaan. [tosiasiassa ei varmaan vaan ole viitsinyt kahteen vuosikymmeneen uusia koekysymyksiä]. Että joku on nyt kyllä mennyt ihan valtakunnallisesti pieleen ja minä epäilen digitaalisten laitteiden ylikäyttöä, digitaalista oppimismateriaalia, kirjoittamisen ja lukemisen vähyyttä ja läksyjen pientä määrää.

Gaussinkäyrä on ylioppiaskirjoituksessa käytössä, ei peruskoulussa, jossa osaamisele on asetettu tavoitteet arvosanoilla. Jos arvioisin gaussinkäyrällä oppilaitani peruskoulussa, saisi viereisen luokan oppilaat heikommalla arvosanalla samoja kuin paremmin pärjäävä luokka. Ei taida olla ihan reilua, että heikompi porukka saisi samalla pistemäärällä korkeampia arvosanoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeista pitää tehdä helpompia, koska apinat huutaa tunnilla ja moni ei voi sen takia keskittyä vai apinat itse eivät pärjää kokeissa niin tasa-arvon nimissä helpotetaan kaikilta, jotta ei erottuisi apinoiden heikompi oppiminen?

et nyt jaksaisi. Mun pojan luokalla ei ole yhtäkään oppilasta, jolla olisi mitään taustaa mistään muualta kun ihan tästä meidän maakunnasta. Silti näiden vanhankansan opettajien, niin kuin joku sanoi, kokeet ovat luokalle aivan liian vaikeita. Paljon essee-kysymyksiä ja soveltamistaitoa vaativia tehtäviä. Soitin joskus bilsan opelle ja kysyin, että onko tässä mieltä kun lapsi sanoo, että koko luokassa ehkä yksi kasi ja kaikilla muilla vitosta, kutosta, seiskaa.. ihmettelin, etteikö oppilaita enää arvostella gaussin käyrällä. Opettaja vastasi, ettei käyrää käytetä ja hän valmentaa oppilaita jatko-opintoihin, koska tällaisia ne kokeet sitten jatkossa tulee olemaan. [tosiasiassa ei varmaan vaan ole viitsinyt kahteen vuosikymmeneen uusia koekysymyksiä]. Että joku on nyt kyllä mennyt ihan valtakunnallisesti pieleen ja minä epäilen digitaalisten laitteiden ylikäyttöä, digitaalista oppimismateriaalia, kirjoittamisen ja lukemisen vähyyttä ja läksyjen pientä määrää.

Gaussinkäyrä on ylioppiaskirjoituksessa käytössä, ei peruskoulussa, jossa osaamisele on asetettu tavoitteet arvosanoilla. Jos arvioisin gaussinkäyrällä oppilaitani peruskoulussa, saisi viereisen luokan oppilaat heikommalla arvosanalla samoja kuin paremmin pärjäävä luokka. Ei taida olla ihan reilua, että heikompi porukka saisi samalla pistemäärällä korkeampia arvosanoja.

noo ehkä sitä ei olisi pakko soveltaa luokkaryhmittäin, mutta sehän ei ollut nyt pointti. Pointti oli se, että sellaiset kokeet mitä minä tein ysillä, on tosiaan liian vaikeita tän hetken yseille. Toisaalta onhan he valtavan näppäriä tuolla digitaalisessa maailmassa. Ja monella tapaa ketterämpiä hakemaan tietoa, selvittämään asioita, soittelemaan ja esiintymään vieraille ihmisille jne. Mut kyllä lukemisen puutteet on vakava ongelma silti vaikka kuinka kaikki maailman vastaukset löytyisi netistä. Itse laadin mm sopimuksia työkseni. Jos jotain ei muutu radikaalisti jatko-opintojen aikana, ei lapseni pystyisi edes lukemaan niitä sopimuksia, saati soveltamaan ja neuvottelemaan sopimusehdoista. Näin esimerkkinä tulevista työelämähaasteista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeista pitää tehdä helpompia, koska apinat huutaa tunnilla ja moni ei voi sen takia keskittyä vai apinat itse eivät pärjää kokeissa niin tasa-arvon nimissä helpotetaan kaikilta, jotta ei erottuisi apinoiden heikompi oppiminen?

et nyt jaksaisi. Mun pojan luokalla ei ole yhtäkään oppilasta, jolla olisi mitään taustaa mistään muualta kun ihan tästä meidän maakunnasta. Silti näiden vanhankansan opettajien, niin kuin joku sanoi, kokeet ovat luokalle aivan liian vaikeita. Paljon essee-kysymyksiä ja soveltamistaitoa vaativia tehtäviä. Soitin joskus bilsan opelle ja kysyin, että onko tässä mieltä kun lapsi sanoo, että koko luokassa ehkä yksi kasi ja kaikilla muilla vitosta, kutosta, seiskaa.. ihmettelin, etteikö oppilaita enää arvostella gaussin käyrällä. Opettaja vastasi, ettei käyrää käytetä ja hän valmentaa oppilaita jatko-opintoihin, koska tällaisia ne kokeet sitten jatkossa tulee olemaan. [tosiasiassa ei varmaan vaan ole viitsinyt kahteen vuosikymmeneen uusia koekysymyksiä]. Että joku on nyt kyllä mennyt ihan valtakunnallisesti pieleen ja minä epäilen digitaalisten laitteiden ylikäyttöä, digitaalista oppimismateriaalia, kirjoittamisen ja lukemisen vähyyttä ja läksyjen pientä määrää.

Gaussinkäyrä on ylioppiaskirjoituksessa käytössä, ei peruskoulussa, jossa osaamisele on asetettu tavoitteet arvosanoilla. Jos arvioisin gaussinkäyrällä oppilaitani peruskoulussa, saisi viereisen luokan oppilaat heikommalla arvosanalla samoja kuin paremmin pärjäävä luokka. Ei taida olla ihan reilua, että heikompi porukka saisi samalla pistemäärällä korkeampia arvosanoja.

noo ehkä sitä ei olisi pakko soveltaa luokkaryhmittäin, mutta sehän ei ollut nyt pointti. Pointti oli se, että sellaiset kokeet mitä minä tein ysillä, on tosiaan liian vaikeita tän hetken yseille. Toisaalta onhan he valtavan näppäriä tuolla digitaalisessa maailmassa. Ja monella tapaa ketterämpiä hakemaan tietoa, selvittämään asioita, soittelemaan ja esiintymään vieraille ihmisille jne. Mut kyllä lukemisen puutteet on vakava ongelma silti vaikka kuinka kaikki maailman vastaukset löytyisi netistä. Itse laadin mm sopimuksia työkseni. Jos jotain ei muutu radikaalisti jatko-opintojen aikana, ei lapseni pystyisi edes lukemaan niitä sopimuksia, saati soveltamaan ja neuvottelemaan sopimusehdoista. Näin esimerkkinä tulevista työelämähaasteista.

Ottamatta kantaa itse kokeiden vaikeuteen, niin kyllä koulun sisälläkin on opetusryhmissä eroja. Toinen ryhmäni saa kokeet keskiarvolla noin 8, toinen noin 6,5.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeista pitää tehdä helpompia, koska apinat huutaa tunnilla ja moni ei voi sen takia keskittyä vai apinat itse eivät pärjää kokeissa niin tasa-arvon nimissä helpotetaan kaikilta, jotta ei erottuisi apinoiden heikompi oppiminen?

et nyt jaksaisi. Mun pojan luokalla ei ole yhtäkään oppilasta, jolla olisi mitään taustaa mistään muualta kun ihan tästä meidän maakunnasta. Silti näiden vanhankansan opettajien, niin kuin joku sanoi, kokeet ovat luokalle aivan liian vaikeita. Paljon essee-kysymyksiä ja soveltamistaitoa vaativia tehtäviä. Soitin joskus bilsan opelle ja kysyin, että onko tässä mieltä kun lapsi sanoo, että koko luokassa ehkä yksi kasi ja kaikilla muilla vitosta, kutosta, seiskaa.. ihmettelin, etteikö oppilaita enää arvostella gaussin käyrällä. Opettaja vastasi, ettei käyrää käytetä ja hän valmentaa oppilaita jatko-opintoihin, koska tällaisia ne kokeet sitten jatkossa tulee olemaan. [tosiasiassa ei varmaan vaan ole viitsinyt kahteen vuosikymmeneen uusia koekysymyksiä]. Että joku on nyt kyllä mennyt ihan valtakunnallisesti pieleen ja minä epäilen digitaalisten laitteiden ylikäyttöä, digitaalista oppimismateriaalia, kirjoittamisen ja lukemisen vähyyttä ja läksyjen pientä määrää.

Gaussinkäyrä on ylioppiaskirjoituksessa käytössä, ei peruskoulussa, jossa osaamisele on asetettu tavoitteet arvosanoilla. Jos arvioisin gaussinkäyrällä oppilaitani peruskoulussa, saisi viereisen luokan oppilaat heikommalla arvosanalla samoja kuin paremmin pärjäävä luokka. Ei taida olla ihan reilua, että heikompi porukka saisi samalla pistemäärällä korkeampia arvosanoja.

noo ehkä sitä ei olisi pakko soveltaa luokkaryhmittäin, mutta sehän ei ollut nyt pointti. Pointti oli se, että sellaiset kokeet mitä minä tein ysillä, on tosiaan liian vaikeita tän hetken yseille. Toisaalta onhan he valtavan näppäriä tuolla digitaalisessa maailmassa. Ja monella tapaa ketterämpiä hakemaan tietoa, selvittämään asioita, soittelemaan ja esiintymään vieraille ihmisille jne. Mut kyllä lukemisen puutteet on vakava ongelma silti vaikka kuinka kaikki maailman vastaukset löytyisi netistä. Itse laadin mm sopimuksia työkseni. Jos jotain ei muutu radikaalisti jatko-opintojen aikana, ei lapseni pystyisi edes lukemaan niitä sopimuksia, saati soveltamaan ja neuvottelemaan sopimusehdoista. Näin esimerkkinä tulevista työelämähaasteista.

Ottamatta kantaa itse kokeiden vaikeuteen, niin kyllä koulun sisälläkin on opetusryhmissä eroja. Toinen ryhmäni saa kokeet keskiarvolla noin 8, toinen noin 6,5.

Viittasin tällä ohjelmassa esiintyneen rehtorin toteamukseen, että kokeita on yläkoulussa ainakin joutunut viimeisen 5 vuoden aikana helpottamaan, koska oppilaat eivät enää selviä niistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeista pitää tehdä helpompia, koska apinat huutaa tunnilla ja moni ei voi sen takia keskittyä vai apinat itse eivät pärjää kokeissa niin tasa-arvon nimissä helpotetaan kaikilta, jotta ei erottuisi apinoiden heikompi oppiminen?

et nyt jaksaisi. Mun pojan luokalla ei ole yhtäkään oppilasta, jolla olisi mitään taustaa mistään muualta kun ihan tästä meidän maakunnasta. Silti näiden vanhankansan opettajien, niin kuin joku sanoi, kokeet ovat luokalle aivan liian vaikeita. Paljon essee-kysymyksiä ja soveltamistaitoa vaativia tehtäviä. Soitin joskus bilsan opelle ja kysyin, että onko tässä mieltä kun lapsi sanoo, että koko luokassa ehkä yksi kasi ja kaikilla muilla vitosta, kutosta, seiskaa.. ihmettelin, etteikö oppilaita enää arvostella gaussin käyrällä. Opettaja vastasi, ettei käyrää käytetä ja hän valmentaa oppilaita jatko-opintoihin, koska tällaisia ne kokeet sitten jatkossa tulee olemaan. [tosiasiassa ei varmaan vaan ole viitsinyt kahteen vuosikymmeneen uusia koekysymyksiä]. Että joku on nyt kyllä mennyt ihan valtakunnallisesti pieleen ja minä epäilen digitaalisten laitteiden ylikäyttöä, digitaalista oppimismateriaalia, kirjoittamisen ja lukemisen vähyyttä ja läksyjen pientä määrää.

Gaussinkäyrä on ylioppiaskirjoituksessa käytössä, ei peruskoulussa, jossa osaamisele on asetettu tavoitteet arvosanoilla. Jos arvioisin gaussinkäyrällä oppilaitani peruskoulussa, saisi viereisen luokan oppilaat heikommalla arvosanalla samoja kuin paremmin pärjäävä luokka. Ei taida olla ihan reilua, että heikompi porukka saisi samalla pistemäärällä korkeampia arvosanoja.

noo ehkä sitä ei olisi pakko soveltaa luokkaryhmittäin, mutta sehän ei ollut nyt pointti. Pointti oli se, että sellaiset kokeet mitä minä tein ysillä, on tosiaan liian vaikeita tän hetken yseille. Toisaalta onhan he valtavan näppäriä tuolla digitaalisessa maailmassa. Ja monella tapaa ketterämpiä hakemaan tietoa, selvittämään asioita, soittelemaan ja esiintymään vieraille ihmisille jne. Mut kyllä lukemisen puutteet on vakava ongelma silti vaikka kuinka kaikki maailman vastaukset löytyisi netistä. Itse laadin mm sopimuksia työkseni. Jos jotain ei muutu radikaalisti jatko-opintojen aikana, ei lapseni pystyisi edes lukemaan niitä sopimuksia, saati soveltamaan ja neuvottelemaan sopimusehdoista. Näin esimerkkinä tulevista työelämähaasteista.

Ottamatta kantaa itse kokeiden vaikeuteen, niin kyllä koulun sisälläkin on opetusryhmissä eroja. Toinen ryhmäni saa kokeet keskiarvolla noin 8, toinen noin 6,5.

Ratakadun Norssin latinaluokka selvitti alle vartissa materiaalin joka tavallisella luokalla kesti kaksi oppituntia.

T ruotsin ausku

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeista pitää tehdä helpompia, koska apinat huutaa tunnilla ja moni ei voi sen takia keskittyä vai apinat itse eivät pärjää kokeissa niin tasa-arvon nimissä helpotetaan kaikilta, jotta ei erottuisi apinoiden heikompi oppiminen?

et nyt jaksaisi. Mun pojan luokalla ei ole yhtäkään oppilasta, jolla olisi mitään taustaa mistään muualta kun ihan tästä meidän maakunnasta. Silti näiden vanhankansan opettajien, niin kuin joku sanoi, kokeet ovat luokalle aivan liian vaikeita. Paljon essee-kysymyksiä ja soveltamistaitoa vaativia tehtäviä. Soitin joskus bilsan opelle ja kysyin, että onko tässä mieltä kun lapsi sanoo, että koko luokassa ehkä yksi kasi ja kaikilla muilla vitosta, kutosta, seiskaa.. ihmettelin, etteikö oppilaita enää arvostella gaussin käyrällä. Opettaja vastasi, ettei käyrää käytetä ja hän valmentaa oppilaita jatko-opintoihin, koska tällaisia ne kokeet sitten jatkossa tulee olemaan. [tosiasiassa ei varmaan vaan ole viitsinyt kahteen vuosikymmeneen uusia koekysymyksiä]. Että joku on nyt kyllä mennyt ihan valtakunnallisesti pieleen ja minä epäilen digitaalisten laitteiden ylikäyttöä, digitaalista oppimismateriaalia, kirjoittamisen ja lukemisen vähyyttä ja läksyjen pientä määrää.

Gaussinkäyrä on ylioppiaskirjoituksessa käytössä, ei peruskoulussa, jossa osaamisele on asetettu tavoitteet arvosanoilla. Jos arvioisin gaussinkäyrällä oppilaitani peruskoulussa, saisi viereisen luokan oppilaat heikommalla arvosanalla samoja kuin paremmin pärjäävä luokka. Ei taida olla ihan reilua, että heikompi porukka saisi samalla pistemäärällä korkeampia arvosanoja.

noo ehkä sitä ei olisi pakko soveltaa luokkaryhmittäin, mutta sehän ei ollut nyt pointti. Pointti oli se, että sellaiset kokeet mitä minä tein ysillä, on tosiaan liian vaikeita tän hetken yseille. Toisaalta onhan he valtavan näppäriä tuolla digitaalisessa maailmassa. Ja monella tapaa ketterämpiä hakemaan tietoa, selvittämään asioita, soittelemaan ja esiintymään vieraille ihmisille jne. Mut kyllä lukemisen puutteet on vakava ongelma silti vaikka kuinka kaikki maailman vastaukset löytyisi netistä. Itse laadin mm sopimuksia työkseni. Jos jotain ei muutu radikaalisti jatko-opintojen aikana, ei lapseni pystyisi edes lukemaan niitä sopimuksia, saati soveltamaan ja neuvottelemaan sopimusehdoista. Näin esimerkkinä tulevista työelämähaasteista.

Ottamatta kantaa itse kokeiden vaikeuteen, niin kyllä koulun sisälläkin on opetusryhmissä eroja. Toinen ryhmäni saa kokeet keskiarvolla noin 8, toinen noin 6,5.

Ratakadun Norssin latinaluokka selvitti alle vartissa materiaalin joka tavallisella luokalla kesti kaksi oppituntia.

T ruotsin ausku

Kaipa tässä keskustelussa on kyse kuitenkin siitä mediaanista? Nythän on jo siellä Helsingissä todettu, että kun ääripäät loittonee toisistaan niin ratkaisu on taittaa terävin kärki pois ja uskoa, että sillä keinoin myös se heikoiten suoriutuva ryhmä kirii keskimääräistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeista pitää tehdä helpompia, koska apinat huutaa tunnilla ja moni ei voi sen takia keskittyä vai apinat itse eivät pärjää kokeissa niin tasa-arvon nimissä helpotetaan kaikilta, jotta ei erottuisi apinoiden heikompi oppiminen?

et nyt jaksaisi. Mun pojan luokalla ei ole yhtäkään oppilasta, jolla olisi mitään taustaa mistään muualta kun ihan tästä meidän maakunnasta. Silti näiden vanhankansan opettajien, niin kuin joku sanoi, kokeet ovat luokalle aivan liian vaikeita. Paljon essee-kysymyksiä ja soveltamistaitoa vaativia tehtäviä. Soitin joskus bilsan opelle ja kysyin, että onko tässä mieltä kun lapsi sanoo, että koko luokassa ehkä yksi kasi ja kaikilla muilla vitosta, kutosta, seiskaa.. ihmettelin, etteikö oppilaita enää arvostella gaussin käyrällä. Opettaja vastasi, ettei käyrää käytetä ja hän valmentaa oppilaita jatko-opintoihin, koska tällaisia ne kokeet sitten jatkossa tulee olemaan. [tosiasiassa ei varmaan vaan ole viitsinyt kahteen vuosikymmeneen uusia koekysymyksiä]. Että joku on nyt kyllä mennyt ihan valtakunnallisesti pieleen ja minä epäilen digitaalisten laitteiden ylikäyttöä, digitaalista oppimismateriaalia, kirjoittamisen ja lukemisen vähyyttä ja läksyjen pientä määrää.

Gaussinkäyrä on ylioppiaskirjoituksessa käytössä, ei peruskoulussa, jossa osaamisele on asetettu tavoitteet arvosanoilla. Jos arvioisin gaussinkäyrällä oppilaitani peruskoulussa, saisi viereisen luokan oppilaat heikommalla arvosanalla samoja kuin paremmin pärjäävä luokka. Ei taida olla ihan reilua, että heikompi porukka saisi samalla pistemäärällä korkeampia arvosanoja.

noo ehkä sitä ei olisi pakko soveltaa luokkaryhmittäin, mutta sehän ei ollut nyt pointti. Pointti oli se, että sellaiset kokeet mitä minä tein ysillä, on tosiaan liian vaikeita tän hetken yseille. Toisaalta onhan he valtavan näppäriä tuolla digitaalisessa maailmassa. Ja monella tapaa ketterämpiä hakemaan tietoa, selvittämään asioita, soittelemaan ja esiintymään vieraille ihmisille jne. Mut kyllä lukemisen puutteet on vakava ongelma silti vaikka kuinka kaikki maailman vastaukset löytyisi netistä. Itse laadin mm sopimuksia työkseni. Jos jotain ei muutu radikaalisti jatko-opintojen aikana, ei lapseni pystyisi edes lukemaan niitä sopimuksia, saati soveltamaan ja neuvottelemaan sopimusehdoista. Näin esimerkkinä tulevista työelämähaasteista.

Ottamatta kantaa itse kokeiden vaikeuteen, niin kyllä koulun sisälläkin on opetusryhmissä eroja. Toinen ryhmäni saa kokeet keskiarvolla noin 8, toinen noin 6,5.

Viittasin tällä ohjelmassa esiintyneen rehtorin toteamukseen, että kokeita on yläkoulussa ainakin joutunut viimeisen 5 vuoden aikana helpottamaan, koska oppilaat eivät enää selviä niistä.

En ymmärrä viittaustasi.

Kerrot, että oppilaat tulisi kokeiden perusteella asettaa gaussinkäyrälle, jolla siis ei arvioida sitä, miten tavitteisiin päästiin vaan aseteaan oppilaat hylättyjen ja kiitettävän väliin jakaumalla.

Peruskoulussa ei oppialaiden arvosanoja aseteta siten, että ne asettuu suurimmaksi osaksi keskelle, vaan ihan sten, miten oppilas pääsee tavoitteisiin. Joku ryhmä osaa toista paremmin asiat. Ongelmaa ei ratkaista sillä, että heikot oppilaat arvosanoissa korkeammalle, eivät he edelleenkään ymmärtäisi niitä laatimiasi sopimuksia.

Valitettava syy on siinä, että suurta osaa ei kiinnosta tehdä töitä koulussa eikä kotona. Arvosana-asteikon muuttaminen ei tätä miksikään muuta. Paljon kiinnostavampaa löytyy kuin keskittyminen äikän kirjan lukemiseen tai matikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeista pitää tehdä helpompia, koska apinat huutaa tunnilla ja moni ei voi sen takia keskittyä vai apinat itse eivät pärjää kokeissa niin tasa-arvon nimissä helpotetaan kaikilta, jotta ei erottuisi apinoiden heikompi oppiminen?

et nyt jaksaisi. Mun pojan luokalla ei ole yhtäkään oppilasta, jolla olisi mitään taustaa mistään muualta kun ihan tästä meidän maakunnasta. Silti näiden vanhankansan opettajien, niin kuin joku sanoi, kokeet ovat luokalle aivan liian vaikeita. Paljon essee-kysymyksiä ja soveltamistaitoa vaativia tehtäviä. Soitin joskus bilsan opelle ja kysyin, että onko tässä mieltä kun lapsi sanoo, että koko luokassa ehkä yksi kasi ja kaikilla muilla vitosta, kutosta, seiskaa.. ihmettelin, etteikö oppilaita enää arvostella gaussin käyrällä. Opettaja vastasi, ettei käyrää käytetä ja hän valmentaa oppilaita jatko-opintoihin, koska tällaisia ne kokeet sitten jatkossa tulee olemaan. [tosiasiassa ei varmaan vaan ole viitsinyt kahteen vuosikymmeneen uusia koekysymyksiä]. Että joku on nyt kyllä mennyt ihan valtakunnallisesti pieleen ja minä epäilen digitaalisten laitteiden ylikäyttöä, digitaalista oppimismateriaalia, kirjoittamisen ja lukemisen vähyyttä ja läksyjen pientä määrää.

Gaussinkäyrä on ylioppiaskirjoituksessa käytössä, ei peruskoulussa, jossa osaamisele on asetettu tavoitteet arvosanoilla. Jos arvioisin gaussinkäyrällä oppilaitani peruskoulussa, saisi viereisen luokan oppilaat heikommalla arvosanalla samoja kuin paremmin pärjäävä luokka. Ei taida olla ihan reilua, että heikompi porukka saisi samalla pistemäärällä korkeampia arvosanoja.

noo ehkä sitä ei olisi pakko soveltaa luokkaryhmittäin, mutta sehän ei ollut nyt pointti. Pointti oli se, että sellaiset kokeet mitä minä tein ysillä, on tosiaan liian vaikeita tän hetken yseille. Toisaalta onhan he valtavan näppäriä tuolla digitaalisessa maailmassa. Ja monella tapaa ketterämpiä hakemaan tietoa, selvittämään asioita, soittelemaan ja esiintymään vieraille ihmisille jne. Mut kyllä lukemisen puutteet on vakava ongelma silti vaikka kuinka kaikki maailman vastaukset löytyisi netistä. Itse laadin mm sopimuksia työkseni. Jos jotain ei muutu radikaalisti jatko-opintojen aikana, ei lapseni pystyisi edes lukemaan niitä sopimuksia, saati soveltamaan ja neuvottelemaan sopimusehdoista. Näin esimerkkinä tulevista työelämähaasteista.

Ottamatta kantaa itse kokeiden vaikeuteen, niin kyllä koulun sisälläkin on opetusryhmissä eroja. Toinen ryhmäni saa kokeet keskiarvolla noin 8, toinen noin 6,5.

Ratakadun Norssin latinaluokka selvitti alle vartissa materiaalin joka tavallisella luokalla kesti kaksi oppituntia.

T ruotsin ausku

Kaipa tässä keskustelussa on kyse kuitenkin siitä mediaanista? Nythän on jo siellä Helsingissä todettu, että kun ääripäät loittonee toisistaan niin ratkaisu on taittaa terävin kärki pois ja uskoa, että sillä keinoin myös se heikoiten suoriutuva ryhmä kirii keskimääräistä.

Ei vaan myös siitä että myös lahjakkailla pitää olla oikeus laadukkaaseen opetukseen.

Nythän ainakin Helsingin kaupunki hukkaa heidät täysin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja käytännössä oppilaan jättäminen luokalle on tehty myös mahdottomaksi.

Eli peruskoulusta voi tulla ulos oppilas joka ei välttämättä osaa edes lukea pahimmillaan.

Nythän tämäkin tuli sanottua julkisesti! Mahtoikohan opetusministeri katsoa illan A- talkin, toivottavasti. Siellä puoluetoveri paljasti tietämättömyytensä koulumaailmasta, Opetushallituksen pääjohtaja.

Noilla vasureilla on ryssimisosaamista vuodesta 1918 asti.

Onko historia jäänyt opiskelematta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mulla on pojalla ollut sellaisia opettajia, jotka on ihan avoimesti pyyhkineet /cettään näillä hankkeilla ja raikkailla uudistusideoilla ja vetävät oppitunnit ja kokeet saman sapluunan mukaisesti kuin 20 vuotta sitten. Ei niistä kukaan tykkää, eikä niiden oppiaineissa oppimistulokset taida olla parhaat mahdolliset, koska kyseessä on sellaiset työhönsä leipääntyneet vanhat jäärät. Mutta kyllä he sen osoittaa, ettei opettajankaan ole pakko kaikkeen taipua jos ei halua. Monesti vaan taitaa opeiksi valikoitua sellaisia kilttejä ja tunnollisia, muttei kovin älykkäitä tyyppejä, jotka kokee painetta toimia "sääntöjen mukaan"

Todennäköisesti poikasi kiittää näitä opettajia myöhemmin. Tällaistan "vanhan kansan" opettajien tunneilla on vielä joku vaatimustaso, logiikka ja ehditään käsittelemään kaikki tarvittavat perusasiat. Ilmiöviikkoja ovat ainakin minun lapseni inhonneet, kun niillä ei opi mitään. Ryhmätehtäviä ei voi kannattaa, sillä niissä oppii vain sen kapean sektorin, joka kuuluu omalle vastuulle.

Niin, opettajat sanoo tähän nopeaan, ettei pysty kun ei niitä oppimateriaaleja ole esim kirjallisena enää. Noh, meidän nimeltämainitsemattomassa koulussa ainakin reaaliaineiden opettajat näyttää hyödyntävän vanhoista kirjoista kopsittuja monisteita :D

Pientä ilahduttavaa anarkiaa kaikkia niitä haaskalintuja  vastaan ketkä on päästetty nokkapaikalle rahastamaan "digitaalisten oppimateriaalien" tuotannolla ja jatkuvalla päivittämisellä.

Kiitos, naisviha onkin ratkaisu ongelmaan kuin ongelmaan.