Lue keskustelun säännöt.
Ratkaisu koulushoppailuun on, että S2-oppilaiden määrää tasataan koulujen välillä
22.02.2023 |
Ihan hyvin Malminkartanosta ja Kannelmäestä voidaan siirtää S2-oppilaita Pakilaan ja Paloheinään. Ei ole pitkässä juoksussa kenenkään etu, että yhdet koulut toimivat vapaamatkustajina ja toiset ovat pullollaan S2-oppilaita.
Kommentit (838)
Vierailija kirjoitti:
Hesarissa juuri tullut juttu, jossa turkulainen opetusministerimme moittii Turkua segregaatiosta ja haluaa "rikkoa rikkaiden turvasatamat" siellä. .
Kannattaa pysyä poissa turun ulosmenoteillä. Siellä voi joutua Rangeroverien, Tesla X:ien ja Viktor Ekin kuorma-autojen jyräämäksi.
No joo, todellisuudessa lähes kaikki kynnelle kykenevät hyvätuloiset ja koulutetut lapsiperheet turun seudulla ovat jo muuttaneet Naantalin tai Kaarinan pientaloidylleihin koska tässäkin asiassa Turku aka Suomen Malmö on aina ollut Helsinkiä edellä.
Varissuohan oli jo aikoja sitten Suomen ensimmäinen Rosengård eli lähiö jossa suomenkieliset jäivät vähemmistöksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesarissa juuri tullut juttu, jossa turkulainen opetusministerimme moittii Turkua segregaatiosta ja haluaa "rikkoa rikkaiden turvasatamat" siellä. Tämä jutun mukaan koskee vain suomenkielisiä kouluja esim. Hirvesalossa - sanallakaan ei mainita ruotsinkielisiä kouluja tässä.
Taattua Li-laatua. Ei halua parantaa heikoimpien asemaa vaan huonontaa niiden, jotka yhteiskuntaa kannattelevat. Ajattelee kai, että eihän kukaan lukutaitoon asti opiskellut ole enää niin yksinkertainen että äänestäisi vasemmistoa.
Eli Hirvensalon varakkaammat lapsiperheet muuttaisivat muualle ja lapset näihin kouluihin niitä heikoimpia. Turun koulujen taso laskisi ja samalla ihmeteltäisiin miksi verotulot virtaavatkin naapurikuntiin yhä enemmän. Naapurikunnissa olisi monta iloista kuntapäättäjää. Eikä S2 koululaiset siltikään puhuisi tai kirjoittaisi suomea yhtään paremmin.
Kansainväliset oppilaat tulee sijoittaa kansainvälisiin kouluihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikat enenemässä määrin englanninkielellä, ihmiset elää keskenään synnyinmaasta huolimatta ja kansainvälistyy.
Harmi vaan että se 75% osuus Helsingin tällä vuosituhannella saamasta muuttovoitosta ei puhu englantia juuri sen enempää kuin suomeakaan.
Ihan ensimmäisiä haasteita koulussa on se että tekstiä kirjoitetaan omituisilla koukeroilla. vasemmalta oikealle ja aakkosissa on mukana vokaalitkin.
kyllä kuule puhuu, englannin he pystyvät oppimaan, koska sitä puhutaan niin laajasti ja kotona voidaan sen puhumista tukea. Toisin kuin suomea. Ei meidänkään lapset arabiaa puhu vaikka he ovat opiskelleet sitä monta vuotta, kun koulukieli on englanti, ystävien kanssa puhuvat englantia jne.
Eilen juuri kerrottiin, että ko lapset on suomen kielessä 2,5-vuotiaan tasolla ja englantia osaavat vain youtube-englantina.
Lukea tai kirjoittaa eivät osaa.
Mistähän johtuisi? Johtuisiko siitä että he eivät käy koulua englanniksi vaan suomeksi? On tosi omituinen ajatus että heidän pitää oppia suomi, jota ei kuitenkaan edes kotona voida käyttää. Sama aikuisilla. Töihin pääset vasta lun osaat suomea, ihan älytöntä. Englanniksi he työllistyy.
Nyt ollaan Suomessa ja täällä puhutaan suomea Jos ei halua tai huvita opetella niin aina voi palata sinne mistä on tultu.
Eikö niitä lahjakkaita lapsia voisi jotenkin yrittää käsitellä niin, etteivät olisi liian lahjakkaita osattomiin verrattuna? Joku laitos pystyyn, missä tämä sosiaalinen ongelma ratkaistaisiin niin, että lahjakkaat saisivat testeissä vastaavia tuloksia, kuin S2-oppilaat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikat enenemässä määrin englanninkielellä, ihmiset elää keskenään synnyinmaasta huolimatta ja kansainvälistyy.
Harmi vaan että se 75% osuus Helsingin tällä vuosituhannella saamasta muuttovoitosta ei puhu englantia juuri sen enempää kuin suomeakaan.
Ihan ensimmäisiä haasteita koulussa on se että tekstiä kirjoitetaan omituisilla koukeroilla. vasemmalta oikealle ja aakkosissa on mukana vokaalitkin.
kyllä kuule puhuu, englannin he pystyvät oppimaan, koska sitä puhutaan niin laajasti ja kotona voidaan sen puhumista tukea. Toisin kuin suomea. Ei meidänkään lapset arabiaa puhu vaikka he ovat opiskelleet sitä monta vuotta, kun koulukieli on englanti, ystävien kanssa puhuvat englantia jne.
Eilen juuri kerrottiin, että ko lapset on suomen kielessä 2,5-vuotiaan tasolla ja englantia osaavat vain youtube-englantina.
Lukea tai kirjoittaa eivät osaa.
Mistähän johtuisi? Johtuisiko siitä että he eivät käy koulua englanniksi vaan suomeksi? On tosi omituinen ajatus että heidän pitää oppia suomi, jota ei kuitenkaan edes kotona voida käyttää. Sama aikuisilla. Töihin pääset vasta lun osaat suomea, ihan älytöntä. Englanniksi he työllistyy.
Pitäsikö sitten opetella se englanti niin hyvin että pääsee kansainväliseen kouluun opiskelemaan, siellä opetuskieli on englanti.
Ei vaan sen pitäisi olla heidän koulukielensä alunalkaen.
Tässä voisi kyllä olla ideaa. Kaikille niille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, opetus englanniksi.
Näin toimitaan ihan joka paikassa muualla. Suomeen sama.
En pidä lainkaan huonona vaihtoehtona. Onhan meillä jo perusopetus sekä suomeksi että ruotsiksi. Lisätään opetuskieleksi vielä englanti. Joko omat peruskoulut englanniksi oppivelvollisuutensa suorittaville (kuten on ruotsia äidinkielenään puhuvillakin ollut iät ajat omat koulunsa) tai sitten lähikouluissa luokkajako siten, että engalnniksi opiskelevat ovat omissa luokissaan ja suomeksi opiskelevat omissaan. Ei tulisi enää tilannetta jossa luokassa on 16 oppilasta, jotka eivät osaa suomea, ja 2 oppilasta, jotka osaavat, eikä opettajalla ole aikaa opettaa niitä kahta ollenkaan.
Suomessa on vaikka kuinka helkutin paljon englanninkielisiä linjoja, eikä niissä mitään smaleja näy eikä kuulu.
Eilen Hesarissa Turun opetusviraston edustaja juuri kertoi, että sen lisäksi, että näillä mmuilla on suomen kielen taso 2,5-vuotiaan tasolla, he ei osaa myöskään englantia.
Asun Itä-Helsingissä ja lapseni oli monikulttuurikoulussa, ystäväni on opettajan Kielilukiossa. Englannin kielen alkeellinenkin taito puuttuu.
Tottakai puuttuu kunnes opetetaan. Puhutko itse opettamatta jotain kieltä? Englanninkielisille linjoille pääsee kielikokeella, miten ne heitä palvelee?
Englanninkielinen peruskoulu on pikkasen eri asia. Niin kauan kun et englantia ymmärrä ja puhu, sun tavoitteet on oppia kieli ja sen jälkeen sit se muu.
..ja ratkaisu on sitten se että kun ei puhu eikä osaa suomea, ruotsia eikä englantia niin laitetaan kumminkin suomenkieliseen normaaliluokkaan viemään opttajien aikaa ja samalla viivyttämään muiden lasten oppimista.
Ratkaisu mun mielestä on se että ensin opetellaan jompi kumpi suomi tai englanti kunnolla ja sitten sen mukaisesti kouluun.
Mun toisen lapsen luokalla lukiossa oli oppilas joka oli tullut pienenä toisesta maasta, hän kävi jotain valmentavia luokkia ennen koulun aloittamista ja lukion suorittamiseen meni neljä vuotta, mutta tämä nuori valmistuu kohta opettajaksi Jyväskylästä. Kyllä ne mahdollisuudet on ihan kaikilla jos vanhemmat haluaa ja panostaa asiaan.
Ruotsinkielisiin kouluhinhan sen rikkauden voisi sijoittaa. Kaikki voittaisivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikat enenemässä määrin englanninkielellä, ihmiset elää keskenään synnyinmaasta huolimatta ja kansainvälistyy.
Harmi vaan että se 75% osuus Helsingin tällä vuosituhannella saamasta muuttovoitosta ei puhu englantia juuri sen enempää kuin suomeakaan.
Ihan ensimmäisiä haasteita koulussa on se että tekstiä kirjoitetaan omituisilla koukeroilla. vasemmalta oikealle ja aakkosissa on mukana vokaalitkin.
kyllä kuule puhuu, englannin he pystyvät oppimaan, koska sitä puhutaan niin laajasti ja kotona voidaan sen puhumista tukea. Toisin kuin suomea. Ei meidänkään lapset arabiaa puhu vaikka he ovat opiskelleet sitä monta vuotta, kun koulukieli on englanti, ystävien kanssa puhuvat englantia jne.
Eilen juuri kerrottiin, että ko lapset on suomen kielessä 2,5-vuotiaan tasolla ja englantia osaavat vain youtube-englantina.
Lukea tai kirjoittaa eivät osaa.
Mistähän johtuisi? Johtuisiko siitä että he eivät käy koulua englanniksi vaan suomeksi? On tosi omituinen ajatus että heidän pitää oppia suomi, jota ei kuitenkaan edes kotona voida käyttää. Sama aikuisilla. Töihin pääset vasta lun osaat suomea, ihan älytöntä. Englanniksi he työllistyy.
Pitäsikö sitten opetella se englanti niin hyvin että pääsee kansainväliseen kouluun opiskelemaan, siellä opetuskieli on englanti.
Ei vaan sen pitäisi olla heidän koulukielensä alunalkaen.
Tässä voisi kyllä olla ideaa. Kaikille niille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, opetus englanniksi.
Minusta tää on liikuttavaa että jonkun mielestä kaikki ulkomaalaiset osaa engöantia jotenkin lähtökohtaisesti.
Ei osaa.
Itä-Heösingissä on vaikka kuinka monessa koulussa englanninkielisiä linjoja, Helsingissä on jopa Englantilainen koulu ihan siinä mamualueen naapurissa.
Ei niissä ole juuri esim smaleja näkynyt.
No mutta justhan toinen kirjoittaja sanooi, että englannilla voi aloittaa koulunsa. Jos se kerran muualla maailmassa onnistuu, miksi ei onnistuisi Suomessa?
Helsingissä voi useassa eri koulussa opiskella englanniksi. Osin kokonaan, osin esim. 20% tai 50% oppiaineista. Sisäänpääsyyn tarvitaan toki riittävä englanninkielen taito, se edellyttää yleensä englantia äidinkielenään puhuvaa vanhempaa läsnä. Meillä sellainen lapsi on, kävi vielä päiväkodin englanniksi, joten englanti selvästi vahvempi kuin suomi. Kuitenkaan nämä englanninkielistä opetusta tarjoilevat koulut eivät olleet lähikoulujamme, joten lapsi meni suomenkieliseen opetukseen s2 -statuksella. On kaksikielinen, englanti vahvempi kuin suomi. Ajattelen, että lähikoulu on kuitenkin vahvuus. Koulumatkan pääsee kävellen ja lapsi itsenäisesti, kaverit ovat lähellä.
Mä lähdin pohtimaan tätä asiaa toisen kirjoittajan kommentista, jossa ulkomailla hänen suomalaiset lapsensa käyvät koulua englanniksi (vaikka äidinkieli onkin suomi). Jos se muualla maailmassa toimii, miksi ei toimisi Suomessakin? Miksi meillä on vaihtoehtoina vain suomi tai ruotsi? Jos ongelma nyt on koulushoppailu ja se, että suomea äidinkielenään puhuvat lapset eivät opi koulussa mitään, koska opettajilla ei ole aikaa opettaa heitä, miksi suomea äidinkielenään puhuvat lapset eivät voisi olla omissa kouluissaan/luokissaan? Ja ne, joiden pitää oppia kokonaan uusi kieli, omissa kouluissaan/luokissaan? Voihan se opetuskieli olla vaikka italia tai tanska, mutta englanti lienee kuitenkin hyödyllisempi.
Miljoonannen kerran: Helsingissä on ollut mahdollisuus opiskella englanniksi jo 1940-luvun lopulta. Kaupungin kouluissa ja yksityiskouluissa on pilvin pimein englanninkielisiä linjoja.
Meillä ei siis ole vaihtoehtoina vain suomi tai ruotsi.
Sen lisäksi koulua voi käydä halutessaan ranskaksi, saksaksi, espanjaksi, saameksi jne.
Juu, mutta niissä kouluissa pitää jo kouluun mennessään osata ko kieltä. Nyt puhutaan ekaluokan tai oikeastaan eskarin aloittavista lapsista, jotka eivät osaa mitään muuta kuin äidinkieltään. He joutuvat opettelemaan vasta koulussa alusta alkaen kielen, jolla opetusta tarjotaan. Tuolla aiempi kirjoittaja kertoi, että eivät hänenkään lapsensa osanneet englantia eskariin mennessään, mutta eskari oli silti englanniksi. Ei maan virallisella kielellä vaan englanniksi. Ja opetuksessa otettiin huomioon, että lapsi vasta opettelee ensimmäisiä englannin kielen sanojaan. Jos suomalaiset vanhemmat kokevat, että heidän lapsensa kärsivät peruskoulussa siitä, että opettajalla ei ole aikaa opettaa heidän lapsiaan (koska aika menee S2-lasten opettamiseen), niin omat koulut tai luokat S2-lapsille voisi olla yksi ratkaisu. Jos taas lapsi osaa jo kouluun mennessään riittävän hyvin suomea tai ruotsia, sitten tietysti voisi aloittaa jo eskarissa suomen kielellä. Eihän tämä nykysysteemikään toimi, jos lapset jäävät ilman opetusta sen vuoksi, että sattuvat olemaan äidinkieleltään suomalaisia.
Suomenruotsalaisten kuplautuminen ei ole aiemmin juuri ärsyttänyt, mutta nyt tässä asiassa alkaa vähän tökkiä. Heillä on oma koulusegregaatio ja varmat koulupolut ilman ketjun aihepiirin aiheuttamia ongelmia. Lisäksi heiltä saa hyviä neuvja, miten toisten tulisi toimia, jotta olisivat parempia ihmisiä tässä asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En käsitä miten nykyään joku ei opi kieliä, kun kaikilla on puhelimissa pääsy google kääntäjiin, duolingoon tms. Ennenvanhaan me opettelimme kielet ihan vaikka pelkän sanakirjan avulla.
Vierailija kirjoitti:
Skola nimisissä kouluissa on tilaa.
Luokka koot on myös pienemmät niin sinne mahtuu reilusti.
RKP poppoo ei ole selvästikään vielä oppinut olemaan monikansallisia.
Lapseni skola-nimisessä koulussa on isot luokat. 33 oppilasta on lapseni ala-asteen luokassa, määrä on kasvanut koko ajan. Erityisluokkia taitaa olla yksi koko Helsingissä, joten alueen koko ikäluokka on tuossa samassa luokassa. Rauhallista ei todellakaan ole. Pohdimme siirtoa suomenkieliseen kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikat enenemässä määrin englanninkielellä, ihmiset elää keskenään synnyinmaasta huolimatta ja kansainvälistyy.
Harmi vaan että se 75% osuus Helsingin tällä vuosituhannella saamasta muuttovoitosta ei puhu englantia juuri sen enempää kuin suomeakaan.
Ihan ensimmäisiä haasteita koulussa on se että tekstiä kirjoitetaan omituisilla koukeroilla. vasemmalta oikealle ja aakkosissa on mukana vokaalitkin.
kyllä kuule puhuu, englannin he pystyvät oppimaan, koska sitä puhutaan niin laajasti ja kotona voidaan sen puhumista tukea. Toisin kuin suomea. Ei meidänkään lapset arabiaa puhu vaikka he ovat opiskelleet sitä monta vuotta, kun koulukieli on englanti, ystävien kanssa puhuvat englantia jne.
Eilen juuri kerrottiin, että ko lapset on suomen kielessä 2,5-vuotiaan tasolla ja englantia osaavat vain youtube-englantina.
Lukea tai kirjoittaa eivät osaa.
Mistähän johtuisi? Johtuisiko siitä että he eivät käy koulua englanniksi vaan suomeksi? On tosi omituinen ajatus että heidän pitää oppia suomi, jota ei kuitenkaan edes kotona voida käyttää. Sama aikuisilla. Töihin pääset vasta lun osaat suomea, ihan älytöntä. Englanniksi he työllistyy.
Pitäsikö sitten opetella se englanti niin hyvin että pääsee kansainväliseen kouluun opiskelemaan, siellä opetuskieli on englanti.
Ei vaan sen pitäisi olla heidän koulukielensä alunalkaen.
Tässä voisi kyllä olla ideaa. Kaikille niille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, opetus englanniksi.
Minusta tää on liikuttavaa että jonkun mielestä kaikki ulkomaalaiset osaa engöantia jotenkin lähtökohtaisesti.
Ei osaa.
Itä-Heösingissä on vaikka kuinka monessa koulussa englanninkielisiä linjoja, Helsingissä on jopa Englantilainen koulu ihan siinä mamualueen naapurissa.
Ei niissä ole juuri esim smaleja näkynyt.
No mutta justhan toinen kirjoittaja sanooi, että englannilla voi aloittaa koulunsa. Jos se kerran muualla maailmassa onnistuu, miksi ei onnistuisi Suomessa?
Helsingissä voi useassa eri koulussa opiskella englanniksi. Osin kokonaan, osin esim. 20% tai 50% oppiaineista. Sisäänpääsyyn tarvitaan toki riittävä englanninkielen taito, se edellyttää yleensä englantia äidinkielenään puhuvaa vanhempaa läsnä. Meillä sellainen lapsi on, kävi vielä päiväkodin englanniksi, joten englanti selvästi vahvempi kuin suomi. Kuitenkaan nämä englanninkielistä opetusta tarjoilevat koulut eivät olleet lähikoulujamme, joten lapsi meni suomenkieliseen opetukseen s2 -statuksella. On kaksikielinen, englanti vahvempi kuin suomi. Ajattelen, että lähikoulu on kuitenkin vahvuus. Koulumatkan pääsee kävellen ja lapsi itsenäisesti, kaverit ovat lähellä.
Mä lähdin pohtimaan tätä asiaa toisen kirjoittajan kommentista, jossa ulkomailla hänen suomalaiset lapsensa käyvät koulua englanniksi (vaikka äidinkieli onkin suomi). Jos se muualla maailmassa toimii, miksi ei toimisi Suomessakin? Miksi meillä on vaihtoehtoina vain suomi tai ruotsi? Jos ongelma nyt on koulushoppailu ja se, että suomea äidinkielenään puhuvat lapset eivät opi koulussa mitään, koska opettajilla ei ole aikaa opettaa heitä, miksi suomea äidinkielenään puhuvat lapset eivät voisi olla omissa kouluissaan/luokissaan? Ja ne, joiden pitää oppia kokonaan uusi kieli, omissa kouluissaan/luokissaan? Voihan se opetuskieli olla vaikka italia tai tanska, mutta englanti lienee kuitenkin hyödyllisempi.
Miljoonannen kerran: Helsingissä on ollut mahdollisuus opiskella englanniksi jo 1940-luvun lopulta. Kaupungin kouluissa ja yksityiskouluissa on pilvin pimein englanninkielisiä linjoja.
Meillä ei siis ole vaihtoehtoina vain suomi tai ruotsi.
Sen lisäksi koulua voi käydä halutessaan ranskaksi, saksaksi, espanjaksi, saameksi jne.
Juu, mutta niissä kouluissa pitää jo kouluun mennessään osata ko kieltä. Nyt puhutaan ekaluokan tai oikeastaan eskarin aloittavista lapsista, jotka eivät osaa mitään muuta kuin äidinkieltään. He joutuvat opettelemaan vasta koulussa alusta alkaen kielen, jolla opetusta tarjotaan. Tuolla aiempi kirjoittaja kertoi, että eivät hänenkään lapsensa osanneet englantia eskariin mennessään, mutta eskari oli silti englanniksi. Ei maan virallisella kielellä vaan englanniksi. Ja opetuksessa otettiin huomioon, että lapsi vasta opettelee ensimmäisiä englannin kielen sanojaan. Jos suomalaiset vanhemmat kokevat, että heidän lapsensa kärsivät peruskoulussa siitä, että opettajalla ei ole aikaa opettaa heidän lapsiaan (koska aika menee S2-lasten opettamiseen), niin omat koulut tai luokat S2-lapsille voisi olla yksi ratkaisu. Jos taas lapsi osaa jo kouluun mennessään riittävän hyvin suomea tai ruotsia, sitten tietysti voisi aloittaa jo eskarissa suomen kielellä. Eihän tämä nykysysteemikään toimi, jos lapset jäävät ilman opetusta sen vuoksi, että sattuvat olemaan äidinkieleltään suomalaisia.
Englantilaisen koulun primaryyn päästäkseen ei tarvitse osata sanaakaan englantia, eikä kaupungin kaikille ekalta alkaville linjoille myöskään vaadita englannin kielen taitoa.
Ja juurihan sinä kerroit että ne vanhemmat on englannin huippuosaajia, opettakoon. Niin minäkin opetin, vaikken edes ole sinun mukaasi ollenkaan samaa tasoa.
Vierailija kirjoitti:
Hesarissa juuri tullut juttu, jossa turkulainen opetusministerimme moittii Turkua segregaatiosta ja haluaa "rikkoa rikkaiden turvasatamat" siellä. Tämä jutun mukaan koskee vain suomenkielisiä kouluja esim. Hirvesalossa - sanallakaan ei mainita ruotsinkielisiä kouluja tässä.
Ja tätä kannattajansa pitää jonain "koulutusasiantuntijana"!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikat enenemässä määrin englanninkielellä, ihmiset elää keskenään synnyinmaasta huolimatta ja kansainvälistyy.
Harmi vaan että se 75% osuus Helsingin tällä vuosituhannella saamasta muuttovoitosta ei puhu englantia juuri sen enempää kuin suomeakaan.
Ihan ensimmäisiä haasteita koulussa on se että tekstiä kirjoitetaan omituisilla koukeroilla. vasemmalta oikealle ja aakkosissa on mukana vokaalitkin.
kyllä kuule puhuu, englannin he pystyvät oppimaan, koska sitä puhutaan niin laajasti ja kotona voidaan sen puhumista tukea. Toisin kuin suomea. Ei meidänkään lapset arabiaa puhu vaikka he ovat opiskelleet sitä monta vuotta, kun koulukieli on englanti, ystävien kanssa puhuvat englantia jne.
Eilen juuri kerrottiin, että ko lapset on suomen kielessä 2,5-vuotiaan tasolla ja englantia osaavat vain youtube-englantina.
Lukea tai kirjoittaa eivät osaa.
Mistähän johtuisi? Johtuisiko siitä että he eivät käy koulua englanniksi vaan suomeksi? On tosi omituinen ajatus että heidän pitää oppia suomi, jota ei kuitenkaan edes kotona voida käyttää. Sama aikuisilla. Töihin pääset vasta lun osaat suomea, ihan älytöntä. Englanniksi he työllistyy.
Pitäsikö sitten opetella se englanti niin hyvin että pääsee kansainväliseen kouluun opiskelemaan, siellä opetuskieli on englanti.
Ei vaan sen pitäisi olla heidän koulukielensä alunalkaen.
Tässä voisi kyllä olla ideaa. Kaikille niille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, opetus englanniksi.
Minusta tää on liikuttavaa että jonkun mielestä kaikki ulkomaalaiset osaa engöantia jotenkin lähtökohtaisesti.
Ei osaa.
Itä-Heösingissä on vaikka kuinka monessa koulussa englanninkielisiä linjoja, Helsingissä on jopa Englantilainen koulu ihan siinä mamualueen naapurissa.
Ei niissä ole juuri esim smaleja näkynyt.
No mutta justhan toinen kirjoittaja sanooi, että englannilla voi aloittaa koulunsa. Jos se kerran muualla maailmassa onnistuu, miksi ei onnistuisi Suomessa?
Helsingissä voi useassa eri koulussa opiskella englanniksi. Osin kokonaan, osin esim. 20% tai 50% oppiaineista. Sisäänpääsyyn tarvitaan toki riittävä englanninkielen taito, se edellyttää yleensä englantia äidinkielenään puhuvaa vanhempaa läsnä. Meillä sellainen lapsi on, kävi vielä päiväkodin englanniksi, joten englanti selvästi vahvempi kuin suomi. Kuitenkaan nämä englanninkielistä opetusta tarjoilevat koulut eivät olleet lähikoulujamme, joten lapsi meni suomenkieliseen opetukseen s2 -statuksella. On kaksikielinen, englanti vahvempi kuin suomi. Ajattelen, että lähikoulu on kuitenkin vahvuus. Koulumatkan pääsee kävellen ja lapsi itsenäisesti, kaverit ovat lähellä.
Mä lähdin pohtimaan tätä asiaa toisen kirjoittajan kommentista, jossa ulkomailla hänen suomalaiset lapsensa käyvät koulua englanniksi (vaikka äidinkieli onkin suomi). Jos se muualla maailmassa toimii, miksi ei toimisi Suomessakin? Miksi meillä on vaihtoehtoina vain suomi tai ruotsi? Jos ongelma nyt on koulushoppailu ja se, että suomea äidinkielenään puhuvat lapset eivät opi koulussa mitään, koska opettajilla ei ole aikaa opettaa heitä, miksi suomea äidinkielenään puhuvat lapset eivät voisi olla omissa kouluissaan/luokissaan? Ja ne, joiden pitää oppia kokonaan uusi kieli, omissa kouluissaan/luokissaan? Voihan se opetuskieli olla vaikka italia tai tanska, mutta englanti lienee kuitenkin hyödyllisempi.
Miljoonannen kerran: Helsingissä on ollut mahdollisuus opiskella englanniksi jo 1940-luvun lopulta. Kaupungin kouluissa ja yksityiskouluissa on pilvin pimein englanninkielisiä linjoja.
Meillä ei siis ole vaihtoehtoina vain suomi tai ruotsi.
Sen lisäksi koulua voi käydä halutessaan ranskaksi, saksaksi, espanjaksi, saameksi jne.
Juu, mutta niissä kouluissa pitää jo kouluun mennessään osata ko kieltä. Nyt puhutaan ekaluokan tai oikeastaan eskarin aloittavista lapsista, jotka eivät osaa mitään muuta kuin äidinkieltään. He joutuvat opettelemaan vasta koulussa alusta alkaen kielen, jolla opetusta tarjotaan. Tuolla aiempi kirjoittaja kertoi, että eivät hänenkään lapsensa osanneet englantia eskariin mennessään, mutta eskari oli silti englanniksi. Ei maan virallisella kielellä vaan englanniksi. Ja opetuksessa otettiin huomioon, että lapsi vasta opettelee ensimmäisiä englannin kielen sanojaan. Jos suomalaiset vanhemmat kokevat, että heidän lapsensa kärsivät peruskoulussa siitä, että opettajalla ei ole aikaa opettaa heidän lapsiaan (koska aika menee S2-lasten opettamiseen), niin omat koulut tai luokat S2-lapsille voisi olla yksi ratkaisu. Jos taas lapsi osaa jo kouluun mennessään riittävän hyvin suomea tai ruotsia, sitten tietysti voisi aloittaa jo eskarissa suomen kielellä. Eihän tämä nykysysteemikään toimi, jos lapset jäävät ilman opetusta sen vuoksi, että sattuvat olemaan äidinkieleltään suomalaisia.
Englantilaisen koulun primaryyn päästäkseen ei tarvitse osata sanaakaan englantia, eikä kaupungin kaikille ekalta alkaville linjoille myöskään vaadita englannin kielen taitoa.
Ja juurihan sinä kerroit että ne vanhemmat on englannin huippuosaajia, opettakoon. Niin minäkin opetin, vaikken edes ole sinun mukaasi ollenkaan samaa tasoa.
Minäkö? Mä kirjoitan rekisteröityneellä nimimerkillä just siksi, ettei aina sotketa muihin kirjoittajiin.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikat enenemässä määrin englanninkielellä, ihmiset elää keskenään synnyinmaasta huolimatta ja kansainvälistyy.
Harmi vaan että se 75% osuus Helsingin tällä vuosituhannella saamasta muuttovoitosta ei puhu englantia juuri sen enempää kuin suomeakaan.
Ihan ensimmäisiä haasteita koulussa on se että tekstiä kirjoitetaan omituisilla koukeroilla. vasemmalta oikealle ja aakkosissa on mukana vokaalitkin.
kyllä kuule puhuu, englannin he pystyvät oppimaan, koska sitä puhutaan niin laajasti ja kotona voidaan sen puhumista tukea. Toisin kuin suomea. Ei meidänkään lapset arabiaa puhu vaikka he ovat opiskelleet sitä monta vuotta, kun koulukieli on englanti, ystävien kanssa puhuvat englantia jne.
Eilen juuri kerrottiin, että ko lapset on suomen kielessä 2,5-vuotiaan tasolla ja englantia osaavat vain youtube-englantina.
Lukea tai kirjoittaa eivät osaa.
Mistähän johtuisi? Johtuisiko siitä että he eivät käy koulua englanniksi vaan suomeksi? On tosi omituinen ajatus että heidän pitää oppia suomi, jota ei kuitenkaan edes kotona voida käyttää. Sama aikuisilla. Töihin pääset vasta lun osaat suomea, ihan älytöntä. Englanniksi he työllistyy.
Pitäsikö sitten opetella se englanti niin hyvin että pääsee kansainväliseen kouluun opiskelemaan, siellä opetuskieli on englanti.
Ei vaan sen pitäisi olla heidän koulukielensä alunalkaen.
Tässä voisi kyllä olla ideaa. Kaikille niille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, opetus englanniksi.
Minusta tää on liikuttavaa että jonkun mielestä kaikki ulkomaalaiset osaa engöantia jotenkin lähtökohtaisesti.
Ei osaa.
Itä-Heösingissä on vaikka kuinka monessa koulussa englanninkielisiä linjoja, Helsingissä on jopa Englantilainen koulu ihan siinä mamualueen naapurissa.
Ei niissä ole juuri esim smaleja näkynyt.
No mutta justhan toinen kirjoittaja sanooi, että englannilla voi aloittaa koulunsa. Jos se kerran muualla maailmassa onnistuu, miksi ei onnistuisi Suomessa?
Helsingissä voi useassa eri koulussa opiskella englanniksi. Osin kokonaan, osin esim. 20% tai 50% oppiaineista. Sisäänpääsyyn tarvitaan toki riittävä englanninkielen taito, se edellyttää yleensä englantia äidinkielenään puhuvaa vanhempaa läsnä. Meillä sellainen lapsi on, kävi vielä päiväkodin englanniksi, joten englanti selvästi vahvempi kuin suomi. Kuitenkaan nämä englanninkielistä opetusta tarjoilevat koulut eivät olleet lähikoulujamme, joten lapsi meni suomenkieliseen opetukseen s2 -statuksella. On kaksikielinen, englanti vahvempi kuin suomi. Ajattelen, että lähikoulu on kuitenkin vahvuus. Koulumatkan pääsee kävellen ja lapsi itsenäisesti, kaverit ovat lähellä.
Mä lähdin pohtimaan tätä asiaa toisen kirjoittajan kommentista, jossa ulkomailla hänen suomalaiset lapsensa käyvät koulua englanniksi (vaikka äidinkieli onkin suomi). Jos se muualla maailmassa toimii, miksi ei toimisi Suomessakin? Miksi meillä on vaihtoehtoina vain suomi tai ruotsi? Jos ongelma nyt on koulushoppailu ja se, että suomea äidinkielenään puhuvat lapset eivät opi koulussa mitään, koska opettajilla ei ole aikaa opettaa heitä, miksi suomea äidinkielenään puhuvat lapset eivät voisi olla omissa kouluissaan/luokissaan? Ja ne, joiden pitää oppia kokonaan uusi kieli, omissa kouluissaan/luokissaan? Voihan se opetuskieli olla vaikka italia tai tanska, mutta englanti lienee kuitenkin hyödyllisempi.
Miljoonannen kerran: Helsingissä on ollut mahdollisuus opiskella englanniksi jo 1940-luvun lopulta. Kaupungin kouluissa ja yksityiskouluissa on pilvin pimein englanninkielisiä linjoja.
Meillä ei siis ole vaihtoehtoina vain suomi tai ruotsi.
Sen lisäksi koulua voi käydä halutessaan ranskaksi, saksaksi, espanjaksi, saameksi jne.
Juu, mutta niissä kouluissa pitää jo kouluun mennessään osata ko kieltä. Nyt puhutaan ekaluokan tai oikeastaan eskarin aloittavista lapsista, jotka eivät osaa mitään muuta kuin äidinkieltään. He joutuvat opettelemaan vasta koulussa alusta alkaen kielen, jolla opetusta tarjotaan. Tuolla aiempi kirjoittaja kertoi, että eivät hänenkään lapsensa osanneet englantia eskariin mennessään, mutta eskari oli silti englanniksi. Ei maan virallisella kielellä vaan englanniksi. Ja opetuksessa otettiin huomioon, että lapsi vasta opettelee ensimmäisiä englannin kielen sanojaan. Jos suomalaiset vanhemmat kokevat, että heidän lapsensa kärsivät peruskoulussa siitä, että opettajalla ei ole aikaa opettaa heidän lapsiaan (koska aika menee S2-lasten opettamiseen), niin omat koulut tai luokat S2-lapsille voisi olla yksi ratkaisu. Jos taas lapsi osaa jo kouluun mennessään riittävän hyvin suomea tai ruotsia, sitten tietysti voisi aloittaa jo eskarissa suomen kielellä. Eihän tämä nykysysteemikään toimi, jos lapset jäävät ilman opetusta sen vuoksi, että sattuvat olemaan äidinkieleltään suomalaisia.
Minun lapseni kävi Englantilaisen koulun esikoulun ja sinne mentiin nimenomaan noin, ei osattu englantia.
Ja ainahan voi mennä englanninkieliseen päiväkotiin, niitä on Helsingissä runsaasti, myös esimerkiksi idässä.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikat enenemässä määrin englanninkielellä, ihmiset elää keskenään synnyinmaasta huolimatta ja kansainvälistyy.
Harmi vaan että se 75% osuus Helsingin tällä vuosituhannella saamasta muuttovoitosta ei puhu englantia juuri sen enempää kuin suomeakaan.
Ihan ensimmäisiä haasteita koulussa on se että tekstiä kirjoitetaan omituisilla koukeroilla. vasemmalta oikealle ja aakkosissa on mukana vokaalitkin.
kyllä kuule puhuu, englannin he pystyvät oppimaan, koska sitä puhutaan niin laajasti ja kotona voidaan sen puhumista tukea. Toisin kuin suomea. Ei meidänkään lapset arabiaa puhu vaikka he ovat opiskelleet sitä monta vuotta, kun koulukieli on englanti, ystävien kanssa puhuvat englantia jne.
Eilen juuri kerrottiin, että ko lapset on suomen kielessä 2,5-vuotiaan tasolla ja englantia osaavat vain youtube-englantina.
Lukea tai kirjoittaa eivät osaa.
Mistähän johtuisi? Johtuisiko siitä että he eivät käy koulua englanniksi vaan suomeksi? On tosi omituinen ajatus että heidän pitää oppia suomi, jota ei kuitenkaan edes kotona voida käyttää. Sama aikuisilla. Töihin pääset vasta lun osaat suomea, ihan älytöntä. Englanniksi he työllistyy.
Pitäsikö sitten opetella se englanti niin hyvin että pääsee kansainväliseen kouluun opiskelemaan, siellä opetuskieli on englanti.
Ei vaan sen pitäisi olla heidän koulukielensä alunalkaen.
Tässä voisi kyllä olla ideaa. Kaikille niille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, opetus englanniksi.
Minusta tää on liikuttavaa että jonkun mielestä kaikki ulkomaalaiset osaa engöantia jotenkin lähtökohtaisesti.
Ei osaa.
Itä-Heösingissä on vaikka kuinka monessa koulussa englanninkielisiä linjoja, Helsingissä on jopa Englantilainen koulu ihan siinä mamualueen naapurissa.
Ei niissä ole juuri esim smaleja näkynyt.
No mutta justhan toinen kirjoittaja sanooi, että englannilla voi aloittaa koulunsa. Jos se kerran muualla maailmassa onnistuu, miksi ei onnistuisi Suomessa?
Helsingissä voi useassa eri koulussa opiskella englanniksi. Osin kokonaan, osin esim. 20% tai 50% oppiaineista. Sisäänpääsyyn tarvitaan toki riittävä englanninkielen taito, se edellyttää yleensä englantia äidinkielenään puhuvaa vanhempaa läsnä. Meillä sellainen lapsi on, kävi vielä päiväkodin englanniksi, joten englanti selvästi vahvempi kuin suomi. Kuitenkaan nämä englanninkielistä opetusta tarjoilevat koulut eivät olleet lähikoulujamme, joten lapsi meni suomenkieliseen opetukseen s2 -statuksella. On kaksikielinen, englanti vahvempi kuin suomi. Ajattelen, että lähikoulu on kuitenkin vahvuus. Koulumatkan pääsee kävellen ja lapsi itsenäisesti, kaverit ovat lähellä.
Mä lähdin pohtimaan tätä asiaa toisen kirjoittajan kommentista, jossa ulkomailla hänen suomalaiset lapsensa käyvät koulua englanniksi (vaikka äidinkieli onkin suomi). Jos se muualla maailmassa toimii, miksi ei toimisi Suomessakin? Miksi meillä on vaihtoehtoina vain suomi tai ruotsi? Jos ongelma nyt on koulushoppailu ja se, että suomea äidinkielenään puhuvat lapset eivät opi koulussa mitään, koska opettajilla ei ole aikaa opettaa heitä, miksi suomea äidinkielenään puhuvat lapset eivät voisi olla omissa kouluissaan/luokissaan? Ja ne, joiden pitää oppia kokonaan uusi kieli, omissa kouluissaan/luokissaan? Voihan se opetuskieli olla vaikka italia tai tanska, mutta englanti lienee kuitenkin hyödyllisempi.
Miljoonannen kerran: Helsingissä on ollut mahdollisuus opiskella englanniksi jo 1940-luvun lopulta. Kaupungin kouluissa ja yksityiskouluissa on pilvin pimein englanninkielisiä linjoja.
Meillä ei siis ole vaihtoehtoina vain suomi tai ruotsi.
Sen lisäksi koulua voi käydä halutessaan ranskaksi, saksaksi, espanjaksi, saameksi jne.
Juu, mutta niissä kouluissa pitää jo kouluun mennessään osata ko kieltä. Nyt puhutaan ekaluokan tai oikeastaan eskarin aloittavista lapsista, jotka eivät osaa mitään muuta kuin äidinkieltään. He joutuvat opettelemaan vasta koulussa alusta alkaen kielen, jolla opetusta tarjotaan. Tuolla aiempi kirjoittaja kertoi, että eivät hänenkään lapsensa osanneet englantia eskariin mennessään, mutta eskari oli silti englanniksi. Ei maan virallisella kielellä vaan englanniksi. Ja opetuksessa otettiin huomioon, että lapsi vasta opettelee ensimmäisiä englannin kielen sanojaan. Jos suomalaiset vanhemmat kokevat, että heidän lapsensa kärsivät peruskoulussa siitä, että opettajalla ei ole aikaa opettaa heidän lapsiaan (koska aika menee S2-lasten opettamiseen), niin omat koulut tai luokat S2-lapsille voisi olla yksi ratkaisu. Jos taas lapsi osaa jo kouluun mennessään riittävän hyvin suomea tai ruotsia, sitten tietysti voisi aloittaa jo eskarissa suomen kielellä. Eihän tämä nykysysteemikään toimi, jos lapset jäävät ilman opetusta sen vuoksi, että sattuvat olemaan äidinkieleltään suomalaisia.
Englantilaisen koulun primaryyn päästäkseen ei tarvitse osata sanaakaan englantia, eikä kaupungin kaikille ekalta alkaville linjoille myöskään vaadita englannin kielen taitoa.
Ja juurihan sinä kerroit että ne vanhemmat on englannin huippuosaajia, opettakoon. Niin minäkin opetin, vaikken edes ole sinun mukaasi ollenkaan samaa tasoa.
Minäkö? Mä kirjoitan rekisteröityneellä nimimerkillä just siksi, ettei aina sotketa muihin kirjoittajiin.
Jos vanhemmat ei osaa koulukieltä, sitä lasta on ihan turha laittaa sinne sitten.
Poly Glotti kirjoitti:
En käsitä miten nykyään joku ei opi kieliä, kun kaikilla on puhelimissa pääsy google kääntäjiin, duolingoon tms. Ennenvanhaan me opettelimme kielet ihan vaikka pelkän sanakirjan avulla.
Ehkä juuri siksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikat enenemässä määrin englanninkielellä, ihmiset elää keskenään synnyinmaasta huolimatta ja kansainvälistyy.
Harmi vaan että se 75% osuus Helsingin tällä vuosituhannella saamasta muuttovoitosta ei puhu englantia juuri sen enempää kuin suomeakaan.
Ihan ensimmäisiä haasteita koulussa on se että tekstiä kirjoitetaan omituisilla koukeroilla. vasemmalta oikealle ja aakkosissa on mukana vokaalitkin.
kyllä kuule puhuu, englannin he pystyvät oppimaan, koska sitä puhutaan niin laajasti ja kotona voidaan sen puhumista tukea. Toisin kuin suomea. Ei meidänkään lapset arabiaa puhu vaikka he ovat opiskelleet sitä monta vuotta, kun koulukieli on englanti, ystävien kanssa puhuvat englantia jne.
Eilen juuri kerrottiin, että ko lapset on suomen kielessä 2,5-vuotiaan tasolla ja englantia osaavat vain youtube-englantina.
Lukea tai kirjoittaa eivät osaa.
Mistähän johtuisi? Johtuisiko siitä että he eivät käy koulua englanniksi vaan suomeksi? On tosi omituinen ajatus että heidän pitää oppia suomi, jota ei kuitenkaan edes kotona voida käyttää. Sama aikuisilla. Töihin pääset vasta lun osaat suomea, ihan älytöntä. Englanniksi he työllistyy.
Pitäsikö sitten opetella se englanti niin hyvin että pääsee kansainväliseen kouluun opiskelemaan, siellä opetuskieli on englanti.
Ei vaan sen pitäisi olla heidän koulukielensä alunalkaen.
Tässä voisi kyllä olla ideaa. Kaikille niille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, opetus englanniksi.
Näin toimitaan ihan joka paikassa muualla. Suomeen sama.
En pidä lainkaan huonona vaihtoehtona. Onhan meillä jo perusopetus sekä suomeksi että ruotsiksi. Lisätään opetuskieleksi vielä englanti. Joko omat peruskoulut englanniksi oppivelvollisuutensa suorittaville (kuten on ruotsia äidinkielenään puhuvillakin ollut iät ajat omat koulunsa) tai sitten lähikouluissa luokkajako siten, että engalnniksi opiskelevat ovat omissa luokissaan ja suomeksi opiskelevat omissaan. Ei tulisi enää tilannetta jossa luokassa on 16 oppilasta, jotka eivät osaa suomea, ja 2 oppilasta, jotka osaavat, eikä opettajalla ole aikaa opettaa niitä kahta ollenkaan.
Suomessa on vaikka kuinka helkutin paljon englanninkielisiä linjoja, eikä niissä mitään smaleja näy eikä kuulu.
Eilen Hesarissa Turun opetusviraston edustaja juuri kertoi, että sen lisäksi, että näillä mmuilla on suomen kielen taso 2,5-vuotiaan tasolla, he ei osaa myöskään englantia.
Asun Itä-Helsingissä ja lapseni oli monikulttuurikoulussa, ystäväni on opettajan Kielilukiossa. Englannin kielen alkeellinenkin taito puuttuu.
Tottakai puuttuu kunnes opetetaan. Puhutko itse opettamatta jotain kieltä? Englanninkielisille linjoille pääsee kielikokeella, miten ne heitä palvelee?
Englanninkielinen peruskoulu on pikkasen eri asia. Niin kauan kun et englantia ymmärrä ja puhu, sun tavoitteet on oppia kieli ja sen jälkeen sit se muu.
..ja ratkaisu on sitten se että kun ei puhu eikä osaa suomea, ruotsia eikä englantia niin laitetaan kumminkin suomenkieliseen normaaliluokkaan viemään opttajien aikaa ja samalla viivyttämään muiden lasten oppimista.
Ratkaisu mun mielestä on se että ensin opetellaan jompi kumpi suomi tai englanti kunnolla ja sitten sen mukaisesti kouluun.
Mun toisen lapsen luokalla lukiossa oli oppilas joka oli tullut pienenä toisesta maasta, hän kävi jotain valmentavia luokkia ennen koulun aloittamista ja lukion suorittamiseen meni neljä vuotta, mutta tämä nuori valmistuu kohta opettajaksi Jyväskylästä. Kyllä ne mahdollisuudet on ihan kaikilla jos vanhemmat haluaa ja panostaa asiaan.
Näin sen pitäisi myös mun mielestä mennä. Tai vaikka sitten ruotsi. Jos vanhemmillakaan ei ole kielitaitoa eikä resursseja opettaa mitään noista kolmesta kielestä, silloin pitäisi olla just jotain valmentavia luokkia tätä varten. Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilla on juttu koulukypsyyden arvioinnista ja yksi kriteeri siellä on: "ymmärtää puhetta ja osaa ilmaista itseään puhumalla." Jos ei osaa koulussa käytettävällä opetuskielellä, ei ole koulukypsä. Valmentavissa luokissa ei pitäisi olla mitään vikaa vaan päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikat enenemässä määrin englanninkielellä, ihmiset elää keskenään synnyinmaasta huolimatta ja kansainvälistyy.
Harmi vaan että se 75% osuus Helsingin tällä vuosituhannella saamasta muuttovoitosta ei puhu englantia juuri sen enempää kuin suomeakaan.
Ihan ensimmäisiä haasteita koulussa on se että tekstiä kirjoitetaan omituisilla koukeroilla. vasemmalta oikealle ja aakkosissa on mukana vokaalitkin.
kyllä kuule puhuu, englannin he pystyvät oppimaan, koska sitä puhutaan niin laajasti ja kotona voidaan sen puhumista tukea. Toisin kuin suomea. Ei meidänkään lapset arabiaa puhu vaikka he ovat opiskelleet sitä monta vuotta, kun koulukieli on englanti, ystävien kanssa puhuvat englantia jne.
Eilen juuri kerrottiin, että ko lapset on suomen kielessä 2,5-vuotiaan tasolla ja englantia osaavat vain youtube-englantina.
Lukea tai kirjoittaa eivät osaa.
Mistähän johtuisi? Johtuisiko siitä että he eivät käy koulua englanniksi vaan suomeksi? On tosi omituinen ajatus että heidän pitää oppia suomi, jota ei kuitenkaan edes kotona voida käyttää. Sama aikuisilla. Töihin pääset vasta lun osaat suomea, ihan älytöntä. Englanniksi he työllistyy.
Pitäsikö sitten opetella se englanti niin hyvin että pääsee kansainväliseen kouluun opiskelemaan, siellä opetuskieli on englanti.
Ei vaan sen pitäisi olla heidän koulukielensä alunalkaen.
Tässä voisi kyllä olla ideaa. Kaikille niille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, opetus englanniksi.
Minusta tää on liikuttavaa että jonkun mielestä kaikki ulkomaalaiset osaa engöantia jotenkin lähtökohtaisesti.
Ei osaa.
Itä-Heösingissä on vaikka kuinka monessa koulussa englanninkielisiä linjoja, Helsingissä on jopa Englantilainen koulu ihan siinä mamualueen naapurissa.
Ei niissä ole juuri esim smaleja näkynyt.
No mutta justhan toinen kirjoittaja sanooi, että englannilla voi aloittaa koulunsa. Jos se kerran muualla maailmassa onnistuu, miksi ei onnistuisi Suomessa?
Helsingissä voi useassa eri koulussa opiskella englanniksi. Osin kokonaan, osin esim. 20% tai 50% oppiaineista. Sisäänpääsyyn tarvitaan toki riittävä englanninkielen taito, se edellyttää yleensä englantia äidinkielenään puhuvaa vanhempaa läsnä. Meillä sellainen lapsi on, kävi vielä päiväkodin englanniksi, joten englanti selvästi vahvempi kuin suomi. Kuitenkaan nämä englanninkielistä opetusta tarjoilevat koulut eivät olleet lähikoulujamme, joten lapsi meni suomenkieliseen opetukseen s2 -statuksella. On kaksikielinen, englanti vahvempi kuin suomi. Ajattelen, että lähikoulu on kuitenkin vahvuus. Koulumatkan pääsee kävellen ja lapsi itsenäisesti, kaverit ovat lähellä.
Mä lähdin pohtimaan tätä asiaa toisen kirjoittajan kommentista, jossa ulkomailla hänen suomalaiset lapsensa käyvät koulua englanniksi (vaikka äidinkieli onkin suomi). Jos se muualla maailmassa toimii, miksi ei toimisi Suomessakin? Miksi meillä on vaihtoehtoina vain suomi tai ruotsi? Jos ongelma nyt on koulushoppailu ja se, että suomea äidinkielenään puhuvat lapset eivät opi koulussa mitään, koska opettajilla ei ole aikaa opettaa heitä, miksi suomea äidinkielenään puhuvat lapset eivät voisi olla omissa kouluissaan/luokissaan? Ja ne, joiden pitää oppia kokonaan uusi kieli, omissa kouluissaan/luokissaan? Voihan se opetuskieli olla vaikka italia tai tanska, mutta englanti lienee kuitenkin hyödyllisempi.
Miljoonannen kerran: Helsingissä on ollut mahdollisuus opiskella englanniksi jo 1940-luvun lopulta. Kaupungin kouluissa ja yksityiskouluissa on pilvin pimein englanninkielisiä linjoja.
Meillä ei siis ole vaihtoehtoina vain suomi tai ruotsi.
Sen lisäksi koulua voi käydä halutessaan ranskaksi, saksaksi, espanjaksi, saameksi jne.
Juu, mutta niissä kouluissa pitää jo kouluun mennessään osata ko kieltä. Nyt puhutaan ekaluokan tai oikeastaan eskarin aloittavista lapsista, jotka eivät osaa mitään muuta kuin äidinkieltään. He joutuvat opettelemaan vasta koulussa alusta alkaen kielen, jolla opetusta tarjotaan. Tuolla aiempi kirjoittaja kertoi, että eivät hänenkään lapsensa osanneet englantia eskariin mennessään, mutta eskari oli silti englanniksi. Ei maan virallisella kielellä vaan englanniksi. Ja opetuksessa otettiin huomioon, että lapsi vasta opettelee ensimmäisiä englannin kielen sanojaan. Jos suomalaiset vanhemmat kokevat, että heidän lapsensa kärsivät peruskoulussa siitä, että opettajalla ei ole aikaa opettaa heidän lapsiaan (koska aika menee S2-lasten opettamiseen), niin omat koulut tai luokat S2-lapsille voisi olla yksi ratkaisu. Jos taas lapsi osaa jo kouluun mennessään riittävän hyvin suomea tai ruotsia, sitten tietysti voisi aloittaa jo eskarissa suomen kielellä. Eihän tämä nykysysteemikään toimi, jos lapset jäävät ilman opetusta sen vuoksi, että sattuvat olemaan äidinkieleltään suomalaisia.
Minun lapseni kävi Englantilaisen koulun esikoulun ja sinne mentiin nimenomaan noin, ei osattu englantia.
Ja ainahan voi mennä englanninkieliseen päiväkotiin, niitä on Helsingissä runsaasti, myös esimerkiksi idässä.
Ne englanninkieliset päiväkodit taitavat olla kaikki yksityisiä ja ongelmahan ei liene koulutetut keskiluokkaiset ei-suomenkieliset perheet vaan ylipäätään köyhät ja kouluttautuneet perheet, jotka eivät saa lastaan ilmaiselle musiikkiluokalle saatu yksityiseen, suht kalliiseen päiväkotiin.
Eivät oppisikaan, mutta eivät olisi yhdessä paikassa painolastina, vaan tasaisesti kaikkialla.
Toki tämäntyyppinen toiminta kuten taustan perusteella tiettyyn kouluun pakottaminen on kielletty varmaan jokaisessa perustuslain pykälässä erikseen.