Voiko alle 10v lapsi mielestänne päättää missä tapaa etävanhempaansa?
Mieheni lapsi haluuaa nähdä isäänsä niin että he menevät isovanhemmille eivätkä tule meille.
Mies suostuu usein tähän, vedoten siihen että näkee lastaan niin harvoin.
Mielestäni tuon ikäinen ei voi määritellä missä tapaa vanhempaansa.
Äidillään on hyvin vapaata, meillä tiukempi mutta oikeudenmukainen linja.
Onko tämä mielestänne ok, niuhotanko turhasta?
Kommentit (415)
Ap nyt selvästi puuttuu asioihin, jotka ei hänelle kuulu ja lapsen isä on sitten ratkaissut ongelmat menemällä lapsensa kanssa omille vanhemmilleen isäviikonloppuina. Näin ei tarvitse kohdata hankalaa nyksää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen vaan mietin sitä että annetaanko lasten toiveiden nykyään mennä kaiken edelle?
Että jos lapsi haluaa kaupassa jotain niin saa sen aina? Saa pukeutua miten itse haluaa, syödä mitä ja milloin haluaa. Kun lapsi sanoo että halua isovanhemmille niin vanhempi ei mieti asiaa vaan starttaa auton ja lähtee koska lapsi näin sanoi?Tämä on kärjistettyä mutta näinkö joka perheessä nykyään eletään?
Itse otan toiveen huomioon mutta päätän kyllä yllä olevista asioista joskus myös niin ettei toivetta toteuteta. Olen ilmeisesti nykyään kovin periskummallinen kasvattaja. Ap
Mistään tällaisestahan ei ole kysymys, että lapsi muka saisi aina kaiken mitä haluaisi.
Älä yritä nyt mitään marttyyriasennetta.
Mutta tämä lapsi haluaa kaiken. Hän vaatii myös aina jos on vaikka kaksi pulkkaa paremman itselleen. Minusta käytetään vuorotellen kumpaakin niin että molemmat saavat käyttää tasapuolisesti.
Lapsi haluaa määrätä aivan kaikesta. Minusta sen tukeminen ei ole tervettä olette mitä mieltä tahansa! Ap
Vierailija kirjoitti:
Entä miten te sitten toimitte kun teillä on useampi lapsi ja lapset haluavat eri asioita? Toinen mummolaan ja toinen ei? Lapset riitelevät niin kauan että vahvempi voittaa ja tulevat sitten ilmoittamaan asian vanhemmilleen ja näin toimitaan.
Tältä minusta kuulostavat nämä kannanotot. Ap
Meillä keskustellaan asiasta. Kysytään ja selvitetään, että mitä on näiden halujen takana ja pyritään löytämään kompromissi. Jos on vaikka toinen lapsista väsynyt ja haluaisi viettää rauhassa aikaa kotona, sitten voidaan jäädä muutkin kotiin ja viettää rauhallinen päivä kotona ja mennä esim toisena päivänä mummolaan. Jos taas on vaikka sellainen tilanne, että toisella lapsella on tosi kova ikävä mummoa ja pappaa, sitten neuvotellaan sen kanssa, joka ei halua lähteä, että vietettäisiinkö toisena päivänä rauhallinen kotipäivä. Pyritään ottamaan huomioon kaikkien hyvinvointi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei oo sun luona siis viihtynyt
Ehkä vaan kemiat ei vaan kohtaa sun ja sun lapsen kanssaVoi olla näin. Äidin luona ollaan kyllä aivan liian lepsuja. Esim. Talvella ei ole tarvinnut käyttää toppahousuja tai pitkiä kalsareita. En vaan voi antaa lasten ulkoilla ilman näitä kovassa pakkasessa. Mielestäni en ole liian tiukka jos huolehdin näistä. Ap
Ap, vinkki toiselta uusperheen äidiltä. Anna olla niiden kalsareiden, toppahousujen ja pelaamisen. Koita ajatella positiivisesti: Tämä metatyö ja oikea työ ei ole sun, vaan miehesi homma. Sit jos lapsi vaikka vilustuu, sekään ei ole sun homma, vaan mies ja lapsen äiti saa hoitaa. Usein naiset valittavat, että on liikaa kotitöitä ja metatyötä. Tässä on sun tilaisuus käyttää aika ja energia itseesi ja lapseesi.
Olen käynyt läpi ihan tuon saman perheidylli -ideaalista luopumisen. Tuntui ikävältä. Mutta sitten tajusin, että samalla voin tiputtaa käsistäni kaiken vastuunkin. Teen miehen lapselle ruokaa samalla kun muulle perheelle, mutta jos omat lapseni ovat isällään ja miehen lapsi on meillä, lähden harrastamaan. Jos miehellä on samaan aikaan menoa, hän saa järkätä lapselle ruuan. En silloin laita tikkua ristiin. Pyykkiä pesen muun pyykin mukana. Mutta muuten mies hoitaa täysin lapsensa. Olen vähentänyt koko porukalla lomailuakin. Miksi käyttäisi aikaani ja rahaani siihen, että kuuntelen yhden lapsen kitinää vähän kaikesta.
Huomaatko ap, minäkin saan alapeukkuja, vaikka olen tehnyt juuri sen mitä nämä täällä pyytää sua tekemään. Annan lapsen olla isän kanssa keskenään ilman sääntöjäni. Jos et ole vielä huomannut, täältä ei uusperheasioihin tukea juuri saa. Suosittelen ennemmin esim fb:n uusperheryhmiä.
Jos näkisin lapsiani vaikka vain joka toinen viikonloppu, mentäisiin ihan varmasti pitkälti heidän toiveidensa mukaan. Aika luonnollista, sanoisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen vaan mietin sitä että annetaanko lasten toiveiden nykyään mennä kaiken edelle?
Että jos lapsi haluaa kaupassa jotain niin saa sen aina? Saa pukeutua miten itse haluaa, syödä mitä ja milloin haluaa. Kun lapsi sanoo että halua isovanhemmille niin vanhempi ei mieti asiaa vaan starttaa auton ja lähtee koska lapsi näin sanoi?Tämä on kärjistettyä mutta näinkö joka perheessä nykyään eletään?
Itse otan toiveen huomioon mutta päätän kyllä yllä olevista asioista joskus myös niin ettei toivetta toteuteta. Olen ilmeisesti nykyään kovin periskummallinen kasvattaja. Ap
Mistään tällaisestahan ei ole kysymys, että lapsi muka saisi aina kaiken mitä haluaisi.
Älä yritä nyt mitään marttyyriasennetta.
Mutta tämä lapsi haluaa kaiken. Hän vaatii myös aina jos on vaikka kaksi pulkkaa paremman itselleen. Minusta käytetään vuorotellen kumpaakin niin että molemmat saavat käyttää tasapuolisesti.
Lapsi haluaa määrätä aivan kaikesta. Minusta sen tukeminen ei ole tervettä olette mitä mieltä tahansa! Ap
Höpöhöpö.
Mistä sinä muka siitä mitään tiedät, kun et kerran ole nähnytkään lasta pitkään aikaan, kun isänsä kanssa tapaavat mummolassa?
Ja taas löytyi, ylläripylläri, lapsesta uusia vikoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai isä saa viettää kaksin aikaa lapsensa kanssa. En sellaista ikinä kieltäisi! Kyse on siitä että lapselle mielestäni annetaan liikaa valtaa määritellä esim. Isänsä elämästä vaikka isä siihen tietysti itse suostuu.
Mielestäni alle 10v ei voi tehdä itsenäisesti näin isoja päätöksiä, häntä pitää kuunnella mutta aikuiset päättävät. Nyt päättää lapsi. Ette ymmärrä mitä tarkoitan. Mielestäni lapsi on tuossa iässä täysin vanhempiensa päätäntä vallan alka. Jos lapsi päättäisi ettei halua nähdä kumpaakaan vanhempaansa olisiko sekin oikein? Jos oma lapseni ei haluaisi minua tavata, hakisin hänet silti. ApYmmärrämme kyllä. Sinulle on tärkeintä valta.
Lapsen tahto on äidin esiliinan taskussa, vai mitä?
Korjaus: Lapsipuolen tahto on äitipuolen esiliinan taskussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei oo sun luona siis viihtynyt
Ehkä vaan kemiat ei vaan kohtaa sun ja sun lapsen kanssaVoi olla näin. Äidin luona ollaan kyllä aivan liian lepsuja. Esim. Talvella ei ole tarvinnut käyttää toppahousuja tai pitkiä kalsareita. En vaan voi antaa lasten ulkoilla ilman näitä kovassa pakkasessa. Mielestäni en ole liian tiukka jos huolehdin näistä. Ap
Ap, vinkki toiselta uusperheen äidiltä. Anna olla niiden kalsareiden, toppahousujen ja pelaamisen. Koita ajatella positiivisesti: Tämä metatyö ja oikea työ ei ole sun, vaan miehesi homma. Sit jos lapsi vaikka vilustuu, sekään ei ole sun homma, vaan mies ja lapsen äiti saa hoitaa. Usein naiset valittavat, että on liikaa kotitöitä ja metatyötä. Tässä on sun tilaisuus käyttää aika ja energia itseesi ja lapseesi.
Olen käynyt läpi ihan tuon saman perheidylli -ideaalista luopumisen. Tuntui ikävältä. Mutta sitten tajusin, että samalla voin tiputtaa käsistäni kaiken vastuunkin. Teen miehen lapselle ruokaa samalla kun muulle perheelle, mutta jos omat lapseni ovat isällään ja miehen lapsi on meillä, lähden harrastamaan. Jos miehellä on samaan aikaan menoa, hän saa järkätä lapselle ruuan. En silloin laita tikkua ristiin. Pyykkiä pesen muun pyykin mukana. Mutta muuten mies hoitaa täysin lapsensa. Olen vähentänyt koko porukalla lomailuakin. Miksi käyttäisi aikaani ja rahaani siihen, että kuuntelen yhden lapsen kitinää vähän kaikesta.
Huomaatko ap, minäkin saan alapeukkuja, vaikka olen tehnyt juuri sen mitä nämä täällä pyytää sua tekemään. Annan lapsen olla isän kanssa keskenään ilman sääntöjäni. Jos et ole vielä huomannut, täältä ei uusperheasioihin tukea juuri saa. Suosittelen ennemmin esim fb:n uusperheryhmiä.
Kiitos vinkistä!
Jotenkin kohtuutonta että minusta tehdään hirviö vaikka koitan nähdä asian kaikkien kannalta. Myös kyseisen lapsen jolle ei mielestäni ole tervettä "päättää itse" aivan kaikesta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen vaan mietin sitä että annetaanko lasten toiveiden nykyään mennä kaiken edelle?
Että jos lapsi haluaa kaupassa jotain niin saa sen aina? Saa pukeutua miten itse haluaa, syödä mitä ja milloin haluaa. Kun lapsi sanoo että halua isovanhemmille niin vanhempi ei mieti asiaa vaan starttaa auton ja lähtee koska lapsi näin sanoi?Tämä on kärjistettyä mutta näinkö joka perheessä nykyään eletään?
Itse otan toiveen huomioon mutta päätän kyllä yllä olevista asioista joskus myös niin ettei toivetta toteuteta. Olen ilmeisesti nykyään kovin periskummallinen kasvattaja. Ap
Mistään tällaisestahan ei ole kysymys, että lapsi muka saisi aina kaiken mitä haluaisi.
Älä yritä nyt mitään marttyyriasennetta.
Mutta tämä lapsi haluaa kaiken. Hän vaatii myös aina jos on vaikka kaksi pulkkaa paremman itselleen. Minusta käytetään vuorotellen kumpaakin niin että molemmat saavat käyttää tasapuolisesti.
Lapsi haluaa määrätä aivan kaikesta. Minusta sen tukeminen ei ole tervettä olette mitä mieltä tahansa! Ap
Onko omakin lapsesi siis siellä vain samat ajat kuin hän? Vai saako omasi kaiken muun ajan itselleen sen paremman ja harvat yhteiset hetket vuorotellaan?
Ap:n tarinat on nyt vähän muuttuneet keskustelun aikana.
Nyt hänen mielestään lapsi saakin päättää itse aaaaaaivan kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen vaan mietin sitä että annetaanko lasten toiveiden nykyään mennä kaiken edelle?
Että jos lapsi haluaa kaupassa jotain niin saa sen aina? Saa pukeutua miten itse haluaa, syödä mitä ja milloin haluaa. Kun lapsi sanoo että halua isovanhemmille niin vanhempi ei mieti asiaa vaan starttaa auton ja lähtee koska lapsi näin sanoi?Tämä on kärjistettyä mutta näinkö joka perheessä nykyään eletään?
Itse otan toiveen huomioon mutta päätän kyllä yllä olevista asioista joskus myös niin ettei toivetta toteuteta. Olen ilmeisesti nykyään kovin periskummallinen kasvattaja. Ap
Mistään tällaisestahan ei ole kysymys, että lapsi muka saisi aina kaiken mitä haluaisi.
Älä yritä nyt mitään marttyyriasennetta.
Mutta tämä lapsi haluaa kaiken. Hän vaatii myös aina jos on vaikka kaksi pulkkaa paremman itselleen. Minusta käytetään vuorotellen kumpaakin niin että molemmat saavat käyttää tasapuolisesti.
Lapsi haluaa määrätä aivan kaikesta. Minusta sen tukeminen ei ole tervettä olette mitä mieltä tahansa! ApHöpöhöpö.
Mistä sinä muka siitä mitään tiedät, kun et kerran ole nähnytkään lasta pitkään aikaan, kun isänsä kanssa tapaavat mummolassa?
Ja taas löytyi, ylläripylläri, lapsesta uusia vikoja.
Eikö tämä ole jo tullut selväksi? Lapsi on viallinen, mies on viallinen, ap:n lapsi on hyvä, ap on paras.
Ja näin mennään kunnes koittaa uusi avioero ja ap:n lapsen nopea itsenäistyminen kodin tyrannian alta jonkun miehen tyranniksi.
Aamen
Onko omakin lapsesi siis siellä vain samat ajat kuin hän? Vai saako omasi kaiken muun ajan itselleen sen paremman ja harvat yhteiset hetket vuorotellaan?[/quote]
Viikonloppuisin lapset ovat aina yhtä aikaa. Oma lapseni on siis myös arkisin kanssani mutta vain osan aikaa. Toivoisin molempien olevan meillä yhtä paljon muttei se ole mahdollista. Tai olisi mutta vanhemmat eivät ole halukkaita järjestelyihin.
Ymmärrän lapsen tarpeet mutta mielestäni se että näkee vähemmän ei oikeuta siihen että kaikki tehdään yhden ihmisen toiveiden mukaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei oo sun luona siis viihtynyt
Ehkä vaan kemiat ei vaan kohtaa sun ja sun lapsen kanssaVoi olla näin. Äidin luona ollaan kyllä aivan liian lepsuja. Esim. Talvella ei ole tarvinnut käyttää toppahousuja tai pitkiä kalsareita. En vaan voi antaa lasten ulkoilla ilman näitä kovassa pakkasessa. Mielestäni en ole liian tiukka jos huolehdin näistä. Ap
Ap, vinkki toiselta uusperheen äidiltä. Anna olla niiden kalsareiden, toppahousujen ja pelaamisen. Koita ajatella positiivisesti: Tämä metatyö ja oikea työ ei ole sun, vaan miehesi homma. Sit jos lapsi vaikka vilustuu, sekään ei ole sun homma, vaan mies ja lapsen äiti saa hoitaa. Usein naiset valittavat, että on liikaa kotitöitä ja metatyötä. Tässä on sun tilaisuus käyttää aika ja energia itseesi ja lapseesi.
Olen käynyt läpi ihan tuon saman perheidylli -ideaalista luopumisen. Tuntui ikävältä. Mutta sitten tajusin, että samalla voin tiputtaa käsistäni kaiken vastuunkin. Teen miehen lapselle ruokaa samalla kun muulle perheelle, mutta jos omat lapseni ovat isällään ja miehen lapsi on meillä, lähden harrastamaan. Jos miehellä on samaan aikaan menoa, hän saa järkätä lapselle ruuan. En silloin laita tikkua ristiin. Pyykkiä pesen muun pyykin mukana. Mutta muuten mies hoitaa täysin lapsensa. Olen vähentänyt koko porukalla lomailuakin. Miksi käyttäisi aikaani ja rahaani siihen, että kuuntelen yhden lapsen kitinää vähän kaikesta.
Huomaatko ap, minäkin saan alapeukkuja, vaikka olen tehnyt juuri sen mitä nämä täällä pyytää sua tekemään. Annan lapsen olla isän kanssa keskenään ilman sääntöjäni. Jos et ole vielä huomannut, täältä ei uusperheasioihin tukea juuri saa. Suosittelen ennemmin esim fb:n uusperheryhmiä.
Kiitos vinkistä!
Jotenkin kohtuutonta että minusta tehdään hirviö vaikka koitan nähdä asian kaikkien kannalta. Myös kyseisen lapsen jolle ei mielestäni ole tervettä "päättää itse" aivan kaikesta. Ap
Kun tällainen kasvatuspäätös ei sinulle kuulu. Se kuuluu vanhemmille. Et voi puuttua bonuslapsen kasvatukseen kodin sääntöjä enempää. Lapsen isä kysyy sinulta neuvoa, jos sellaista kaipaa. Lapsia saa kasvattaa hyvinkin pahasti kieroon ennen kuin kyse on lastensuojeluasiasta, jolloin ulkopuolisella olisi oikeus asiaan puuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen vaan mietin sitä että annetaanko lasten toiveiden nykyään mennä kaiken edelle?
Että jos lapsi haluaa kaupassa jotain niin saa sen aina? Saa pukeutua miten itse haluaa, syödä mitä ja milloin haluaa. Kun lapsi sanoo että halua isovanhemmille niin vanhempi ei mieti asiaa vaan starttaa auton ja lähtee koska lapsi näin sanoi?Tämä on kärjistettyä mutta näinkö joka perheessä nykyään eletään?
Itse otan toiveen huomioon mutta päätän kyllä yllä olevista asioista joskus myös niin ettei toivetta toteuteta. Olen ilmeisesti nykyään kovin periskummallinen kasvattaja. Ap
Mistään tällaisestahan ei ole kysymys, että lapsi muka saisi aina kaiken mitä haluaisi.
Älä yritä nyt mitään marttyyriasennetta.
Mutta tämä lapsi haluaa kaiken. Hän vaatii myös aina jos on vaikka kaksi pulkkaa paremman itselleen. Minusta käytetään vuorotellen kumpaakin niin että molemmat saavat käyttää tasapuolisesti.
Lapsi haluaa määrätä aivan kaikesta. Minusta sen tukeminen ei ole tervettä olette mitä mieltä tahansa! Ap
Täällä vielä perheidyllistä luopunut ja fb-ryhmiä suositteleva. Mun miehen lapsi on juuri tuollainen. Tuo pulkkaesimerkki on aivan kuin meiltä. Meillä tuo ratkeaisi niin, että ostan omalle lapselle pulkan, jota miehen lapsi ei saa käyttää. Kyllä, lapsi kitisee sittenkin, mutta en ota sitä itseeni enkä anna sen vaikuttaa. Miehen lapsi vaati myös, että aina pitäisi olla hänen lempiruokiaan ja haukkui oman lapseni lempiruuan. Mies komppasi, että lapsensa on tottunut vain ruokiin x ja y. Totesin vaan miehelle ja lapselle, että niin kauan kuin minä teen ruokia ja maksan niistä, tehdään kaikkien lempiruokia vuorotellen. Sanoin myös, että jos lapsi ei halua tätä syödä, mies ja lapsi voivat aivan vapaasti tehdä itse eri ruokaa. Kumma kyllä eivät ole kertaakaan tehneet. Mökille menosta valittivat molempien lapset. Menemme mökille silloin, kun lapset ovat toisilla vanhemmillaan. Ollaan tästä vain iloisia. Meilläkin on siellä mökillä kivempaa vain aikuisten kesken ilman kitinöitä.
Meillä on sovittu lastenvalvojalla, että kaikki tapaamiset isän ja lapsen välillä hoidetaan mummolassa. Tämä nyt ei vastannut kysymykseesi, mutta ex on sellainen luikurisetä, että tuskin on muijalleen kertonut.
Kyllä lapsen tahdolle on tärkeää, että lapsi myös saa ikätasonsa mukaan päättää asioista. Muutenhan lapsesta kasvaa omatahdoton emmätiiä-lapsi, joka ei kykene päättämään itse mitään. Se vaikuttaa hyvin negatiivisesti lapsen itsetuntoon.
10v. on jo tarpeeksi iso oppimaan päätöstensä seurauksista. Jos lähtee ulos liian kevyellä vaatetuksella, tulee kylmä. Jos jättää läksyt tekemättä, saa huomautuksen ja jää jälkeen muista. Jos tuijottaa puhelinta koko ajan, missaa jotain muuta.
Nämä on hyvä oppia mieluummin lapsena, kuin alkaa sitten parikymppisenä ihmetellä, kun äiti ei päätäkään puolesta kaikessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei oo sun luona siis viihtynyt
Ehkä vaan kemiat ei vaan kohtaa sun ja sun lapsen kanssaVoi olla näin. Äidin luona ollaan kyllä aivan liian lepsuja. Esim. Talvella ei ole tarvinnut käyttää toppahousuja tai pitkiä kalsareita. En vaan voi antaa lasten ulkoilla ilman näitä kovassa pakkasessa. Mielestäni en ole liian tiukka jos huolehdin näistä. Ap
Ap, vinkki toiselta uusperheen äidiltä. Anna olla niiden kalsareiden, toppahousujen ja pelaamisen. Koita ajatella positiivisesti: Tämä metatyö ja oikea työ ei ole sun, vaan miehesi homma. Sit jos lapsi vaikka vilustuu, sekään ei ole sun homma, vaan mies ja lapsen äiti saa hoitaa. Usein naiset valittavat, että on liikaa kotitöitä ja metatyötä. Tässä on sun tilaisuus käyttää aika ja energia itseesi ja lapseesi.
Olen käynyt läpi ihan tuon saman perheidylli -ideaalista luopumisen. Tuntui ikävältä. Mutta sitten tajusin, että samalla voin tiputtaa käsistäni kaiken vastuunkin. Teen miehen lapselle ruokaa samalla kun muulle perheelle, mutta jos omat lapseni ovat isällään ja miehen lapsi on meillä, lähden harrastamaan. Jos miehellä on samaan aikaan menoa, hän saa järkätä lapselle ruuan. En silloin laita tikkua ristiin. Pyykkiä pesen muun pyykin mukana. Mutta muuten mies hoitaa täysin lapsensa. Olen vähentänyt koko porukalla lomailuakin. Miksi käyttäisi aikaani ja rahaani siihen, että kuuntelen yhden lapsen kitinää vähän kaikesta.
Huomaatko ap, minäkin saan alapeukkuja, vaikka olen tehnyt juuri sen mitä nämä täällä pyytää sua tekemään. Annan lapsen olla isän kanssa keskenään ilman sääntöjäni. Jos et ole vielä huomannut, täältä ei uusperheasioihin tukea juuri saa. Suosittelen ennemmin esim fb:n uusperheryhmiä.
Kiitos vinkistä!
Jotenkin kohtuutonta että minusta tehdään hirviö vaikka koitan nähdä asian kaikkien kannalta. Myös kyseisen lapsen jolle ei mielestäni ole tervettä "päättää itse" aivan kaikesta. Ap
Kun tällainen kasvatuspäätös ei sinulle kuulu. Se kuuluu vanhemmille. Et voi puuttua bonuslapsen kasvatukseen kodin sääntöjä enempää. Lapsen isä kysyy sinulta neuvoa, jos sellaista kaipaa. Lapsia saa kasvattaa hyvinkin pahasti kieroon ennen kuin kyse on lastensuojeluasiasta, jolloin ulkopuolisella olisi oikeus asiaan puuttua.
Näin se on. Ahdistaa koska tiedän millainen lapsesta tulee. Itselläni siis aikuisia lapsia. Murrosikä tulee tuolla miehen lapsella olemaan hankala. Sillon kun koittaa jotain kieltää ja aiemmin ei, tuskin enää kuuntelee. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen vaan mietin sitä että annetaanko lasten toiveiden nykyään mennä kaiken edelle?
Että jos lapsi haluaa kaupassa jotain niin saa sen aina? Saa pukeutua miten itse haluaa, syödä mitä ja milloin haluaa. Kun lapsi sanoo että halua isovanhemmille niin vanhempi ei mieti asiaa vaan starttaa auton ja lähtee koska lapsi näin sanoi?Tämä on kärjistettyä mutta näinkö joka perheessä nykyään eletään?
Itse otan toiveen huomioon mutta päätän kyllä yllä olevista asioista joskus myös niin ettei toivetta toteuteta. Olen ilmeisesti nykyään kovin periskummallinen kasvattaja. Ap
Mistään tällaisestahan ei ole kysymys, että lapsi muka saisi aina kaiken mitä haluaisi.
Älä yritä nyt mitään marttyyriasennetta.
Mutta tämä lapsi haluaa kaiken. Hän vaatii myös aina jos on vaikka kaksi pulkkaa paremman itselleen. Minusta käytetään vuorotellen kumpaakin niin että molemmat saavat käyttää tasapuolisesti.
Lapsi haluaa määrätä aivan kaikesta. Minusta sen tukeminen ei ole tervettä olette mitä mieltä tahansa! Ap
Osa lapsista on todella kovatahtoisia, esimerkiksi adhd- ja autisminpiirteet saa tätä aikaan. Näitä lapsia on turha yrittää "nujertaa" ja arjessa kannattaa valita taistelunsa omien energiodensa mukaan. Kaikilla ei näitä ongelmia tietenkään ole ja joillakin kellä on, ei välttämättä ole adhd/aud, mutta heidänkin kohdalla katsoisin vähän sormien välistä. Lapsi kasvaa ihan hyvin aikuiseksi ilman, että hänen kanssa väännetään joka jumalan turhasta asiasta ja näin jatkuvasti näyttämällä, kuinka lapsi on huono.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei oo sun luona siis viihtynyt
Ehkä vaan kemiat ei vaan kohtaa sun ja sun lapsen kanssaVoi olla näin. Äidin luona ollaan kyllä aivan liian lepsuja. Esim. Talvella ei ole tarvinnut käyttää toppahousuja tai pitkiä kalsareita. En vaan voi antaa lasten ulkoilla ilman näitä kovassa pakkasessa. Mielestäni en ole liian tiukka jos huolehdin näistä. Ap
Ap, vinkki toiselta uusperheen äidiltä. Anna olla niiden kalsareiden, toppahousujen ja pelaamisen. Koita ajatella positiivisesti: Tämä metatyö ja oikea työ ei ole sun, vaan miehesi homma. Sit jos lapsi vaikka vilustuu, sekään ei ole sun homma, vaan mies ja lapsen äiti saa hoitaa. Usein naiset valittavat, että on liikaa kotitöitä ja metatyötä. Tässä on sun tilaisuus käyttää aika ja energia itseesi ja lapseesi.
Olen käynyt läpi ihan tuon saman perheidylli -ideaalista luopumisen. Tuntui ikävältä. Mutta sitten tajusin, että samalla voin tiputtaa käsistäni kaiken vastuunkin. Teen miehen lapselle ruokaa samalla kun muulle perheelle, mutta jos omat lapseni ovat isällään ja miehen lapsi on meillä, lähden harrastamaan. Jos miehellä on samaan aikaan menoa, hän saa järkätä lapselle ruuan. En silloin laita tikkua ristiin. Pyykkiä pesen muun pyykin mukana. Mutta muuten mies hoitaa täysin lapsensa. Olen vähentänyt koko porukalla lomailuakin. Miksi käyttäisi aikaani ja rahaani siihen, että kuuntelen yhden lapsen kitinää vähän kaikesta.
Huomaatko ap, minäkin saan alapeukkuja, vaikka olen tehnyt juuri sen mitä nämä täällä pyytää sua tekemään. Annan lapsen olla isän kanssa keskenään ilman sääntöjäni. Jos et ole vielä huomannut, täältä ei uusperheasioihin tukea juuri saa. Suosittelen ennemmin esim fb:n uusperheryhmiä.
Kiitos vinkistä!
Jotenkin kohtuutonta että minusta tehdään hirviö vaikka koitan nähdä asian kaikkien kannalta. Myös kyseisen lapsen jolle ei mielestäni ole tervettä "päättää itse" aivan kaikesta. Ap
Kun tällainen kasvatuspäätös ei sinulle kuulu. Se kuuluu vanhemmille. Et voi puuttua bonuslapsen kasvatukseen kodin sääntöjä enempää. Lapsen isä kysyy sinulta neuvoa, jos sellaista kaipaa. Lapsia saa kasvattaa hyvinkin pahasti kieroon ennen kuin kyse on lastensuojeluasiasta, jolloin ulkopuolisella olisi oikeus asiaan puuttua.
Näin se on. Ahdistaa koska tiedän millainen lapsesta tulee. Itselläni siis aikuisia lapsia. Murrosikä tulee tuolla miehen lapsella olemaan hankala. Sillon kun koittaa jotain kieltää ja aiemmin ei, tuskin enää kuuntelee. Ap
Juu, kyllä tulee vaikea murrosikä, kun lapsi ei laita äitipuolen määräämiä toppahousuja ja nallekalsareita, eikä muutenkaan pompi kaikessa äitipuolen pillin mukaan.
Mistään tällaisestahan ei ole kysymys, että lapsi muka saisi aina kaiken mitä haluaisi.
Älä yritä nyt mitään marttyyriasennetta.