Mies pelaa liikaa koneella
Tilanne on tämä: mies pelaa ihan sikana ja sen jälkeen kun osti uuden paremman, lähes pari tonnia maksavan koneen ja uusimman FIFAn, hänen pelaaminen on ryöstäytynyt käsistä.
Kyseessä on siis ihminen jolla ennen tätä oli mielestäni jo jonkin asteinen ongelma uhkapelien kanssa. Sen lopetti kokonaan mikä on positiivista koska taloudellista riskiä ei tässä fifassa tai cod:ssa ole.
Silti. Olenko mäkättävä nainen kun väitän että hänellä pitäisi olla edes yhden kerran viikossa joku muu harrastus kuin pelaaminen ja sit toisekseen olenko ainoa jonka mielestä ei ole normaalia pelata joka päivä monta tuntia putkeen?
Olimme just pienellä reissulla jossa ei ollut mahdollista pelata ja sielläkin hän haaveili kotiinpaluusta että pääsee takaisin pelaamaan + unelmoi ääneen että miten hyvä pelaaja hänestä tulisi jos saisi pelata 8h päivässä.
Minulla alkaa mitta täyttyä ja vaikka rakastan häntä niin tuntuu että en jaksa katsoa tuota pelaamista ja sitten sitä loukkaantumista kun sanon siitä hänelle.
Kohtalon tovereita täällä? Vinkkejä? Kiitos.
Kommentit (133)
Veikkaan, että melkein kaikki tällä palstalla roikkuvat naiset ovat some-addikteja, mutta sehän ei haittaa. On järkevämpää vain tuijottaa näyttöä kuin tehdä jotain pelaten.
Vierailija kirjoitti:
Eksä käytti koko vapaa-aikansa töiden jälkeen pelaamiseen tai turnausten seuraamiseen.
Minulla oli pidempi työmatka (hän työskenteli melkein kävelymatkan päässä) ja pidempi työaika, joten tulin kotiin paljon hänen jälkeensä. Siellä istui kuulokkeet päässä eikä edes tervehtinyt, kun pelissä aina niin tärkeä hetki menossa. Sitten voi todeta, että eiliset ruuat on taas syöty ja muukin jääkaapista. Eikun väsyneenä ja nälkäisenä kauppaan ja kokkaamaan silläaikaa kun toinen pelaa.Hän myös jätti likaiset astiat ja roskat olohuoneen lattialle, ei voinut viedä astianpesukoneeseen tai roskiin. Se pelipöydän ympäristö oli kuin haiseva tunkio. Asiasta huomauttaminen ei auttanut. Ei muutenkaan koskaan osallistunut siivoamiseen tai pyykännyt. Jos puhtaat vaatteet loppuivat, käytti niitä vähemmän likaisia.
Pelasi myös silloin, jos meillä oli minun ystäviä tai sukulaisia käymässä vaikka iltaa viettämässä. Äkkiä ruoka huiviin ja pelaamaan. Tuli kyllä läheisiltä outoja katseita. Hänen ystävänsä ja sukunsa eivät vierailleet.
Työajan takia minun piti mennä ajoissa nukkumaan ja mies sitten kömpi aamuyöllä sänkyyn seksiä vongaten. Juu ei, jos herätys on puoli kuudelta. Ei arjessa juteltu juuri mitään tai tehty mitään yhdessä, Seksin puute alkoi häntä haittaamaan ja haukkui ja kiukutteli asiasta, ei ymmärtänyt, että hänenkin pitäisi osallistua kotitöihin ja muitakin yhteisiä hetkiä pitäisi olla kuin seksi, johon hän tulee minut herättämään. Alkoi sitten pettää työkaverinsa kanssa.
Ei enää ikinä miestä, jonka harrastus on pelaaminen. En pidä pelaamista tyhmänä harrastuksena, mutta tolkku siinä pitää olla ja kenestä tietää, pysyykö se tolkku. En myöskään tuon jälkeen ole suostunut muuttamaan kenenkään kanssa yhteen, koska en rupea siivoamaan kenenkään miesvauvan jälkiä ja toimimaan hänelle äitinä.
Pelaaminen ei tainnut olla se suurin vika hänessä, mutta iso osa kumminkin.
Ei helvetti, tää koko kuvio on todella samanlainen kuin tuttavallani. Kirjoitin siitä tuossa aiemmin. Tosin sillä erotuksella, että kuvioissa oli myös lapsen saanti. Teki muuten myös tuota ihan samaa, että puolisonsa sukua nähdessä vaihtoi vain pakolliset heipat ja kuulumiset ja sitten hipsi pelaamaan. Ei morjens.
Ja sitten tuo helvetin seksin vonkaus aamuyöllä pelisessioidensa päätteeksi. Ei puoliso oikein unentokkurassa jaksanut moisesta kiinnostua, kun oli töidensä lisäksi pitänyt huolen sekä talosta että lapsesta ja aamulla pitäisi taas jaksaa herätä. Hankki sitten netistä itselleen seksiseuraa.
Onneksi jäi kiinni ja nainen vihdoin erosi moisesta vätyksestä.
Jos joku nainen yrittäisi rajoittaa pelaamistani, häneltä menjsi vastaavasti kiinni tv ja some.
Jos se pelaaminen vie kaiken yhteisen ajan sekä on pois kotitöistä ja lastenhoidosta, niin ei ihme ettei siitä pidetä. Kohtuudella voi pelata, mutta jos pelaaminen estää tavallisen arjen ja suhteeseen panostamisen, niin silloin siitä tulee ongelma.
On myös ihmisiä, jotka ajattelevat pelaamisen olevan lapsellinen keskenkasvuisten teinien harrastus ja naureskelevat pelaajille ja siksi heistä eivät pidä. Muistakin harrastuksista tietysti voi ajatella niiden olevan lapsellisia eli makunsa kullakin.
Kun naiset saa rajoittaa miehen pelaamista jos siihen menee liikaa aikaa niin saako mies rajoittaa naisen somettamista jos siihen menee liikaa aikaa?
Vierailija kirjoitti:
Kun naiset saa rajoittaa miehen pelaamista jos siihen menee liikaa aikaa niin saako mies rajoittaa naisen somettamista jos siihen menee liikaa aikaa?
Saa jos se vie kaiken yhteisen ajan sekä on pois kotitöistä ja lastenhoidosta, niin kuin näillä peliaddikteilla tuppaa menemään.
Puhelimen näyttö yes, tietokoneen nix
Vierailija kirjoitti:
Nainen kun käyttää pari tonnia itseensä on se vain ihanaa ja voimaannuttavaa mutta jos mies tekee saman niin se on vastuutonta ja hirveää. On toki pelaavia naisiakin mutta mikä siinä on että lähes aina nainen vihaa pelaamista jos ei itse pelaa? Johtuuko se siittä että nainen joutuu kilpailemaan konetta vastaan miehen huomiosta vai mikä siinä vihassa on pohjimmiltaan idea?
Ihan sama pelaako se äijä vai lukeeko vaikka kirjoja. Jos se käyttää siihen kaiken vapaa-aikansa niin, että kaikki kotityöt, lapsenhoito, yms kaatuu minun niskaani ja kaiken lisäksi emme koskaan vietä yhteistä aikaa , niin totta maar saa moinen ääliö kalppia mäkeen. Ei selvästikään ole parisuhteeseen ja vastuunjakoon valmis, vaan haluaa pelkästään mennä periaatteella "minä minä minä ja pelkästään sitä mikä on minulle mukavaa". Jooh, sinkkuna saat toimia juurikin noin.
Miksi miehen ja naisen pitää tunkea samaan asuntoon asumaan, kun se on niin vaikeaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen kun käyttää pari tonnia itseensä on se vain ihanaa ja voimaannuttavaa mutta jos mies tekee saman niin se on vastuutonta ja hirveää. On toki pelaavia naisiakin mutta mikä siinä on että lähes aina nainen vihaa pelaamista jos ei itse pelaa? Johtuuko se siittä että nainen joutuu kilpailemaan konetta vastaan miehen huomiosta vai mikä siinä vihassa on pohjimmiltaan idea?
Ihan sama pelaako se äijä vai lukeeko vaikka kirjoja. Jos se käyttää siihen kaiken vapaa-aikansa niin, että kaikki kotityöt, lapsenhoito, yms kaatuu minun niskaani ja kaiken lisäksi emme koskaan vietä yhteistä aikaa , niin totta maar saa moinen ääliö kalppia mäkeen. Ei selvästikään ole parisuhteeseen ja vastuunjakoon valmis, vaan haluaa pelkästään mennä periaatteella "minä minä minä ja pelkästään sitä mikä on minulle mukavaa". Jooh, sinkkuna saat toimia juurikin noin.
Mites minun toiminta eroaa sinun omasta kun Kyllähän selvästi sinäkin ajattelet että minä vaadin, minä tahdon ja minun kuuluu saada mitä minä määritän?
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehen ja naisen pitää tunkea samaan asuntoon asumaan, kun se on niin vaikeaa?
Ei ehkä pitäisi. Jos kummallakin oma kämppä, jossa saa siivota ja tehdä asiat omalla tyylillään, niin ehkä suhteet menestyisivät paremmin. Kodinhoidosta kun usein niitä riitoja tulee.
Omassa kämpässä saisi myös olla yksin, jos kaipaa joskus omaa rauhaa.
Pelaaja saisi pelata rauhassa. Ehkä ei välttämättä sitten enää näkisi kumppaniaan, jos pelaa kaiken vapaa-aikansa, mutta sehän olisi hyvä että suhde loppuu kun ei se oikein suhde ollutkaan.
Parit kai haluavat viettää kaiken ajan yhdessä ja perusteluina myös se, että yhdessä asuminen tulee halvemmaksi, kuin maksaa kaikki kahteen kertaan.
Ehkä jotkut miehet tykkäävät asua jonkun kanssa, niin on seksi lähellä ja joku hoitaa kodin heidän puolestaan, tai näin luulevat.
Vierailija kirjoitti:
Nämä on aika vaikeita juttuja. Kuten tässäkin keskustelussa tulet huomaamaan, pelaaminen on pyhä harrastus jota pitää saada harjoittaa kaikki valveillaoloaika miinus se mikä menee töissä.
Toisaalta kyllähän aikuinen ihminen saa tehdä vapaa-ajallaan mitä lystää. Taas toisaalta on ymmärrettävä ettei toisen aikuisen ihmisen tarvitse katsoa kun toinen juurtuu pelituoliin kiinni.
Itse en katsoisi tuollaista, mutta en myöskään pyrkisi sitä rajoittamaan. Ei kuulu tyyliin. Pakkaisin kamani ja etsisin miehen jolla elämä ja askareet ovat tasapainossa.
Näin tekisin minäkin. En haluaisi jäädä aina harrastukselle kakkoseksi joka asiassa. Ja tuo lomallakin vain pelaamisesta puhuminen... ehkä hän olisi mieluummin lomalla jäänyt pelaamaan? Sellaiseen mieheen en haluaisi aikaani ja vuosiani tuhlata.
7-23 palstailua on hyvä, pelaaminen paha.
Ap kuitenkin palstaili lomareissulla? Katsoitko myös televisiota?
Meehän naislapsi puhumaan sille äläkä tuhertele näitä alotuksia tänne 🤣
Oli toisen harrastus mikä tahansa, joka vie hirveästi aikaa kaikelta muulta, se yleensä rassaa sitä toista osapuolta. Ei kenenkään kannata jäädä odottamaan että toisen aikaa vapautuu suhteelle. Sellainen ihminen priorisoi sen harrastuksen suhteen edelle.
Just oli lehdessäkin juttua fitness mimmistä joka erosi siksi että ei halunnut tuntea aina huonoa omaatuntoa siitä että oli aina salilla. Ja noin se kannattaakin tehdä.
Moni tietysti on sellainen ihminen jonka täytyy saada kaikki, harrastus ja parisuhde mutta se on silloin sen toisen ulkopuolelle jäävän ihmisen kustannuksella ja se on väärin.
Nyt pitäisi vaan saada mies kyllästymään tuohon peliin. Aktivoit miehen pelikaverit muihin hommiin niin hänelle tulee tylsää pelatessa yksin : ) Tai sit pitäisi keksiä jotain todella hauskaa tekemistä, esim. lautapeli-ilta kavereiden kanssa?
Sillon kun olen itse ollut addiktoitunut johonkin peliin, niin ei siihen oikein muu ole auttanut kun pelata niin paljon, että alkaa kyllästyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tjaa. Tuo, että lomallakin haaveilee pääsevänsä takaisin pelaamaan vähän kyllä kielii riippuvuudesta. Oman siskon ukko pelasi kans paljon ja se ei siskoa haitannut, tykkäsi vain katsoa vierestä samalla kun esim. virkkasi tms. Mutta sitten kun päättivät hankkia lapsia... sisko monen monta kertaa varmisti, että tämä on nyt jotain mitä molemmat haluavat, ja että ukko kans tajuaa että kun vauva saapuu niin hän ei voi pelata enää samaan tapaan. Oli vaan kokoajan "totta kai, totta kai". No juu. Kyllä se siinä pari viikkoa osasi vähentää pelaamista ja olla läsnä vauva-arjessa. Sitten lähti taas sama vanha meinkinki ja jätti siskoni käytännössä täysin yksin vauvan kanssa. Jopa silloin kun tenava oli jo vähän vanhempi ja sisko oli karseassa flunssataudissa (korkea kuume, voimaton ja sekava), niin tyrkkäsi lapsen silti hänelle ja painui itse pelaamaan.
Tämä. Lasta ei himopelaajan kanssa kannata tehdä. Ystäväni ei päässyt vauva-aikana edes suihkuun ilman vauvaa, kun mies pelasi kaiken vapaa-aikansa.
Typerä nainen, ois sitteriin laittanu siksi aikaa kun kyykkyvatkaa.
Niin laittoikin, ja hyödyttömän miesvätyksen samalla ex-osastoon.
Nainen kun käyttää pari tonnia itseensä on se vain ihanaa ja voimaannuttavaa mutta jos mies tekee saman niin se on vastuutonta ja hirveää. On toki pelaavia naisiakin mutta mikä siinä on että lähes aina nainen vihaa pelaamista jos ei itse pelaa? Johtuuko se siittä että nainen joutuu kilpailemaan konetta vastaan miehen huomiosta vai mikä siinä vihassa on pohjimmiltaan idea?