Mies pelaa liikaa koneella

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun exä oli koukussa pelaamiseen. Pitkään sitä jaksoin katsoa, mutta onneksi tajusin lähteä lopulta. Peliriippuvuus on ihan omaa luokkaansa. Samoin kuin alkoholistilla, addiktin maailmaan ei mahdu mitään muuta. En ole pelaamista vastaan sinällään, pelaan itsekin. Ap, ei kannata jäädä suhteeseen, jos selkeää muutosta tilanteeseen ei tule. Muutos vaatii sen, että riippuvainen tunnistaa ongelman ja on haluaa muuttua. Pelkkä "joo joo" ei riitä. Älä ap hukkaa vuosia elämästäsi niinkuin minä tein.

Tämä. Oma tuttu erehtyi tekemään tällaisen kanssa lapsenkin, koska mies vakuutteli että tottakai haluaa lapsen ja tottakai vähentää silloin pelaamisesta. No eipä vähentänyt. Tuli siitä äidistä käytännössä yksinhuoltaja. Sitten vuosia myöhemmin, kun oli nainen uupunut siihen, että sai töiden lisäksi hoitaa sekä lapsen että kodin ja ei ihan kiinnostanut seksi siinä vaiheessa kun äijä kömpii sänkyyn keskellä yötä pelisessionsa jälkeen, niin tuli sen pelaamisen lisäksi myös pettäminen kuvioihin. Heitti nainen vihdoin ukon pellolle. 

Rohkea vahva nainen heh. Ei kiinnostanut seksi, mutta kiinnosti pettää. Mitähän tämä pettäjän petoskaveri teki niin ihmeellistä. Joka tapauksessa, mies väisti luodin. Pettäminen olisi tullut kuitenkin naiselta, tekipä mies miten päin tahansa. Katsos, ne perhoset.

Vierailija kirjoitti:

Mun exä oli koukussa pelaamiseen. Pitkään sitä jaksoin katsoa, mutta onneksi tajusin lähteä lopulta. Peliriippuvuus on ihan omaa luokkaansa. Samoin kuin alkoholistilla, addiktin maailmaan ei mahdu mitään muuta. En ole pelaamista vastaan sinällään, pelaan itsekin. Ap, ei kannata jäädä suhteeseen, jos selkeää muutosta tilanteeseen ei tule. Muutos vaatii sen, että riippuvainen tunnistaa ongelman ja on haluaa muuttua. Pelkkä "joo joo" ei riitä. Älä ap hukkaa vuosia elämästäsi niinkuin minä tein.

Mitä exäsi pelasi? Mitä sinä pelaat?

Jalkapallopelit ovat portti jalkapallohuliganismiin.

Vierailija kirjoitti:

Itse pelaan vain silloin kun olen yksin kotona. Vaimon ollessa kotona haluan keskittyä yhdessä tekemiseen ja olemiseen. Kyllä parisuhteessa on teillä jotain vikaa jos mies laittaa pelit sen edelle.

Osta parempia pelejä

Vierailija kirjoitti:

Entinen avomies oli samanlainen paitsi hänellä pelinä oli CS. En "mäkättänyt" yli 3000e pelikoneesta, itsehän on rahansa ansainnut ja niistä kuuluu päästä nauttimaankin. En "mäkättänyt" pelaamisesta muuten kuin silloin kun hän keskellä yötä huutaa pelikavereilleen kuulokkeet korvilla pienessä asunnossa jossa on naapureita ja minä haluaisin nukkua. Välillä pyysin ulos kävelylle kun siitä oli ollut puhetta, "joo viel yks peli", ja sit viel yks ja sit... Erosin. Nyt hän saa ihan rauhassa huutaa yksin kotona koneellaan cokis pullojen ja pringles törppöjen keskellä. Kai hän on nyt onnellinen kun saa tehdä just sitä mitä halusikin. Ei ole kukaan kaipaamassa häntä että tulisi seuraksi ulos tai sänkyyn.

Suosittelen sinullekin eroa.

Kas tässä esimerkki että nainen todellakin voi tehdä miehestä onnellisen

Kannattaa myös tarkistaa omalta puhelimelta paljonko sitä ruutuaikaa itselle kertyy. Yhdessä tekeminen kun ei tarkoita sitä että toinen somettaa koko ajan. 

Haluaa jäädä lapseksi, eikä kasvaa mieheksi. 

Huomannut ettei tarvitse. 

Lopeta palvelut, elä maksa sähkölaskua, älä ruoki ja mahdollista. Ja tee johtopäätöksiä.

Pelaaminen kehittää merkittävästi ongelmanratkaisukykyä. Tämäkin palsta sen todistaa kun mammat ovat poistuneet niitä aiheuttamasta exänsä elämään. Molempi parempi, kaikki voittaa.

Vierailija kirjoitti:

Pelaaminen kehittää merkittävästi ongelmanratkaisukykyä. Tämäkin palsta sen todistaa kun mammat ovat poistuneet niitä aiheuttamasta exänsä elämään. Molempi parempi, kaikki voittaa.

Hämmentävän usein peliaddiktit kuitenkin kaipaavat kumppania vierelleen.

M G T O W

Vaikka se nykyään kummalliselta tuntuukin niin perusperiaate on tässäkin se tavallinen; kun tavaroiden liikkuvuus on kriisissä, ensimmäisenä on turvattava oman maan asia, ei minkään muun. Vasta sitten voi auttaa muita jos resursseja vielä on.

Jos tätä noudatettaisi yleisesti hallinnossakin, meillä ei olisi mitään hätää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tjaa. Tuo, että lomallakin haaveilee pääsevänsä takaisin pelaamaan vähän kyllä kielii riippuvuudesta. Oman siskon ukko pelasi kans paljon ja se ei siskoa haitannut, tykkäsi vain katsoa vierestä samalla kun esim. virkkasi tms. Mutta sitten kun päättivät hankkia lapsia... sisko monen monta kertaa varmisti, että tämä on nyt jotain mitä molemmat haluavat, ja että ukko kans tajuaa että kun vauva saapuu niin hän ei voi pelata enää samaan tapaan. Oli vaan kokoajan "totta kai, totta kai". No juu. Kyllä se siinä pari viikkoa osasi vähentää pelaamista ja olla läsnä vauva-arjessa. Sitten lähti taas sama vanha meinkinki ja jätti siskoni käytännössä täysin yksin vauvan kanssa. Jopa silloin kun tenava oli jo vähän vanhempi ja sisko oli karseassa flunssataudissa (korkea kuume, voimaton ja sekava), niin tyrkkäsi lapsen silti hänelle ja painui itse pelaamaan. 

Tämä. Lasta ei himopelaajan kanssa kannata tehdä. Ystäväni ei päässyt vauva-aikana edes suihkuun ilman vauvaa, kun mies pelasi kaiken vapaa-aikansa.

Typerä nainen, ois sitteriin laittanu siksi aikaa kun kyykkyvatkaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse pelaan vain silloin kun olen yksin kotona. Vaimon ollessa kotona haluan keskittyä yhdessä tekemiseen ja olemiseen. Kyllä parisuhteessa on teillä jotain vikaa jos mies laittaa pelit sen edelle.

Parisuhteessa. Tai miehessä.

Eksä käytti koko vapaa-aikansa töiden jälkeen pelaamiseen tai turnausten seuraamiseen.

Minulla oli pidempi työmatka (hän työskenteli melkein kävelymatkan päässä) ja pidempi työaika, joten tulin kotiin paljon hänen jälkeensä. Siellä istui kuulokkeet päässä eikä edes tervehtinyt, kun pelissä aina niin tärkeä hetki menossa. Sitten voi todeta, että eiliset ruuat on taas syöty ja muukin jääkaapista. Eikun väsyneenä ja nälkäisenä kauppaan ja kokkaamaan silläaikaa kun toinen pelaa.

Hän myös jätti likaiset astiat ja roskat olohuoneen lattialle, ei voinut viedä astianpesukoneeseen tai roskiin. Se pelipöydän ympäristö oli kuin haiseva tunkio. Asiasta huomauttaminen ei auttanut. Ei muutenkaan koskaan osallistunut siivoamiseen tai pyykännyt. Jos puhtaat vaatteet loppuivat, käytti niitä vähemmän likaisia.

Pelasi myös silloin, jos meillä oli minun ystäviä tai sukulaisia käymässä vaikka iltaa viettämässä. Äkkiä ruoka huiviin ja pelaamaan. Tuli kyllä läheisiltä outoja katseita. Hänen ystävänsä ja sukunsa eivät vierailleet.

Työajan takia minun piti mennä ajoissa nukkumaan ja mies sitten kömpi aamuyöllä sänkyyn seksiä vongaten. Juu ei, jos herätys on puoli kuudelta. Ei arjessa juteltu juuri mitään tai tehty mitään yhdessä, Seksin puute alkoi häntä haittaamaan ja haukkui ja kiukutteli asiasta, ei ymmärtänyt, että hänenkin pitäisi osallistua kotitöihin ja muitakin yhteisiä hetkiä pitäisi olla kuin seksi, johon hän tulee minut herättämään. Alkoi sitten pettää työkaverinsa kanssa.

Ei enää ikinä miestä, jonka harrastus on pelaaminen. En pidä pelaamista tyhmänä harrastuksena, mutta tolkku siinä pitää olla ja kenestä tietää, pysyykö se tolkku. En myöskään tuon jälkeen ole suostunut muuttamaan kenenkään kanssa yhteen, koska en rupea siivoamaan kenenkään miesvauvan jälkiä ja toimimaan hänelle äitinä.

Pelaaminen ei tainnut olla se suurin vika hänessä, mutta iso osa kumminkin.

Trollijonne kirjoittaa itsestään. Äipän kanssa hiihtolomalla ja ahdistaa kovin kun ei pääse pleikalleen.

Vierailija kirjoitti:

Mikä sua siinä pelaamisessa ärsyttää? Tuntuuko susta, että jäät paitsi huomiosta? Ikävöitkö yhteisiä hetkiä? Yritä kertoa asia puolisollesi niin päin, että toivoisit xx asioita parisuhteesenne, älä yritä rajoittaa nimenomaan pelaamista. Parin tunnin päivittäinen pelaaminen on tosi harmiton ajanviettotapa, erityisesti jos teillä ei ole lapsia, jotka pelaamisen vuoksi jäävät sinun hoidettavaksesi. Ja, jos hän haaveilee ammattilaispelaajan urasta, mikset tukisi häntä?

Se, että unelmoi että voisi pelata 8h päivässä ja olisi hyvä pelissä, ei välttämättä tarkoita että tähtää ammattilaiseksi. Addikti voi haluta vain käyttää kaiken aikansa siihen aineeseensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelaaminen kehittää merkittävästi ongelmanratkaisukykyä. Tämäkin palsta sen todistaa kun mammat ovat poistuneet niitä aiheuttamasta exänsä elämään. Molempi parempi, kaikki voittaa.

Hämmentävän usein peliaddiktit kuitenkin kaipaavat kumppania vierelleen.

Isot vauvat haluu äidin korvikkeen. Joku joka hoitaa kaikki aikuisten asiat samalla kun he saavat itse keskittyä pelaamiseen. Niin joo, ja seksiä ne kyllä haluaa kans välillä vongata kuin vauvat äitinsä maitoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sua siinä pelaamisessa ärsyttää? Tuntuuko susta, että jäät paitsi huomiosta? Ikävöitkö yhteisiä hetkiä? Yritä kertoa asia puolisollesi niin päin, että toivoisit xx asioita parisuhteesenne, älä yritä rajoittaa nimenomaan pelaamista. Parin tunnin päivittäinen pelaaminen on tosi harmiton ajanviettotapa, erityisesti jos teillä ei ole lapsia, jotka pelaamisen vuoksi jäävät sinun hoidettavaksesi. Ja, jos hän haaveilee ammattilaispelaajan urasta, mikset tukisi häntä?

Se, että unelmoi että voisi pelata 8h päivässä ja olisi hyvä pelissä, ei välttämättä tarkoita että tähtää ammattilaiseksi. Addikti voi haluta vain käyttää kaiken aikansa siihen aineeseensa.

Jep, ja aika monessa pelissä jos haluaa ammattilaiseksi niin siihen pitää tähdätä jo nuorena, kun ei esim. kolmekymppiä lähenevillä ole sama reaktionopeus kuin nuorilla. Addiktio mikä addiktio.

Oletko itse lihonut viime vuosina?

Sulla mitään miestä. Poju pelaa, anna sille tissiä.