Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mies pelaa liikaa koneella
21.02.2023 |
Tilanne on tämä: mies pelaa ihan sikana ja sen jälkeen kun osti uuden paremman, lähes pari tonnia maksavan koneen ja uusimman FIFAn, hänen pelaaminen on ryöstäytynyt käsistä.
Kyseessä on siis ihminen jolla ennen tätä oli mielestäni jo jonkin asteinen ongelma uhkapelien kanssa. Sen lopetti kokonaan mikä on positiivista koska taloudellista riskiä ei tässä fifassa tai cod:ssa ole.
Silti. Olenko mäkättävä nainen kun väitän että hänellä pitäisi olla edes yhden kerran viikossa joku muu harrastus kuin pelaaminen ja sit toisekseen olenko ainoa jonka mielestä ei ole normaalia pelata joka päivä monta tuntia putkeen?
Olimme just pienellä reissulla jossa ei ollut mahdollista pelata ja sielläkin hän haaveili kotiinpaluusta että pääsee takaisin pelaamaan + unelmoi ääneen että miten hyvä pelaaja hänestä tulisi jos saisi pelata 8h päivässä.
Minulla alkaa mitta täyttyä ja vaikka rakastan häntä niin tuntuu että en jaksa katsoa tuota pelaamista ja sitten sitä loukkaantumista kun sanon siitä hänelle.
Kohtalon tovereita täällä? Vinkkejä? Kiitos.
Kommentit (133)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mee överiksi mulla harrastukset. Eri päivinä eri juttuja ja niihin menee max 3 h kerralla. Ja siis se et hän pelaa, ei ole mulle ongelma vaan se et hän pelaa liikaa eikä esim harrasta mitään muuta. Fyysinen kunto huononee ja haluaisin oikeesti että kumppanilleni olisi tärkeää pitää itsestään huolta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nythän tässä on käynyt niin et musta on tullut se ärsyttävä motkottava nainen joka riistää miehen vähätkin ilot.
Toivoisin niin että hän näkisi hieman minunkin kannan tässä.
Onneksi ei ole av-mammaa kotona, niin saa pelata niin paljon kuin haluaa, ja tehdä muutenkin mitä huvittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihda mielessäsi pelin tilalle joku maailmankirjallisuuden klassikkoteos. Onko edelleen yhtä harmi että uppoutuu?
Itse olet miehesi valinnut.
Ja naiset! Hei! Suomitantat!!!
Se, että miehellä on harrastus ei tee miehestä poikaa. Oikea mies ei aseta naista kaiken edelle kuin joku simp. M27
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaihda mielessäsi pelin tilalle joku maailmankirjallisuuden klassikkoteos. Onko edelleen yhtä harmi että uppoutuu?
Meinasin kirjoittaa kommenttiini tästä. Et ole ensimmäinen joka sanoo noin. Ajattele jos mies pelaisi saman verran sählyä/opiskelisi kieliä/lukisi romaaneja.
En tiedä ymmärtävätkö näin ajattelevat ihmiset miten paljon himopelaajat oikeasti pelaavat, ja miten totaalisen poissa normaalista elämästä ja kanssakäymisestä he pelatessaan ovat. Lukemiseenkin pitää keskittyä, mutta välillä yleensä tehdään muutakin ja voidaan vaikka kommunikoida puolison kanssa. Pelaaminen imaisee ihmisen mukaansa tunneiksi joka ikinen päivä. Kukaan ei pelaa sählyä tai lue klassikkoromaaneja koko valveillaoloaikaansa aina kun siihen on pienikin mahdollisuus, unohtaen kaiken muun ympärillään.
/10
Tjaa. Tuo, että lomallakin haaveilee pääsevänsä takaisin pelaamaan vähän kyllä kielii riippuvuudesta. Oman siskon ukko pelasi kans paljon ja se ei siskoa haitannut, tykkäsi vain katsoa vierestä samalla kun esim. virkkasi tms. Mutta sitten kun päättivät hankkia lapsia... sisko monen monta kertaa varmisti, että tämä on nyt jotain mitä molemmat haluavat, ja että ukko kans tajuaa että kun vauva saapuu niin hän ei voi pelata enää samaan tapaan. Oli vaan kokoajan "totta kai, totta kai". No juu. Kyllä se siinä pari viikkoa osasi vähentää pelaamista ja olla läsnä vauva-arjessa. Sitten lähti taas sama vanha meinkinki ja jätti siskoni käytännössä täysin yksin vauvan kanssa. Jopa silloin kun tenava oli jo vähän vanhempi ja sisko oli karseassa flunssataudissa (korkea kuume, voimaton ja sekava), niin tyrkkäsi lapsen silti hänelle ja painui itse pelaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On valtakunnan suurin mysteeri miten tietsaa pelaava mies-lapsi on ylipäätänsä päässyt parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Tjaa. Tuo, että lomallakin haaveilee pääsevänsä takaisin pelaamaan vähän kyllä kielii riippuvuudesta. Oman siskon ukko pelasi kans paljon ja se ei siskoa haitannut, tykkäsi vain katsoa vierestä samalla kun esim. virkkasi tms. Mutta sitten kun päättivät hankkia lapsia... sisko monen monta kertaa varmisti, että tämä on nyt jotain mitä molemmat haluavat, ja että ukko kans tajuaa että kun vauva saapuu niin hän ei voi pelata enää samaan tapaan. Oli vaan kokoajan "totta kai, totta kai". No juu. Kyllä se siinä pari viikkoa osasi vähentää pelaamista ja olla läsnä vauva-arjessa. Sitten lähti taas sama vanha meinkinki ja jätti siskoni käytännössä täysin yksin vauvan kanssa. Jopa silloin kun tenava oli jo vähän vanhempi ja sisko oli karseassa flunssataudissa (korkea kuume, voimaton ja sekava), niin tyrkkäsi lapsen silti hänelle ja painui itse pelaamaan.
Tämä. Lasta ei himopelaajan kanssa kannata tehdä. Ystäväni ei päässyt vauva-aikana edes suihkuun ilman vauvaa, kun mies pelasi kaiken vapaa-aikansa.
Päälle viisikymppisenä ukkona en ihan ymmärrä mikä noissa peleissä ihmisiä noin koukuttaa.
Pelasin tietokonepeliä viimeksi vuonna 1985. Oli se ihan kivaa, mutta ei nyt mitään superupeaa.
En pidä väkivallasta. En tykkää edes draamasarjoista, puhumattakaan jostain ammuskelupelistä.
Sitä draamaa on tässä elämässä jo nähty aivan riittämiin.
Itse pelaan vain silloin kun olen yksin kotona. Vaimon ollessa kotona haluan keskittyä yhdessä tekemiseen ja olemiseen. Kyllä parisuhteessa on teillä jotain vikaa jos mies laittaa pelit sen edelle.
Alue: Aihe vapaa
Mua ei haittaa vaikka mun mies pelaa tunteja päivässä. Tuo kyllä ärsyttäisi jos ei edes yhteiseen matkaan pystyisi keskittymään pelaamisen takia.